Lue keskustelun säännöt.
Jestas noita kandi-lastentarhanopettajia
12.10.2017 |
sosiaalisessa mediassa o_O Oikeassa elämässä tunnen onneksi vain mukavia mutta tuollako se totuus kulissien takana nyt sitten tulee julki...
Oon siis jäsenenä muutamissa päiväkotiaiheisissa fb-ryhmissä, itse "vaan" äiti ja asiakas. Yliopiston väki vänkää opettajan pätevyyksistä tosi alentavasti muista ja hoitajista puhuen kun taas sosionomi-ltot kantavat huolta varhaiskasvatuksen OIKEISTA ongelmista kuten ryhmäkoosta. Sosionomit taitaa yhteistyön ja mieluummin pitäisin heitä lastentarhanopeina kuin noita pätemistä harrastavia ylimielisiä kandeja!
Ennenhän opettajat joivat kahvitkin eri aikaan ja eri tiloissa kuin vaikka hoitajat. Keittiön väkj kaatoi opeille juomat kuppiin, kun taas hoitajilla oli itsepalvelu. Voi hyvää päivää jos tuohon mennään taas.
Itselleni on tärkeintä, että lapsellani on päiväkodissä hyvä olla, kavereita ja mukavat aikuiset joila on aikaa ja sydäntä pitää heistä huolta!
Älkää kiltit kandit pahastuko :D Oon vaan somekeskustelujen jäljiltä järkyttynyt.
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana näkemykseni on se, että yliopistokoulutetulla lastentarhanopella on laajempi tietämys ja ymmärrys lapsen kehityksestä, ja se näkyy pedagogisissa ratkaisuissa ihan tavallisissa arjen tilanteissa. Yliopistokoulutettu lto osaa ajatella asioita lapsen näkökulmasta ja kohtaa lapsen sensitiivisesti ja empaattisesti.
Sosionomit tuntuvat usein olevan niitä, jotka reagoivat täysin epäsensitiivisesti esim. tilanteeseen, jossa väsynyt ja nälkäinen lapsi kiukuttelee, tai lapsi nirsoilee ruuan kanssa. Tämä siksi, etteivät he tiedä, miten tulisi toimia, eivätkä osaa myöskään perustella toimintaansa.
Sosionomit myös usein ovat niitä, jotka fb-ryhmissä ja keskustelupalstoilla kyselevät, millaista toimintaa tulisi ohjata alle 3-vuotiaille, tai mitä tehdä kun 5-vuotias ei ymmärrä numeroita tai osaa laskea. Kandit ja maisterit eivät yleensä, koska heillä on laajempi koulutus ja tietopohja, ja sitä kautta osaaminen noihin asioihin.
Toki muistetaan elinikäinen oppiminen - kandeilla ja maistereillakaan ei ole kaikkea maailman tietoa valmiina, vaan tietämys kasvaa työtä tehdessä, mutta sosionomit tuntuvat olevan aika hukassa, koska heiltä puuttuu ihan perustietopohja.
t. erityisvarhaiskasvatuksen parissa työskentelevä vanhempi
Panettelua.
Onko muuten kovinkin tavallista ilmoittaa koulutuksensa, kun osallistuu fb-keskusteluun?
Sitähän minäkin.
Ei ole kovin hankalaa katsoa, mitä lukee viestin kirjoittaneen henkilön profiilissa.
No on sinulla harrastukset :D
Jos tieto ei ole julkinen, kai jaksat nähdä vaivaa ja pyytää random-keskustelijaa kaveriksi, jotta asia varmasti selviää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs mitä mieltä sitten siitä että lähihoitaja saa saman palkan kuin lastenohjaaja?
Onhan heilläkin erilaiset koulutukset
Tänä päivänä on töissä lastenhoitajan, päivähoitajan, lastenohjaajan, lähihoitajan koulutuksen saaneita. Nimike kaikilla lastenhoitaja. Erilaiset koulutukset, erilaisia painotuksia. Mutta ei ole tarvetta nokkia toisia ja tapella omasta paremmuudesta.
Tämä! Miksi siis yo-lto ja sosionomin pitää nokkia?
Toivottavasti huomaat, että yo-puoli nokkii ja sosionomit puolustautuvat.
Sosionomit ovat yrittäneet kohentaa lasten olosuhteita ja muita työntekoon liittyviä epäkohtia, etunenässä ryhmäkoot. Nyt heidän on pakko käyttää energiaansa omiinkin asioihin, koska ovat tyrmistyneitä yo-väen perusteettomista kaavailuista. Käsitys oli, että taistellaan yhteisen hyvän eteen, mutta yo-puoli valitsikin kärkiteemakseen omat edut. Te vanhemmat ansaitsette tietää tästä!
