Minkä ikäisenä teidän tytöt saa värjätä hiuksia ja meikata?

Mä olen sitä mieltä että ainakin meikin suhteen yksilöllistä ja lapsen pitää antaa tutustua itseä kiinnostaviin asioihin. Mä sain äitin vanhoja/tyhjiä meikkipurkkeja jo tosi pienenä 5-6 v kun olin niin hemmetisti niiden perään. Kunhan tuhrasin huulipunat ja olin laittavinani jotain puuteria. Sitten ehkä 10-11 v meikkasin vähän discoon ja seiskalle mentäessä varsinaisesti meikkasin kouluun.

Ollut aina mieluisa asia ja tänä päivänä se on minun työni :)

Pikkuletit voisivat tehdä uuden tulemisen! Niitä väkerrettiin tyttöporukassa sormet rakkuloilla toisillemme, kun oli saatu säästettyä rahaa ja ostettua Hairstoresta pidennyspuntit :) Sitten joku hieno leveä trikoopanta tai huivi vielä päällä. Ja letteihin punottiin helmiä ja nauhoja. Ja sitä afroa, kun ne letit otettiin pois! Ai että, muistoja :D

Vierailija kirjoitti:

Aloitin harjoittelemaan meikkaamista jo yläasteen alettua. Olen hyvin tyytyväinen kun vanhempani sallivat tämän, koska nyt osaan sitten kunnolla meikata ja olen tehnyt siitä itselleni ammatin.

Nyt en enää ihmettele miksi ikäiseni eivät osaa laittaa ripsaria kummempaa kun annetaan tutustua meikkeihin vasta yläasteen jälkeen. Meikattunakin voi olla luonnollisen näköinen.

N20

Ette siis ole kuulleet meikkien sisältämistä haitallisista kemikaaleista?

kemikaalikimara.blogspot.fi

kivitävaaaaa kirjoitti:

Annoin 7-vuotiaan laittaa huulikiiltoa sekä lasten luomiväriä kun menimme laivalle lasten discoon. Mutta en anna arkena tai muuten. Kynsilakkaa haluaa laittaa. Hiuksia annan värjätä ehkä jotain raitoja korkeintaan vasta 16v. Jotain suoraväriä kuten sinistä pinkkiä tms voi joskus kokeilla, ei ole vielä tajunnut edes kysyä..

Mm..eiks suoravärit oo kaikki sellaisia että niissä on vaalennusaine samassa, eli vaalentaa ja värjää yhdellä käsittelyllä? Käytän itse suoravärejä ja ne on ainakin sellaisia eli kuluttavia hiuksille. Jotkut sävytteethän on jopa hoitavia.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Tytöt saavat meikata vain miehelleen. Muuten heidän tulee verhota itsensä. 13 on sopiva ikä mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain alkaa meikata 16-vuotiaana, mutta vieläkin ahdistaa meikata ja olla meikattuna perheen seurassa, kun muistaa sen taivastelun, siunailun ja paheksunnan, mitä sai kuulla varsinkin silloin alle 16v, jos uskalsikaan meikata. Äidilläni on vihamielinen suhde naisten koristautumiseen, varsinkin kemialliseen sellaiseen, hän itse ei ole meikannut ikinä ja pikkusiskoni seuraa hänen ideologiaansa pässinä narussa. Molemmilla on aina ollut tapana tulla taakseni katsomaan, kun meikkaan ja arvostelemaan, kuinka meikkaan liikaa ja miten kannattaisi meikata (ne kuuluisat ripsari ja huulikiilto)

Yläasteella en saanut meikata edes aknea piiloon, koska "opettelisit mieluummin olemaan ylpeästi sen näköinen, kuin olet" ja "jokaisessa ihmisessä on ulkonäöllisiä virheitä, mutta vain epävarmat piilottavat ne"

Hiuksia tosin saimme alkaa värjätä silloin, kun äidillä alkoi kasvaa harmaita ja hän tajusi, ettei hiusvärit olekaan niin saatanasta. Alunperin se oli kiellettyä "niin kauan, kuin hänen kattonsa alla asuimme"

Hitto vie, mammat: olkaa rauhassa hiirulaisia, mutta antakaa sentään teinienne päättää tyylistään, he eivät välttämättä tahdo olla hiirulaisia, vaikka äitinsä mielellään ovatkin!!

