Jestas noita kandi-lastentarhanopettajia

Vierailija kirjoitti:

Miksi on niin vaikea ymmärtää, että kasvatustieteen kandi opiskelee kolme vuotta varhaiskasvatusta, ja koulutus keskittyy vain lapsiin, kun taas sosionomin koulutukseen kuuluu jonkin verran varhaiskasvatuksen opintoja, mutta koulutuksen pääpaino ei liity lapsiin?

Perhetyön, lastensuojelun ja sosiaalipedagogiikan osaamisella ei korvata puuttuvaa varhaiskasvatuksen osaamista.

Et vain tiedä mistä puhut. Sosionomin pääaineita voivat olla esim. aikuissosiaalityö tai sosiaalipedagoginen kasvatus. Jälkimmäinen vaka-ihmisillä. Eli kasvatus-aspekti, pedagogiikka, läpäisee kaikki 3,5v. opinnot ihan alkuorientaation jälkeen, jota vastaava opintokokonaisuus näyttäisi olevan myös kandeilla.

Miksi ulkopuoliset yrittävät esiintyä sosionomikoulutuksen asiantuntijoina kun eivät selvästikään sitä tunne?

Mielestäni kandeilla on ym. lainausten kaltaisten kommenttien perusteella rajallinen käsitys siitä, mitä

A) varhaiskasvatus

B) varhaiskasvatuksen opettajuus

C) sosiaalipedagogiikka ja

D) sosiaalipedagogiikka varhaiskasvatuksessa on.

Hämmästelen myös miten joku ylipäätään kehtaa väittää mitä johonkin kuuluu/ ei kuulu kuuntelematta ihmisiä, jotka asian ovat läpikäyneet ja kokeneet.

Tätä se on ollut ja näköjään tulee olemaan. En tiedä onko lastentarhanopettajilla huono itsetunto. Ovatko halunneet jotain muuta, mutta eivät ole päässeet siihen muuhun. Jospa vielä joskus koittaa aika, että tappelu loppuu ja kaikki tekevät työtä yhdessä lasten parhaaksi. Unohtavat tittelinsä ja tärkeytensä ja laskeutuvat ihan kirjaimellisesti lattialle lapsen tasolle.

Miettii se vanha lastenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on niin vaikea ymmärtää, että kasvatustieteen kandi opiskelee kolme vuotta varhaiskasvatusta, ja koulutus keskittyy vain lapsiin, kun taas sosionomin koulutukseen kuuluu jonkin verran varhaiskasvatuksen opintoja, mutta koulutuksen pääpaino ei liity lapsiin?

Perhetyön, lastensuojelun ja sosiaalipedagogiikan osaamisella ei korvata puuttuvaa varhaiskasvatuksen osaamista.

Et vain tiedä mistä puhut. Sosionomin pääaineita voivat olla esim. aikuissosiaalityö tai sosiaalipedagoginen kasvatus. Jälkimmäinen vaka-ihmisillä. Eli kasvatus-aspekti, pedagogiikka, läpäisee kaikki 3,5v. opinnot ihan alkuorientaation jälkeen, jota vastaava opintokokonaisuus näyttäisi olevan myös kandeilla.

Miksi ulkopuoliset yrittävät esiintyä sosionomikoulutuksen asiantuntijoina kun eivät selvästikään sitä tunne?

Mielestäni kandeilla on ym. lainausten kaltaisten kommenttien perusteella rajallinen käsitys siitä, mitä

A) varhaiskasvatus

B) varhaiskasvatuksen opettajuus

C) sosiaalipedagogiikka ja

D) sosiaalipedagogiikka varhaiskasvatuksessa on.

Hämmästelen myös miten joku ylipäätään kehtaa väittää mitä johonkin kuuluu/ ei kuulu kuuntelematta ihmisiä, jotka asian ovat läpikäyneet ja kokeneet.

Itse asiassa kyllä tiedän. Opiskelin sosionomiksi ennen kuin vaihdoin yliopistoon kasvatustieteen kandin opintoihin. Tiedän täsmälleen, mitä sosionomin opintoihin kuuluu, ja millainen pintaraapaisu varhaiskasvatuksen osuus siinä on.

