Tähän ketjuun esimerkkejä siitä, kun joku mies on lähestynyt sinua kivalla ja kunnioittavalla tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Tinder-aika on tehnyt miesten tapaamisesta järkyttävän tylsää.

Siitä vaan naiset tekemään sirkustemppuja ja lepertelemään miehille bussipysäkillä.

Vai taasko nainen on jalustalla? 

Itse ostin ensin ja annoin kaupassa myyjälle ruusun, mutta olin pikku hiprakassa. Luulen silti ilahduttaneeni.

Eipä siihen mitään taikatemppuja tarvita, että lähestyy kiinnostavia ihmisiä ja on ystävällinen ja huomaavainen.

Mä en enää muista mitä mieheni sanoi mulle kun tapasimme. Olimme juhlissa ja istuimme samaan pöytään, mies jutteli mulle koko illan, itse en heti hänestä kiinnostunut mutta päätimme silti lähteä yhdessä kahville seuraavalla viikolla. Mies hurmasi minut hyvällä huumorintajullaan ja ihanilla silmillään, oli kaiken aikaa todella kohtelias ja kesällä vietämme 20-vuotis hääpäivää.

Useimmiten minua on lähestytty hyvin asiallisesti, ikäviä kohtaamisia on olut vain harvoin, onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Eipä siihen mitään taikatemppuja tarvita, että lähestyy kiinnostavia ihmisiä ja on ystävällinen ja huomaavainen.

Ainakin minä olen naisena niin tehnyt monenkin miehen kohdalla. Mutta arvostan myös sitä jos mies on alotteellinen ja panostaa vähän enemmän kuin sanomalla Tinderissä "moi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä siihen mitään taikatemppuja tarvita, että lähestyy kiinnostavia ihmisiä ja on ystävällinen ja huomaavainen.

Ainakin minä olen naisena niin tehnyt monenkin miehen kohdalla. Mutta arvostan myös sitä jos mies on alotteellinen ja panostaa vähän enemmän kuin sanomalla Tinderissä "moi".

Kännykällä näpyttely on vuonna 2021 lähestymistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä siihen mitään taikatemppuja tarvita, että lähestyy kiinnostavia ihmisiä ja on ystävällinen ja huomaavainen.

Ainakin minä olen naisena niin tehnyt monenkin miehen kohdalla. Mutta arvostan myös sitä jos mies on alotteellinen ja panostaa vähän enemmän kuin sanomalla Tinderissä "moi".

Kännykällä näpyttely on vuonna 2021 lähestymistä. 

Toki. Ja silti isomman vaikutuksen tekee ihminen, joka lähestyy lihana ja verenä, kasvotusten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder-aika on tehnyt miesten tapaamisesta järkyttävän tylsää.

Siitä vaan naiset tekemään sirkustemppuja ja lepertelemään miehille bussipysäkillä.

Vai taasko nainen on jalustalla? 

Sirkustemppuna saa kelvata että lennähdin pystölleni kun liukastuin ja yksi mies tuli minua auttamaan takaisin tolpilleni. En edes nolostunut vaan nauroin. Harmi vaan etten voinut muuta kuin kiittää avusta, olen jo varattu.

Olin bussissa ystävänpäivänä matkallaan työhaastatteluun. Bussiin astui "perus komea" mies ja hymyilin hänelle puoliksi vahingossa.

Hän tuli yllättäen viereeni istumaan, ja aloitti keskustelun. Erinomainen sosiaalisilta taidoiltaan, koska teki homma niin "smoothisti". Kysyi lopulta minua ystävänpäivätreffeille. Jouduin kieltäytymään, koska seurustelin. Kerroin hänelle, että hymyni johtui hänen komeasta ulkonäöstään ja noloa kun se oli turhan selvä hymy :D. Juteltiin vielä hetki kunnes hän jäi bussista. Uskon, että kummallekkin jäi asiasta hybä mieli.

Nyt joku varmaan miettii olisiko kohtelu ollut samaa, jos olisin hymyillyt vaikka miehen paidalle, enkä olisi pitänyt ulkonäköä miellyttävänä. Olisi kyllä, jos mies olisi ollut yhtä supliikki ja hyväkäytöksinen.

