Lue keskustelun säännöt.
#metoo -kampanjan kirvoittama yleisin kysymys: "Eikö saa ketään enää lähestyä, kun kaikki on häirintää?"
18.10.2017 |
Kaikki, jotka tätä pohtii, minulla on teille neuvo: jos lähestyt naista, niin sano vain asioita, jotka voisit sanoa äidillesi, tyttärellesi tai siskollesi tai jotka hyväksyisit sellaisiksi, että joku muu mies voisi sanoa äidillesi, tyttärellesi ja siskollesi.
Hyvät tavat osaa kaikki. Se on oma valinta olla possu.
Kommentit (663)
Näin yhden naisen näkökulmasta; saa seksiäkin toki ehdottaa heti ensi tapaamisella, jos se on ainoa mitä kaipaa. Silloinkin se pitää tehdä asiallisesti. Ei kourita tai puhuta naisen ruumiinosista, vaan aloitetaan kuin mikä tahansa muukin keskustelu "moi, mitä kuuluu?" Jos nainen osoittaa halua jatkaa keskustelua, voi ehdotuksen esittää suoraan, muttei vulgääristi. Tyyliin; mulla olis kämppä/hotellihuone tässä lähellä, haluaisitko tulla yöksi? Kyllä nainen siitä tajuaa, että seksiä ollaan hakemassa. Itselläni on tuon tyyppiseen kysymykseen 3 mahdollista vastausta.
1. Kyllä
2. Ei (ja tämän jälkeen miehen pitäisi jättää juttu siihen. Ei hakkua, ei vongata, ei syyllistää.)
3. Voin lähteä johonkin vähäksi aikaa.
Viimeinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että en tule yöksi, mutta voin lähteä harrastamaan seksiä paikkaan joka on riittävän yksityinen seksille, mutta ei tarpeeksi yksityinen vaikkapa murhalle. Se, mihin sitten mennään, sovitaan yhdessä
Mikäli vastaus kysymykseen on ollut nro 1 tai 3, voi mies myös alkaa koskea minuun. En siltikään kaipaa julkista kourimista, kannattaa silloinkin odottaa sen verran, että pääsee vähän syrjemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitens tällasen vajaa kolmekymppisen miehen pitäisi suhtautua teineiltä tulevaan flirttailu/vihjailuun. Oikeasti koen aiheen aika helvetin ahdistavaksi. Nykysuomessa kun saattaa saada pedarin tai raiskarin maineen melko helposti.
Vierailija kirjoitti:
No mitens tällasen vajaa kolmekymppisen miehen pitäisi suhtautua teineiltä tulevaan flirttailu/vihjailuun. Oikeasti koen aiheen aika helvetin ahdistavaksi. Nykysuomessa kun saattaa saada pedarin tai raiskarin maineen melko helposti.
No niin kuin kenen tahansa pitäisi suhtautua ahdistavaan flirttailuun/vihjailuun. "Ei kiitos, en ole kiinnostunut, riittää jo, voisitko lopettaa" tms. Mikä siinä on vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin kategoriaan vislaus kuuluu?
Itse teininä, nuorena naisena koin tuon ihan imartelevana jos viheltelijänä oli suht samanikäinen ja kyseessä oli siis ohimenevä hetki kadulla tms. Nyttemmin olen huomannut että jotkut kokee tuonkin ahdisteluna?
Tykkäätkö ajatuksesta, että oman nuoren teinityttösi vartaloa kadulla aikuiset miehet arvioivat, ja vislaavat perään, koska haluavat ilmaista seksuaalisen kiinnostuksensa häntä kohtaan?
Opettaisin ainakin teinityttöni pukeutumaan säädyllisesti ja vähän peittämäänkin vartaloaan. Nykyiset teinitytöt kulkevat ainakin ritsankireissä ja ohuissa trikoissaan kuin alavartalo paljaana.
