Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

#metoo -kampanjan kirvoittama yleisin kysymys: "Eikö saa ketään enää lähestyä, kun kaikki on häirintää?"

Vierailija
18.10.2017 |

Kaikki, jotka tätä pohtii, minulla on teille neuvo: jos lähestyt naista, niin sano vain asioita, jotka voisit sanoa äidillesi, tyttärellesi tai siskollesi tai jotka hyväksyisit sellaisiksi, että joku muu mies voisi sanoa äidillesi, tyttärellesi ja siskollesi.

Hyvät tavat osaa kaikki. Se on oma valinta olla possu.

Kommentit (663)

Vierailija
401/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Nämä on kyllä aika kaukaa haittuja esimerkkejä ja liekö tottakaan. Täällä av:lla on niin helppo höpöttää mitä vaan, ja sitten kun juttua epäillään keksityksi, voi aina loukkaantuneene tulla märisemään, että taaskaan miestä ei uskota. Mutta kyllä Suomessa on vaikea ahdistua kättelystä, kun Suomi on nimenomaan kättelyn luvattu maa. Mutta tiedän valitettavasti kätteliöitä, jotka naista kätellessään pyörittävät sormeaan naisen kämmenellä vihjailevasti (oikeasti) Tai jotain muuta yhtä mautonta. Normaalista kättelystä ei kukaan ahdistu. Miten muuten joitakin miehiä ahdistaa niin kamalasti tämä, että tästä seksuaalisesta ahdistelusta on alettu puhumaan? Ettei vain olisi oma lehmä ojassa.  Ei meillä ainakaan mies alkanut höpöttämään mitään , että kyllä ne naisetkin.......... Ja kun yhtäkin kättelin niin jo siitäkin ahdistuttiin.... ja että kyllä ne akat turhasta loukkaantuu, vaan on ihan asiallisesti sitä mieltä, että ei ihmisiin saa mennä koskemaan, jos toinen ei sitä halua.

Just joo tässä näkee suomalaisen tasa-arvon, ahdistuminen ja seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuminen katsotaan naisten puolelta yksinomaan naisten etuoikeudeksi, mies ei saa siitä puhua koska mies silloin vain vähättelee saman asian kohdanneita naisia. Suomalainen mieshän siitä ei voi kärsiä vaan nauttia vaan.

Vierailija
402/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko juttu kääntyy naisia vastaan. 

Mielestäni naisen harrastavat yleisesti seksuaalista ahdistelua yleisillä paikoilla, kouluissa, työpaikalla kun pukeutuvat ja esiintyvät provosoivasti. Jos mies pukeutuu tai esiintyy samalla tavalla se olisi selkeästi ahdistelua. Minulla on myös aikanaan söpöjä poikia, nykyään komeita miehiä kavereina. He ovat kohdanneet seksuaalista ahdistelua naisten puolelta. Pepusta kiinni tarraamista, iholle kiinni tulemista ja nuohoamista. Seksuaalissävytteisiä juttuja. Tissien esittelyä ja tuomista suoraan nenän eteen. Kaikenlaista...

En ymmärrä myöskään sitä että julkkisnaiset tulevat esiin kertomalla että heitä ahdisteltiin ja antoivat seksiä koska ura olisi loppunut siihen. Kaikki eivät ole antaneet seksiä ja silti ura jatkunut. Luulevatko nämä seksiä antaneet naiset olevansa jotakin feministejä tai naisten oikeuksien puolesta puhujia nyt tulemalla esiin tämän asian kanssa? Hehän ovat syy siihen että homma on jatkunut. Aina kun löytyy joku joka suostuu niin homma jatkuu. Entäpä ne naiset joilla taitoa olisi riittänyt mutta työ meni ohi vain siksi koska toinen nainen antoi seksiä??? 

Ei kaikesta voi syyttää miehiä, naiset jotka menivät juttuun mukaan ovat yhtä syyllisiä. Eri asia ovat ne jotka todellakin ovat oikeasti kärsineet seksuaalisesta ahdistelusta ja olleet vaarassa/ joutuneet raiskatuiksi

Olet niin oikeassa.

Mulla meinaa mennä tunteisiin, kun jotkut volisee jostain katseesta tai viattomasta jutustelusta, kun on niin paljon naisia, joita on joukkoahdisteltu, yritetty raiskata, tai jotka on väkivaltaisesti joutuneet raiskatuksi. Heidät traagisine kokemuksineen on täysin sivuutettu tässä metoo-kampanjassa, joka tuntuu keskittyvän kaikenlaiseen "musta tuntuu, että mua on ehkä joskus kerran vähän ahdistanut, kun mies katsoi himoiten"  tai "näin puistossa r*nkkaavan miehen" -jorinaan.

Minä olen tänne ja muutamalle muulle kanavalle kertonut omia kokemuksiani, olen jättänyt pois raiskauksen koska se ei ole ahdistelua. Ehkä ei sitten pitäisi? Saataisiin ehkä myös sitten käsitystä miten paljon sitä tapahtuu.

Kommenttisi on typerä koska koko kampanjassa on aika pitkälti kyse sitä miltä naisia tuntuu, mitä se ahdistelu oikeasti aiheuttaa. Tuskin kukaan tuntee häpeää, pelkoa, inhoa omaa vartaloaan kohtaan tai alkaa muuttaa käytöstään sen jälkeen kun on kerran joku puristanut pepusta. Ei. Kyse on hakusana toiminnasta ja monilla jo hyvin nuorena jolloin se muokkaa ihmistä.