Tiedän kyllä, mitä on varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Sosionomin opintoihin sitä kuuluu hyvin pieni osa.

Ehkä paras ratkaisu olisi, että päiväkodeissa olisi vain lastenhoitajia. Heillä on kyllä valmiudet oikeasti olla lasten kanssa eikä vain halu istua tekemässä paperihommia. Heillä on tietoa ja taitoa ja osaamista. Hyvä koulutus ja näkemystä siitä milloin lapsi tarvitsee erityistä tukea. Ei pätemistä, ei vallanhimoa, vaan aitoa välittämistä. Tällaista se oli ennen alle 3- vuotiaiden ryhmässä, jossa ei ollut niitä kaksivuotisen opiston käyneitä opeja ollenkaan. Mitähän heidän suhteensa muuten pitäisi nyt tehdä? Laittaa varhaiseläkkeelle kaikki, joilla on tämä lyhyt koulutus takanaan? Mikä tätä yhteiskuntaa oikeen vaivaa kaikkine kommervenkkeineen. Ei lapsi tarvitse tietokoneen ääressä roikkuvia maistereja tai kandeja vaan syliä ja läsnäoloa.

Tuumi vanha lastenhoitaja

Sosiaalipedagogisen kasvatuksen teorioista on kirjoitettu kaikenlaista. Suosittelen perehtymään.

Briiffaus sos. pedan avainkohdista:

- Lapsen/asiakkaan sosiokulttuuriseen todellisuuteen perehtyminen; jokaisen lähtökohdat ja elämänpolut ovat erilaisia

- Kunnioitus: jokainen on oman elämänsä asiantuntija

- Minä-sinä -suhde

- Itseapuun auttaminen (omatoimisuuteen kannustaminen vrt. montessorin "auta minua tekemään itse")

- Vierellä kulkeminen

- Innostaminen

- Osallistaminen ja osallisuuden mahdollistaminen

- Syrjäytymisen ehkäisy

- Ennaltaehkäisevyys ja varhainen tuki

- Universaalisuus ja toisaalta huolenpito heistä, jotka ovat ajautuneet/ ajautumassa marginaaleihin

- Reflektointi

- Dialogisuus

- Myönteisyys

- Kannustus, luottamus ja toivo

- Restoratiivisuus

- Voimavarakeskeisyys

- Ratkaisukeskeisyys

- Mahdollisuuksien paikannus ja luonti

- Kasvu suhteessa toiseen ihmiseen

- Yksilön vaikutus yhteisöön, yhteisön vaikutus yksilöön

- Sosialisaatio, ryhmän ja yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen

- Vertaisoppiminen

- Ryhmässä toimiminen

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen

- Monialaisuus

- Sosiaaliseen pääomaan panostaminen, oman osaamisen jakaminen ja muilta oppiminen

- Verkostojen kartoitus ja aktivointi

- Kasvuympäristöjen välisen vuorovaikutuksen vaaliminen

- Luovat ja osallistavat menetelmät

Nih. Kuulostaa tietenkin aivan hirveältä, että sosionomi keskittyy moiseen ja toimii tuollaisista lähtökohdista käsin. Ei ikinä mitään tällaista lapsillemme! Pois kaikki sosionomit varhaiskasvatuksesta!

:P

Itse uskon, että tuo on juuri sitä hyvää, jota jokainen lapsi ja yhteisö tarvitsee.

Rauhaa, rakkautta ja toinen toisemme arvostusta! Yhdessä olemme enemmän!

