Tähän ketjuun esimerkkejä siitä, kun joku mies on lähestynyt sinua kivalla ja kunnioittavalla tavalla?

Exäni tapasin ravintolan portaissa. Oltiin kerran jo tanssittu hitaita ja olin häneen vähän ihastunut, tiesin että olisi todennäköisesti tuona iltana ravintolassa. Itse lähdin sinne autolla ja pettyneenä lähdin kotiin kun ei häntä ollut näkynyt. Tuli vastaan portaissa kun olin lähdössä. Oli humalassa mutta ei liian. Sanoi vain että ethän oo lähdössä mihinkään, olis kiva jutella... jäätiin juttelemaan ja vein myös kotiin aamuyön tunteina kun olin autolla. Siitä alkoi viiden vuoden seurustelu.

Saanko luvan?

Näin sanoi nykyinen aviomieheni.

”Olen juristi. Voin hoitaa sun avioeron ilmaiseksi.” Joo, kiitti ei. Tyyppi oli oikeasti juristi.

"Terve, olen Etunimi Sukunimi, kiva tavata." Päälle jämäkkä kättely.

Olemme olleet nyt yhdessä viisi vuotta.

"Mites, ehditkö kahville?"

Mun työpaikkaromanssi-aviomieheni 12 vuotta sitten.

Ihania ❤❤❤!

Voi kun noita tilaisuuksia vain löytäisi, kun yksinäisenä noita pippaloita on aikas harvassa.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi vois aloittaa ketjun: "Antakaa esimerkkejä miehistä jotka eivät ole lyöneet tai raiskanneet"..

Tällaisia miehiä on niin vähän, että jäisi ketjukin minimittaiseksi.

Haki lavalla tanssimaan. Saattoi minut autollaan kotiin. Pyysi puhelinnumeron. Kiitin kyydistä ja sanottiin hyvää yötä. Soitti parin päivän päästä. Käytiin pari kertaa kävelyllä ja kahvilla. Juteltiin ja tutustuttiin. Siitä se sitten lämpeni.

Lohdullisen normaaleja kohtaamisia.

Tällaisia siis yhä tapahtuu?

Yksi poika pyysi tyttöpuolista kaveriaan, joka tunsi minut, kertomaan, että on kiinnostunut. Tapasimme ja olimme vuosia kavereita, mutta hän ei kiinnostanut minua millään tavalla, joten siitä ei tullut mitään. Mutta tuo oli ihan asiallinen tapa esittäytyä minusta.

Kyllä mua yleensä on lähestytty aina asiallisesti. Kysytty esim. mahtuuko pöytään istumaan, kyselty duettoa laulamaan (karaoke, sitä joko inohoaa tai rakastaa ja itse tykkään..), kysytty seuraksi lasilliselle, jne. En oo millään lailla joutunut menettämään toivoani miesten suhteen.

Aika iso ero siinä, kun yökerhossa joku yrittää heti iholle tai huutelee perään kommentteja ruumiinosista. Mut nää on marginaalisia poikkeuksia.

Hyviä lähestymisiä ovat mm. kaikki sellaiset, joissa asiallisesti, silmiin katsoen ja pienen hymyn kanssa sanoo jotain, joka ei ole alatyylistä. Voi sanoa vaikka ihan vaan "moi, mitä kuuluu" tai "hei, mä olen X, mikä sun nimi on". Ei tarvitse siis olla "iskurepliikkiä" (voi toki olla, mut se ei oo mitenkään pakollinen). Sitten odottelee vastausta, jos jos toinen ei lämpiä, ei pidä jatkaa juttua pidemmälle.

Näin yksinkertaista.

En edes muista, mitä oma mieheni sanoi minulle ensimmäiseksi, kun tuli baarissa juttelemaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Lohdullisen normaaleja kohtaamisia.

Tällaisia siis yhä tapahtuu?

No ei niitä tänäpäivänä enää tapahdu, nämäkin suurin kertoo olleensa jo 20 vuotta naimisissa...

Vierailija kirjoitti:

"Ottaako tytöt juotavaa?" Kysyi nykyinen mieheni discossa v.1990. Oltiin 18v silloin.

Aijai... tytöttelyä. No ehkä menetteli 90-luvulla. Olit tietysti silloin aika nuori vielä niin et osannut tajuta tilannetta.

