Lue keskustelun säännöt.
Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa jopa vihaisia reaktioita?
En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä,joiden on hankala hyväksyä toisten vapaaehtoista lapsettomuutta.Syynä voi olla esim.
- Ei koe lapsiperhearjen sopivan itselleen
-Haluaa keskittyä työhön tai matkailuun tms
- Ei koe hoivaviettiä lapsia kohtaan
-Ei tykkää lapsista
-Perinnölliset sairaudet
Itse olen vasta 16-vuotias,mutta tiedän jo nyt että en halua lapsia.Minulla syyt ovat lapsiperhearki,se ei sovi minulle.Koti on kokoajan hujan hajan,lapset kiljuu ja vaatii jotain koko ajan,omaa aika ei jää yhtään.Haluan että kotini on järjestyksessä ja tarvitsen omaa aikaa.Arvostan Hiljaisuutta ja Rauhaa.Tykkään matkustella ja pelaan.Lisäksi minulla on sairaus,jonka en halua periytyvän.Elämää on ilman lapsiakin
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 43-vuotias vapaaehtoisesti lapseton nainen eikä ketään, siis oikeasti ketään, ole kiinnostanut se, onko minulla lapsia vai ei. Joku sitä joskus kysyy small talk -tyyppisenä hommana, mutta en ole huomannut paheksuntaa kui nettipalstoilla.
Mä oon 42v velanainen ja kyllä multa on tivattu ja on suututtu, jos olen kertonut etten ole lasta halunnut.
Nyt uudessa työpaikassa ja annoin porukan jäädä siihen uskoon etten ole lasta saanut ja kas; minut hyväksytään porukkaan eikä kukaan ole vihainen.
Ikinä en ole muuta kuin kysyttäessä vastannut ja kysytty on usein.
Nyt puijaan, koska ihmiset tykkää siitä.
Ihmiset rakastaa kun voivat sääliä toista.
Se paljastaakin ihmisistä jotain perustavan laatuista, ja siksi en oikein heidän seurassaan jaksa. Enkä tee heitä enempää tähän maailmaan toinen toistaan alas päin katsomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kenenkään vapaaehtoinen lapsettomuus häiritse, sehän on jokaisen oma asia. Mutta siinä kohtaa, kun joku uhoaa tekevänsä sen ympäristön takia ja olevansa vastuullinen, niin tuosta idiotismista on kyllä vaikea olla hiljaa. Ärtymys ei siis kohdistu lapsettomuuteen, vaan täysin typerään ja kestämättömään perusteluun.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tutkimusten mukaan suurin ekoteko mitä yksilö voi koko elämässään tehdä. Autottomuus tai lentokoneettomuus ovat marginaalista lapsettomuuden ympäristövaikutukseen verrattuna.
Haluatko siis perustella mihin tutkimukseen väitteesi perustuu? Jos olet ehdottamassa "miksi et deletoi itseäsi" tasoisia aivopieruja, jätäthän kommentoimatta.
Yhä kasvavassa osassa maailman maita syntyvyyden lasku aiheuttaa jo ongelmia. Väkiluku on jo kääntynut laskuun jopa Kiinassa. Eri väestöennusteissa on vähän eri näkemyksiä, mutta yleensä arvioidaan, että maailman väliluku käy vähän alle tai vähän yli 10 miljardissa seuraavan 40-80 vuoden aikana ja kääntyy sitten laskuun. Tämä planeetta kestää kyllä tuon, jos ympäristöasioihin suhtaudutaan vakavasti.
Jokainen vähänkin ajattelukykyinen ihminen ymmärtää, että mitä enemmän jätetään lapsia tekemättä, sen jyrkempi on väestön pieneneminen ja sitä suuremmat ongelmat. Ei ole riittävästi työikäistä väestöä pitämään kaikissa huolta. Tulee köyhyyttä, kurjuutta ja kärsimästä. Nykyinen parikymppinen vela petaa itselleen umpisurkeaa loppuelämää. Mitä enemmän hänenkaltaisiaan on, sen surkeammaksi vanhuus menee. Nämä "vastuulliset" ajattelee pelkästään ympäristöä, mutta heitä ei laisinkaan huoleta se, onko ihmisten elämä ihmisarvoista. Heidän arvomaailmassaan ihmiskunta ja yksittäisen ihmisen elämä on merkityksetön.