Vierailija kirjoitti:

Ehkä paras ratkaisu olisi, että päiväkodeissa olisi vain lastenhoitajia. Heillä on kyllä valmiudet oikeasti olla lasten kanssa eikä vain halu istua tekemässä paperihommia. Heillä on tietoa ja taitoa ja osaamista. Hyvä koulutus ja näkemystä siitä milloin lapsi tarvitsee erityistä tukea. Ei pätemistä, ei vallanhimoa, vaan aitoa välittämistä. Tällaista se oli ennen alle 3- vuotiaiden ryhmässä, jossa ei ollut niitä kaksivuotisen opiston käyneitä opeja ollenkaan. Mitähän heidän suhteensa muuten pitäisi nyt tehdä? Laittaa varhaiseläkkeelle kaikki, joilla on tämä lyhyt koulutus takanaan? Mikä tätä yhteiskuntaa oikeen vaivaa kaikkine kommervenkkeineen. Ei lapsi tarvitse tietokoneen ääressä roikkuvia maistereja tai kandeja vaan syliä ja läsnäoloa.

Tuumi vanha lastenhoitaja

Sinä olet nyt jokaiseen aihetta käsittelevään keskusteluun kirjoittanut saman viestin :D Taidat todella tuntea asemasi lastenhoitajana uhatuksi.

Eiköhän varhaiskasvatusta kolme vuotta opiskelleella kandilla (tai viisi vuotta opiskelleella maisterilla!) ole parempi tietämys lapsen kehityksestä kuin lastenhoitajalla. Ja parempi kyky tietämyksensä puolesta tunnistaa erityisen tuen tarve. En tiedä missä olet töissä, mutta kukaan tuntemani yliopistokoulutettu lto ei istu koneen ääressä 24/7 jättäen lapset muiden huolettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi on niin vaikea ymmärtää, että kasvatustieteen kandi opiskelee kolme vuotta varhaiskasvatusta, ja koulutus keskittyy vain lapsiin, kun taas sosionomin koulutukseen kuuluu jonkin verran varhaiskasvatuksen opintoja, mutta koulutuksen pääpaino ei liity lapsiin?

Perhetyön, lastensuojelun ja sosiaalipedagogiikan osaamisella ei korvata puuttuvaa varhaiskasvatuksen osaamista.

Sosionomi ei saa automaattisesti lton pätevyyttä, vaan jo opiskelujen alussa täytyy päättää haluaako lton pätevyyden. Jos haluaa ja haaveissa on työskennellä lasten kanssa,opiskellaan eri aineita kuin normisosionomit. Silloin koulutus nimenomaan keskittyy enemmän lapsiin. Kaikilla sosionomeilla siis EI OLE lton pätevyyttä.

Sinä joka laitoit pitkän litanian sosiaalipedagogiikan sisällöistä - tuo ei vastannut kysymykseen, miten tuon listan sisältöjen osaaminen korvaa puuttuvan varhaiskasvatuksen pedagogiikan osaamisen, jossa pääpaino lto:n työssä on?

Tuosta listasta puuttui kokonaan laaja-alainen tietämys lapsen kehityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi on niin vaikea ymmärtää, että kasvatustieteen kandi opiskelee kolme vuotta varhaiskasvatusta, ja koulutus keskittyy vain lapsiin, kun taas sosionomin koulutukseen kuuluu jonkin verran varhaiskasvatuksen opintoja, mutta koulutuksen pääpaino ei liity lapsiin?

Perhetyön, lastensuojelun ja sosiaalipedagogiikan osaamisella ei korvata puuttuvaa varhaiskasvatuksen osaamista.

Sosionomi ei saa automaattisesti lton pätevyyttä, vaan jo opiskelujen alussa täytyy päättää haluaako lton pätevyyden. Jos haluaa ja haaveissa on työskennellä lasten kanssa,opiskellaan eri aineita kuin normisosionomit. Silloin koulutus nimenomaan keskittyy enemmän lapsiin. Kaikilla sosionomeilla siis EI OLE lton pätevyyttä.

Kyllä tiedän, opiskelin sosionomiksi ennen yliopiston varhaiskasvatuksen opintojani.

Pointtini on se, ettei sosionomin varhaiskasvatuksen opintoja voi rinnastaa yliopistokoulutetun lastentarhanopettajan varhaiskasvatuksen opintoihin. Ne ovat merkittävästi laaja-alaisemmat kasvatustieteen kandilla.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalipedagogisen kasvatuksen teorioista on kirjoitettu kaikenlaista. Suosittelen perehtymään.