Vanhempana minun kokemukseni on, että yliopistokoulutetuilla lastentarhanopettajilla on selvästi enemmän näkemystä kuin sosionomeilla, ja mielestäni yliopiston kuuluu johtaa vähän parempaan asemaan työelämässä. Mutta tämä siis vain oma kokemukseni kohtaamieni varhaiskasvattajien perusteella. Itse olen ihan toisella alalla.
Ja kuinkas laaja otanta sinulla näistä lastentarhanopettajista on, että näkemykselläsi alkaa olla ihan tilastollista merkitystä? Yksi lapsi? Kaksi? Ehkä seitsemän lapsen suurperhe, kaikilla tietysti eri ltot ja jokaisen koulutustaustan olet erikseen selvittänyt?
Yo-puolen propagandaa taas.
Lapsia on kolme, ja kyllä kaikkien kohdalla olen tiennyt heidän oman aikuisensa koulutuksen. Laitetaanhan se sinne vasu-papereihinkin. (Paitsi että enhän mä ilmeisesti saisi edes tuntea koko vasu-sanaa, lienevätkö tehneet jonkun virkavirheen kun ovat päästäneet mut katselemaan lapsiini liittyvät paperit...)
Tilastollista tutkimusta en ole lapsiani hoitavista aikuisista tehnyt. (ja eihän tuollaisilla tutkimushömpötyksillä pitänyt olla lastenkasvatuksessa mitään väliäkään).
Mutta tässä keskustelussa joku nimenomaan kirjoitti, että "vanhemmilla on oikeus tietää". Kun kerroin näkökulmani, minulle on kerrottu, että en ole vanhempi tai jos olenkin, en ymmärrä yhtään mistään mitään.
Onneksi luonnossa tapaamani kasvattajat ovat olleet aika paljon järkevämpää porukkaa kuin tämän keskustelun ammattilaiset.
No nyt kyllä naurattaa. Papereihin kirjataan lto tai lh ammattinimikkeen mukaan :) Vai onko joku joskus allekirjoitellut "kandi" tai "sosionomi" tai "sosiaalikasvattaja" tai "lähihoitaja" :)))))))))
T. Lto (sosionomitaustainen, mutta lto työsopimuksen, pätevyyden ja työtehtävien mukaan)
Ja ihan hyvällä siis hymyilytti, söpöä! En missään nimessä ilkkunut.
T. Sama
Juu minullakin koulutus on päivähoitaja, mutta ammattinimike on ollut aina lastenhoitaja. Pitäisiköhän tätä alkaa vanhemmille tarkentaa. Mietin, että tietävätköhön työkamutkaan päiväkodissa koulutustani.
No täytyy sanoa, että lasteni päiväkodin hoitajista en tiedä koulutusta varmasti kuin yhden kohdalta (ja senkin siksi, että olen jutellut small talkia hänen opiskelupaikastaan hänen ollessaan talossa harjoittelijana).
Mutta lastentarhanopettajien kohdalla asiat ovat selvinneet kyllä ihan luontevasti, kun on pohdittu vaikka viskarikeskustelussa, että jatkaako oma ope vielä eskarin puolella.
Olen tosi hämmentynyt, jos nämä asiat ovat jossakin muualla salaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin lastentarhanopeksi, kumpaan koulutukseen minun kannattaisi hakea?
Riippuu, mikä painotus kiinnostaa. Jos yksittäisen lapsen kasvu ja kehitys > yo ja jos sen ohella myös ryhmä, kasvatusyhteistyö, yhteisöllisyys sekä luovat ja osallistavat menetelmät niin amk. Jälkimmäisessä bonuksena paljon muutakin, jos vaka ei käytännössä olekaan omin ala. Amk:n käyneenä joutuu tosin kestämään tässäkin ketjussa esiin tuotua vähättelyä. Tsemppiä kummin vain valitsetkaan!
Kiitos! Eli sosionomi opiskelee laajemmin kasvatukseen liittyviä asioita? Ehkä alan kallistua tuohon amk puoleen! :)
Taitaa olla sama ihminen, joka vastailee itselleen :D Vai että yliopistossa keskitytään vain yksittäisen lapsen kehitykseen... Ottakaapa sosionomit selvää kandin opintojen sisällöistä, ennen kuin menette levittämään virheellistä tietoa faktoina.