Vierailija kirjoitti:

anostaa vähän enemmän kuin sanomalla Tinderissä "moi".

Sitä ei jaksa tuhlailla resursseja mihinkään avausrunoiluun.

Kun se moi kelpaa oikeassakin elämässä, niin saa kelvata jossain tinderissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Eipä siihen mitään taikatemppuja tarvita, että lähestyy kiinnostavia ihmisiä ja on ystävällinen ja huomaavainen.

Veetille ne on taikatemppuja. Hän ei osaa eikä usko että ystävällistä käytöstä on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

anostaa vähän enemmän kuin sanomalla Tinderissä "moi".

Sitä ei jaksa tuhlailla resursseja mihinkään avausrunoiluun.

Kun se moi kelpaa oikeassakin elämässä, niin saa kelvata jossain tinderissäkin.

No mikäs sinnä jos se toimii. Älkää nyt pilatko hyvää ketjua taas Tinderhöpinöillä. 

Tämä on taas kohta ajankohtainen: mies ojensi minulle vaalimainoksensa, oli kunnallisvaalit tulossa. Sanoin asuvani eri kaupungissa, kuten asuinkin.

Hän sanoi vain ”ota se silti” ja katsoi kauniisti silmiin. Niin otinkin ja hymyilin. Olin monta päivää sekaisin, kun oli niin viehättävä mies. Olin suhteessa tuolloin, ja varmaan hänkin tahollaan. Oli vain ihana hetki.

Baarissa eräs juopunut nuorimies lähti tulemaan pöytää kohti, ja ennakkoluuloja oli jo sen verran sellaisista kertynyt, että olin jo valmiiksi vähän sellaisella "noniin mitähän kuolematonta sieltä tulee" -asenteella vastassa.

"Hyvää iltaa kaunis neiti" oli kommentti.

Jurrista huolimatta erittäin kohtelias ja hauska mies oli kyseessä, jäi kyllä mieleen vaikka pelkkään baarijutusteluun jäikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kesätöissä puutarhahommissa taannoin. Eräs työkoneiden parissa työskentelevä mies tarvitsi kerran lapiota jonkin pikkujutun hoitamiseen ja pyysi sitä hyvin kohteliaasti minulta lainaan kun olin siinä hollilla. Jonkin ajan kuluttua hän tuli palauttamaan lapion, katsoi minua hymyillen ja sanoi: "Sydämellinen kiitos." Olin niin työn touhussa ja väsynyt kuumasta säästä ja täysien kottikärryllisten työntämisestä, että sanoin vain zombiemaisesti: "Eipä mitään."

Tajusin "iskuyrityksen" noin puolen tunnin kuluttua hakiessani uutta multakärryllistä. Harmitti vähän, etten ollut ollut hänelle ystävällisempi.

Ai taasko se ystävällisyys on iskemistä? 

No kyl se yleensä on.... 

Olimme törmänneet ennenkin keikoilla ja jossain vaiheessa aloimme tervehtiä ja kerran mies tuli juttelemaan eräästä bändistä. Siitä se sitten lähti.

Ul3ill3 ilmaisia vinkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Voi, minulla ei ole yhtään tällaista lähestymistä. :(

Ei mullakaan. Leuka loksahti auki näitä lukiessa - siis oikeasti ihmisille tapahtuu tällaista? Joku huomaa, tykkää, lähestyy, ja vielä syntyy suhdekin? En voi edes kuvitella. T. 38 v ikisinkku nainen

Joskus 90-luvun lopulla pyysin naista kahville. Ei lähtenyt. Sen jälkeen on ollutkin hiljaisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi, minulla ei ole yhtään tällaista lähestymistä. :(

Ei mullakaan. Leuka loksahti auki näitä lukiessa - siis oikeasti ihmisille tapahtuu tällaista? Joku huomaa, tykkää, lähestyy, ja vielä syntyy suhdekin? En voi edes kuvitella. T. 38 v ikisinkku nainen

Tätä minä olen tehnyt -90 alkaen. Ilmeisesti kohteet olleet aina vääriä.

No, viimeiseen pariin vuoteen en enää ole vaivautunut, koska on yksi, jonka mieli pitäisi saada muutettua. En siis etsi ketään, jos joku minut löytäisi, mieleni voisi muuttua.