Idiotismia tuosta tekee sen, että kun ihminen sanoo "olen vela, koska ympäristö", mutta ei sano että ylipäänsä ei halua lapsia, niin tuosta käy ilmi se, että ympäristö on se tärkein syy, miksi hän ei halua lapsia. Ainakin minä kuulen tuossa väitteessä vähän laveammin "haluaisin kyllä lapsia, mutta koska olen muita vastuullisempi ja ajattelen ensisijaisesti ympäristöä, en kuitenkaan lapsia hanki". Voiko typerämpää ajatuksenkulkua olla? Osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä ajatella asioita muutamaa vuotta pidemmällä aikavälillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 43-vuotias vapaaehtoisesti lapseton nainen eikä ketään, siis oikeasti ketään, ole kiinnostanut se, onko minulla lapsia vai ei. Joku sitä joskus kysyy small talk -tyyppisenä hommana, mutta en ole huomannut paheksuntaa kui nettipalstoilla.
Mä oon 42v velanainen ja kyllä multa on tivattu ja on suututtu, jos olen kertonut etten ole lasta halunnut.
Nyt uudessa työpaikassa ja annoin porukan jäädä siihen uskoon etten ole lasta saanut ja kas; minut hyväksytään porukkaan eikä kukaan ole vihainen.
Ikinä en ole muuta kuin kysyttäessä vastannut ja kysytty on usein.
Nyt puijaan, koska ihmiset tykkää siitä.
Lapsettomiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat todella sitkeässä vielä työelämässä. Ihme ettei tähän ole mikään viranomainen tai työsuojelu oikeasti tarttunut.
Vierailija kirjoitti:
Koska ne jotka ovat tehneet lapsia ovat kateellisia niille jotka ovat päättäneet olla tekemättä. Kateellisia siitä kuinka vapaaehtoisesti lapseton on vapaa tekemään elämällään ihan mitä haluaa.
Tai ne jotka olisi halunneet lapsia mutteivät koskaan saa ja sitten ihminen jolla olisi varaa kykyä ja turvaerkkoja, niin päättää jättää lapset tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kenenkään vapaaehtoinen lapsettomuus häiritse, sehän on jokaisen oma asia. Mutta siinä kohtaa, kun joku uhoaa tekevänsä sen ympäristön takia ja olevansa vastuullinen, niin tuosta idiotismista on kyllä vaikea olla hiljaa. Ärtymys ei siis kohdistu lapsettomuuteen, vaan täysin typerään ja kestämättömään perusteluun.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tutkimusten mukaan suurin ekoteko mitä yksilö voi koko elämässään tehdä. Autottomuus tai lentokoneettomuus ovat marginaalista lapsettomuuden ympäristövaikutukseen verrattuna.
Haluatko siis perustella mihin tutkimukseen väitteesi perustuu? Jos olet ehdottamassa "miksi et deletoi itseäsi" tasoisia aivopieruja, jätäthän kommentoimatta.
Yhä kasvavassa osassa maailman maita syntyvyyden lasku aiheuttaa jo ongelmia. Väkiluku on jo kääntynut l
Sinä et selvästikään hyväksy kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeksia, joihin lisääntymisoikeudet kuuluvat. Lapsettomuuden valinta on ihmisoikeus. Ihmiset saavat valita sen mistä tahansa perusteesta. Myös ympäristösyistä.
Kukaan ihminen ei ole vastuussa ihmiskunnan väestöpyramidista. Kukaan ei ole velvollinen uhraamaan itseään ihmiskunnan pelastamiseksi. Väestöpyramidi korjaa kyllä itse itsensä jos siinä on ongelmaa. Ihmislaji sopeutuu kuten se on miljoonien vuosien aikana aina sopeutunut.