Minä voin ahdistus jos festareilla jo pari ihmistä peräkkäin ohi mennessä puristaa pepusta tai rinnasta. Minua alkaa ahdistaa jos bussipysäkillä miesjoukko alkaa huudella minulle rivouksia edes vitsillä. Kaikki eivät ahdistu koska kaikkia ei ole teini-iässä joukkoraiskattu.

Kai olet tavallaan jäljillä. Ei tästä pitäisi kättään pois niitä asioita kotka eivät ole ahdistelua vaan jotain paljon pahempaa jotta todella ymmärettäisiin millaisessa maailmassa osa naisista joutuu kasvamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
403/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Nämä on kyllä aika kaukaa haittuja esimerkkejä ja liekö tottakaan. Täällä av:lla on niin helppo höpöttää mitä vaan, ja sitten kun juttua epäillään keksityksi, voi aina loukkaantuneene tulla märisemään, että taaskaan miestä ei uskota. Mutta kyllä Suomessa on vaikea ahdistua kättelystä, kun Suomi on nimenomaan kättelyn luvattu maa. Mutta tiedän valitettavasti kätteliöitä, jotka naista kätellessään pyörittävät sormeaan naisen kämmenellä vihjailevasti (oikeasti) Tai jotain muuta yhtä mautonta. Normaalista kättelystä ei kukaan ahdistu. Miten muuten joitakin miehiä ahdistaa niin kamalasti tämä, että tästä seksuaalisesta ahdistelusta on alettu puhumaan? Ettei vain olisi oma lehmä ojassa.  Ei meillä ainakaan mies alkanut höpöttämään mitään , että kyllä ne naisetkin.......... Ja kun yhtäkin kättelin niin jo siitäkin ahdistuttiin.... ja että kyllä ne akat turhasta loukkaantuu, vaan on ihan asiallisesti sitä mieltä, että ei ihmisiin saa mennä koskemaan, jos toinen ei sitä halua.

Mun miestäni ahdistaa tämä seksuaalisesti ahdistelusta puhuminen, koska hän on empaattinen, ja järkyttynyt siitä kuinka yleistä se vaikuttaa olevan. Häntä ahdistaa se, että niin moni hänelle rakas ihminen on joutunut sellaista kokemaan. Häntä ahdistaa myös se, että hänetkin leimataan helposti vain sukupuolensa takia mahdollisesti vaaralliseksi, tai vähintään epämiellyttäväksi, eikä hän itse pysty tekemään asialle juuri mitään. Hänen tapansa käsitellä tätä ahdistusta on se, ettei hän pysty keskustelemaan aiheesti, vielä. Hänen pitää ensin saada rauhassa käsitellä asiaa itse. Siihen saakka asiasta ei voi hänen kanssaan puhua, mutta sen jälkeen, kun hän on saanut asiaa vähän aikaa itsekseen pyöritellä, siitä voidaan alkaa puhua. Vaikeat asiat ovat vaikeita asioita ihan syystä. Se ei tarkoita, että niistä pitää olla hiljaa, mutta pakko on myös hyväksyä se, että jotkut eivät pysty ikinä kohtaamaan joitakin faktoja. Psyyke vaan ei yksinkertaisesti kaikilla ole kehittynyt riittävästi käsittelemään ikäviä asioita asiallisesti.

Siis voiko joku aikuinen ihminen olla tietämätön tästä ahdistelusta? Voiko joku elää niin kuplassa? Ja jos miehesi ahdistuu tästä keskustelusta, miten hän kestää miesporukassa miesten puheet, jotka kyllä yleensä on aika ronskeja ja jo omasta vaimosta moni mies puhuu aika rumasti ja alentavasti. Vaikea on elää ihmisen, joka ahdistuu jo pelkästään siitä, että tietää että naisia ahdistellaan. Mitenkähän miehesi pärjäisi naisena, kun hän ihan oikeasti joutuisi itse sen kähminnän kohteeksi? Kun varmaan joka nainen joutuu jossakin vaiheessa kähmityksi ja huo*aksi haukutuksi, vaikka olisi vielä neitsyt. 

Vierailija
404/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Minulla menee naisten sanattomista viesteistä ohi 90% ja loput 10% tulkitsen 100% väärin. Näin vaikka naisen kanssa elänyt kohta 30 vuotta. Olen myös kokolailla normaali mies. Joten voisitteko te naiset joita tapaan ystävällisesti kertoa suoraan toiveenne minulle kiitos.

Vierailija
405/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ääripäitä löytyy aina. Löytyy se, joka ahdistuu tavallisesta kättelystä (oliko muuten varmasti kyse seksuaalisesti ahdistuksesta, eikä esim. pöpökammosta ja sen aiheuttamasta ahdistuksesta? Jotkuthan vaan eivät pidä kosketuksesta missään muodossa myöskään.), ja sitten löytyy se, jota ei häiritse kun känniläiset puristelevat tissejä. Käyttäytymissäännöt ja rajat kuitenkin vedetään sen mukaan, mitä pääasiassa pidetään hyvänä, normaalina käytöksenä. Ääripäät silloin toki jossakin määrin kärsivät, mutta maailma ja yhteiskunta nyt vaan ei pyöri ääripäiden mukaan. Toki kun tälläisen ääripään ihmisen oppii tuntemaan, tulee hänenkin rajojaan kunnioittaa, mutta siihen saakka kunnes ne rajat ovat selvät, pitää normaalin käytöksen rajojen riittää. Ääripään ihmisen tulee itse ottaa vastuu siitä, että tuo normeista poikkeavat rajansa muiden tietoisuuteen, eikä olettaa, että muut ne jostakin kristallipallosta katsovat.

