Anoppi oli minulle vuosikausia ihan hirveä
Otimme siksi etäisyyttä. Nyt anoppi myöntää olleensa törkeä mutta kuittaa sen sillä että kaikki johtui vaihdevuosista. Minusta tuo ei riitä. Että tavallaan taas poisselittää sen oman käytöksensä ulkopuolisella tekijällä ja sitten minun vain pitäisi unohtaa kaikki paska. Ei tuo ole aito anteeksipyyntö.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Palataan asiaan sitten kun olet itse kokenut vaihdevuodet.
En vain todellakaan usko että se käytös johtui vaihdevuosista. Kyykytti, pompotti, nöyryytti, käskytti, ilkeili, vittuili, tunkeili ja sivuutti. Ja aina välissä pyrki hyötymään. Kälyt käyttäytyivät aivan samoin äitinsä yllyttäminä.
Ap
Itse olen vaihdevuosissa, tai ainakin kuukautiset ovat loppuneet, mutta ei tee kyllä mieli piruilla kenellekään.
Luulen että tekosyy. Oikea syy on jokin jota hän ei tunnista.
On välillä kuuma ja välillä huomaan että pienet asiat suututtaa, mutta en pura niitä muihin, osaan vähän käyttäytyä.
Vaihdevuodet ei ole mikään hyväksyttävä syy tärkeälle käytökselle.
Vaikea sanoa, kun ei tiedä, millaista tämä törkeys on. Yksi pahoittaa mielensä jo mitättömästä asiasta (ja tulkitsee kaiken loukkaukseksi), toisella taas on paksu nahka eikä välitä isommastakaan. Onko törkeys ollut jonkinlaista piikittelyä ja kiukuttelua vai julkista mustamaalaamista ja nöyryytystä?
Jos anoppi kerran on myöntänyt käyttäytymisensä niin miksi se ei riitä sinulle? Vaihdevuodet ovat joillekin todella kamalat ja aiheuttavat kärttyisyyttä jne. En oikein ymmärrä, mitä vielä haluat? Useampia anteeksipyyntöjä, hyvittelyä, anelua? Anoppi on pyytänyt anteeksi, on muuttanut käytöstään - miksi ihmeessä haluat vielä velloa menneessä?
Anteeksi, mutta kuulostat hieman rasittavalta. Ole aikuinen, asetu asian yläpuolelle. Oman käytöksen myöntäminen ei varmasti ollut helppoa anopille, hän kuitenkin teki sen ja pyysi anteeksi. Jos hän kerran on muuttanut käytöstään, niin eikö asiassa voisi katsoa tulevaisuuteen menneisyyden sijaan?
Ja ei, en ole tuo kyseinen anoppi, omat lapset ovat vasta teini-iässä :)
Kaikki ihmisuhteet on kahden kauppaa. Joissa tulisikin aina pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan miettiä, olisiko kummassakin vikaa.
Ei anoppi ole mitään käytöstään muuttanut. Selittänyt vain että se johtui vaihdevuosista.
Sitä törkeyttä tuli monenlaista. Mm kihlalahjasta ja häälahjasta jätettiin minun nimeni pois. Joulukortit pelkästään miehelle.
Meille tungettiin kotiin kutsumatta 5.30. Tehtiin kaappitarkastuksia. Kodistamme puhutaan "pojan asuntona".
Minua puhuteltiin pelkästään kolmannessa persoonassa.
Minulta vaadittiin rahaa. Vaadittiin että ostamme appivanhemmille talon ilmaiseksi käyttön.
Vertailtiin koko ajan kälyihin. Haukuttiin kotipaikkakunta, opinnot, niiden eteneminen, sukulaiset. Puhetapa...
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa, kun ei tiedä, millaista tämä törkeys on. Yksi pahoittaa mielensä jo mitättömästä asiasta (ja tulkitsee kaiken loukkaukseksi), toisella taas on paksu nahka eikä välitä isommastakaan. Onko törkeys ollut jonkinlaista piikittelyä ja kiukuttelua vai julkista mustamaalaamista ja nöyryytystä?
Jos anoppi kerran on myöntänyt käyttäytymisensä niin miksi se ei riitä sinulle? Vaihdevuodet ovat joillekin todella kamalat ja aiheuttavat kärttyisyyttä jne. En oikein ymmärrä, mitä vielä haluat? Useampia anteeksipyyntöjä, hyvittelyä, anelua? Anoppi on pyytänyt anteeksi, on muuttanut käytöstään - miksi ihmeessä haluat vielä velloa menneessä?
