Nappasin juuri ensimmäisen SSRI-pillerini. Sivuvaikutukset jännittävät kovasti!
Elämästä ei ole tullut enää aikoihin yhtään mitään kovan yleistyneen ahdistuksen takia, joten nappasin hetki sitten ensimmäisen SSRI-pillerini. Haittavaikutukset pelottavat paljon, onkohan luvassa ihan karmeat seuraavat viikot? Kokemuksia näistä aloitusvaiheen oireista kenelläkään?
Kommentit (119)
Luulen että ihmiset kiinnittää oloonsa enemmän huomiotakin kun aloittaa uuden lääkekuurin ja kaikki nipistykset menee sivuoireiden piikkiin.
Mä olen nyt syönyt Venlafaxinia noin 8 viikkoa annosta vähitellen nostaen ja oireita on riittänyt: pahoinvointia, päänsärkyä, huimausta, outoa oloa, vapinaa, ylikierroksilla käymistä fyysisesti. Helppoa ei ole ollut, mutta päätin kuitenkin kestää ja katsoa loppuun asti, miten käy. Ja nyt ekaa kertaa olo on ollut pari päivää selvästi parempi, jollakin lailla virkeämpi. Mun ajatukset on kyllä edelleen synkkiä, mutta mä en tunne enää samaa ahdistusta ja masennusta. En siis vaikka yrittäisin. Kummallinen fiilis, kun ajatukset ja tunteet ei ole synkassa. No, mä luulen, että mun kannattaa vaan jatkaa lääkitystä siinä toivossa, että mun olo tulee paranemaan vielä enemmän jatkossa.
Kannattaa muistaa, että pelkkä sivuvaikutusten pelkääminen/miettiminen voi aiheuttaa/pahentaa niitä. Kyse on nosebosta, tässä tuore hesarin juttu aiheesta: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005409221.html
Toki noissa ihan oikeitakin sivuvaikutuksia on, mutta ei niitä kaikille tule.
Itse aloitin ja lopetin ekan pillerin jälkeen, minulle ne ei sopineet ja ilmeisesti aloitusannoskin oli liian iso. elämässäni oli todella rankkaa vaihe menossa ( mm. isän sairastuminen ja nopea kuolema ) ja eräänä kauniina iltana totesin kun tuntui että kaikki kaatui päälle, että jospa nyt aloitan lääkityksen.... No, ensin istuin tuntikaupalla ripulilla, yöllä luulin kuolevani ahdistukseen.... se tunne oli pahin krapulamorkkis potenssiin tuhat. Mietin vain miten selviän yöstä. toivon että sinulla on apua etkä saa pahoja vieroitusoireita, omalla kohdalla en voinut jatkaa... en edes uskaltanut kokeilla pienemmällä annostuksella koska oloni meni niin järkyttävän kamalaksi. Tsemppiä!
Yritin ensin sinnitellä ilman lääkkeitä aikani ja pärjätä masennuksen ja ptsd:n kanssa vitamiineilla ja liikunnalla ja sen sellaisella itsehoidolla, mutta lopulta tuntui ettei sekään riitä ja melkein itkin helpotuksesta, kun psykiatri tarjosi lääkitystä avuksi terapian rinnalle.
Lääkkeiden vaikutuksethan lienevät yksilöllisiä - itse aloitin Sertralinilla, mutta se ei minulle sopinut. Ensimmäisenä päivänä todellakin oksensin ja olo oli kaikin puolin kauhea, pian seurasivat voimakkaat itsetuhoiset ajatukset. Pahoinvointia ja aivosumua oli jatkuvasti, ja tuntui kuin ajattelusta katosivat sanat ja terä. Opiskelu piti keskeyttää. Viimeinen tikki oli kuitenkin ripuli, jota jatkui yhtäkestoisesti melkeimpä kuukauden.
Sitten vaihdoin Brintellixiin. Ensimmäiset kuukaudet ongelmana oli pahoinvointi välittömästi lääkkeen syönnin jälkeen. Jos erehtyi syömään ruokaa samoihin aikoihin, sen oksensi kyllä ulos. Mutta aivosumu katosi, ja tuntui kuin pystyi taas ajattelemaan kirkkaammin. Tunnereaktiot ovat valitettavasti aika vaimeita, voimakkaat negatiiviset tunteet ovat aika hyvin poissa mutta niin ovat positiivisetkin. Vaan olen mieluummin nyt näin, tunnekylmänä toipilaana, kuin kärsin itsemurhan partaalle vievästä ahdistuksesta. Joku päivä toivon että voin lopettaa lääkkeet kunhan terapiastakin selviän...
