Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa jopa vihaisia reaktioita?

Besserwisseröinti.

Minusta taas jopa tällä palstalla asiaan suhtaudutaan neutraalisti tai jopa positiivisesti. Tietysti muutama ilkeä vastaus tulee ketjuun kuin ketjuun, mutta jos aloittaa ketjun kertomalla neutraalisti, että ei aio koskaan hankkia lapsia, niin valtaosa vastauksista on tyyliä "aha, ok" tai "hieno juttu". Missä olet kohdannut tätä vihaa?

Tietysti jos itse haukkuu lapsia tai vanhempia, niin voi saada jotain ikäviä vastauksia, mutta jos on itse asiallinen niin harvemmin.

 Lapsettomuus on jokaisen oma valinta, ja on todella hienoa, että se on nykyään aito valinta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas jopa tällä palstalla asiaan suhtaudutaan neutraalisti tai jopa positiivisesti. Tietysti muutama ilkeä vastaus tulee ketjuun kuin ketjuun, mutta jos aloittaa ketjun kertomalla neutraalisti, että ei aio koskaan hankkia lapsia, niin valtaosa vastauksista on tyyliä "aha, ok" tai "hieno juttu". Missä olet kohdannut tätä vihaa?

Tietysti jos itse haukkuu lapsia tai vanhempia, niin voi saada jotain ikäviä vastauksia, mutta jos on itse asiallinen niin harvemmin.

 Lapsettomuus on jokaisen oma valinta, ja on todella hienoa, että se on nykyään aito valinta.

Tällä palstalla en ole huomannut vihaa,muualla netissä taas sitäkin.Osa sukulaisistani ei hyväksy tätä

No en minäkään ymmärtänyt ja olen yli kolmekymppinen. Minulla ei sinänsä ole mitään lapsia vastaan, jopa pidänkin lapsista enkä sitä vaihtoehtoa edes mahdottomana pitäisi, jos tilanne olisi eri. Mutta olen tavallaan valinnut vapaaehtoisen lapsettomuuden, kun olin aikanaan jo ennen seurustelua tietoinen, että miehelläni on todella mitättömät mahdollisuudet koskaan saada lapsia.

Mutta laitoin kuitenkin hyvän parisuhteen lastensaannin edelle, koska tiedän, että pystyn elämään täysin tyytyväistä elämää ilmankin jälkikasvua. Toki voi olla, että eroamme tai ukko jää auton alle ja kuolee, mutta ihan sitä saatanan samaa sattumankauppaa elämä on siitä huolimatta, vaikka lapsiakin tekisi. 😂

Ilkeimmät reaktiot tulevat niiltä vanhemmilta joille vanhemmuus oli vikatikki, mutta jotka eivät voi myöntää sitä ja ilkeyttään haluavat pistää vahingon kiertämään. Kateutta, siis. 

Jos sellaiseen törmäät, parasta suhtautua ymmärtäväisesti: onhan lapsivapaa elämä todella hienoa.

Itse olen 40, ja kyllä edelleen tulee viikoittain mieleen, että lapsivapaus on loistojuttu.

Täällä on jotain velahulluja. Niistä ei kannata välittää. Itse olen ihan biologisista syistä lapseton ja myös vela toistaiseksi, koska jonkun yh:n deittaileminen vaatisi ajatusta, enkä ehkä varta vasten ryhtyisi adoptoimaan. En sano, ettei yh olisi mahdollinen, mutta mun pitäisi uusioperhehelvetin lapsena olla todella varma siitä, että olisin hyvä isäpuoli ja hyvä kasvattaja. En osaa olla lasten kanssa, joten vaikea sanoa.

Täällähän on usein keskusteluja, joissa velat ja vanhemmat kiistelee siitä, kuka on itsekäs ja kuka ei. Sellainen on typerää, ja menee äkkiä rumaksi. Onneksi ne jutut voi jättää huomioimatta. Nettiinhän pääsee melkein kuka vain. Mä en kuuntele ketä tahansa tosielämässäkään, joten miksi sitten netissä?