Anteeksi, mutta kuulostat hieman rasittavalta. Ole aikuinen, asetu asian yläpuolelle. Oman käytöksen myöntäminen ei varmasti ollut helppoa anopille, hän kuitenkin teki sen ja pyysi anteeksi. Jos hän kerran on muuttanut käytöstään, niin eikö asiassa voisi katsoa tulevaisuuteen menneisyyden sijaan?
Ja ei, en ole tuo kyseinen anoppi, omat lapset ovat vasta teini-iässä :)
Tästä oikein oivallinen esimerkki tältä työpäivältä. Laitoin usealle työntekijälle esimerkin, jossa oli tehty kaikki mahdolliset virheet poistaen kaikki tunnisteet, josta näkyy kenen työstä kyse. Niin, eikö ollut yksi rouva ovella urputtamassa kuinka HÄNTÄ haukutaan. Kaikessa ei aina ole kyse juuri teistä.
Omalla anopillani vaihdevuodet aiheuttivat uuden uhma- ja murrosiän. Kiukutteli, tiuski, ivasi, itki ja raivosi vuoronperään. Kaikissa oli vikaa, paitsi hänessä itsessään, etenkin minussa. Rauhoittui, kun alkoi käyttämään hormonikorvaushoitoa. Kaunaa minua kohtaan kantoi kuitenkin kuolemaansa saakka.
Vierailija kirjoitti:
Ei anoppi ole mitään käytöstään muuttanut. Selittänyt vain että se johtui vaihdevuosista.
Sitä törkeyttä tuli monenlaista. Mm kihlalahjasta ja häälahjasta jätettiin minun nimeni pois. Joulukortit pelkästään miehelle.
Meille tungettiin kotiin kutsumatta 5.30. Tehtiin kaappitarkastuksia. Kodistamme puhutaan "pojan asuntona".
Minua puhuteltiin pelkästään kolmannessa persoonassa.
Minulta vaadittiin rahaa. Vaadittiin että ostamme appivanhemmille talon ilmaiseksi käyttön.
Vertailtiin koko ajan kälyihin. Haukuttiin kotipaikkakunta, opinnot, niiden eteneminen, sukulaiset. Puhetapa...
No, hui.
Vierailija kirjoitti:
Palataan asiaan sitten kun olet itse kokenut vaihdevuodet.
Toisilla vaihdevuodet ovat todella rankat ja toiset selviävät vähemmällä. Itse "vain" hikoilen ja kärsin univaikeuksista. Ei kiukuttelua tmv.
Vierailija kirjoitti:
Ei anoppi ole mitään käytöstään muuttanut. Selittänyt vain että se johtui vaihdevuosista.
Sitä törkeyttä tuli monenlaista. Mm kihlalahjasta ja häälahjasta jätettiin minun nimeni pois. Joulukortit pelkästään miehelle.
Meille tungettiin kotiin kutsumatta 5.30. Tehtiin kaappitarkastuksia. Kodistamme puhutaan "pojan asuntona".
Minua puhuteltiin pelkästään kolmannessa persoonassa.
Minulta vaadittiin rahaa. Vaadittiin että ostamme appivanhemmille talon ilmaiseksi käyttön.
Vertailtiin koko ajan kälyihin. Haukuttiin kotipaikkakunta, opinnot, niiden eteneminen, sukulaiset. Puhetapa...
No kuulostaa vähän siltä, että olette antaneet myös asioiden tapahtua. Miksi päästätte jonkun (oli se sitten anoppi tai serkku) sisälle aamuyöllä? Miksi annatte toisten tehdä kaappitarkastuksia? Ainahan voi vaatia rahaa, ei sitä tarvitse antaa.
Ja mitä väliä, millä nimellä joulukortit tulevat?
Jos anoppi ei ole muuttanut käytöstään anteeksipyynnön jälkeen, niin silloin jatkatte sitä välimatkan pitämistä.
Ei ole mikään pakko antaa anteeksi tai suhtautua sen ystävällisemmin kuin ennenkään. Voit nähdä häntä vain kun on pakko. Tekosyy nuo vaihdevuodet.