Käytän Sertralinia. Aluksi vaikutti nukkumiseen todella paljon (heräilin enkä saanut unta ja jos heräsin, en ollut varma olinko edes nukkunut). Maha löysällä. Sähköiskumaisia tuntemuksia välillä.
Mutta kyllä ne meni ohi ja tuntuvat auttavan varsinkin nyt, kun annos on nostettu 100 mg:aan. Ei masenna enää läheskään niin paljon ja jaksan käydä paremmin koulussa. Elämänlaatu on parantunut
Vierailija kirjoitti:
Ap:n päivitys omasta voinnista muutamia tunteja ensimmäisen annoksen jälkeen:
Ihan vienoja pahoinvointiaaltoja ja jonkinlaista pistelyä tai kutinaa pitkin kroppaa. Ei todellakaan mitään, mihin kiinnittäisin erityisesti huomiota normaalisti.
Eli tiedoksi muille arkajaloille: Ei tähän kuole... ainakaan heti :D
Joko toimii?? ;)
Semmoinen sivuvaikutus jäi aiemmasta viestistäni sanomatta, että aloin nähdä unia normaalia enemmän, ne olivat todentuntuisia ja muistin aamuisin normaalia paremmin mitä unia olin nähnyt. pari kertaa kävi niin, että en ollut varma oliko näkemäni uni ollut vain unta vai oliko niin tapahtunut oikeasti (esim työhön liittyvät unet).
ensinnäkin, mielialalääkkeistä ei "mene pönttö sekaisin", toisekseen on ihan turha sössöttää, että turhaan syödään lääkkeitä ja nönnön nöö. Ei kukaan näitä huvikseen syö. Ja miksi yrittäisi edes huvikseen syödä, kun näistä ei saa sitä "pönttöä sekaisin". Onko liian iso toive, että masennus taittuisi edes lääkkeiden avulla.
Joo, vitskut, ruuat ja ulkoilut on kokeiltu. Ei auttaneet.
Itsellä auttoi Brintellix, luojan kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ensinnäkin, mielialalääkkeistä ei "mene pönttö sekaisin", toisekseen on ihan turha sössöttää, että turhaan syödään lääkkeitä ja nönnön nöö. Ei kukaan näitä huvikseen syö. Ja miksi yrittäisi edes huvikseen syödä, kun näistä ei saa sitä "pönttöä sekaisin". Onko liian iso toive, että masennus taittuisi edes lääkkeiden avulla.
Joo, vitskut, ruuat ja ulkoilut on kokeiltu. Ei auttaneet.
Itsellä auttoi Brintellix, luojan kiitos.
Mitä muuta ne tekevät kuin sekoittavat pään? Pilleripäissään ei vain tajua olevansa sekaisin, koska tunteet on lamaantuneet ja ajattelu on hiljennetty. Vegetatiivinen tila on toki ihan hyvä vaihtoehto sellaiselle ihmiselle, joka on niin tyhmä, ettei osaa ratkoa arkipäivän normaaleita asioita kuten masennusta, ahdistusta tms. joko itsenäisesti tai sosiaalisen ympäriöstön tuella.
Juu, Brintellixin aiheuttamassa vegetatiivisessa tilassa tein esim. väitökirjan. Jep jep. Ja tyhmäkin olen ja olin, kun lääkkeitä syön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ensinnäkin, mielialalääkkeistä ei "mene pönttö sekaisin", toisekseen on ihan turha sössöttää, että turhaan syödään lääkkeitä ja nönnön nöö. Ei kukaan näitä huvikseen syö. Ja miksi yrittäisi edes huvikseen syödä, kun näistä ei saa sitä "pönttöä sekaisin". Onko liian iso toive, että masennus taittuisi edes lääkkeiden avulla.
Joo, vitskut, ruuat ja ulkoilut on kokeiltu. Ei auttaneet.
Itsellä auttoi Brintellix, luojan kiitos.