Vierailija
406/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juttelin kerran puhelimessa erään naisen kanssa ja tunti meni mukavasti rupatellessa. Ilmeni kuitenkin että hän oli nyt siinä elämäntilanteessa ettei halunnut uutta suhdetta mutta voitaisiin kyllä jutella jos kohdattaisiin, ihan vaan kavereina. No eipä aikaakaan kun näimme ja juttelin hänelle aivan asiallisesti mutta hän meni aivan lukkoon. No minä lähdin sitten pois mutta myohemmin tuli yks mies varoittamaan minua että olen ahdistellut tätä naista ja sen olisi loputtava. Juu enpä ottanut sitten enää kontaktia ko henkilöön. Aika nopeasti hän kuitenkin alkoi seurustelemaan, teurastajan kanssa, tietenkin

No kuule. kun tuossa myöhemmin joku nainen kertoo, että hänen miehensä ahdistuu jo siitä niin paljon, että kuuli, että naisia ahdistellaan, että menee ihan lukkoon, niin onko se sitten ihme , jos joku nainen ahdistuu siitä, että olet jutellut  hänelle. Jos kerran mieskin voi ahdistua siitä, että vain kuulee asiasta. Eikä sitä ole edes tapahtunut hänelle itselleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
407/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Älyttömästi tuntuu aihe jotain palstalaista ahdistavan, kun ei pysty suhtautumaan siihen muuten kuin kieltämällä (denial) eli yrittämällä vääntää siitä vitsin. Mikä kertoo vain siitä, että kampanja todella tuli tarpeeseen.

Ei tässä kyllä ole mitään vitsiä vaan ihan täyttä totta Suomesta vuonna 2017. Itse koettua elämää,

Niin ja ihan kyllä ahdistuin moisesta ja paniikkikohtaus oli lähellä.

Tämä on niin absurdi juttu että pakko kysyä onko sinulla autistin paperit? Oletko sama jota syytettiin ahdistelusta tunnin puhelun jälkeen?

 

Jaa pitipä oikeen lukea mitä autismi on. Ei ole kyllä tehty sellaista diagnoosia enkä itse voi sitä itsestäni tehdä ei nääs koulutus riitä. Onhan sitä varmaan muitakin syitä paniikkikohtaukselle kuin autismi.

Ei pelkästään paniikkikohtaus vaan koko kättelyepisodi ja sen tulkinnat. Rupeapas perehtymään autismin kirjon, jospa löytäisit sieltä asioita joita pohdiskella suhteessa omaan elämään.

Mutta miten noin niinkus itse ajattelisit siitä että esimiehesi kieltää sinua kertomasta nimeäsi uusille työtovereillesi kun heidän kanssa ensi kertaa työskentelet? Eikö se olisi sinustakin outoa ja vastoin omia periaatteitasi?

Vierailija
408/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Nämä on kyllä aika kaukaa haittuja esimerkkejä ja liekö tottakaan. Täällä av:lla on niin helppo höpöttää mitä vaan, ja sitten kun juttua epäillään keksityksi, voi aina loukkaantuneene tulla märisemään, että taaskaan miestä ei uskota. Mutta kyllä Suomessa on vaikea ahdistua kättelystä, kun Suomi on nimenomaan kättelyn luvattu maa. Mutta tiedän valitettavasti kätteliöitä, jotka naista kätellessään pyörittävät sormeaan naisen kämmenellä vihjailevasti (oikeasti) Tai jotain muuta yhtä mautonta. Normaalista kättelystä ei kukaan ahdistu. Miten muuten joitakin miehiä ahdistaa niin kamalasti tämä, että tästä seksuaalisesta ahdistelusta on alettu puhumaan? Ettei vain olisi oma lehmä ojassa.  Ei meillä ainakaan mies alkanut höpöttämään mitään , että kyllä ne naisetkin.......... Ja kun yhtäkin kättelin niin jo siitäkin ahdistuttiin.... ja että kyllä ne akat turhasta loukkaantuu, vaan on ihan asiallisesti sitä mieltä, että ei ihmisiin saa mennä koskemaan, jos toinen ei sitä halua.

Mun miestäni ahdistaa tämä seksuaalisesti ahdistelusta puhuminen, koska hän on empaattinen, ja järkyttynyt siitä kuinka yleistä se vaikuttaa olevan. Häntä ahdistaa se, että niin moni hänelle rakas ihminen on joutunut sellaista kokemaan. Häntä ahdistaa myös se, että hänetkin leimataan helposti vain sukupuolensa takia mahdollisesti vaaralliseksi, tai vähintään epämiellyttäväksi, eikä hän itse pysty tekemään asialle juuri mitään. Hänen tapansa käsitellä tätä ahdistusta on se, ettei hän pysty keskustelemaan aiheesti, vielä. Hänen pitää ensin saada rauhassa käsitellä asiaa itse. Siihen saakka asiasta ei voi hänen kanssaan puhua, mutta sen jälkeen, kun hän on saanut asiaa vähän aikaa itsekseen pyöritellä, siitä voidaan alkaa puhua. Vaikeat asiat ovat vaikeita asioita ihan syystä. Se ei tarkoita, että niistä pitää olla hiljaa, mutta pakko on myös hyväksyä se, että jotkut eivät pysty ikinä kohtaamaan joitakin faktoja. Psyyke vaan ei yksinkertaisesti kaikilla ole kehittynyt riittävästi käsittelemään ikäviä asioita asiallisesti.

Siis voiko joku aikuinen ihminen olla tietämätön tästä ahdistelusta? Voiko joku elää niin kuplassa? Ja jos miehesi ahdistuu tästä keskustelusta, miten hän kestää miesporukassa miesten puheet, jotka kyllä yleensä on aika ronskeja ja jo omasta vaimosta moni mies puhuu aika rumasti ja alentavasti. Vaikea on elää ihmisen, joka ahdistuu jo pelkästään siitä, että tietää että naisia ahdistellaan. Mitenkähän miehesi pärjäisi naisena, kun hän ihan oikeasti joutuisi itse sen kähminnän kohteeksi? Kun varmaan joka nainen joutuu jossakin vaiheessa kähmityksi ja huo*aksi haukutuksi, vaikka olisi vielä neitsyt. 