Joten on heidän vikansa, kun aikuiset miehet ahdistelevat heitä? Aikuisella miehellä ei ole mitään vastuuta, onhan kyseessä on sentään ohuet trikoot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitens tällasen vajaa kolmekymppisen miehen pitäisi suhtautua teineiltä tulevaan flirttailu/vihjailuun. Oikeasti koen aiheen aika helvetin ahdistavaksi. Nykysuomessa kun saattaa saada pedarin tai raiskarin maineen melko helposti.
No niin kuin kenen tahansa pitäisi suhtautua ahdistavaan flirttailuun/vihjailuun. "Ei kiitos, en ole kiinnostunut, riittää jo, voisitko lopettaa" tms. Mikä siinä on vaikeaa?
Ajattelin kyllä järjestää nettikampanjan tästä vaietusta aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tai suhde/flirttailu on todella edennyt molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä aika ronskiksi.
...ja mistä sen tietää että se on edennyt aika ronskiksi ja molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä? Kuinka signaloit sen? Miten se sinulle signaloidaan ilman että se on seksuaalista häirintää?
Antakaapa vähän enemmän konkretiaa näihin etenemissääntöihinne, tällaisenaan ne ovat liian epämääräisiä.
Yleensä sen huomaa siitä, että suudellaan ja riisutaan vaatteita ja ollaan siirtymässä makuuhuoneen puolelle.
Nyt meni kärry hevosen edelle. Mistäs sitä tietää että on soveliast alkaa suudella ja riisua vaatteita? Siitäkö että juuri todettiin aseksuaalin keskustelun tuloksensa että pidetään samasta kirjailijasta?
Jännä tapa näillä vänkääjillä. Ollaan olevinaan niin mukahauskoja eikä ymmärretä yhtään mitään mistään. "Mistäs sitä tietää mitään?!?" Puolustetetteko huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihan noin muutenkin? Oletteko kenties kuin joku teinijonnelauma räkättämässä kaikelle idiotismille? Mikä teitä harmittaa tässä metoo-kampanjassa eniten, se että naiset eivät enää halua olla huonon käytöksen kohteina? Miksi?
Mitäpä jos yrittäisitte vastata itse kysymykseen.
Esitettiin ympäripyöreä tralalaa-teoria missä ensin jutellaan kuin mummolle ja sitten ollaankin jo tempomassa vaatteita pois kieli kurkussa, mutta kun kysyttiin että mitenkäs se reitti noiden välillä kulkee niin seuraakin vain ad hominem. Erikoista.
Tässä oma viimeisin esimerkki 5 vuoden takaa (johti nykyiseen parisuhteeseen):
Mies tulee baarissa tiskillä viereen ja kysyy "miten menee". Kerron että hyvin ja että ollaan tyttöporukalla juhlimassa (osoitan pöytää). Mies sanoo että näyttää mukavalta meiningiltä. Kysyy haluanko juoman, sanon että en nyt kiitos (en uskalla ottaa mieheltä enää juomaa baarissa kun pari kertaa perään huo*riteltu kun en sitten omistanut loppuiltaani tälle ihmiselle). Hän sanoi että selvä juttu, hymyili ja osoitti omaa pöytäänsä "mä oon tuolla istumassa jos haluat tulla myöhemmin juttelemaan".
Kohtelias mies, osoitti kiinnostuksen, antoi tilaa. Ei ahdistanut. Menin myöhemmin ja toin samanlaisen juoman hänelle, minkä oli aikaisemmin ostanut. Juteltiin, vaihdettiin puhelinnumeroita, tavattiin.
Näin tämä noin niinkun neurologisesti normaalien maailmassa edelleen käsittääkseni sujuu.
Oma, viimeinen yritykseni vuodelta 2000 (ei johtanut suhteeseen):
- Moi! Miten menee?
- Mee nyt vittuun siitä!!
Olet lähestynyt hyvin, hyvin väärää naista. Mutta miten tämä liittyy seksuaaliseen ahdisteluun? Tuskin tuokaan sinulle mahdollisimman vääränlainen nainen tunsi tulevansa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollet sitten hypännyt puskasta ilta-aikaan pimeällä ja yksinäisellä paikalla.