Jos valtioiden ongelmina on ettei ole tarpeeksi maksajia, sitten pitää leikata menoja. Yksinkertaista. Ei mitään järkeä maksaa tyhjistä seinistä ja palveluista joille ei ole tarpeeksi käyttäjiä. Pitää elää tulojen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä maksan jokaisesta lapsen kasvatuksesta yli satayonnia per lapsi.
Sä et.
Mun lapset hoitaa suakin sitten kun olet vanha.
Ja minä vela maksan lastesi päiväkodit, koulutuksen ja sinun vanhempainvapaasi.
Mutta tämäkään ei riitä kun koko ajan vaaditaan lapsettomilta ja veloilta enemmän "osallistumista talkoisiin" jne. Pellemaailma. 🤡🤡🤡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei kenenkään vapaaehtoinen lapsettomuus häiritse, sehän on jokaisen oma asia. Mutta siinä kohtaa, kun joku uhoaa tekevänsä sen ympäristön takia ja olevansa vastuullinen, niin tuosta idiotismista on kyllä vaikea olla hiljaa. Ärtymys ei siis kohdistu lapsettomuuteen, vaan täysin typerään ja kestämättömään perusteluun.
Vapaaehtoinen lapsettomuus on tutkimusten mukaan suurin ekoteko mitä yksilö voi koko elämässään tehdä. Autottomuus tai lentokoneettomuus ovat marginaalista lapsettomuuden ympäristövaikutukseen verrattuna.
Haluatko siis perustella mihin tutkimukseen väitteesi perustuu? Jos olet ehdottamassa "miksi et deletoi itseäsi" tasoisia aivopieruja, jätäthän kommentoimatta.
Yhä kasvavassa osassa maailman maita syntyvyyden lasku aiheuttaa jo ongelmia. Väkiluku on jo kääntynut l
Samaan aikaan vingutaan, että AI vie kaikkien työt. Miten se nyt on, eikä ole tarpeeksi porukkaa tekemään työtä vai eikö ole tarpeeksi työtä porukalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ajattelin 20- vuotiaana, että haluan lapsia. Nyt 30v olen kallistunut paljon enemmän siihen, etten halua. Että voi se mieli näinkin päin muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Mä ajattelin 20- vuotiaana, että haluan lapsia. Nyt 30v olen kallistunut paljon enemmän siihen, etten halua. Että voi se mieli näinkin päin muuttua.
Voi muuttua ja se on aivan ok. Se päätös ei kuulu kuin ainoastaan sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.
Kyllä voi, itselläkin asia oli ihan kristallin kirkas niin kauan kun muistan, nyt olen kuusikymppinen ja en pode vauva kuumetta.
Miksi jotkut suuttuu lapsettomuudesta?
Niin. Nämä on vain omia mielipiteitäni. Moni mies suuttuu siitä sen vuoksi että se on heille henk. koht osoitus että Tuo nainen ei koe minua isämateriaalina--> En kelpaa. Vaikka mies ei olisi edes koskaan nähnyt tuota naista. Ja asialla ei olisi mitään tekemistä hänen kanssaan. Kieroutunutta ajattelua, mutta olen nähnyt sellaista varsinkin netissä.
Naisten osalta saattaa olla sitten enemmän näitä kateellisia jotka verhoaa omaa pettymystään perhelämään arvostelemalla niitä "rohkeita" jotka kokevat etteivät lapsia halua. Ja taipua sosiaalisen paineen edessä.
Ja monia muita syitä. Mutta aihetta siihen ei meillä mielestäni ole.
Maailma muuttuu. Tämänhetkisen tiedon perusteella nykyisenkaltainen yhteiskunta tarvitsee lapsia. Toki ei ketään sen perusteella lapsia voi velvoittaa tekemään, mutta on ihan hyvä pohtia myös sitä suuntaa, että miten tulevaisuudessa asiat hoidetaan, jos me itse emme halua tehdä lapsia?
Toki maailman mittakaavassa tulijoita on, joten ei meidän sen takia tosiaankaan lapsia tarvitse tehdä. Tulijoiden sovittamisessa nykyisen kaltaiseen yhteiskuntaan on sitten omat haasteensa.