Nimenomaan sosionomi ei opiskele kandia laajemmin varhaiskasvatukseen liittyviä asioita, vaan päinvastoin. Sosionomi opiskelee vain 30 op puhdasta varhaiskasvatusta.
Se, että sinä olet opiskellut sosionomiopinnoissasi vain 30 op varhaiskasvatusta, ei tarkoita, etteikö kukaan muu sosionomi olisi opiskellut enemmän. Koulutussisällöt ja opintojaksotarjonta vaihtelevat kouluittain.
Ei sitä muuallakaan ole enemmän. Väännetäänpä taas rautalangasta.
Jokaisessa ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkintoon sisältyy varhaiskasvatusta 60 op. Siihen sisältyy oppari 15 op. Vähennetään sen opintopistemäärä tuosta kuudestakymmenestä. 60 op - 15op = 45 op.
Sitten siihen kuuluu pitkä harjoittelu 15 op. Vähennetään senkin määrä. 45 op - 15 op = 30 op.
Opparin ja harjoittelun jälkeen varhaispedagogiikalle (TEORIA) jää 30 op.
Kiitos tästä. Tuo 30 op on kyllä liian vähän opettajan tehtävässä toimimiseen. Kandeilla kasvatustietedettä ja pedagogiikkaa on noin 100 op enemmän.
Lallatilaa, taas unohdetaan tahallisesti sosionomien opiskelema sosiaaliPEDAGOGINEN kasvatus ja kaikki muu...
Alkaa toistaa itseään tämä keskustelu. Yo-väen on vaan pakko päästä niskan päälle. Yhteistyöehdotukset loistavat poissaolollaan. Ihan hyviä kädenojennuksia tullut mm. tiimikokoonpanojen suhteen, mutta ei... Surullista ja puistattavaa. Todellinen karva kyllä paljastuu.
Sosiaalipedagogiikka ei ole sama asia kuin varhaispedagogiikka.
No shit, Sherlock. Mutta sosiaalipedagogisen kasvatuksen kautta ollaan jo asian ytimessä ja sen lisäksi tulee kaikki muu lto:n pätevyyteen oikeuttava.
Osaamme vallan mainiosti kasvattaa ryhmää ja lapsia ottamaan toinen toisensa huomioon. Ehkä sosiaalipedagoginen kasvatus tekisi teillekin hyvää, niin alkaisitte nähdä toisissakin jotain hyvää ja arvokasta.
Sosiaalipedagoginen osaaminen ei ole rinnastettavissa varhaispedagogiseen osaamiseen. Sosiaalipedagogisen osaamisen avulla ei olla varhaispedagogiikan ytimessä. Eikä sosiaalipedagogiikan osaaminen korvaa puuttuvaa varhaispedagogista osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana näkemykseni on se, että yliopistokoulutetulla lastentarhanopella on laajempi tietämys ja ymmärrys lapsen kehityksestä, ja se näkyy pedagogisissa ratkaisuissa ihan tavallisissa arjen tilanteissa. Yliopistokoulutettu lto osaa ajatella asioita lapsen näkökulmasta ja kohtaa lapsen sensitiivisesti ja empaattisesti.
Sosionomit tuntuvat usein olevan niitä, jotka reagoivat täysin epäsensitiivisesti esim. tilanteeseen, jossa väsynyt ja nälkäinen lapsi kiukuttelee, tai lapsi nirsoilee ruuan kanssa. Tämä siksi, etteivät he tiedä, miten tulisi toimia, eivätkä osaa myöskään perustella toimintaansa.
Sosionomit myös usein ovat niitä, jotka fb-ryhmissä ja keskustelupalstoilla kyselevät, millaista toimintaa tulisi ohjata alle 3-vuotiaille, tai mitä tehdä kun 5-vuotias ei ymmärrä numeroita tai osaa laskea. Kandit ja maisterit eivät yleensä, koska heillä on laajempi koulutus ja tietopohja, ja sitä kautta osaaminen noihin asioihin.
Toki muistetaan elinikäinen oppiminen - kandeilla ja maistereillakaan ei ole kaikkea maailman tietoa valmiina, vaan tietämys kasvaa työtä tehdessä, mutta sosionomit tuntuvat olevan aika hukassa, koska heiltä puuttuu ihan perustietopohja.
t. erityisvarhaiskasvatuksen parissa työskentelevä vanhempi
Panettelua.
Onko muuten kovinkin tavallista ilmoittaa koulutuksensa, kun osallistuu fb-keskusteluun?
