Lue keskustelun säännöt.
Oliko lapsuudessasi asioita, joita et saanut syödä tai tehdä, koska vanhemmallasi oli jokin ideologia/ihanne?
Kommentit (810)
Vierailija kirjoitti:
Joo. En saanut syödä astianpesutabletteja vaikka ne olivat kivan värisiä. Vanhempani luultavasti luulivat että tahdon elää aikuiseksi asti.
Samoin kieltivät koiran paskan ja mudan syönnin, ihmeellisiä harhoja vanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sipsejä vain synttärinä -liikaa suolaa. Kasari, kansantauteja vastaan.
Ei meillekään ostettu sipsejä nyt kun ajattelen, enkä pidä niistä vieläkään. Eipä tuosta mitään haittaa ole. Päinvastoin.
Meidän ruokapöydässä 70-luvun maaseudulla peruna, kala ja ruisleipä oli pyhä kolminaisuus. Ateria oli joko perunoita ja paistettua kalaa, kalakeittoa, perunamaitoa, tai pelkkiä perunoita, ja ruisleipää oli aina. Kastiketta ei ollut koskaan, mutta pelkkien perunoiden kanssa sai ottaa voinokareen. Ainoa mauste oli suola. Jos vanhemmat oli oikein pihillä tuulella, kalan sai tehtyä vieläkin mauttomammaksi kypsyttämällä uunissa, tai savustuspöntössä ilman mitään savustuslastuja.
Lisäksi oli puolukkahilloa ja -mehua, ja niiden tekeminen oli ainoa asia mihin käytettiin sokeria ja sekin säilyvyyden eikä maun takia. Loppukesästä "herkuteltiin" sokerittomalla puolukkasurvoksella.
Isä ei juonut kahvia, ja äitikin korkeintaan jossain kylässä ollessaan, joten kotona kahvia ei keitetty. Ja kun ei keitetty, niin mihinkäs sitä pullaakaan nyt leipomaan. Ei ainakaan lapsia varten.
Tästä ahdistavasta ilmapiiristä huolimatta ruokaa oli sentään riittävästi, ja sain jopa hieman viikkorahaa kotitöistä. Ihme oli sekin että karkin ostaminen ei ollut kiellettyä, joskin motkotusta siitä sai kyllä kuulla.
Ja kouluruokahan oli tuohon nähden suoranaista luksusta ja paljon monipuolisempaa, joten siitä nirsoilu ei tullut mieleenkään.
Olisin nuorena halunnut käyttää kuukautisten aikana tampooneja (varsinkin koulussa), 80-luvulla kun ei ollut kaupassa (asuttiin pienellä paikkakunnalla) sidevalikoimissa muita kuin niitä paksuja siteitä. Ei ostettu, koska isän mielestä vain hu...rat käyttää tampaxeja.
Jos olet työelämässä/vanhempasi on työelämässä ja äänestät kokoomusta, niin sääliksi käy.
Hullua et vanhemmat voi antaa tommosen aivovamman eteenpäin. Lastensuojeluun pitäisi ottaa yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti oli perunahullu niinkuin kaikki muutkin siihen aikaan. Oli lähes syntiä syödä mitään muuta.
Joskus tosi harvoin oli jotain muuta kuin keitettyjä perunoita ruokana ja silloin äiti puhisi vihaisena; tämä nyt on tällaista pikaruokaa vain!
En saanut lukea esim. Alfred Hitchcockin kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti ei halunnut ostaa meille 90-luvulla vhs-soitinta, koska kuulemma katsottaisiin liikaa telkkaria sen jälkeen.
No asuttiin maalla ja aktiviteetit oli vähissä. Katottiin sitten jo hyvin nuoresta kaikki mahdollinen aikuisille suunnattu "roska" telkkarista mitä tuli, kun vanhemmat oli töissä.
Ehkä ne lasten videot olis kuitenkin olleet parempia?
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en saanut mennä partioon, koska se järjestettiin kirkon tiloissa.
Tuo on just sitä bullshittiä että kiihkoilevat vanhemmat luulee kaikkien olevan uskovia jotka käy kirkossa:D meilläkin vihainen raivoisa ateisti isä jakso paasata ja toitottaa kuinka uskovaiset ovat kieroja, tyhmiä yms, ainoa joka oli kiero, sairas, tyhmä oli narsisti faija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vertaistuesta. Paljon samoja mitä omassa lapsuudessa ja nuoruudessa -70 ja -80 luvuilla - tausta maanviljelijä ja myöhemmin työläiskoti. Oikealle oltiin silti kallellaan.