En ole Vela. Enkä tunnusta koskaan suunittelleenikaan olevani Vela. Koska olen mies. Miehen mahdollisuudet lisääntymiseen ilman siihen halukasta kumppania ovat aika tarkkaan rajatut ja vaativat aika paljon panostamista. Ei minulla siihen olisi ollut paloa, joten niin kauan kuin kumppani puuttui mä vaan hengasin ajattelematta asiaa sen enempää.
Sitten tapasin Naisen. Naisen joka halusi kanssani pari lasta, ja ainakin omien sanojensa mukaan loppuelämän päivä kerrallaan. Tehtiin ne muksut. Täytyy todeta että elämä muuttui... :D Mutta ei huonoksi. On noi sellaisia palleroita, joiden rakastaminen on aika helppoa vaikka muuten onkin melkoista työmaata välillä. Ja tuntee riittämättömyyttä ihan uudella tasolla vrs. entinen yksilönä pyöriminen. OY Perhe Ab on kaikessa vanhanaikaisuudessa ja tunkkaisuudessaankin tuonut uusia merkityksiä asioiden tekemiseen. Ei me olla kuin 11v vasta taivallettu yhdessä, mutta päivä kerrallaan mennään edelleen eteen päin. Asioita yhdessä suunnitellen.
Ja naivisti mä toivon että me osataan noille muksuille antaa sellaiset eväät matkaan että ne pärjää ja kaikki menee hyvin. Ja ne saa vielä nauttia paljon omasta elämästään niin kuin mekin on ehditty nauttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja koska tämä on keskustelupalsta niin jotain omia vastauksiani näihin:
"Syynä voi olla esim.
- Ei koe lapsiperhearjen sopivan itselleen --> Kaikki tekee siitä lapsiperharjesta omansa. Ei ole olemassa yhtä totuutta. Joten ei voi tietää millaista se arki on.
-Haluaa keskittyä työhön tai matkailuun tms--> Jotkut matkailee lähes samalla tavalla kuin ennen muksujakin. Vaatii määrätietoisuutta ja sitkeyttä mutta onnistuu. Ja lapset ei ole ikuisesti pieniä. Kun ne kasvaa, niin aikuiset saa pala palalta vapauttaan takaisin.
- Ei koe hoivaviettiä lapsia kohtaan. Ei tarvitsekkaan olla. Normaali empatia ja kyky hillitä hermonsa riittää. Paino tossa jälkimmäisessä.
-Ei tykkää lapsista. No niin. Omat lapset useimmat kokevat eri tavalla kuin vieraat. Mutta tota on kieltämättä vaikea arvioda etukäteen.
-Perinnölliset sairaudet: Tässä jokainen varmaan punnitsee itse ne riskit. Jos on hyvin todennäköinen ja vakava asia kyseessä, niin varmasti jättäisin tekemättä. Jos vähemmän vakava. Niin No. Kokonaisuus ratkaiskoon. Adoptio ja keinohedelmöitys voisivat olla tohon ratkaisuja jos lapset muuten kiinnostavat.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja koska tämä on keskustelupalsta niin jotain omia vastauksiani näihin:
"Syynä voi olla esim.
- Ei koe lapsiperhearjen sopivan itselleen --> Kaikki tekee siitä lapsiperharjesta omansa. Ei ole olemassa yhtä totuutta. Joten ei voi tietää millaista se arki on.
-Haluaa keskittyä työhön tai matkailuun tms--> Jotkut matkailee lähes samalla tavalla kuin ennen muksujakin. Vaatii määrätietoisuutta ja sitkeyttä mutta onnistuu. Ja lapset ei ole ikuisesti pieniä. Kun ne kasvaa, niin aikuiset saa pala palalta vapauttaan takaisin.
- Ei koe hoivaviettiä lapsia kohtaan. Ei tarvitsekkaan olla. Normaali empatia ja kyky hillitä hermonsa riittää. Paino tossa jälkimmäisessä.
-Ei tykkää lapsista. No niin. Omat lapset useimmat kokevat eri tavalla kuin vieraat. Mutta tota on kieltämättä vaikea arvioda etukäteen.