Briiffaus sos. pedan avainkohdista:

- Lapsen/asiakkaan sosiokulttuuriseen todellisuuteen perehtyminen; jokaisen lähtökohdat ja elämänpolut ovat erilaisia

- Kunnioitus: jokainen on oman elämänsä asiantuntija

- Minä-sinä -suhde

- Itseapuun auttaminen (omatoimisuuteen kannustaminen vrt. montessorin "auta minua tekemään itse")

- Vierellä kulkeminen

- Innostaminen

- Osallistaminen ja osallisuuden mahdollistaminen

- Syrjäytymisen ehkäisy

- Ennaltaehkäisevyys ja varhainen tuki

- Universaalisuus ja toisaalta huolenpito heistä, jotka ovat ajautuneet/ ajautumassa marginaaleihin

- Reflektointi

- Dialogisuus

- Myönteisyys

- Kannustus, luottamus ja toivo

- Restoratiivisuus

- Voimavarakeskeisyys

- Ratkaisukeskeisyys

- Mahdollisuuksien paikannus ja luonti

- Kasvu suhteessa toiseen ihmiseen

- Yksilön vaikutus yhteisöön, yhteisön vaikutus yksilöön

- Sosialisaatio, ryhmän ja yhteiskunnan jäseneksi kasvaminen

- Vertaisoppiminen

- Ryhmässä toimiminen

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen

- Monialaisuus

- Sosiaaliseen pääomaan panostaminen, oman osaamisen jakaminen ja muilta oppiminen

- Verkostojen kartoitus ja aktivointi

- Kasvuympäristöjen välisen vuorovaikutuksen vaaliminen

- Luovat ja osallistavat menetelmät

Nih. Kuulostaa tietenkin aivan hirveältä, että sosionomi keskittyy moiseen ja toimii tuollaisista lähtökohdista käsin. Ei ikinä mitään tällaista lapsillemme! Pois kaikki sosionomit varhaiskasvatuksesta!

:P

Itse uskon, että tuo on juuri sitä hyvää, jota jokainen lapsi ja yhteisö tarvitsee.

Rauhaa, rakkautta ja toinen toisemme arvostusta! Yhdessä olemme enemmän!

Tämä on oikein hyvä listaus sosionomikoulutuksen sisällöistä. Jos väität, että tämä on varhaispedagogiikkaa, niin olet todella hukassa. Nämä sisällöt ovat aivan sivu siitä, mitä kandit opiskelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä paras ratkaisu olisi, että päiväkodeissa olisi vain lastenhoitajia. Heillä on kyllä valmiudet oikeasti olla lasten kanssa eikä vain halu istua tekemässä paperihommia. Heillä on tietoa ja taitoa ja osaamista. Hyvä koulutus ja näkemystä siitä milloin lapsi tarvitsee erityistä tukea. Ei pätemistä, ei vallanhimoa, vaan aitoa välittämistä. Tällaista se oli ennen alle 3- vuotiaiden ryhmässä, jossa ei ollut niitä kaksivuotisen opiston käyneitä opeja ollenkaan. Mitähän heidän suhteensa muuten pitäisi nyt tehdä? Laittaa varhaiseläkkeelle kaikki, joilla on tämä lyhyt koulutus takanaan? Mikä tätä yhteiskuntaa oikeen vaivaa kaikkine kommervenkkeineen. Ei lapsi tarvitse tietokoneen ääressä roikkuvia maistereja tai kandeja vaan syliä ja läsnäoloa.

Tuumi vanha lastenhoitaja

Sinä olet nyt jokaiseen aihetta käsittelevään keskusteluun kirjoittanut saman viestin :D Taidat todella tuntea asemasi lastenhoitajana uhatuksi.

Eiköhän varhaiskasvatusta kolme vuotta opiskelleella kandilla (tai viisi vuotta opiskelleella maisterilla!) ole parempi tietämys lapsen kehityksestä kuin lastenhoitajalla. Ja parempi kyky tietämyksensä puolesta tunnistaa erityisen tuen tarve. En tiedä missä olet töissä, mutta kukaan tuntemani yliopistokoulutettu lto ei istu koneen ääressä 24/7 jättäen lapset muiden huolettavaksi.