Minä kyllä päättelin syyllistyneeni jonkinlaiseen ahdisteluun. Tämä tapahtui helsinkiläisen klubin baaritiskillä bändin pitäessä taukoa. Tulkitsin olevani epäkelpo ihminen, jonka ei ole hyväksyttävää yrittää löytää seuraa.
Niin, siis tulkitsit itse. Et edelleenkään tiedä mitä nainen ajatteli, ja miten hän tilanteen koki. Projisoit omaa tulkintaasi hänen ajatuksikseen.
Täytyy myöntää, että nykyinen laki seksuaalisesta häirinnästä ei ollut voimassa vielä tuolloin. Olin kuitenkin jo omaksunut lain vaatimuksen, että pitää tietää mitä toinen ajattelee. Tein tulkintavirheen ja rangaistuksesi kielsin itseltäni lähestymisyritykset.
Parempi niin. Ei siksi, että olisit seksuaalisesti ahdistellut lähestymääsi naista, vaan siksi, että sinulla on selvästi henkilökohtaisia ongelmia, jotka tekisivät parisuhteen kanssasi haastavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitens tällasen vajaa kolmekymppisen miehen pitäisi suhtautua teineiltä tulevaan flirttailu/vihjailuun. Oikeasti koen aiheen aika helvetin ahdistavaksi. Nykysuomessa kun saattaa saada pedarin tai raiskarin maineen melko helposti.
No niin kuin kenen tahansa pitäisi suhtautua ahdistavaan flirttailuun/vihjailuun. "Ei kiitos, en ole kiinnostunut, riittää jo, voisitko lopettaa" tms. Mikä siinä on vaikeaa?
Ajattelin kyllä järjestää nettikampanjan tästä vaietusta aiheesta.
Nettikampajahan tässä juuri on menossa seksuaalisesta häirinnästä.... jos et ole sattunut huomaamaan. Ei kun osallistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on kaikkien kannalta parasta kun miehet ei katsokkaan naisiin päin. Sekin on häirintää kun katsomaan avonaista kaula-aukkoa, vaikka sinne on laitettu silikoonia ja puolet nänneistä näkymään.
Eli tästä lähtien naisille ei saa antaa minkäänlaista huomioo, eikä varsinkaan saa mennä iskemään tai aloitetta tekemään. Nainen osaa itsekkin iskeä
Kyllä, kaikkien kannalta parasta, kun kaikki näin reagoivat miehet pysyvät mahdollisimman kaukana naisista. Iso kiitos aloitteestasi, toivottavasti toteutat itse sitä, mitä saarnaat.
Uusi suunta elämälle kirjoitti:
Mieheni ahdistelee minua. Kun tulemme töistä kotiin, jossain vaiheessa iltaa hän saattaa ehdottaa että olisimme alasti kahden kesken intiimisti. Nukkumaan mentäessä hänen kätensä on joskus koskettanut minua ja eksynyt kielletyille alueille. Törkeä sika. Elämäni on pilalla hänen takia. Haluan löytää uuden paremman ja puhtaamman suunnan elämälleni, johon ei kuulu kenenkään limanuljaskan lähentelyt ja ehdottelut.
Ikävä, miten sekaisin psyykesi on. Hae apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tai suhde/flirttailu on todella edennyt molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä aika ronskiksi.
...ja mistä sen tietää että se on edennyt aika ronskiksi ja molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä? Kuinka signaloit sen? Miten se sinulle signaloidaan ilman että se on seksuaalista häirintää?
Antakaapa vähän enemmän konkretiaa näihin etenemissääntöihinne, tällaisenaan ne ovat liian epämääräisiä.
Yleensä sen huomaa siitä, että suudellaan ja riisutaan vaatteita ja ollaan siirtymässä makuuhuoneen puolelle.
Nyt meni kärry hevosen edelle. Mistäs sitä tietää että on soveliast alkaa suudella ja riisua vaatteita? Siitäkö että juuri todettiin aseksuaalin keskustelun tuloksensa että pidetään samasta kirjailijasta?