Ja se kannattaa muistaa, että ihan sama mitä teet, niin joku on siinä kuitenkin räksyttämässä jostain.

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Suomalaiset ovat epäempaattisia, varsinkin nettikeskusteluissa. Tätä on ihan tutkittukin.

Jos vapaaehtoinen lapsettomuus aiheuttaa hyökkäyksiä muissa, niin voin kertoa että kyllä sitä aiheuttaa myös tahaton lapsettomuus, vanhemmuus, nuori ikä, vanha ikä, keski-ikä, jopa syöpä (siis oikeasti olen omin silmin lukenut senkin, kuinka musertuneelle syöpäsairaalle toivotaan kuolemaa) ja oikeastaan mitä nyt ikinä keksiikään.

Siis oikeasti, monet suomalaiset ovat netissä aivan hirviöitä. En tiedä, mistä se voisi johtua.

Vierailija kirjoitti:

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Kyllä osa tietää jo todella nuorina ettei lapsia tule hankkimaan - samalla logiikalla voisit mennä sanomaan jollekin 16-vuotiaalle että et sä tuossa iässä vielä tiedä haluatko oikeasti koskaan lapsia. Joillakin on unelmia perheestä jo ala-asteikäisinä, toisilla ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas jopa tällä palstalla asiaan suhtaudutaan neutraalisti tai jopa positiivisesti. Tietysti muutama ilkeä vastaus tulee ketjuun kuin ketjuun, mutta jos aloittaa ketjun kertomalla neutraalisti, että ei aio koskaan hankkia lapsia, niin valtaosa vastauksista on tyyliä "aha, ok" tai "hieno juttu". Missä olet kohdannut tätä vihaa?

Tietysti jos itse haukkuu lapsia tai vanhempia, niin voi saada jotain ikäviä vastauksia, mutta jos on itse asiallinen niin harvemmin.

 Lapsettomuus on jokaisen oma valinta, ja on todella hienoa, että se on nykyään aito valinta.

Tällä palstalla en ole huomannut vihaa,muualla netissä taas sitäkin.Osa sukulaisistani ei hyväksy tätä

Anonyymeillä palstoilla lähes kaikki herättää vihaa joissakuissa. Sen sijaan esimerkiksi vauva.infon palstalla on pitkä ketju vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, ja käytännössä kaikki vastaukset ovat neutraalin hyväksyviä (vaikka ko. palsta on olemassa vanhemmuudesta keskustelemista varten). Mun on vaikea uskoa, että saat asiasta valtavasti vihaa päällesi missään.

Epäystävällisille ihmisille, edes sukulaisille ei tarvitse kertoa kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Mä aavistelin jo ala-asteella että en halua lapsia. Nyt olen 30v enkä vieläkään halua lapsia. Mutta sinä olet varmaan sitä mieltä että kyllä minä vielä joskus haluan ja sitten kadun kun en hankkinut :) (Sori provokatiivinen vastaus, tämä oli pilke silmäkulmassa kirjoitettu)

Vierailija kirjoitti:

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Kyllä sen osa tietää. Itsekin tuon ikäisenä jo ollut samaa mieltä, ja ajatus on vain vahvistunut vuosien mittaan. Ei siihen tarvita kuin kova sairastuminen niin alkaa kummasti ymmärtää kuinka hyvä on ettei niitä omia lapsia ole. Toki osalle ovat "elämän suola", mutta ei minulle, olisivat vain ylimääräistä painolastia. Mieluummin leikin tuttavien lasten kanssa ja ohjaan heitä työssäni, tällöin saan noukittua ns. rusinat pullasta ;) olen heidän kanssaan sen ajan mitä tarvitaan ja milloin ovat mukavia, mutta pääsen myös vetäytymään omaan rauhaani sitten kun riittää ja kenkkuilua on kuunnellut koko päivän tarpeiksi.