Kirjoitin joskus eilen aamulla veljestäni jota ahdistaa naisten puolesta, ei siis tämän kampanjan takia vaan koska hän on lapsena nähnyt sitä ahdistelua kun ei itse edes vielä ymmärtänyt mistä on kyse.

Erona tuon mieheen hän ei koe ahdistusta siitä että häntä leimataan vaan se saa hänet toimimaan niin ettei hänen seurassaan olevia naisia ahdistella ja on mennyt väliin kun näkee että tuntematon joutuu sitä kokemaan. Häntä pidän normaalina miehenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
409/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Minulla menee naisten sanattomista viesteistä ohi 90% ja loput 10% tulkitsen 100% väärin. Näin vaikka naisen kanssa elänyt kohta 30 vuotta. Olen myös kokolailla normaali mies. Joten voisitteko te naiset joita tapaan ystävällisesti kertoa suoraan toiveenne minulle kiitos.

Et taida ymmärtää, mitä nonverbaalinen kommunikaatio tarkoittaa. Jopa yli 90 % kommunikaatiosta on nonverbaalista.

http://vintti.yle.fi/yle.fi/akuutti/arkisto2009/170209_c.htm

Tuossa jotain perustietoa aiheesta.

Vierailija
410/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Minulla menee naisten sanattomista viesteistä ohi 90% ja loput 10% tulkitsen 100% väärin. Näin vaikka naisen kanssa elänyt kohta 30 vuotta. Olen myös kokolailla normaali mies. Joten voisitteko te naiset joita tapaan ystävällisesti kertoa suoraan toiveenne minulle kiitos.

Tää viimeisin oli koko ketjun paras viesti - kiitos, kohtalontoveri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
411/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Älyttömästi tuntuu aihe jotain palstalaista ahdistavan, kun ei pysty suhtautumaan siihen muuten kuin kieltämällä (denial) eli yrittämällä vääntää siitä vitsin. Mikä kertoo vain siitä, että kampanja todella tuli tarpeeseen.

Ei tässä kyllä ole mitään vitsiä vaan ihan täyttä totta Suomesta vuonna 2017. Itse koettua elämää,

Niin ja ihan kyllä ahdistuin moisesta ja paniikkikohtaus oli lähellä.

Tämä on niin absurdi juttu että pakko kysyä onko sinulla autistin paperit? Oletko sama jota syytettiin ahdistelusta tunnin puhelun jälkeen?

 

Jaa pitipä oikeen lukea mitä autismi on. Ei ole kyllä tehty sellaista diagnoosia enkä itse voi sitä itsestäni tehdä ei nääs koulutus riitä. Onhan sitä varmaan muitakin syitä paniikkikohtaukselle kuin autismi.

Ei pelkästään paniikkikohtaus vaan koko kättelyepisodi ja sen tulkinnat. Rupeapas perehtymään autismin kirjon, jospa löytäisit sieltä asioita joita pohdiskella suhteessa omaan elämään.

Mutta miten noin niinkus itse ajattelisit siitä että esimiehesi kieltää sinua kertomasta nimeäsi uusille työtovereillesi kun heidän kanssa ensi kertaa työskentelet? Eikö se olisi sinustakin outoa ja vastoin omia periaatteitasi?

Olet se mies joka soitti omasta mielestään tunnin mukavan rupattelupuhelun etkö olekin? Ja sen jälkeen nainen oli seuraavalla tapaamisella ihan kipsissä ja joku muu mies tuli sanomaan että lopeta ahdistelu. Ja seuraavaksi ihan vaan kättelit ja sanoit nimesi ja pomosi tuli kieltämään ja nyt mieskuoro täällä laulaa että ai kauheeta, nyt naiset ahdistuu jo kättelystä ja nimen sanomisesta. Jos nämä jutut on ylipäänsä totta, sinulla on erittäin, ERITTÄIN isoja ongelmia sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa ja niissä toimimisessa. Ja nyt on kaksi vaihtoehtoa, voit joko ymmärtää tämän ja yrittää ruveta oppimaan ja kehittymään, tai sitten voit kieltää ja viettää loppuelämäsi katkerana ihmetellen miten sinulle vain koko ajan tapahtuu kauhean kummallisia asioita. Tämän keskustelun aiheen kanssa näillä kättelyjutuilla ei ole mitään tekemistä, jollet ole sitten kätellessäsi tuijottanut naisen rintoja ja liponut kielelläsi tai jotain.

Vierailija
412/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanotaan näin, että varmaan jokainen nainen joutuu elämänsä aikana seksuaalisen ahdistelun kohteeksi(itsekin monta kertaa, vaikka olen ihan tavallinen, normaalisti pukeutuva, hiljainen, ei meikkaava nainen, joten ei ainakaan ole provosoitu miehiä väärillä singnaaleilla), mutta kaikki miehet eivät tätä tee, vaan varmaan vain ne tietyt , jotka katsovat oikeudekseen tehdä mitä haluavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
413/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin kerran puhelimessa erään naisen kanssa ja tunti meni mukavasti rupatellessa. Ilmeni kuitenkin että hän oli nyt siinä elämäntilanteessa ettei halunnut uutta suhdetta mutta voitaisiin kyllä jutella jos kohdattaisiin, ihan vaan kavereina. No eipä aikaakaan kun näimme ja juttelin hänelle aivan asiallisesti mutta hän meni aivan lukkoon. No minä lähdin sitten pois mutta myohemmin tuli yks mies varoittamaan minua että olen ahdistellut tätä naista ja sen olisi loputtava. Juu enpä ottanut sitten enää kontaktia ko henkilöön. Aika nopeasti hän kuitenkin alkoi seurustelemaan, teurastajan kanssa, tietenkin