N22

Mä olen sua tuplasti vanhempi, joten vähän pidempään kerennyt reflektoimaan teini-ikääni. Minäkin meikkasin äidiltäni salaa, koska äitini ei hyväksynyt/pitänyt tarpeellisena sitä, että 13 vuotiaana alottaisin rasittamaan kehoani sillä kemikaalikuormalla. Samoin minun äitini paasasi luonnonkauneudesta ja itsensä ylpeänä kantamisesta. Noh.

Koulussa vedin paksut kajaalit ja innostutin poikia. Koska kyllä, kyllä he kiinnostuvat. Tosin pojat oppivat hyvin aikaisin millaiset naiset ovat hyviä mihinkin rooliin. Jos tytöllä/naisella tai ihmisellä ylipäätään ei ole annettavanaan tai halua antaa itsestään kun ulkokuoren, niin vajaaksi jää kaikki ihmissuhteet.

Arvostan äitiäni hänen pyrkimyksessään ja josse minulla olisi tytär, tekisn samoin kun hän. Noin 16 vuotiaaksi saakka opetellaan sitä elintärkeää taitoa arvostaa itseänsä ja muokata se identiteetti oman näköiseksi, siksi vanhempien on hyvä pitää hankalasti saavutettavana sitä helpompaa vaihtoehtoa ja antaa olla kuten muutkin tai kaveriporukka. Ja sitten on se kemikaalikuorma.

Omalta pojaltani on axet pannassa. Ensimmäinen axekeskustelu käytiin kun lapsi oli 8. Kaverilla oli koulussa. Koska lapsi ei todella haissut, kielsin kokonaan. Kaksi vuotta myöhemmin sai luontaistuotekaupasta valita dödön. Tiedostan kemikaalikuorman, mutten ole siitä hysteerinen. Turhat on hyvä karsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sain alkaa meikata 16-vuotiaana, mutta vieläkin ahdistaa meikata ja olla meikattuna perheen seurassa, kun muistaa sen taivastelun, siunailun ja paheksunnan, mitä sai kuulla varsinkin silloin alle 16v, jos uskalsikaan meikata. Äidilläni on vihamielinen suhde naisten koristautumiseen, varsinkin kemialliseen sellaiseen, hän itse ei ole meikannut ikinä ja pikkusiskoni seuraa hänen ideologiaansa pässinä narussa. Molemmilla on aina ollut tapana tulla taakseni katsomaan, kun meikkaan ja arvostelemaan, kuinka meikkaan liikaa ja miten kannattaisi meikata (ne kuuluisat ripsari ja huulikiilto)

Yläasteella en saanut meikata edes aknea piiloon, koska "opettelisit mieluummin olemaan ylpeästi sen näköinen, kuin olet" ja "jokaisessa ihmisessä on ulkonäöllisiä virheitä, mutta vain epävarmat piilottavat ne"

Hiuksia tosin saimme alkaa värjätä silloin, kun äidillä alkoi kasvaa harmaita ja hän tajusi, ettei hiusvärit olekaan niin saatanasta. Alunperin se oli kiellettyä "niin kauan, kuin hänen kattonsa alla asuimme"

Hitto vie, mammat: olkaa rauhassa hiirulaisia, mutta antakaa sentään teinienne päättää tyylistään, he eivät välttämättä tahdo olla hiirulaisia, vaikka äitinsä mielellään ovatkin!!

N22

Mä olen sua tuplasti vanhempi, joten vähän pidempään kerennyt reflektoimaan teini-ikääni. Minäkin meikkasin äidiltäni salaa, koska äitini ei hyväksynyt/pitänyt tarpeellisena sitä, että 13 vuotiaana alottaisin rasittamaan kehoani sillä kemikaalikuormalla. Samoin minun äitini paasasi luonnonkauneudesta ja itsensä ylpeänä kantamisesta. Noh.