-Perinnölliset sair
Olipa höpö vastaus. Käytännössä lähes kaikki argumentit voi kääntää ympäri ja todeta "entä jos tekisit sittenkin lapsen"? Mieti nyt oikeasti sen lapsen kannalta kun kuulee että omat vanhemmat on pitänyt suostutella vanhemmuuteen.
Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Jos lapsitoive ei ole "totta kai!!!" , oikea vastaus on "ei missään nimessä". Vain 100% halu riittää, koska lapset eivät tarvitse vanhempia jotka haluavat heitä vain osittain.
Mieluummin sitten vela kuin väkisin yrittävä vanhempi joka ei nauti vanhemmuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja koska tämä on keskustelupalsta niin jotain omia vastauksiani näihin:
"Syynä voi olla esim.
- Ei koe lapsiperhearjen sopivan itselleen --> Kaikki tekee siitä lapsiperharjesta omansa. Ei ole olemassa yhtä totuutta. Joten ei voi tietää millaista se arki on. ..Olipa höpö vastaus. Käytännössä lähes kaikki argumentit voi kääntää ympäri ja todeta "entä jos tekisit sittenkin lapsen"? Mieti nyt oikeasti sen lapsen kannalta kun kuulee että omat vanhemmat on pitänyt suostutella vanhemmuuteen.
Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Jos lapsitoive ei ole "totta kai!!!" , oikea vastaus on "ei missään nimessä". Vain 100% halu riittää, koska lapset eivät tarvitse vanhempia jotka haluavat heitä vain osittain.
Mieluummin sitten vela kuin väkisin yrittävä vanhempi joka ei nauti vanhemmuudesta.
En mä ketään suostuttele tekemään lapsia. Mutta kuten sanoin, tää on keskustelua. Ja noi argumentit eivät olleet omalla kohdallani este lapsille noista kirjoittamistani syistä johtuen.
Elämässä 100% varmuus on inhimillisistä syistä itselleni aika vieras käsite. En ole kovin mustavalkoinen persoona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Jos lapsitoive ei ole "totta kai!!!" , oikea vastaus on "ei missään nimessä". Vain 100% halu riittää, koska lapset eivät tarvitse vanhempia jotka haluavat heitä vain osittain.
Tuo on muuten vähän vaarallinenkin asenne mielestäni. Koska jos lähtökohta on että nyt mä olen 100% varma että teen lapsen, niin mahdollisuudet siihen että lapset ovat pettymys ovat mielestäni jopa suuremmat kuin silloin jos lähestymistapa on vähän maan läheisempi.
Tyyliin halusin niin paljon tätä, mutta tämä onkin aivan perseestä, niin pudotus todellisuuteen voi olla isompi kuin vähän empineellä mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Jos lapsitoive ei ole "totta kai!!!" , oikea vastaus on "ei missään nimessä". Vain 100% halu riittää, koska lapset eivät tarvitse vanhempia jotka haluavat heitä vain osittain.
Tuo on muuten vähän vaarallinenkin asenne mielestäni. Koska jos lähtökohta on että nyt mä olen 100% varma että teen lapsen, niin mahdollisuudet siihen että lapset ovat pettymys ovat mielestäni jopa suuremmat kuin silloin jos lähestymistapa on vähän maan läheisempi.
Tyyliin halusin niin paljon tätä, mutta tämä onkin aivan perseestä, niin pudotus todellisuuteen voi olla isompi kuin vähän empineellä mielestäni.
Varmuutta voi hakea monella tavalla:
- menee päiväkotiin/alakouluun töihin kuukausiksi
- menee lapsenvahdiksi kuukausiksi
- lukee vanhemmuusoppaita vuosien ajan
- lukee netistä vertaiskokemuksia vanhemmuudesta vuosien ajan
- käy vanhemmuuskurssilla
- laatii kirjallisen kasvatussuunnitelman puolison kanssa
Keinoja on varmuuden hankkimiseen mutta eri asia jaksaako ihmiset nähdä vaivaa vai mennäänkö oikotietä kiirehtien ja sen riskinä on että aletaan katua vanhemmuutta. Kuinka moni tekee edes osan näistä jotta voi antaa lapselle vain parasta, jaa-a....?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Jos lapsitoive ei ole "totta kai!!!" , oikea vastaus on "ei missään nimessä". Vain 100% halu riittää, koska lapset eivät tarvitse vanhempia jotka haluavat heitä vain osittain.