No kuule. kun tuossa myöhemmin joku nainen kertoo, että hänen miehensä ahdistuu jo siitä niin paljon, että kuuli, että naisia ahdistellaan, että menee ihan lukkoon, niin onko se sitten ihme , jos joku nainen ahdistuu siitä, että olet jutellut  hänelle. Jos kerran mieskin voi ahdistua siitä, että vain kuulee asiasta. Eikä sitä ole edes tapahtunut hänelle itselleen.

No en ihmettele enää mitään ahdistumisia koska sitä on tänäpäivänä niin paljon liikkeellä. Kaikesta voi ahdistua, liiasta tai liian vähästä, ihminen on ajettu nurkkaan eikä poispääsyä ole / nähdä.

Vierailija
414/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Nämä on kyllä aika kaukaa haittuja esimerkkejä ja liekö tottakaan. Täällä av:lla on niin helppo höpöttää mitä vaan, ja sitten kun juttua epäillään keksityksi, voi aina loukkaantuneene tulla märisemään, että taaskaan miestä ei uskota. Mutta kyllä Suomessa on vaikea ahdistua kättelystä, kun Suomi on nimenomaan kättelyn luvattu maa. Mutta tiedän valitettavasti kätteliöitä, jotka naista kätellessään pyörittävät sormeaan naisen kämmenellä vihjailevasti (oikeasti) Tai jotain muuta yhtä mautonta. Normaalista kättelystä ei kukaan ahdistu. Miten muuten joitakin miehiä ahdistaa niin kamalasti tämä, että tästä seksuaalisesta ahdistelusta on alettu puhumaan? Ettei vain olisi oma lehmä ojassa.  Ei meillä ainakaan mies alkanut höpöttämään mitään , että kyllä ne naisetkin.......... Ja kun yhtäkin kättelin niin jo siitäkin ahdistuttiin.... ja että kyllä ne akat turhasta loukkaantuu, vaan on ihan asiallisesti sitä mieltä, että ei ihmisiin saa mennä koskemaan, jos toinen ei sitä halua.

Mun miestäni ahdistaa tämä seksuaalisesti ahdistelusta puhuminen, koska hän on empaattinen, ja järkyttynyt siitä kuinka yleistä se vaikuttaa olevan. Häntä ahdistaa se, että niin moni hänelle rakas ihminen on joutunut sellaista kokemaan. Häntä ahdistaa myös se, että hänetkin leimataan helposti vain sukupuolensa takia mahdollisesti vaaralliseksi, tai vähintään epämiellyttäväksi, eikä hän itse pysty tekemään asialle juuri mitään. Hänen tapansa käsitellä tätä ahdistusta on se, ettei hän pysty keskustelemaan aiheesti, vielä. Hänen pitää ensin saada rauhassa käsitellä asiaa itse. Siihen saakka asiasta ei voi hänen kanssaan puhua, mutta sen jälkeen, kun hän on saanut asiaa vähän aikaa itsekseen pyöritellä, siitä voidaan alkaa puhua. Vaikeat asiat ovat vaikeita asioita ihan syystä. Se ei tarkoita, että niistä pitää olla hiljaa, mutta pakko on myös hyväksyä se, että jotkut eivät pysty ikinä kohtaamaan joitakin faktoja. Psyyke vaan ei yksinkertaisesti kaikilla ole kehittynyt riittävästi käsittelemään ikäviä asioita asiallisesti.

Siis voiko joku aikuinen ihminen olla tietämätön tästä ahdistelusta? Voiko joku elää niin kuplassa? Ja jos miehesi ahdistuu tästä keskustelusta, miten hän kestää miesporukassa miesten puheet, jotka kyllä yleensä on aika ronskeja ja jo omasta vaimosta moni mies puhuu aika rumasti ja alentavasti. Vaikea on elää ihmisen, joka ahdistuu jo pelkästään siitä, että tietää että naisia ahdistellaan. Mitenkähän miehesi pärjäisi naisena, kun hän ihan oikeasti joutuisi itse sen kähminnän kohteeksi? Kun varmaan joka nainen joutuu jossakin vaiheessa kähmityksi ja huo*aksi haukutuksi, vaikka olisi vielä neitsyt. 

Se, että miesporukassa puhutaan jotakin, on täysin eri asia kuin se, että täysin ulkopuoliseen käydään käsiksi tai hänelle huudellaan rivouksia. Kyllähän naisetkin puhuvat miehistä keskenään sitä sun tätä, mutta on eri asia jos sitten ohikulkevalle miehelle niitä mennään huutelemaan. Omasta vaimosta puhuminen ikävästi on myös eri asia, kuin tuntemattomalle huutelu tai käpälöiminen.