Jännä tapa näillä vänkääjillä. Ollaan olevinaan niin mukahauskoja eikä ymmärretä yhtään mitään mistään. "Mistäs sitä tietää mitään?!?" Puolustetetteko huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihan noin muutenkin? Oletteko kenties kuin joku teinijonnelauma räkättämässä kaikelle idiotismille? Mikä teitä harmittaa tässä metoo-kampanjassa eniten, se että naiset eivät enää halua olla huonon käytöksen kohteina? Miksi?
Mitäpä jos yrittäisitte vastata itse kysymykseen.
Esitettiin ympäripyöreä tralalaa-teoria missä ensin jutellaan kuin mummolle ja sitten ollaankin jo tempomassa vaatteita pois kieli kurkussa, mutta kun kysyttiin että mitenkäs se reitti noiden välillä kulkee niin seuraakin vain ad hominem. Erikoista.
Tässä oma viimeisin esimerkki 5 vuoden takaa (johti nykyiseen parisuhteeseen):
Mies tulee baarissa tiskillä viereen ja kysyy "miten menee". Kerron että hyvin ja että ollaan tyttöporukalla juhlimassa (osoitan pöytää). Mies sanoo että näyttää mukavalta meiningiltä. Kysyy haluanko juoman, sanon että en nyt kiitos (en uskalla ottaa mieheltä enää juomaa baarissa kun pari kertaa perään huo*riteltu kun en sitten omistanut loppuiltaani tälle ihmiselle). Hän sanoi että selvä juttu, hymyili ja osoitti omaa pöytäänsä "mä oon tuolla istumassa jos haluat tulla myöhemmin juttelemaan".
Kohtelias mies, osoitti kiinnostuksen, antoi tilaa. Ei ahdistanut. Menin myöhemmin ja toin samanlaisen juoman hänelle, minkä oli aikaisemmin ostanut. Juteltiin, vaihdettiin puhelinnumeroita, tavattiin.
Näin tämä noin niinkun neurologisesti normaalien maailmassa edelleen käsittääkseni sujuu.
Oma, viimeinen yritykseni vuodelta 2000 (ei johtanut suhteeseen):
- Moi! Miten menee?
- Mee nyt vittuun siitä!!
Olet lähestynyt hyvin, hyvin väärää naista. Mutta miten tämä liittyy seksuaaliseen ahdisteluun? Tuskin tuokaan sinulle mahdollisimman vääränlainen nainen tunsi tulevansa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollet sitten hypännyt puskasta ilta-aikaan pimeällä ja yksinäisellä paikalla.
Minä kyllä päättelin syyllistyneeni jonkinlaiseen ahdisteluun. Tämä tapahtui helsinkiläisen klubin baaritiskillä bändin pitäessä taukoa. Tulkitsin olevani epäkelpo ihminen, jonka ei ole hyväksyttävää yrittää löytää seuraa.
Niin, siis tulkitsit itse. Et edelleenkään tiedä mitä nainen ajatteli, ja miten hän tilanteen koki. Projisoit omaa tulkintaasi hänen ajatuksikseen.
Täytyy myöntää, että nykyinen laki seksuaalisesta häirinnästä ei ollut voimassa vielä tuolloin. Olin kuitenkin jo omaksunut lain vaatimuksen, että pitää tietää mitä toinen ajattelee. Tein tulkintavirheen ja rangaistuksesi kielsin itseltäni lähestymisyritykset.
Parempi niin. Ei siksi, että olisit seksuaalisesti ahdistellut lähestymääsi naista, vaan siksi, että sinulla on selvästi henkilökohtaisia ongelmia, jotka tekisivät parisuhteen kanssasi haastavaksi.
Ymmärrän. Vain ongelmattomilla ihmisillä on lupa pyrkiä parisuhteeseen.
Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(
Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla.
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tai suhde/flirttailu on todella edennyt molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä aika ronskiksi.