Jos hormonit aiheuttaa vitutusra niin voi todeta että "hormonivitutus", mutta ei se ole mikään syy vittuilla kenellekään.
Luulisi nyt naisen saaneen harjoitusta tähän, ennen vaihdevuosia kun on jokunen vuosi PMS-oireita elettävä.
Tuollaista dissaamista ei tarvitse antaa anteeksi.Älä ole tekemisissä jos ei ole pakko .
Vierailija kirjoitti:
Jo päiväkodissa opitaan taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Myös itsetunnon rakentaminen alkaa lapsuudesta. Toiset öykkäröi, toiset ottaa kaikessa itseensa, toiset osaa laittaa rumat sanat käyttäytyjän puutteellisuuden piikkiin, jne. Ihanne maailmaa ei ole, eikä kaikki vaan osaa käyttäytyä tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä millainen olisi anopin aihe vapaa aloitus. Eiköhän hänessäkin ole sen verran vikoja ja puutteita, että sellainenkin aikaiseksi saataisiin.
Laitetaan tähän vielä lopuksi saatanallista syyllistämistä anoppia kohtaan niin saadaan ap. tyytyväikseksi. Pahapaha anoppi joka silkkaa pahuuttaan kiusaaa kilttiä ja ahkeraa miniä parkaa.
Anoppikin on jo myöntänyt käyttäytyneensä törkeästi. Sinä sitten kuitenkin tiedät paremmin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei anoppi ole mitään käytöstään muuttanut. Selittänyt vain että se johtui vaihdevuosista.
Sitä törkeyttä tuli monenlaista. Mm kihlalahjasta ja häälahjasta jätettiin minun nimeni pois. Joulukortit pelkästään miehelle.
Meille tungettiin kotiin kutsumatta 5.30. Tehtiin kaappitarkastuksia. Kodistamme puhutaan "pojan asuntona".
Minua puhuteltiin pelkästään kolmannessa persoonassa.
Minulta vaadittiin rahaa. Vaadittiin että ostamme appivanhemmille talon ilmaiseksi käyttön.
Vertailtiin koko ajan kälyihin. Haukuttiin kotipaikkakunta, opinnot, niiden eteneminen, sukulaiset. Puhetapa...
No kuulostaa vähän siltä, että olette antaneet myös asioiden tapahtua. Miksi päästätte jonkun (oli se sitten anoppi tai serkku) sisälle aamuyöllä? Miksi annatte toisten tehdä kaappitarkastuksia? Ainahan voi vaatia rahaa, ei sitä tarvitse antaa.
Ja mitä väliä, millä nimellä joulukortit tulevat?
Jos anoppi ei ole muuttanut käytöstään anteeksipyynnön jälkeen, niin silloin jatkatte sitä välimatkan pitämistä.
Ovikello soi, menet avaamaan ihmetellen, onko jotai sattunut (tulipalo, oma sukulainen unohtanit kotiavaimensa/naapurin mummo sairaatunut ja tarvii apua?) ja appivanhemmat vyöryy ohitsesi ja ylitsesi sisään. Anoppi syöksyy keittiöön ja alkaa tarkastaa kaappeja ja ripustella verhoja ikkunoihin.
Pöpperöisenä et edes kunnolla ole hereillä, kun huuto ruokakaapin sisällöstä alkaa.
Ap
Ja mitä lahjoihin tulee, käly soittaa että haluaa antaa yhteislahjan anopille viisikymmenvuotislahjaksi. Ja että voisinko minä hankkia niin "katsotaan sitten".
Minä hankin lahjan ja kortin. Kälyt ojentaa juhlissa maireina ja anoppi alkaa ylistää tyttäriään julkisesti.
Minuun ei edes katso, enkä ikinä saa kälyiltä heidän osuuksiaan.
Anoppi ostaa kälyille lehtivuosikerrat ja minä saan sen ilmaiskalenterin. Ainoa minulle ikinä annettu lahja.
Ei ikinä mitään jouluna, ei omissa juhlissa, en koskaan täytä vuosia tai valmistu. Minulta vain tilaillaan lahjoja sinnepäin
Perus kusipääanoppi, jonka nuori miniä on vienyt hänen kultamussukkansa ja jolle on siksi mustasukkainen ja kateellinen.
Palataan asiaan sitten kun olet itse kokenut vaihdevuodet.