Mies sanoi moi ja kysyi, saisiko ottaa musta valokuvan. On siis valokuvaaja ja teki tuohon aikaan kasvotutkielmia. Minä perunanaama epäröin, mutta lopulta suostuin, kun asenne oli niin asiallinen ja ystävällinen. Kuvista tuli hirveitä, mä meen ihan pökkelöksi kameran edessä, mutta siitä huolimatta yhdessä on nyt kuljettu kohta 15 vuotta.

Olin kävelemässä Hämeenkatua pitkin, kun eräs mies lähestyi. Hän moikkasi, kysyi miten menee, ja että haluaisinko käydä kahvilla. En lähtenyt, koska olin varattu eikä hän miellyttänyt minua muutenkaan, mutta jäi jotenkin hyvä mieli. Tilanne ei ollut lainkaan pelottava tai painostava, mies meni suoraan asiaan olematta törkeä. Osoitti myös itsevarmuutta lähestyä tuntematonta naista keskellä katua. 

Yksi tapaus oli, vietettiin iltaa kavereitten kanssa baarissa, sellainen hauska paikka jossa oli monia eri "sopukoita". Sit siihen lähelle tuli porukka, pojat olivat viihteellä ja juu, nousuhumalan riemussa, mutta ei mitenkään häritsevästi eikä liikaa. Ohittivat meidät, kun yhden katse naulautui minuun ja häneltä pääsi tahattomasti "ohhoh, kukas sä olet" ja naureskelin siinä ja kerroin nimeni. No porukka jatkoi matkaa, mutta myöhemmin poika sillein velmulla tavalla aina minut nähdessään sanoi "heippa Maija Meikäläinen" ja hymyili. Minusta se oli hurmaavaa. Lopulta pyysin, että istu nyt hetkeksi alas. Siinä juteltiin, pikkuisen päissämme molemmat, mutta kumpikaan ei känniörveltänyt eikä mitään sopimatonta, sössötystä tai muutakaan ärsyttävää tapahtunut. Puhelinnumerot vaihtui ja yhteyttä otettiin parin päivän kuluttua.

Yksi muutaman vuoden takainen tapaus yhdestä nuortentapahtumasta laittoi tekstarin "onks tää oikee numero :D ?  terv. Mikko Meikäläinen" Vastasin että on! Siitä lähti kanssa pieni juttu etenemään, mutta ei sit ikuista rakkautta tullut. Mutta tykkäsin tuosta aloitteesta.

Olin eksynyt suurkaupungissa, olin kävellen ja etsin majapaikkaa. Kello oli yli kymmenen. Liikennevaloissa kysyin tietä yhdeltä hupparityypiltä. Hän tiesi paikan ja lähti saattamaan minut majapaikkaan. Matkaa oli noin kilometri. Se oli mukavaa.

Tapasin yhden miehen kirjakaupassa. Aloimme jutella kirjapinojen takaa ja lähdimme siitä yhdessä kahvilaan.

Olin yhdessä toisessa suurkaupungissa. Olin metron päätepysäkillä ja metroja ei kulkenut enää. Yksi tyyppi tuli juttelemaan ja pyysi kotiinsa teelle muutamaksi tunniksi, kun metrot taas kulkevat. Menin ja istumme keittiön lattialla kaksi tuntia juttelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Olin kävelemässä Hämeenkatua pitkin, kun eräs mies lähestyi. Hän moikkasi, kysyi miten menee, ja että haluaisinko käydä kahvilla. En lähtenyt, koska olin varattu eikä hän miellyttänyt minua muutenkaan, mutta jäi jotenkin hyvä mieli. Tilanne ei ollut lainkaan pelottava tai painostava, mies meni suoraan asiaan olematta törkeä. Osoitti myös itsevarmuutta lähestyä tuntematonta naista keskellä katua. 

Eli mies oli tarpeeksi komea. Muutenhan mies olisi creepy ahdistelija 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi vois aloittaa ketjun: "Antakaa esimerkkejä miehistä jotka eivät ole lyöneet tai raiskanneet"..

Tällaisia miehiä on niin vähän, että jäisi ketjukin minimittaiseksi.

Jos tekisi ketjun "Antakaa esimerkkejä miehistä jotka eivät ole koskaan vähätelleet naisia", niin se poistettaisiin hyvin äkkiä. Jaa että miksikö? No koska täällä on kiellettyä julkaista valheellista tietoa.