...ja mistä sen tietää että se on edennyt aika ronskiksi ja molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä? Kuinka signaloit sen? Miten se sinulle signaloidaan ilman että se on seksuaalista häirintää?
Antakaapa vähän enemmän konkretiaa näihin etenemissääntöihinne, tällaisenaan ne ovat liian epämääräisiä.
Yleensä sen huomaa siitä, että suudellaan ja riisutaan vaatteita ja ollaan siirtymässä makuuhuoneen puolelle.
Nyt meni kärry hevosen edelle. Mistäs sitä tietää että on soveliast alkaa suudella ja riisua vaatteita? Siitäkö että juuri todettiin aseksuaalin keskustelun tuloksensa että pidetään samasta kirjailijasta?
Jännä tapa näillä vänkääjillä. Ollaan olevinaan niin mukahauskoja eikä ymmärretä yhtään mitään mistään. "Mistäs sitä tietää mitään?!?" Puolustetetteko huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihan noin muutenkin? Oletteko kenties kuin joku teinijonnelauma räkättämässä kaikelle idiotismille? Mikä teitä harmittaa tässä metoo-kampanjassa eniten, se että naiset eivät enää halua olla huonon käytöksen kohteina? Miksi?
Mitäpä jos yrittäisitte vastata itse kysymykseen.
Esitettiin ympäripyöreä tralalaa-teoria missä ensin jutellaan kuin mummolle ja sitten ollaankin jo tempomassa vaatteita pois kieli kurkussa, mutta kun kysyttiin että mitenkäs se reitti noiden välillä kulkee niin seuraakin vain ad hominem. Erikoista.
Tässä oma viimeisin esimerkki 5 vuoden takaa (johti nykyiseen parisuhteeseen):
Mies tulee baarissa tiskillä viereen ja kysyy "miten menee". Kerron että hyvin ja että ollaan tyttöporukalla juhlimassa (osoitan pöytää). Mies sanoo että näyttää mukavalta meiningiltä. Kysyy haluanko juoman, sanon että en nyt kiitos (en uskalla ottaa mieheltä enää juomaa baarissa kun pari kertaa perään huo*riteltu kun en sitten omistanut loppuiltaani tälle ihmiselle). Hän sanoi että selvä juttu, hymyili ja osoitti omaa pöytäänsä "mä oon tuolla istumassa jos haluat tulla myöhemmin juttelemaan".
Kohtelias mies, osoitti kiinnostuksen, antoi tilaa. Ei ahdistanut. Menin myöhemmin ja toin samanlaisen juoman hänelle, minkä oli aikaisemmin ostanut. Juteltiin, vaihdettiin puhelinnumeroita, tavattiin.
Näin tämä noin niinkun neurologisesti normaalien maailmassa edelleen käsittääkseni sujuu.
Oma, viimeinen yritykseni vuodelta 2000 (ei johtanut suhteeseen):
- Moi! Miten menee?
- Mee nyt vittuun siitä!!
Olet lähestynyt hyvin, hyvin väärää naista. Mutta miten tämä liittyy seksuaaliseen ahdisteluun? Tuskin tuokaan sinulle mahdollisimman vääränlainen nainen tunsi tulevansa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollet sitten hypännyt puskasta ilta-aikaan pimeällä ja yksinäisellä paikalla.
Minä kyllä päättelin syyllistyneeni jonkinlaiseen ahdisteluun. Tämä tapahtui helsinkiläisen klubin baaritiskillä bändin pitäessä taukoa. Tulkitsin olevani epäkelpo ihminen, jonka ei ole hyväksyttävää yrittää löytää seuraa.
Niin, siis tulkitsit itse. Et edelleenkään tiedä mitä nainen ajatteli, ja miten hän tilanteen koki. Projisoit omaa tulkintaasi hänen ajatuksikseen.
Täytyy myöntää, että nykyinen laki seksuaalisesta häirinnästä ei ollut voimassa vielä tuolloin. Olin kuitenkin jo omaksunut lain vaatimuksen, että pitää tietää mitä toinen ajattelee. Tein tulkintavirheen ja rangaistuksesi kielsin itseltäni lähestymisyritykset.