Koulussa vedin paksut kajaalit ja innostutin poikia. Koska kyllä, kyllä he kiinnostuvat. Tosin pojat oppivat hyvin aikaisin millaiset naiset ovat hyviä mihinkin rooliin. Jos tytöllä/naisella tai ihmisellä ylipäätään ei ole annettavanaan tai halua antaa itsestään kun ulkokuoren, niin vajaaksi jää kaikki ihmissuhteet.

Arvostan äitiäni hänen pyrkimyksessään ja josse minulla olisi tytär, tekisn samoin kun hän. Noin 16 vuotiaaksi saakka opetellaan sitä elintärkeää taitoa arvostaa itseänsä ja muokata se identiteetti oman näköiseksi, siksi vanhempien on hyvä pitää hankalasti saavutettavana sitä helpompaa vaihtoehtoa ja antaa olla kuten muutkin tai kaveriporukka. Ja sitten on se kemikaalikuorma.

Omalta pojaltani on axet pannassa. Ensimmäinen axekeskustelu käytiin kun lapsi oli 8. Kaverilla oli koulussa. Koska lapsi ei todella haissut, kielsin kokonaan. Kaksi vuotta myöhemmin sai luontaistuotekaupasta valita dödön. Tiedostan kemikaalikuorman, mutten ole siitä hysteerinen. Turhat on hyvä karsia.

Jeesus sentään.

Olen akateeminen 50-vuotias uranainen. Koen aika lapselliseksi tuon kirjoituksesi.

Pyrit asettamaan vastakkain meikkaamisen ja itsetunnon. Todellisuudessa meikkaaminen EI ole sen kummempi merkki itsetunnon vähäisyydestä tai pinnallisuudesta kuin vaatteiden silittäminen tai kampaamolla käyntikään.

Kaikki nuo liittyvät haluun esiintyä huoliteltuna ja nättinä, antaa itsestään MYÖS ulkonäöllisesti miellyttävä vaikutelma.

Ja ei, kyse ei ole pelkästään miesten miellytämisestä, vaan kaikkien ihmisten, ja erityisesti itsensä.

Tietysti voi aina ajatella, että jos ei kulje säkissä, vaan edes yrittää esittää itsestään parhaat puolet, on "pinnallinen".

Minusta henkinen ja esteettinen puoli eivät sulje toisiaan pois.

Mitä tulee sosiaaliseen sopeutumiseen kaveriporukoihin, niin voihan siinä tietysti vanhempi yrittää vaikuttaa asiaan niin, että lapsi ei yritä olla kuten muutkin. En vain keksi yhtäkään hyvää syytä tuollaiselle. Jos vanhemmat EIVÄT halua lapselleen opettaa, että ulkonäkö on syy halveksua muita, niin ainakaan ei kannata noin ylimielisesti suhtautua muiden meikkaamisiin yms. kuin SINÄ teet. Sinähän juuri kannustat koulukiusaaja-asennetta, vaikka luulet tekeväsi päinvastoin!

Ja katsot, että kun alle 16-v. teiniä kielloin estetään tekemästä jotain, kannustat häntä muodostamaan identiteettinsä OMANnäköisekseen... say what?! Eikös pikemminkin ÄIDIN haluamaksi. Entä jos tyttösi kokeekin vaikka goottimeiningin omakseen, muttei voi, kun kotona vanhemmilla on äärimmäisen tuomitseva ja ylimielinen asenne siihen?

Kemikaaikuorma toki on hyvä pointti. Meillä minä kielsin tytärtä värjäämästä tukkaansa ennen kuin oli 14-vuotias, ja senkin jälkeen suostuin latvoihin tuleviin raitoihin.