Sitähän minäkin.
Ei ole kovin hankalaa katsoa, mitä lukee viestin kirjoittaneen henkilön profiilissa.
No on sinulla harrastukset :D
Jos tieto ei ole julkinen, kai jaksat nähdä vaivaa ja pyytää random-keskustelijaa kaveriksi, jotta asia varmasti selviää?
Arvasin, että joku jaksaa tästä huomauttaa. Keskitytäänpä aiheeseen.
Jos joku lto:ksi itsensä tituleeraava kyselee sosiaalisessa mediassa apua alkeelliseen varhaiskasvatukseen niin kiinnostaa tietää, mitkä opinnot hän oikein on käynyt jos ei esimerkiksi tiedä, millaista toimintaa voi ohjata alle 3-vuotiaille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin lastentarhanopeksi, kumpaan koulutukseen minun kannattaisi hakea?
Riippuu, mikä painotus kiinnostaa. Jos yksittäisen lapsen kasvu ja kehitys > yo ja jos sen ohella myös ryhmä, kasvatusyhteistyö, yhteisöllisyys sekä luovat ja osallistavat menetelmät niin amk. Jälkimmäisessä bonuksena paljon muutakin, jos vaka ei käytännössä olekaan omin ala. Amk:n käyneenä joutuu tosin kestämään tässäkin ketjussa esiin tuotua vähättelyä. Tsemppiä kummin vain valitsetkaan!
Kiitos! Eli sosionomi opiskelee laajemmin kasvatukseen liittyviä asioita? Ehkä alan kallistua tuohon amk puoleen! :)
Taitaa olla sama ihminen, joka vastailee itselleen :D Vai että yliopistossa keskitytään vain yksittäisen lapsen kehitykseen... Ottakaapa sosionomit selvää kandin opintojen sisällöistä, ennen kuin menette levittämään virheellistä tietoa faktoina.
Nimenomaan sosionomi ei opiskele kandia laajemmin varhaiskasvatukseen liittyviä asioita, vaan päinvastoin. Sosionomi opiskelee vain 30 op puhdasta varhaiskasvatusta.
Se, että sinä olet opiskellut sosionomiopinnoissasi vain 30 op varhaiskasvatusta, ei tarkoita, etteikö kukaan muu sosionomi olisi opiskellut enemmän. Koulutussisällöt ja opintojaksotarjonta vaihtelevat kouluittain.
Ei sitä muuallakaan ole enemmän. Väännetäänpä taas rautalangasta.
Jokaisessa ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkintoon sisältyy varhaiskasvatusta 60 op. Siihen sisältyy oppari 15 op. Vähennetään sen opintopistemäärä tuosta kuudestakymmenestä. 60 op - 15op = 45 op.
Sitten siihen kuuluu pitkä harjoittelu 15 op. Vähennetään senkin määrä. 45 op - 15 op = 30 op.
Opparin ja harjoittelun jälkeen varhaispedagogiikalle (TEORIA) jää 30 op.
Kiitos tästä. Tuo 30 op on kyllä liian vähän opettajan tehtävässä toimimiseen. Kandeilla kasvatustietedettä ja pedagogiikkaa on noin 100 op enemmän.
Lallatilaa, taas unohdetaan tahallisesti sosionomien opiskelema sosiaaliPEDAGOGINEN kasvatus ja kaikki muu...
Alkaa toistaa itseään tämä keskustelu. Yo-väen on vaan pakko päästä niskan päälle. Yhteistyöehdotukset loistavat poissaolollaan. Ihan hyviä kädenojennuksia tullut mm. tiimikokoonpanojen suhteen, mutta ei... Surullista ja puistattavaa. Todellinen karva kyllä paljastuu.
Sosiaalipedagogiikka ei ole sama asia kuin varhaispedagogiikka.
No shit, Sherlock. Mutta sosiaalipedagogisen kasvatuksen kautta ollaan jo asian ytimessä ja sen lisäksi tulee kaikki muu lto:n pätevyyteen oikeuttava.
Osaamme vallan mainiosti kasvattaa ryhmää ja lapsia ottamaan toinen toisensa huomioon. Ehkä sosiaalipedagoginen kasvatus tekisi teillekin hyvää, niin alkaisitte nähdä toisissakin jotain hyvää ja arvokasta.