Minun aseamani on ollut koko ajan sama. Huolehtia oikeasti lapsista. Ei kai kukaan lto ole edes töissä 24/7. Mutta pakkohan se on olla pois ryhmästä iso osa työpäivästä, jos se vasujen ja vosujen ja ties minkä tekeminen on tärkeämpää kuin lasten kanssa oleminen. Minä jään kohta eläkkeelle ja huolissani, mutta toisaalta huvittuneena seuraan some- keskustelua. 

terkuin vanha lastenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka laitoit pitkän litanian sosiaalipedagogiikan sisällöistä - tuo ei vastannut kysymykseen, miten tuon listan sisältöjen osaaminen korvaa puuttuvan varhaiskasvatuksen pedagogiikan osaamisen, jossa pääpaino lto:n työssä on?

Tuosta listasta puuttui kokonaan laaja-alainen tietämys lapsen kehityksestä.

No hyvänen aika - jos otsikon mukaisesti kirjoitetaan sosiaalipedagiikan avainajatuksista, pitäisi olla selvää ettei kirjoiteta lapsen kehityksestä :D

Mielessäni kävi, että kirjoittaisin lisäyksen: Huom! Tässä en nyt kuvaa vaka-opintojamme, mutta arvelin sen tarpeettomaksi... ei olisi näköjään kannattanut deletoida...

T. Se litanioitsija

Tutkimukset osoittavat, että kasvatushenkilökunnan pedagogisella osaamisella on todellakin väliä. Keskimäärin kasvatushenkilöstön sensitiivisyyttä eli herkkyyttä ja taitoa vastata lapsen (tunne)tarpeisiin ja tarttua lapsen toimintaloitteisiin (ja avustaa sitä kautta uusien käsitteiden ja asioiden oppimisessa) on eniten lasgtentarhanopettajilla. On myös havaittu, että riippuen opettajan pedagogisista taidoista esiopetusikäisten lasten matemaattisessa ajattelukyvyssä voi olla jopa kahden vuoden kehityksellinen ero - ja tällä on tosiaan merkitystä tulevan koulumenestyksen kanssa, sillä erot oppilaiden osaamisessa  kasvavat kouluiässä ja tämä taitoero on jo nähtävissä varhaiskasvatuksessa. Taitavat opettajat pystyvät tukemaan oppimista ja ehkäisemään syrjäytymistä. Eli vankka didaktinen osaaminen on tärkeää. Yliopistokoulutus painottuu pedagogiikkaan toisin kuin sosionomien koulutus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kandit ovat lapsen oppimisen, kehityksen ja pedagogiikan asiantuntijoita. Sosionomikoulutus perustuu sosiaalityön asiantuntijuuteen. Opettajan työ edellyttää vahvaa kasvatustieteellistä tietoperustaa ja pedagogia opintoja, joita sosionomikoulutuksessa ei ole. Ymmärrättekö? Ei ole. Se, joka väittää muuta, ei ymmärrä, mitä on varhaispedagogiikka. Se ei ole sosiaalipedagogiikkaa. Sosionomin tarkastelevat kyllä varhaiskasvatusta, mutta omista sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan näkökulmista. Aivan sama asia kuin rakennussuunnittelussa työkenttä on sama, mutta sen parissa työskentelee monen eri ammatti- ja asiantuntijuusalueen edustajia, jotka eivät hallitse toistensa töitä ja joiden intressit ovat jopa ristiriidassa keskenään.

Tämä on niin tyypillistä kasvatustieteilijän virheelliseen tietoon perustuvaa pätemistä. Tietoinen harhautusyritys yhtä lailla. Harmi vaan, ettei mene läpi.

Mistä noin vimmattu himo aliarvioida sosionomikoulutusta kumpuaa? Onko niin vaikea myöntää, että toisetkin osaavat ja - hui kauhistus - sosionomeilta saattaisi jopa oppia jotain hyödyllistä?