Mitä muuta ne tekevät kuin sekoittavat pään? Pilleripäissään ei vain tajua olevansa sekaisin, koska tunteet on lamaantuneet ja ajattelu on hiljennetty. Vegetatiivinen tila on toki ihan hyvä vaihtoehto sellaiselle ihmiselle, joka on niin tyhmä, ettei osaa ratkoa arkipäivän normaaleita asioita kuten masennusta, ahdistusta tms. joko itsenäisesti tai sosiaalisen ympäriöstön tuella.
Juu, Brintellixin aiheuttamassa vegetatiivisessa tilassa tein esim. väitökirjan. Jep jep. Ja tyhmäkin olen ja olin, kun lääkkeitä syön.
Mitä se väitöskirja todistaa muuta kuin sen, että perselihaksesi kestää istumisen ja osaat kirjoitella esseitä?
sen ansiosta jaksan myös teidän elämänkoululaisten mielipiteitä ;)
Minulla on sertralin niminen lääke, hyvin auttanu ahdistuneisuuteen ja krooniseen stressiin mutta vuoden käytössä olleena painoa tullut 15kg lisää :/
Olen muutamaa lääkettä syönyt/koittanut vuosia sitten.
Essitalopram sopi hyvin eikä muistaakseni tullut mitään oireita. Sitä söinkin sitten vuoden päivät kunnes en enää tarvinnut. Ajoi hyvin asiansa ja pääsin yli vaikeasta suhteesta ja erosta.
Aiemmin koitin cymbaltaa josta tuli niin pahat oireet etten toista pilleriä uskaltanut ottaa. Huimasi ihan älyttömästi ja oksetti. Lisäksi näin koko yön valveunia ja olin ihan sekaisin muutenkin. Venlafaxin myös hyvä mutta sivuoireet oli liikaa. Ns aivosähköiskuja koko ajan ja lopetusoireet kesti monta kuukautta!
Voxraa olen myös syönyt puolisen vuotta adhd oireisiin ja oli hyvä ja piristävä lääke mutta vei lopulta yöunet eli oli sitten lopetettava. Seksihalut häviää kyllä kuin tyhka tuuleen ja orgasmin saanti lähes mahdotonta paitsi voxran kanssa. Mutta tosiaan, hyvä lääke se essotalopram oli ja siinä hetkessä oli toipuminen tärkeämpää kuin orgasmit.
Myös essitalopramin lopetus oli hankalaa ja kuukauden päivät kärsin noista aivosähköiskuista.
Nykyajan masennuslääkkeet EIVÄT tee ihmisestä zombia. Psykoosilääkkeistä en osaa sanoa, ne ehkä voivatkin tehdä? Mutta suurin osa masennuslääkkeistä ei tee. Alkuoireiden jälkeen ne eivät "tunnu" kehossa miltään, suu ehkä voi kuivua tai muuta pientä. Ihme ininää lääkkeitä vastaan. Itse olen kaksi kertaa toipunut masennuksesta escitalopramin ansiosta, joten joillekin niistä todella on apua.
Alkuoireita oli lievä pahoinvointi ja levottomuus kehossa sekä väsymys, nämä menivät nopeasti ohi. Ahdistus lisääntyi ekoina päivinä. Todellakaan ei pelkoa mistään ensiapuun joutumisista (niin kuin joku tuolla aiemmin sanoi, lol). Ei oksentelua eikä mitään häröilyä.
Alkoa tosin jos reippaasti juo, niin muisti voi mennä helposti ja lääkkeiden teho ei ole yhtä hyvä tulevina päivinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin perjantaina.
Hikoilua ja semmoista "sisäistä tutinaa" ilmennyt. Ahdistus myös lisääntynyt - mutta sekin kuuluu aloitusoireisiin.Tämä ei kuulosta vielä liian pahalta :) Netistä lukemieni kokemusten mukaan suunnilleen joka toinen makaa hoidon alussa horkassa vessan lattialla oksentelemassa yrittäen välissä hyppiä parvekkeilta alas. Tällaiset kauhukokemukset ovat saaneet minut lykkäämään aloitusta tähän asti... Toivotaan, että minun kohdallani oireet jäävät minimiin. Tsemppiä myös sinulle!