Tuo on muuten vähän vaarallinenkin asenne mielestäni. Koska jos lähtökohta on että nyt mä olen 100% varma että teen lapsen, niin mahdollisuudet siihen että lapset ovat pettymys ovat mielestäni jopa suuremmat kuin silloin jos lähestymistapa on vähän maan läheisempi.
Tyyliin halusin niin paljon tätä, mutta tämä onkin aivan perseestä, niin pudotus todellisuuteen voi olla isompi kuin vähän empineellä mielestäni.
Varmuutta voi hakea monella tavalla:
- me
Voihan tuota koittaa. Ei oppi ojaan kaada. Jos näin haluaa itseään vakuuttaa suuntaan tai toiseen. Useimmat eivät koe sitä tarpeelliseksi. Ja kaikesta valmistautumisesta huolimatta mieli voi muuttua. Ja se on ihan inhimillistä.
Joskus tällainen liika analysointi johtaa vaan helpommin uupumukseen ja se taas vie ilon niin vanhemmuudesta kuin elämästäkin. Unohtuu se oma Itse sinne lapsen hankkimis/kasvatusprojektin hämärään.
"Voihan tuota koittaa. Ei oppi ojaan kaada. Jos näin haluaa itseään vakuuttaa suuntaan tai toiseen. Useimmat eivät koe sitä tarpeelliseksi. Ja kaikesta valmistautumisesta huolimatta mieli voi muuttua. Ja se on ihan inhimillistä.
Joskus tällainen liika analysointi johtaa vaan helpommin uupumukseen ja se taas vie ilon niin vanhemmuudesta kuin elämästäkin. Unohtuu se oma Itse sinne lapsen hankkimis/kasvatusprojektin hämärään."
Tässä olikin kyse siitä mikä on lapsen kannalta oikein. Lapsi ansaitsee 100% haluavat vanhemmat. Miksi lapsi ansaitsisi vähempää?
Nyt ei ollut kyse siitä että monet vanhemmat eivät jaksa nähdä vaivaa oman sitoutumisasteen selvittämiseen etukäteen koska ei kiinnosta. Halutaan vain se vauva, koska pakko saada, nyt heti.
Vierailija kirjoitti:
"Voihan tuota koittaa. Ei oppi ojaan kaada. Jos näin haluaa itseään vakuuttaa suuntaan tai toiseen. Useimmat eivät koe sitä tarpeelliseksi. Ja kaikesta valmistautumisesta huolimatta mieli voi muuttua. Ja se on ihan inhimillistä.
Joskus tällainen liika analysointi johtaa vaan helpommin uupumukseen ja se taas vie ilon niin vanhemmuudesta kuin elämästäkin. Unohtuu se oma Itse sinne lapsen hankkimis/kasvatusprojektin hämärään."
Tässä olikin kyse siitä mikä on lapsen kannalta oikein. Lapsi ansaitsee 100% haluavat vanhemmat. Miksi lapsi ansaitsisi vähempää?
Nyt ei ollut kyse siitä että monet vanhemmat eivät jaksa nähdä vaivaa oman sitoutumisasteen selvittämiseen etukäteen koska ei kiinnosta. Halutaan vain se vauva, koska pakko saada, nyt heti.
Sitten KUN se lapsi ei solahdakkaan sinne tarkoin valmisteltuun mielikuvaan niin ei sekään ole lapselle oikein. Joten niin...
Lapsettomuus on edelleen ihan hyvä vaihtoehto vapaaehtoisestikkin. Ei sitä edes tarvitse mitenkään perustella mielestäni.
Ja minä vela maksan lastesi päiväkodit, koulutuksen ja sinun vanhempainvapaasi.