En nyt tee mitään yleistyksiä sosionomeista kirjoituksesi perusteella. Mutta mikään ammattikunta ei osaa "vallan mainiosti" koulun penkiltä tullessaan, ja tärkeintä olisi innostus lukemiseen, oppimiseen ja aitoihin kohtaamisiin työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin lastentarhanopeksi, kumpaan koulutukseen minun kannattaisi hakea?
Riippuu, mikä painotus kiinnostaa. Jos yksittäisen lapsen kasvu ja kehitys > yo ja jos sen ohella myös ryhmä, kasvatusyhteistyö, yhteisöllisyys sekä luovat ja osallistavat menetelmät niin amk. Jälkimmäisessä bonuksena paljon muutakin, jos vaka ei käytännössä olekaan omin ala. Amk:n käyneenä joutuu tosin kestämään tässäkin ketjussa esiin tuotua vähättelyä. Tsemppiä kummin vain valitsetkaan!
Kiitos! Eli sosionomi opiskelee laajemmin kasvatukseen liittyviä asioita? Ehkä alan kallistua tuohon amk puoleen! :)
Taitaa olla sama ihminen, joka vastailee itselleen :D Vai että yliopistossa keskitytään vain yksittäisen lapsen kehitykseen... Ottakaapa sosionomit selvää kandin opintojen sisällöistä, ennen kuin menette levittämään virheellistä tietoa faktoina.
Nimenomaan sosionomi ei opiskele kandia laajemmin varhaiskasvatukseen liittyviä asioita, vaan päinvastoin. Sosionomi opiskelee vain 30 op puhdasta varhaiskasvatusta.
Se, että sinä olet opiskellut sosionomiopinnoissasi vain 30 op varhaiskasvatusta, ei tarkoita, etteikö kukaan muu sosionomi olisi opiskellut enemmän. Koulutussisällöt ja opintojaksotarjonta vaihtelevat kouluittain.
Ei sitä muuallakaan ole enemmän. Väännetäänpä taas rautalangasta.
Jokaisessa ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkintoon sisältyy varhaiskasvatusta 60 op. Siihen sisältyy oppari 15 op. Vähennetään sen opintopistemäärä tuosta kuudestakymmenestä. 60 op - 15op = 45 op.
Sitten siihen kuuluu pitkä harjoittelu 15 op. Vähennetään senkin määrä. 45 op - 15 op = 30 op.
Opparin ja harjoittelun jälkeen varhaispedagogiikalle (TEORIA) jää 30 op.
Kiitos tästä. Tuo 30 op on kyllä liian vähän opettajan tehtävässä toimimiseen. Kandeilla kasvatustietedettä ja pedagogiikkaa on noin 100 op enemmän.
Lallatilaa, taas unohdetaan tahallisesti sosionomien opiskelema sosiaaliPEDAGOGINEN kasvatus ja kaikki muu...
Alkaa toistaa itseään tämä keskustelu. Yo-väen on vaan pakko päästä niskan päälle. Yhteistyöehdotukset loistavat poissaolollaan. Ihan hyviä kädenojennuksia tullut mm. tiimikokoonpanojen suhteen, mutta ei... Surullista ja puistattavaa. Todellinen karva kyllä paljastuu.
Sosiaalipedagogiikka ei ole sama asia kuin varhaispedagogiikka.
No shit, Sherlock. Mutta sosiaalipedagogisen kasvatuksen kautta ollaan jo asian ytimessä ja sen lisäksi tulee kaikki muu lto:n pätevyyteen oikeuttava.
Osaamme vallan mainiosti kasvattaa ryhmää ja lapsia ottamaan toinen toisensa huomioon. Ehkä sosiaalipedagoginen kasvatus tekisi teillekin hyvää, niin alkaisitte nähdä toisissakin jotain hyvää ja arvokasta.
Onko tämä nyt jokin vitsi? Tämäkö on sitä sosiaalipedagogisen kasvatuksen tulosta sitten? Joo, ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempana näkemykseni on se, että yliopistokoulutetulla lastentarhanopella on laajempi tietämys ja ymmärrys lapsen kehityksestä, ja se näkyy pedagogisissa ratkaisuissa ihan tavallisissa arjen tilanteissa. Yliopistokoulutettu lto osaa ajatella asioita lapsen näkökulmasta ja kohtaa lapsen sensitiivisesti ja empaattisesti.
Sosionomit tuntuvat usein olevan niitä, jotka reagoivat täysin epäsensitiivisesti esim. tilanteeseen, jossa väsynyt ja nälkäinen lapsi kiukuttelee, tai lapsi nirsoilee ruuan kanssa. Tämä siksi, etteivät he tiedä, miten tulisi toimia, eivätkä osaa myöskään perustella toimintaansa.