Mutta se, että mamma kieltää, ei tarkoita, etteikö lapsi saattaisi hyvinkin käyttää meikkejä. Niitä tuhritaan naamaan vasta koulussa, ja koska äiti ei ole niiden käyttöön opastanut eikä antanut rahaa, meikit ovat todennäköisesti halvimpia mahdollisia, joiden laadusta ei ole mitään takeita ja ne pestään hätäisesti pelkällä saippualla pois, kun teini lähee kotiin.

Versus että teini käyttää laadukkaita meikkejä ja putsaa ihonsa kunnolla ja asiaankuuluvilla aineilla.

Kannattaa myös huomioida, että kemikaalikuorma on iso kokonaisuus, johon sisältyy saipput, shampoot, pyykinpesuaineet, kodin ja koulun siivousaineet, ruokien lisäaineet, antibiootti- ja torjunta-ainejäämät, rakennuksen rakentamisessa käytetyt maalit, liimat ja kyllästeet, autojen penkkien kankaiden pinnoitteet ja säilöntaineet, vaateiden säilöntäaineet, ilmansaasteet jne.

Ja vaikka nuo ovat varmasti lisääntyneet vuosikymmenien aikana, ihmisen odotettavissa oleva elinikä kasvaa koko ajan. Jännä juttu....

107

163, tajutako ollenkaan, miten sovinistinen kirjoituksesi on? Ja ikävällä tavalla myös oman poikalapsesi sukupuolta mitätöivä. Sinulle tyttöjen meikkaaminen on pelkkää poikien huomion hakua, ja pojat kuin Pavlovin koirat kuolaavat pelkän kajalin takia.

Paksuinta tuubaa oli, että sinusta pojat pitävät meikkaavia tyttöjä huorina, "pojat oppivat hyvin aikaisin millaiset naiset ovat hyviä mihinkin rooliin".

Mistä tuollainen naisvihamielisyys? Koetko luovuttaneesi jotekin ulkonäkörintamalla? Asenteesi on kaukana tiedostavasta feminismistä, jos sitä luulit tavoittelevasi. Feminismiin ei ole enää moniin vuosikymmeniin kuulunut rintaliivien polttelu ja petolinnun persiin näköiseksi heittäytyminen kapinamielessä. Saa sellaiseltakin näyttää tietysti, muttei se oli mikään itseisarvo. Se, että tekee jotakin yleisesti feminiiniseksi miellettyä ei ole nykyfeminismissä paha asia, koska feminiininen ei ole paha asia, vaan aivan ok, ja samanarvoista kuin perinteisesti maskuliiniseksi mielletyt jutut.

Sitä paitsi: miehetkin pitävät yhä enemmän huolta omasta ulkonäöstään. Pienten poikien ei tarvitse käyttää dödöä ollenkaan, jos hiki ei haise, muttei axeissa mitään vikaa ole.

Sitten kun hänellä on varaa se itse maksaa. Jos ei viikkorahat riitä, niin jostain on luovuttava.

Oma tytär on vielä niin pieni, ettei meikkausjutut ole vielä vuosiin ajankohtaisia, mutta toivon että tyttö aloittaa meikkauksen aikaisintaan 12-vuotiaana. Silloinkin yrittäisin ohjata ensin vaikkapa ripsivärin ja huulikiillon käyttöön pandameikin sijasta. Tukkaa voi raidoittaa haluamallaan värillä mutta ei värjätä kokonaan ennen kuin täyttää 15-vuotta.

Itse koen että meikkaaminen voi olla parhaillaan osa itseilmaisua, mutta lasta pitää myös suojella asioilta joita hän ei itse osaa vielä varoa.

Ihan älytöntä että noin nuoret tytöt sotkevat hiuksiaan tuollaisilla humpuutuksilla! Mammat voivat itse ruveta maalailemaan jotain vauhtiraitoja halutessaan ;)

no siis sulla oli varmaankin itsevarmuus ongelmia ja halusit peittää rumuutesi meikeillä, mieti jos sinut olisi pakotettu lopettamaan meikkaamin kun tuntui epä mukavalta ilman meikkiä??