-Ap
Lankoja lukemalla tulee luonnollisesti liioitellun negatiivinen vaikutelma, koska kukaan ei tule aloittamaan lankaa siitä, että aloitusoireita ei tullut ollenkaan. "Mitään ei tapahtunut ja kaikki meni hyvin" ei ole kiinnostava tarina ventovieraille.
Itselläni ensimmäiset SSRI-lääkkeet tekivät minut todella uniseksi, mutta tässä kuitenkin huomattava, että annostukseni oli hyvin korkea. Kun annostusta laskettiin, oireiksi jäi hidas herääminen ja laajentuneet pupillit annoksen ottamisen jälkeen. Koska olin hölmö ja lopetin nämä lääkkeet "cold turkey", sain voimakkaat lopetusoireet melkein kuukaudeksi: väsytti, huimasi, oksetti, huono tasapaino, "nipistäviä" tuntemuksia pään sisällä...
Toisten SSRI-lääkkeiden kohdalla taas olin ensimmäisen päivän täynnä lähes maanista energiaa, mutta toisena päivänä se oli jo ohitse. Ainoaksi sivuoireeksi jäi, että joka aamu sain samaan kellonaikaan muutama sekuntia kestävän pahoinvointiaallon. Lopuksi sain reseptin oikeaoppista lopettamista varten ja ainut sivuoire oli tuo aiemmin mainittu "nipistely" viikon ajan.
Puolisoni taas ei saanut mitään aloitus-, sivu- tai lopetusoireita omista SSRI-lääkkeistään.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan masennuslääkkeet EIVÄT tee ihmisestä zombia. Psykoosilääkkeistä en osaa sanoa, ne ehkä voivatkin tehdä? Mutta suurin osa masennuslääkkeistä ei tee. Alkuoireiden jälkeen ne eivät "tunnu" kehossa miltään, suu ehkä voi kuivua tai muuta pientä. Ihme ininää lääkkeitä vastaan. Itse olen kaksi kertaa toipunut masennuksesta escitalopramin ansiosta, joten joillekin niistä todella on apua.
Alkuoireita oli lievä pahoinvointi ja levottomuus kehossa sekä väsymys, nämä menivät nopeasti ohi. Ahdistus lisääntyi ekoina päivinä. Todellakaan ei pelkoa mistään ensiapuun joutumisista (niin kuin joku tuolla aiemmin sanoi, lol). Ei oksentelua eikä mitään häröilyä.
Alkoa tosin jos reippaasti juo, niin muisti voi mennä helposti ja lääkkeiden teho ei ole yhtä hyvä tulevina päivinä.
Ai niin, seksihalut kyllä lähtee tehokkaasti escitalopramin kanssa.
Olo on hyvin rauhaton ja ahdistunut, tänään tärkeä tapaaminen klo 17 ja selvisin siitä Opamoxilla ja Propralilla.
Välillä tuntui ettö silmät seisoo päässä.
Neljäs pv ssri : tä menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan masennuslääkkeet EIVÄT tee ihmisestä zombia. Psykoosilääkkeistä en osaa sanoa, ne ehkä voivatkin tehdä? Mutta suurin osa masennuslääkkeistä ei tee. Alkuoireiden jälkeen ne eivät "tunnu" kehossa miltään, suu ehkä voi kuivua tai muuta pientä. Ihme ininää lääkkeitä vastaan. Itse olen kaksi kertaa toipunut masennuksesta escitalopramin ansiosta, joten joillekin niistä todella on apua.
Alkuoireita oli lievä pahoinvointi ja levottomuus kehossa sekä väsymys, nämä menivät nopeasti ohi. Ahdistus lisääntyi ekoina päivinä. Todellakaan ei pelkoa mistään ensiapuun joutumisista (niin kuin joku tuolla aiemmin sanoi, lol). Ei oksentelua eikä mitään häröilyä.
Alkoa tosin jos reippaasti juo, niin muisti voi mennä helposti ja lääkkeiden teho ei ole yhtä hyvä tulevina päivinä.
Ai niin, seksihalut kyllä lähtee tehokkaasti escitalopramin kanssa.
Kaikilta?! Aina, joka tapauksessa?!
En usko.
Minulla lääkitys vaikutti ennen kaikkea toleranssiin. Tulin kahdesta kaljasta aivan kaatokänniin. Myös muisti pätkii helpommin, jos juo paljon. Mutta ei noiden kanssa absolutistiksi tarvitse sentään ryhtyä.