Tässä jokunen esimerkki:
- Pelikortit oli "pahat" kortit mummoni mielestä. Suuttui jos näki minut kortit kädessä, muistaakseni leikin kerran kirjastoa ja kortit oli lainauskortteja jotka laitettiin omaan taskuunsa kirjan loppuun. Kun mummo näki niin leikki loppui lyhyeen.
- "Hienot ihmiset" oli sellaisia joiden kanssa ei oltu tekemisissä ja niiden lapsien kanssa ei leikitty, varsinaisesti ei kielletty mutta annettiin ymmärtää. Tavalliset ihmiset oli hyviä ihmisiä ja kehuttiin että joku oli niin mukava ja ihan tavallinen ihminen...
- "Meidän jouluhan nyt on vaan tällainen" oli äitini vakiototeamus joka vuosi. Tuntui tosi pahalta kun olimme kuitenkin nähneet vaivaa joulun eteen ja mielestäni meillä oli mukavat joulut. Tämä liittyy vahvasti tuohon hienot ihmiset kohtaan.
- Kavereitani kohtaan oltiin tylyjä ja moni on jälkeenpäin sanonut että pelkäsi äitiäni. Sellaiset kaverit hyväksyttiin joiden seurasta itse olin sitä mieltä että kannattaa välttää ja niin teinkin. Kyselyä perään että miksi Maija ei enää käy.
- Kehuttiin jonkun tuttavan lapsen tekemisiä kovasti, kun itse tein samoin huudettiin ja haukuttiin ja kiellettiin.
Kasvatettiin lihakarjaa maalla. Lihapullia saatiin vain jos tuli vieraita syömään. Muuten oli aina lihalientä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävän äiti vihasi Tanja-nimisiä jostain neuvostoliittoon liittyvästä hämärästä syystä. En ole ikinä törmännyt Tanja nimiseen venäläiseen enkä vieläkään tajua,mistä tuollainen inho kumpusi.
Ps.
Arvatkaa kenen nimi on Tanja?
Vierailija kirjoitti:
En saanut käyttää koulussa ja kotona samoja vaatteita: Jos olin koulusta kotiin palattuani unohtanut HETI vaihtaa "kotivaatteet" päälleni, sai isäni kotiin tullessaan raivokohtauksen, josta sitten raivosi koko illan äidilleni sekä minulle. En oikein ymmärrä vieläkään, olin koulussa lähinnä verkkareilla ja kotona myös. Hienot vaatteet (sellaiset mitä muilla lapsilla oli "normaaleina" vaatteina) piti säästää juhliin = Pienenivät käyttämättöminä.
En ymmärrä vanhempieni ajatusmaailmaa vieläkään.
Ne oli likaset kun käytit niitä ulkona ja koulussa....varmaan siks
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko sairasta touhua ollut monella...
Vierailija kirjoitti:
Melko sairasta touhua ollut monella...
Sota- ja pula-ajan traumat hoidettiin kossulla, ja paha olo purettiin perheenjäseniin. Vaikka sitten tuli paremmat ajat, ankeudesta pidettiin kiinni ja kaikki hauska oli ankarasti kiellettyä.
Juuri kun muutaman sukupolven jälkeen oltaisiin pääsemässä tästä eroon, kaikki tämä p*ska on vaarassa palata meidän synkkenevän talouden ja kasvavan V***jän uhan takia.
En päässyt nuoriin kotkiin. Vasemmiston nuorisojärjestö.
Isäpuoleni oli muslimi, joten possua meillä ei juurikaan kotona syöty. Muutama grillimakkara meni kesäisin ja itse sain tietysti syödä mitä halusin mutta normaalisti sitä ei vaan ollut tarjolla.
Minua ei rajoitettu oikein minkään asian suhteen. En silti kasvanut vinoon. Tosin hoksasin ja ymmärsin lähes kaiken ihan pikkulapsesta niin rajoituksille ei ollut tarvetta. Toki elämänohjeita minulle kerrottiin.
Minäkään en saanut mennä partioon, koska se järjestettiin kirkon tiloissa.