Oliko lapsuudessasi asioita, joita et saanut syödä tai tehdä, koska vanhemmallasi oli jokin ideologia/ihanne?
Kommentit (691)
Meillä ei saanut kuunnella sekulaarista musiikkia. Isäni löi minut jakkaralta lattialle kun erehdyin tapailemaan pianolla Pientä yösoittoa.
Sanomalehdestä ei saanut lukea sarjakuvia. En tosin edelleenkään ymmärrä miksi.
Peiliin sai vain nopeasti vilkaista, oman kuvan tuijottelu oli turhamaisuutta.
(Olen syntynyt 1990-, en 1930-luvulla.)
Rahaa ja siten ruokaakin oli aika rajoitetusti, eli ei ollut yleensäkään tapana syödä ähkytäyteen itseään. Isä kävi raskaassa työssä, joten hänelle tietenkin piti olla eniten ruokaa. Ei nähty nälkää, mutta ei juuri herkuteltukaan.
Mellä ei ollut juuri koskaan hedelmiä, koska ne oli kalliita. Marjoja kerättiin toki itse ja niistä keitettiin hilloa ja puolukoita survottiin talveksi saavillinen ja sitä oli aina ruokapöydässä.
Ihan äskettäin rupesin taas itselleni laittamaan puolukkasurvoksen ruokapöytään, kun luin miten terveellisiä ne on.
Vierailija kirjoitti:
Nestle oli boikotissa äidimaitokorvikejauhe skandaalin vuoksi. Ja yhteen aikaan tonnnikalakin jonkun riistokalastuksen vuoksi.
Aivan aiheesta kyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut osallistua yläasteen joulujuhlaan koska se pidettiin kirkossa, olen ateistien lapsi.
Meillä ei ollut tietokonetta, eikä pleikkaria, en saanut pelata videopelejä, koska äitini mielestä ne olivat mielikuvitukselle vaaraksi.
En myöskään saanut värittää värityskirjoja, koska olen taiteilijasuvusta ja kortitkin piti kaikki olla alusta asti itse askarteluja. Ysärillä ja nollarin alussa olin lapsi.
70-luvulla värityskirjat tyhmensivät ja tussikynät tuhosivat luovuuden. Kuulemma.
Lapsille lukeminen oli myös pahasta. Opettaja sanoi äidilleni, etten opi lukemaan, jos hän lukee minulle kirjoja.
Meillä oltiin ihan naurettavan tarkkoja elokuvien ikärajoista. Vaikka olisin heti seuraavana päivänä täyttänyt 12, en saanut sitä edeltävänä iltana katsoa K12 -ikärajan elokuvaa. Isä oli sitä mieltä, että sekunninkin näkeminen voi pysäyttää kehitykseni (samainen isä oli kuitenkin myös sitä mieltä, että hänen minuun kohdistamansa raaka kuritusväkivalta ei vaikuta kasvuuni ja kehitykseeni).
Kerran näin olohuoneen ohi kulkiessani ehkä 2sec väläyksen K18-elokuvasta. Kohtauksessa nainen laittoi pyykkejä pyykkikoneeseen. Isä laittoi leffan paussille, alkoi huutaa ja retuutti minut huoneeseeni. Jatkossa istuin huoneessani suljetun oven takana aina, kun meillä katsottiin elokuvia, ja niiden katseluhan oli jokapäiväistä, joskus useita elokuvia putkeen. Tosi kiva istua tuntikausia hirveässä kusihädässä pienessä huoneessa odottamassa, että vanhempien elokuvasessiot saadaan siltä päivältä päätökseen.
Synnyin 60-luvun alussa ja ensimmäisenä tulee mieleeni barbinuket. Äiti ei hyväksynyt niitä, joten pyynnöstä huolimatta en sellaista saanut. Äidin mielestä ne antoivat vääränlaisen kuvan naiseudesta.
Toinen oli nukkekoti. Sitäkin toivoin, mutta äiti oli sitä mieltä, että voin askarrella sellaisen itse, jos oikeasti haluan. Se jäi kyllä tekemättä.
Yllättävän vähän meillä oli rajoituksia.
Isän puolelta ne olivat hankalampia. Hänen mielestään kävin liian usein vessassa, mutta minkä sille mahtoi, kun oli hätä. Hänen mielestään myös peseydyin liian usein.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka meilläkin syötiin aina paljon perunaa, en kyllästynyt. Maistuu yhä kaikissa muodoissaan. Poikkeuksena ranskanperunat ja sipsit joita en suostu syömään. Nehän juuri (ja hampurilaiset ja limut) ovat niitä, jotka lihottavat.
Ennen syötiin terveellisemmin ja liikuttiin paljon, niin lapset kuin aikuisetkin. Oltiin hoikkia ihan luonnostaan.
Ikävä pilata kuvitelmanne, mutta ranskalaiset ja hampurilainen lihottaa ihan yhtä paljon (=vähän), kuin keitetyt perunat ja lihapullat. Ruoan sisältämät ylimääräiset kilokalorit "lihottaa" ihan yhtä paljon riippumatta siitä, missä muodossa ravinto on.
Hieman oho aiheen,mutta liittyy tämä sillä tavalla aiheeseen, että toivottavasti kukaan vanhempi ei siirtäisi omia kummallisia ruokatraumoja lapsilleen.
meillä vanhemmat hokivat sähkön- ja vedensäästöstä jatkuvasti. Valot pois, vessaa ei saa vetää pikku asian takia jne
Suihkussa sai käydä sisällä vain talvella, muina aikoina piti lämmittää ulkosaunaa sen verran, että siellä tarkeni peseytyä.
Sisäsaunaa ei käytetty kuin harvoin. Meillä on oma kaivo ja etenkin talvisaikaan vedensäästö oli jatkuvaa : kaivo kuivuu !
Vanhemmat sisarukseni muistavat, että kerättiin sadevettä vessankäyttöön ja lunta sulatettiin saunavedeksi. Tuota en muista, mutta voi olla totta.
Kokista ei meille ostettu. En kyllä oo ikinä kokiksesta tykännytkään, joten ei haitannut.
Varmaan siksi, koska ei se nyt yksi yhteen mene niin, että aikuinen syö niin miten lapsuudenkodissa opetettiin. Tässäkin ketjussa on lukuisia esimerkkejä, kuinka syödään juuri päinvastoin kuin ennen kotona. Joillekin on tullut epäterve ruokasuhde juuri siitä, kun liian tiukasti rajoitettiin epäterveelliseksi miellettyä. Hieno juttu, että lapsuudenkodissasi syötiin terveellisesti, ja hieno juttu, että syöt nyt. Mutta toisenlaisella luonteella tai fysiologialla olisi voinut käydä toisin. Hiukkasen aggressiivinen olet toisia kohtaan: kuka edes on puhunut mistään pelkästä lihan ja perunan syömisestä? Ja miksi toisten syömistavat on mussuttamista, mutta teidän syöminen ei ole hedelmien mussuttamista?