Vierailija kirjoitti:

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Et sä voi kenenkään puolesta sanoa yhtään mitään, mistä et edes tiedä! Mä olen tiennyt paljon nuorempana etten lapsia tule koskaan haluamaan.

Oon kans monesti miettinyt miksi tämä aihe saa osan ihmisistä raivon partaalle. Kai se on se että ihmiset ajattelee niin eri tavalla asioista, ja sitten on aina ne muutama sekopää jotka eivät millään pysty hyväksymään toisenlaisia valintoja.

Jos et jankkaa lapsettomuudestasi ja tule esim. kiukuttelevan lapsen kanssa näkemällesi vanhemmalle kertomaan lapsettomuuden valinnastasi niin mulle on ainakin ihan sama haluatko lapsia vai et.

Vierailija kirjoitti:

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Minä olin itse pikkulapsi kun ensimmäistä kertaa sanoin etten halua lapsia. Sille tietenkin naurettiin ja hymähdeltiin, mutta nyt 40 vuotiaana en edelleenkään halua lapsia. Ikinä en ole tätä asiaa epäillyt, aina olen tämän tiennyt. Enkä tule katumaan.

Minä taas olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen että omia lapsia ei tule vaikka joskus mieli muuttuisikin - herkästi ahdistuvana ja paniikkihäiriöstä kärsivänä ihmisenä vauva-aika saattaisi univelkoineen ja stressaamisineen ajaa meikäläisen kirjaimellisesti hulluuden partaalle. Ei huvita kokeilla kuinka pitkälle pää kestää tai on kestämättä, etsin ilon aiheita elämään muista asioista.

Siksi että olette yhteiskunnan vapaamatkustajia

Miro 2000 kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä,joiden on hankala hyväksyä toisten vapaaehtoista lapsettomuutta.Syynä voi olla esim.

- Ei koe lapsiperhearjen sopivan itselleen

-Haluaa keskittyä työhön tai matkailuun tms

- Ei koe hoivaviettiä lapsia kohtaan

-Ei tykkää lapsista

-Perinnölliset sairaudet

Itse olen vasta 16-vuotias,mutta tiedän jo nyt että en halua lapsia.Minulla syyt ovat lapsiperhearki,se ei sovi minulle.Koti on kokoajan hujan hajan,lapset kiljuu ja vaatii jotain koko ajan,omaa aika ei jää yhtään.Haluan että kotini on järjestyksessä ja tarvitsen omaa aikaa.Arvostan Hiljaisuutta ja Rauhaa.Tykkään matkustella ja pelaan.Lisäksi minulla on sairaus,jonka en halua periytyvän.Elämää on ilman lapsiakin

Taas yksi jamppa, jonka äiti on hemmotellut pilalle. 

Vierailija kirjoitti:

Et sä voi tuon ikäsenä tietää haluatko lapsia. Minäkin "tiesin" tuossa iässä etten halua ja niin vaan on lapsi silti. Mutta joo, en ole huomannut vihamielistä suhtautumista, enemmän omissa piireissä lapsettomuus on normi ja lastenhankinta outoa. Varmaan meillä akateemisilla enemmän näin.

Pidän erittäin hyvänä sitä, että nuori ihminen ei halua lapsia. Mieli muuttuu, jos on muuttuakseen.

Olen tehnyt pitkään vapaaehtoistöitä nuorten parissa, ja alle parikymppisten vauvakuumeisten tyttöjen toppuutteleminen käy työstä. Koulut kesken, ei tulevaisuudensuunnitelmia, mutta hirveä halu tehdä oma vauva kenen tahansa miespuolisen kanssa, joka ei heti älyä juosta pakoon. Voihan olla, että siitä sukeutuu hyvä ja onnellinen perhe, mutta olen nähnyt riittämiin esimerkkejä muusta.