Aivan järkkyä pätemistä ja oman ylivertaisuuden harhaista alleviivaamista aina vaan... Ei mitenkään esimerkillistä käytöstä opettajilta. Tympäisee suorastaan. Saa miettimään, kohteletteko lapsiakin niin, että toiset ovat parempaa väkeä kuin toiset.

Sosionomi ei katso asioita noin kapea-alaisesti. Näemme mahdollisuuksia, vahvuuksia, siltoja ja yhteistyötä. Te ilmeisesti karsinoita, arvoasteikkoja ja hierarkiaa.

Koulutukset todellakin eroavat toisistaan radikaalisti sisällöiltään. Tässä hieman aiemmin avatut sosionomikoulutuksen sisällöt hyvin vahvistavat asian. Miksi teillä sosionomeilla on vaikea nähdä asia? Aivan asiallisesti on tuossa viestissä kuvattu erot ja sinä vedät herneen nenään. Ymmärtämättömyys voi johtua siitäkin, että näkemystä pedagogiikasta ei ole. Ajatellaan, että se on jotain kanssakulkemista tai syrjäytymisen ehkäisyä, ym. Ketjussa mainittuja sisältöjä, mitkä menevät ihan sosiaalityön puolelle. Näistä sisällöistä puuttuu varhaispedagogiikka, joka on oppimisen ja kehityksen tukemista, kasvatusta, opetusta ja hoitoa, joka perustuu kasvatustieteelliseen tietoperustaan. Ei kanditkaan väitä hallitsevansa sosiaalipedagogiikkaa ja sosiaalityötä, niin miksi sosionomit sitten uskottelevat, että koulutukset antavat samat valmiudet?

Onko taitava opettaja periksiantamaton jäärä, joka painaa toisia alas suostumatta näkemään heissä hyvää? Asettuu muiden yläpuolelle ja julkistaa omaa ylivertaisuuttaan?

Siinä tapauksessa otan mieluummin taitamattoman opettajan, kiitos.

Ikävä kyllä lastenhoitajina näyttää toimivan paljon kouluttamatonta porukkaa. Ammattitaitoinen ja osaava lastenhoitaja on aarre, mutta tosiaankaan jokainen lastenhoitaja ei sellainen ole. Hoitajalla on tärkeä hoito- ja kasvatustyö, ja hän voi olla myös opettaa lapsille monia asioita. Silti opettajankoulutus tuottaa syvempää ymmärrystä lapsen kehityksestä ja tekijöistä, jotka siihen vaikuttavat ja miten ryhmämuotoista opetusta tulee suunnitella ja toteuttaa. Mitä nyt on tullut luettua eri ammattiryhmien tekemiä vasuja, niin kyllä niissä on ihan selkeitä eroja sen mukaan, millaisen koulutuksen saaneet ihmiset niitä ovat kirjoittaneet. Kai ihan muissakin ammateissa tietämystä, ymmärrystä ja osaamista hankitaan koulutuksen kautta, kasvatus- ja opetusala ei poikkea tästä mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu nurinkuriselta, jos minulta vietäisiin pätevyys pois ammatistani, jota opiskelin pitkään, ja jonka alaista työtä olen tehnyt pian kymmenen vuotta ja jatkuvasti koulutan itseäni työn ohella.

Olen päiväkotimme varhaiskasvatusvastaava ja vastaan yksikön tasolla pedagogiikasta. Mm. koko pk:n pedapalaverit ja uusien lto:iden perehdyttäminen. Olen järjestänyt päiväkotimme henkilökunnalle (myös niille kandeille) koulutuspäivän pedagogista sisältöä. Toimin erityisryhmän lto:na osaamiseni ja kokemukseni takia, vaikka yksikössä on kandejakin. Uuden vasun tultua olen ohjannut ja auttanut muita työntekijöitä (mukaanlukien kandeja).

En osaisi kuvitella tilannetta, että laki muuttuisi, en olisikaan enää lto, ja alkaisin ns."avustaa" kandi-lto:ita työssään saati että saisin potkut ja vastavalmistuneet kandit tulisivat paikalleni paremmalla palkalla. 😮

Se tarkoittaisi minulle uudelleenkoulutusta ja alanvaihtoa parempipalkkaiseen työhön, joka on onneksi mieheni tuloista johtuen mahdollista.