Kysyt voiko joku elää niin kuplassa. Kyllä voi. Kommenttien perusteella aika monikin mies on elänyt niin kuplassa. Kun itse käyttäytyy normaalisti, eikä ole joutunut uhriksi, ei välttämättä tule edes mieleen, että jotakin tapahtuu niinkin laajassa mittakaavassa kuin tapahtuu. Itsellenikin on ollut aika järkytys kuinka laajaa perheväkivalta on, kun en ole ikinä joutunut perheväkivallan kohteeksi, enkä tietääkseni tunne ketään, joka olisi. Kai sekin on kuplassa elämistä, kun ei tiedä sellaisen asian laajuutta ja yleisyyttä, johon ei ole tullut henkilökohtaista kosketuspintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
415/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Suurimmalla osalla miehistä ei löydy kykyä ennalta määrittämättömien satunnaisuuksien tunnistamiseen, esim. 'onko teko X häirintää naisen Y mielestä'

Kannattaa nyt muistaa tärkeä periaatteellinen lähtökohta, jonka mukaan 'häirintää on se minkä kohde itse tuntee häiritseväksi'. Ei siis puhuta mistään yleisistä käytösnormeista, vaan täysin ja yksinomaan henkilökohtaisista mieltymyksistä. Ja kyllä, miesten - myös normaalien - on syytä tarkkailla ja miettiä kahd...viidesti mitä sanoo ja tekee naisten kanssa.

Vierailija
416/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Minulla menee naisten sanattomista viesteistä ohi 90% ja loput 10% tulkitsen 100% väärin. Näin vaikka naisen kanssa elänyt kohta 30 vuotta. Olen myös kokolailla normaali mies. Joten voisitteko te naiset joita tapaan ystävällisesti kertoa suoraan toiveenne minulle kiitos.

Tää viimeisin oli koko ketjun paras viesti - kiitos, kohtalontoveri

Toinen kohtalotoveri komppaa. Niin monia väärin ymmärettyjä tilanteita taustalla että melkein itkettää.  Minulle hymy on hymy, on täysin mahdotonta lähteä erottelemaan ylimielistä tai halveksuvaa hymyä "kutsuvasta". Voitte kuvitella niiden ylimielisten naisten riemun kun autisti yrittää lähestyä. Tekee gutaa itsetunnolle, sen voin sanoa.

Vierailija
417/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettlevä kirjoitti:

Uudessa työpaikassani esittelin itseni kättelemällä ja kertomalla nimeni mutta joku ahdistui siitäkin ja esimies kielsi minua tekemästä enää niin. Aika hankalaa jos pitää viedä vaikka joku juttu esim Pirjolle eikä tiedä kuka se on niistä noin kolmesta sadasta työntekijästä. Muualla maailmassa kättely on lähes ainoa oikea tutustumistapa työpaikalla mutta ei Suomessa. 

Älyttömästi tuntuu aihe jotain palstalaista ahdistavan, kun ei pysty suhtautumaan siihen muuten kuin kieltämällä (denial) eli yrittämällä vääntää siitä vitsin. Mikä kertoo vain siitä, että kampanja todella tuli tarpeeseen.

Ei tässä kyllä ole mitään vitsiä vaan ihan täyttä totta Suomesta vuonna 2017. Itse koettua elämää,

Niin ja ihan kyllä ahdistuin moisesta ja paniikkikohtaus oli lähellä.

Tämä on niin absurdi juttu että pakko kysyä onko sinulla autistin paperit? Oletko sama jota syytettiin ahdistelusta tunnin puhelun jälkeen?

 

Jaa pitipä oikeen lukea mitä autismi on. Ei ole kyllä tehty sellaista diagnoosia enkä itse voi sitä itsestäni tehdä ei nääs koulutus riitä. Onhan sitä varmaan muitakin syitä paniikkikohtaukselle kuin autismi.

Ei pelkästään paniikkikohtaus vaan koko kättelyepisodi ja sen tulkinnat. Rupeapas perehtymään autismin kirjon, jospa löytäisit sieltä asioita joita pohdiskella suhteessa omaan elämään.

Mutta miten noin niinkus itse ajattelisit siitä että esimiehesi kieltää sinua kertomasta nimeäsi uusille työtovereillesi kun heidän kanssa ensi kertaa työskentelet? Eikö se olisi sinustakin outoa ja vastoin omia periaatteitasi?

Olet se mies joka soitti omasta mielestään tunnin mukavan rupattelupuhelun etkö olekin? Ja sen jälkeen nainen oli seuraavalla tapaamisella ihan kipsissä ja joku muu mies tuli sanomaan että lopeta ahdistelu. Ja seuraavaksi ihan vaan kättelit ja sanoit nimesi ja pomosi tuli kieltämään ja nyt mieskuoro täällä laulaa että ai kauheeta, nyt naiset ahdistuu jo kättelystä ja nimen sanomisesta. Jos nämä jutut on ylipäänsä totta, sinulla on erittäin, ERITTÄIN isoja ongelmia sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa ja niissä toimimisessa. Ja nyt on kaksi vaihtoehtoa, voit joko ymmärtää tämän ja yrittää ruveta oppimaan ja kehittymään, tai sitten voit kieltää ja viettää loppuelämäsi katkerana ihmetellen miten sinulle vain koko ajan tapahtuu kauhean kummallisia asioita. Tämän keskustelun aiheen kanssa näillä kättelyjutuilla ei ole mitään tekemistä, jollet ole sitten kätellessäsi tuijottanut naisen rintoja ja liponut kielelläsi tai jotain.

Ai sää annat mulle kaksi vaihtoehtoa. Olipa hieno homma että täällä tuli vastaan noin viisas ja sivistynyt ihminen. Kiitos sinulle. Onneksi itselläni on puoliso joka on ajatteleva ja osaa jopa nähdä omatkin virheensä. 10 vuotta yhdessäoloa takana ja hyvin menee.

Vierailija
418/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tai suhde/flirttailu on todella edennyt molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä aika ronskiksi.

...ja mistä sen tietää että se on edennyt aika ronskiksi ja molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä? Kuinka signaloit sen? Miten se sinulle signaloidaan ilman että se on seksuaalista häirintää?