Parempi niin. Ei siksi, että olisit seksuaalisesti ahdistellut lähestymääsi naista, vaan siksi, että sinulla on selvästi henkilökohtaisia ongelmia, jotka tekisivät parisuhteen kanssasi haastavaksi.
Ymmärrän. Vain ongelmattomilla ihmisillä on lupa pyrkiä parisuhteeseen.
Sivusta, ei ongelmattomilla, mutta sinun ainakin täytyy parantaa realiteettien testaustasi ihan huomattavasti, ennen kuin tuosta tulee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tai suhde/flirttailu on todella edennyt molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä aika ronskiksi.
...ja mistä sen tietää että se on edennyt aika ronskiksi ja molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä? Kuinka signaloit sen? Miten se sinulle signaloidaan ilman että se on seksuaalista häirintää?
Antakaapa vähän enemmän konkretiaa näihin etenemissääntöihinne, tällaisenaan ne ovat liian epämääräisiä.
Yleensä sen huomaa siitä, että suudellaan ja riisutaan vaatteita ja ollaan siirtymässä makuuhuoneen puolelle.
Nyt meni kärry hevosen edelle. Mistäs sitä tietää että on soveliast alkaa suudella ja riisua vaatteita? Siitäkö että juuri todettiin aseksuaalin keskustelun tuloksensa että pidetään samasta kirjailijasta?
Jännä tapa näillä vänkääjillä. Ollaan olevinaan niin mukahauskoja eikä ymmärretä yhtään mitään mistään. "Mistäs sitä tietää mitään?!?" Puolustetetteko huonosti käyttäytyviä ihmisiä ihan noin muutenkin? Oletteko kenties kuin joku teinijonnelauma räkättämässä kaikelle idiotismille? Mikä teitä harmittaa tässä metoo-kampanjassa eniten, se että naiset eivät enää halua olla huonon käytöksen kohteina? Miksi?
Mitäpä jos yrittäisitte vastata itse kysymykseen.
Esitettiin ympäripyöreä tralalaa-teoria missä ensin jutellaan kuin mummolle ja sitten ollaankin jo tempomassa vaatteita pois kieli kurkussa, mutta kun kysyttiin että mitenkäs se reitti noiden välillä kulkee niin seuraakin vain ad hominem. Erikoista.
Tässä oma viimeisin esimerkki 5 vuoden takaa (johti nykyiseen parisuhteeseen):
Mies tulee baarissa tiskillä viereen ja kysyy "miten menee". Kerron että hyvin ja että ollaan tyttöporukalla juhlimassa (osoitan pöytää). Mies sanoo että näyttää mukavalta meiningiltä. Kysyy haluanko juoman, sanon että en nyt kiitos (en uskalla ottaa mieheltä enää juomaa baarissa kun pari kertaa perään huo*riteltu kun en sitten omistanut loppuiltaani tälle ihmiselle). Hän sanoi että selvä juttu, hymyili ja osoitti omaa pöytäänsä "mä oon tuolla istumassa jos haluat tulla myöhemmin juttelemaan".
Kohtelias mies, osoitti kiinnostuksen, antoi tilaa. Ei ahdistanut. Menin myöhemmin ja toin samanlaisen juoman hänelle, minkä oli aikaisemmin ostanut. Juteltiin, vaihdettiin puhelinnumeroita, tavattiin.
Näin tämä noin niinkun neurologisesti normaalien maailmassa edelleen käsittääkseni sujuu.
Oma, viimeinen yritykseni vuodelta 2000 (ei johtanut suhteeseen):
- Moi! Miten menee?
- Mee nyt vittuun siitä!!
Olet lähestynyt hyvin, hyvin väärää naista. Mutta miten tämä liittyy seksuaaliseen ahdisteluun? Tuskin tuokaan sinulle mahdollisimman vääränlainen nainen tunsi tulevansa seksuaalisesti ahdistelluksi. Jollet sitten hypännyt puskasta ilta-aikaan pimeällä ja yksinäisellä paikalla.