Alalla pitäisi muuttaa resursseja (palkka, lapsiryhmien koko, sijaisten saaminen, opettajille kvtessin määrittelemä suunnitteluaika käytännössäkin jne.) eikä luoda nokkimisjärjestyksiä, kitkaa. Tärkeintä varhaiskasvtuksessa on lapset, joten resurssit kuntoon!

t.sosionomitaustainen lto

Kuulostaa ihan absurdilta. Miten tällainen on edes mahdollista? Miten voit toimia koko päiväkodin varhaiskasvatusvastaavana? Missä kunnassa olet töissä?

Olen koko pk:n vasuvastaava, eli siis edustan näissä asioissa päiväkotiamme kunnan vasuvastaavien (lto:ita kuntamme eri päiväkodeista) kokouksissa ja koulutuksissa joita tulee ns.ylempää. Tätä osaamista vien omaan yksikkööni. En siis kirjoita koko päiväkodin lasten vasuja tai suunnittele kaikkien ryhmien toimintaa jos niin luulit. 😄Olen vasuvastaava niinkuin päiväkodeissa voi olla myös myös monikulttuurisuusvastaavia, ensiapuvastaavia, tietotekniikkavastaavia jne.

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka laitoit pitkän litanian sosiaalipedagogiikan sisällöistä - tuo ei vastannut kysymykseen, miten tuon listan sisältöjen osaaminen korvaa puuttuvan varhaiskasvatuksen pedagogiikan osaamisen, jossa pääpaino lto:n työssä on?

Tuosta listasta puuttui kokonaan laaja-alainen tietämys lapsen kehityksestä.

Sosiaalipedagogiikka on ajattelun väline, joka ohjaa toimintaa. Sen lisäksi tulee tietenkin kaikki muu. Ja anteeksi nyt - dissata voi sen minkä haluaa, mutta ei sosionomien osaaminen nyt yks kaks ole romahtanut; siihen on syynsä että meillä lto-pätevyys on. Yo-väki on vain aloittanut lokakampanjan omaa asemaansa työmarkkinakierroksilla parantaakseen. Sääli, mutta se oli nyt sitten sellainen valinta.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä lastenhoitajina näyttää toimivan paljon kouluttamatonta porukkaa. Ammattitaitoinen ja osaava lastenhoitaja on aarre, mutta tosiaankaan jokainen lastenhoitaja ei sellainen ole. Hoitajalla on tärkeä hoito- ja kasvatustyö, ja hän voi olla myös opettaa lapsille monia asioita. Silti opettajankoulutus tuottaa syvempää ymmärrystä lapsen kehityksestä ja tekijöistä, jotka siihen vaikuttavat ja miten ryhmämuotoista opetusta tulee suunnitella ja toteuttaa. Mitä nyt on tullut luettua eri ammattiryhmien tekemiä vasuja, niin kyllä niissä on ihan selkeitä eroja sen mukaan, millaisen koulutuksen saaneet ihmiset niitä ovat kirjoittaneet. Kai ihan muissakin ammateissa tietämystä, ymmärrystä ja osaamista hankitaan koulutuksen kautta, kasvatus- ja opetusala ei poikkea tästä mitenkään. 

Hyvin vähän varmaan kouluttamatonta väkeä on. Ihan ammattitaitoisia ja koulunkäyneitä on saatavilla. Se vasujen teko nyt kaikkiaan on pieni osa työtä. Tärkeintä on lapsen kohtaaminen ja läsnäolo. Sitä jaksan toistaa ja toistankin. Nyt vanha hoitaja lähtee nukkumaan raskaan työviikon jälkeen.

Unia toivottaa vanha lastenhoitaja

Sosionomin tutkinto on täysin rinnastettavissa kanditaatin tutkintoon, mutta ei siihen, minkä saa yliopistosta vaan siihen minkä saa uimahallista. Vaativuustaso on molemmissa sama (apinakin oppii).