Antakaapa vähän enemmän konkretiaa näihin etenemissääntöihinne, tällaisenaan ne ovat liian epämääräisiä.

Yleensä sen huomaa siitä, että suudellaan ja riisutaan vaatteita ja ollaan siirtymässä makuuhuoneen puolelle.

Nyt meni kärry hevosen edelle. Mistäs sitä tietää että on soveliast alkaa suudella ja riisua vaatteita? Siitäkö että juuri todettiin aseksuaalin keskustelun tuloksensa että pidetään samasta kirjailijasta?

Jännä tapa näillä vänkääjillä. Ollaan olevinaan niin mukahauskoja eikä ymmärretä yhtään mitään mistään. "Mistäs sitä tietää mitään?!?" Puolustetetteko huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihan noin muutenkin? Oletteko kenties kuin joku teinijonnelauma räkättämässä kaikelle idiotismille? Mikä teitä harmittaa tässä metoo-kampanjassa eniten, se että naiset eivät enää halua olla huonon käytöksen kohteina? Miksi?

Mitäpä jos yrittäisitte vastata itse kysymykseen.

Esitettiin ympäripyöreä tralalaa-teoria missä ensin jutellaan kuin mummolle ja sitten ollaankin jo tempomassa vaatteita pois kieli kurkussa, mutta kun kysyttiin että mitenkäs se reitti noiden välillä kulkee niin seuraakin vain ad hominem. Erikoista.

Tässä oma viimeisin esimerkki 5 vuoden takaa (johti nykyiseen parisuhteeseen):

Mies tulee baarissa tiskillä viereen ja kysyy "miten menee". Kerron että hyvin ja että ollaan tyttöporukalla juhlimassa (osoitan pöytää). Mies sanoo että näyttää mukavalta meiningiltä. Kysyy haluanko juoman, sanon että en nyt kiitos (en uskalla ottaa mieheltä enää juomaa baarissa kun pari kertaa perään huo*riteltu kun en sitten omistanut loppuiltaani tälle ihmiselle). Hän sanoi että selvä juttu, hymyili ja osoitti omaa pöytäänsä "mä oon tuolla istumassa jos haluat tulla myöhemmin juttelemaan".

Kohtelias mies, osoitti kiinnostuksen, antoi tilaa. Ei ahdistanut. Menin myöhemmin ja toin samanlaisen juoman hänelle, minkä oli aikaisemmin ostanut. Juteltiin, vaihdettiin puhelinnumeroita, tavattiin.

Näin tämä noin niinkun neurologisesti normaalien maailmassa edelleen käsittääkseni sujuu.

Oma, viimeinen yritykseni vuodelta 2000 (ei johtanut suhteeseen):

- Moi! Miten menee?

- Mee nyt vittuun siitä!!

Olet lähestynyt hyvin, hyvin väärää naista. Mutta miten tämä liittyy seksuaaliseen ahdisteluun? Tuskin tuokaan sinulle mahdollisimman vääränlainen nainen tunsi tulevansa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollet sitten hypännyt puskasta ilta-aikaan pimeällä ja yksinäisellä paikalla.

Minä kyllä päättelin syyllistyneeni jonkinlaiseen ahdisteluun. Tämä tapahtui helsinkiläisen klubin baaritiskillä bändin pitäessä taukoa. Tulkitsin olevani epäkelpo ihminen, jonka ei ole hyväksyttävää yrittää löytää seuraa.

Kuinkahan monta kertaa sinäkin olet mahtanut paasata miesten ylivertaisesta ja tunteisiin perustumattomasta logiikasta. Oikeasti te miehet olette varsinaisia mimoosa-hysteerikkoja. Ei sitten tullut mieleen ajatus että nyt ei ollut oikea nainen kiikarissa? Ja aivan varmasti tuokaan nainen ei kyseistä tulkintaa tarkoittanut.

Tuollaisesta en ole paasannut ja voit sen haulla tarkistaa. Olet oikeassa siinä, että en ajatellut lähestyneeni väärää naista. Katsoin että torjunta yhdeltä on torjunta kaikilta, koska kukaan ei pidä miehestä joka kiertää baarissa naisen luota toiselle.

Kuinkakohan moni tavallinen mies tai nainen ei olisi koskaan tullut jopa törkeästi torjutuksi tehdessään aloitteita? Kuinkakohan moni parisuhde olisi jäänyt solmimatta, jos kaikki ihmiset pakit saatuaan päättäisivät olevansa epäkelpoja koko vastakkaisen sukupuolen silmissä ja päättäisivät etteivät enää lähesty ketään?

Olen itse nainen. Noin puoli vuotta ennen kuin tapasin nykyisen aviomieheni, sain oikein mieleenpainuvan ilkeät pakit mieheltä, jolle yritin baarissa alkaa juttelemaan. Jos minä olisin niiden pakkien takia päättänyt, että kaikki miehet ovat samanlaisia kuin se ilkeä tyyppi oli, en olisi puoli vuotta myöhemmin lähestynyt nykyistä miestäni siinä samassa baarissa. En olisi nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin naimisissa hänen kanssaan eikä minulla olisi näitä kolmea lasta, jotka meillä on.

Ajatella, jos sinäkin olisit 17 vuotta sitten ymmärtänyt, että naiset ovat yksilöitä, etkä olisi päättänyt luovuttaa yksittäisen ikävän kokemuksen takia kokonaan, sinullakin saattaisi nyt olla ihan toisenlainen elämä kuin mitä nyt on. Mutta sinä teit itse valintasi 17 vuotta sitten kuten jokainen meistä tekee. Ja oman valintasi seurauksena olet nyt yksin.