Minä kyllä päättelin syyllistyneeni jonkinlaiseen ahdisteluun. Tämä tapahtui helsinkiläisen klubin baaritiskillä bändin pitäessä taukoa. Tulkitsin olevani epäkelpo ihminen, jonka ei ole hyväksyttävää yrittää löytää seuraa.
Niin, siis tulkitsit itse. Et edelleenkään tiedä mitä nainen ajatteli, ja miten hän tilanteen koki. Projisoit omaa tulkintaasi hänen ajatuksikseen.
Täytyy myöntää, että nykyinen laki seksuaalisesta häirinnästä ei ollut voimassa vielä tuolloin. Olin kuitenkin jo omaksunut lain vaatimuksen, että pitää tietää mitä toinen ajattelee. Tein tulkintavirheen ja rangaistuksesi kielsin itseltäni lähestymisyritykset.
Parempi niin. Ei siksi, että olisit seksuaalisesti ahdistellut lähestymääsi naista, vaan siksi, että sinulla on selvästi henkilökohtaisia ongelmia, jotka tekisivät parisuhteen kanssasi haastavaksi.
Ymmärrän. Vain ongelmattomilla ihmisillä on lupa pyrkiä parisuhteeseen.
Sivusta, ei ongelmattomilla, mutta sinun ainakin täytyy parantaa realiteettien testaustasi ihan huomattavasti, ennen kuin tuosta tulee mitään.
Ei siitä mitään tarvitse enää tullakaan. Kuten useampi sivu sitten totesin: juna meni jo.
En oo koskaan ymmärtänyt miksi pitää kommentoida ulkonäköä. Musta se, että hyväksyy "positiivisen" kommentoinnin tavallaan antaa tilaa sille negatiiviselle myös. Laskee rimaa sille, että voit olla ruma läski siinä missä seksikäs kaunis - siis ääneen jonkun mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(
No pitää sitten varmaan jatkossa yrittää olla vähän kriittisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(
Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla.
Mäkin joskus ajattelin noin. Sitten totesin, että miksi ei voisi ottaa kohteliaisuutta vastaan kiittäen? Tietenkin vain silloin kun sanottu asia on sinänsä neutraali, eikä seksuaalisesti latautunut. Suomalaiset ovat huonoja ottaan kohteliaisuuksia vastaan. Töissäkin naispuoliset työkaverit ihan hämmentyvät kun minä (myös nainen) sanon vaikka että onpas sulla kivasti leikattu tukka, tai että paitasi värii sopii sulle. Itse sain myös kommenttia eräässä juhlassa että oletpas kaunis, näytät ihan filmitähdeltä (olin itsekin tyytyväinen lookkiini). En kokenut sitä ahdistavana, enää. Aiemmin olisin, kun kohteliaisuudet tuntuivat vaivaannuttavilta.
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Willy Loman kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä yksinkertainen vinkki teille miehille joille tämä asia näyttää olevan vaikeaa: jos tuntuu ettet osaa lähestyä asiallisesti ja ahdistelematta niin älä lähesty
Tällaista varovaisuusperiaatetta olen noudattanut koko ikäni. Ahdistelijoilla on näköjään mennyt paremmin.
Niin, vaihtoehdothan on nössö ja ahdistelija eikö niin. Mistä päättelet että kamalat miehet ovat aloittaneet parisuhteensa ahdistelulla? Kun kaikkein pahimpien tyyppien kanssa on tunnetusti se ongelma, että pitäisi osata erottaa onko mies liian hyvä ollakseen totta vai kunnon mies. Mutta kero sinä vain itsellesi näitä iltasatuja joissa törkeät ahdistelijat saa naisen mitta sinä et. Mitään muuta hyväähän se ei sulle tuota kuin itsesäälissä kieriskelyn ihanuuden. Mutta jos koet sen hyväksi loppuelämän strategiaksi niin siitä vaan. Suomi on vapaa maa.
Kerroin havaintoni ja minun puolestani niistä saa tehdä sellaisia päätelmiä kuin haluaa, sekä olla uskomatta. En väittänyt, että ahdistelijoiden parisuhteet olisivat saaneet alkunsa ahdistelutilanteesta. Sen sijaan pidän varsin todennäköisenä, että ahdistelu opettaa itseluottamusta ja luonteen häikäilemättömyyttä. Niiden kautta saatu asema ja varallisuus ei ole naisille kovinkaan epämieluisaa.
En pidä omaa valintaani tässä asiassa hyvänä, mutta en pidä hyvänä ahdisteluakaan. Tiedän välimuotojen olemassaolon vaikka minulla ei ole mitään käsitystä miten niitä voi toteuttaa. Pariutumisikä on jo takana, joten aivan sama. Elämällä ei enää ole mitään tarjottavaa, joten aikani kuluksi voin vaikka kieriä itsesäälissä ja kirjoittaa AV:lle.
Hassua. Pidin sinua aikaisempien kirjoitustesi perusteella ihan sympaattisena. Nyt kiitän maailman kaikkien naisten puolesta, että et yritä enää pariutua.
Miksi näin jyrkkä muutos mielipiteessä? En ole ahdistellut ketään, enkä kannustanut ahdisteluun. Olen vain kertonut havainnoistani ja yrittänyt niiden perusteella ymmärtää mistä ahdistelu johtuu. Väärät päätelmäni saa tietysti korjata.
Taitaa johtua siitä että olet aikaisemmin puhunut vain itsestäsi. Olet suhtautunut itseesi terveen kriittisesti, mutta hyväksyvästi ja inhimillisesti. Siksi luulin että olet luonteeltasi sellainen. Ensi kertaa kirjoitit muista ihmisistä tässä keskustelussa, tai ainakin mitä olen lukenut. Ja huomasin, että sinä taidatkin olla pesunkestävä kusipää. Et vain uskalla kirjoittaa yhtä tylyä tekstiä tänne kuin useimmat naistenvihaajat. Mutta ihan samat ajatukset näköjään on taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koen kyllä todellä häiritsevänä jos joku täysin random mies baarissa/netissä/yms kehuu mun ulkonäköä tyyliin "oot tosi kaunis" koen sen ahdisteluksi. :(
Ihan ymmärrettävää, että koet noin. En minäkään ymmärrä, miksi vieraiden ihmisten ulkonäköä pitää kommentoida millään tavalla.
Mäkin joskus ajattelin noin. Sitten totesin, että miksi ei voisi ottaa kohteliaisuutta vastaan kiittäen? Tietenkin vain silloin kun sanottu asia on sinänsä neutraali, eikä seksuaalisesti latautunut. Suomalaiset ovat huonoja ottaan kohteliaisuuksia vastaan. Töissäkin naispuoliset työkaverit ihan hämmentyvät kun minä (myös nainen) sanon vaikka että onpas sulla kivasti leikattu tukka, tai että paitasi värii sopii sulle. Itse sain myös kommenttia eräässä juhlassa että oletpas kaunis, näytät ihan filmitähdeltä (olin itsekin tyytyväinen lookkiini). En kokenut sitä ahdistavana, enää. Aiemmin olisin, kun kohteliaisuudet tuntuivat vaivaannuttavilta.
Jos työkaverisi hämmentyvät kehuistasi, voit olla ihan varma että hämmennys johtuu sinusta eikä niistä kehuista. Kukaan missään työpaikalla eikä millään alalla ole ikinä hämmentynyt minun kehuistani. Eli ei johdu suomalaisista. Vaan sinusta.
Tässä on hyvää jälkimmäinen osa, alku epäonnistunut. Eihän omaa äitiä, siskoa tai tytärtä yritetä iskeä tai flirttailla. Kyllä lähestyä saa naisia ja olla "sillä mielellä". Eli jälkimmäinen osa olisi parempi ohje: "tavalla, jonka hyväksyisit jonkun lähestyvän omaa äitiä, siskoa tai tytärtä"