Vierailija
419/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Minulla menee naisten sanattomista viesteistä ohi 90% ja loput 10% tulkitsen 100% väärin. Näin vaikka naisen kanssa elänyt kohta 30 vuotta. Olen myös kokolailla normaali mies. Joten voisitteko te naiset joita tapaan ystävällisesti kertoa suoraan toiveenne minulle kiitos.

Tää viimeisin oli koko ketjun paras viesti - kiitos, kohtalontoveri

Toinen kohtalotoveri komppaa. Niin monia väärin ymmärettyjä tilanteita taustalla että melkein itkettää.  Minulle hymy on hymy, on täysin mahdotonta lähteä erottelemaan ylimielistä tai halveksuvaa hymyä "kutsuvasta". Voitte kuvitella niiden ylimielisten naisten riemun kun autisti yrittää lähestyä. Tekee gutaa itsetunnolle, sen voin sanoa.

Itse sä kuvittelet tuon riemun, se on ihan täysin omassa päässäsi. Samoin kuin ylipäänsä ylimielisyydet. Jos et pysty erottamaan kutsuvaa ja ylimielistä hymyä, niin mistä ylipäänsä tiedät mitä se hymy tarkoittaa?  Tai mistä tiedät että muuten tulkitset naisen reaktion oikein.

Vierailija
420/663 |
20.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(

Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla. 

Näissä lainaamissani viesteissä on selkeästi havaittavissa, että osa (kenties jopa merkittävä osa) naisista ahdistuu pelkästä kohteliaisuudesta, joka ei viittaa mitenkään seksiin. Kun aika moni väitti, että kyllä naisia saa kauniiksi kehua tai muutenkin puhua nätisti. Tai että saa katsoa, kunhan ei tuijota irstaasti tai koske. No ei kaikkia saa. Eikä miehet voi sitä mistään ennalta tietää.

Joku täällä muistaa sanoa joka viestissään, ettei ketään kuulu yrittää iskeä niin, että tarraa kiinni haaroista tai perseestä. Sen nyt luulisi olevan itsestäänselvyys, enkä usko, että kukaan vakavissaan ja selvinpäin edes kuvittelee, että kouriminen olisi hyvä iskutapa. Silti se on vain jäävuoren huippu, kun joidenkin mielestä jo kohti katsominen tai naiselle puhuminen (aiheesta riippumatta) on vastenmielistä ahdistelua.

Jos mies ei voi ennalta tietää mikä hänen käytöksesä on ahdistelua, miehen ei kannata ottaa mitään kontaktia naisiin. Jos mies ei tiedä, silloin pitää olla yksin siihen asti että oppii tietämään. Se pitää osata. Ihan jokaisen aikuisen pitää osata. Ilman nettipalstojen ohjeita ja omituisia jankutuksia katseen kestoista ja suunnista ynnä muusta. Ratkaisu ei ole se, että naisille aletaan opettaa mistä saa ahdistua ja mistä ei saa.

Jotkut naiset ovat myös yliherkkiä kaikelle minkä voi tulkita ahdisteluksi. Syitä tähän on useita, mutta useasti kyse on traumaattisista kokemuksista aiemmin. Normaali mies tietää kyllä mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei, ja osaa purkaa tilanteen fiksusti mikäli törmää ahdistujaan. Normaali mies osaa pahoitella jos oli häiriöksi kysyessään mitä kuuluu...

Normaali mies tietää myös senkin että mahdollisessa tulkinnanvaraisessa häiriösyyte tilanteessa hänen sanansa ei paina yhtään mitään ja että on aina oletusarvoisesti syyllinen.

Ongelmia ja ym. velvoitettuja pahoitteluja välttääkseen on miehen parasta jättää kontaktit naisiin välttämättömään minimiin. Tai puhua naisille vain luotettavan todistajan läsnäollessa.

Sinun ja kaltaistesi osalta on ihan oikeasti parempi noin. Jos kyvyt eivät riitä sanattoman viestinnän tulkitsemiseen, niin on parempi, että jätät kontaktit naisiin minimiin.

Älä kuitenkaan vedä normaaleja miehiä tähän mukaan.

Minulla menee naisten sanattomista viesteistä ohi 90% ja loput 10% tulkitsen 100% väärin. Näin vaikka naisen kanssa elänyt kohta 30 vuotta. Olen myös kokolailla normaali mies. Joten voisitteko te naiset joita tapaan ystävällisesti kertoa suoraan toiveenne minulle kiitos.

Tää viimeisin oli koko ketjun paras viesti - kiitos, kohtalontoveri

Toinen kohtalotoveri komppaa. Niin monia väärin ymmärettyjä tilanteita taustalla että melkein itkettää.  Minulle hymy on hymy, on täysin mahdotonta lähteä erottelemaan ylimielistä tai halveksuvaa hymyä "kutsuvasta". Voitte kuvitella niiden ylimielisten naisten riemun kun autisti yrittää lähestyä. Tekee gutaa itsetunnolle, sen voin sanoa.

Jos sinä menet ystävällisesti tervehtimään ihmistä, joka on hymyillyt sinulle, ja seurauksena on ylimielisten naisten riemua, niin silloinhan häpeä on niiden naisten. Ei sinun. Kukaan ei kiellä ottamasta katsekontaktia, hymyilemästä ja menemästä moikkaamaan. Se ei ole ahdistelua. 

Jos sinulle toistuvasti käy niin, että lähestyt naisia, jotka käyttäytyvät tahdittomasti, sinun kannattaa ihan vakavasti miettiä, mikä juuri sellaisissa naisissa vetää sinua puoleensa. Ehkä kyseessä on joku tietty naistyyppi, joka vetää sinua puoleensa mutta selvästi tunne ei ole molemminpuolinen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kuusi