Sosionomit myös usein ovat niitä, jotka fb-ryhmissä ja keskustelupalstoilla kyselevät, millaista toimintaa tulisi ohjata alle 3-vuotiaille, tai mitä tehdä kun 5-vuotias ei ymmärrä numeroita tai osaa laskea. Kandit ja maisterit eivät yleensä, koska heillä on laajempi koulutus ja tietopohja, ja sitä kautta osaaminen noihin asioihin.
Toki muistetaan elinikäinen oppiminen - kandeilla ja maistereillakaan ei ole kaikkea maailman tietoa valmiina, vaan tietämys kasvaa työtä tehdessä, mutta sosionomit tuntuvat olevan aika hukassa, koska heiltä puuttuu ihan perustietopohja.
t. erityisvarhaiskasvatuksen parissa työskentelevä vanhempi
Panettelua.
Onko muuten kovinkin tavallista ilmoittaa koulutuksensa, kun osallistuu fb-keskusteluun?
Sitähän minäkin.
Ei ole kovin hankalaa katsoa, mitä lukee viestin kirjoittaneen henkilön profiilissa.
No on sinulla harrastukset :D
Jos tieto ei ole julkinen, kai jaksat nähdä vaivaa ja pyytää random-keskustelijaa kaveriksi, jotta asia varmasti selviää?
Arvasin, että joku jaksaa tästä huomauttaa. Keskitytäänpä aiheeseen.
Jos joku lto:ksi itsensä tituleeraava kyselee sosiaalisessa mediassa apua alkeelliseen varhaiskasvatukseen niin kiinnostaa tietää, mitkä opinnot hän oikein on käynyt jos ei esimerkiksi tiedä, millaista toimintaa voi ohjata alle 3-vuotiaille lapsille.
Yleensähän noissa keskusteluissa kysellään uusia ideoita. Mitä muilla tulee mieleen ja miten muut ovat ratkaisseet jonkin jutun... Ihan normaalia ajatustenvaihtoa. Kollegoiden kanssa nyt tavataan keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummasti lapset vaan kasvavat ja saavat ihan samat pedagogiset valmiudet, oli kasvattaja lh, pph tai lto. Kun se pedagogiikka alle kouluikäisellä on kaikessa toiminnassa mukana. Ei sitä tarvitse erikseen opettaa. Sopivassa suhteessa hoivaa, arjessa kasvamista ja virikkeitä. Pieni ryhmä on paras. Sen takia olen viihtynyt parhaiten ryhmiksessä. Ehtii huomioida asioita eri tavoin kuin isossa pk ryhmässä.
Niin ja minun koulutukseni on kehitysvammaistenhoitaja. Usein erityisavustaja nimikkeellä työskennellyt.
Tämän ketjun luettuani menin peukuttamaan aloitusviestiä. Ymmärrän teitä, sosionomit! Koittakaa jaksaa raskasta työtä ja pitää lippu korkealla kaikesta huolimatta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi alunperinkään piti antaa sosionomeille pätevtyys toimia opettajana? :o
Luulin, että opettaja on nimenomaan yliopiston käynyt.
Huomaatteko, yo-väen kaikki kiinnostus sosionomien osaamiseen loistaa poissaolollaan. Tietävät ulkopuolelta paremmin, mitä opintoihin kuuluu tai ei kuulu. Kieltävät sosiaalipedagogiikan hyödyt. Varsin ehdotonta. Itse en ikimaailmassa kehtaisi teilata toisten osaamista noin.
Edelleenkään ei ole todistettu, etteikö sosionomi olisi aivan yhtä hyvä lto kuin kandikin. Saattaa olla parempikin, koska varhaispeda ei lopultakaan ole kaikki mitä varhaiskasvatuksessa tänä päivänä tarvitaan. Sen, mitä emme itse tiedä tai osaa, voimme selvittää vaikka yhteistyössä kelton kanssa ihan kuten aiemmin ketjussa on käynyt ilmi. Ja yhteistyön me hallitsemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin toivotan sosionomi-lto:ille jaksamista - ei ilmeisesti ole helppoa mutta älkää antako periksi! Minä vanhempana ainakin arvostan osaamistanne.
Jos joku yliopistokoulutuksensa perusteella katsoo, ettei tarvitse ikinä uransa aikana uusia ideoita alle 3-vuotiaiden toiminnan ohjaamiseen (ja että niiden kysyminenkin ja ideoiden jakaminen jo on osoitus puutteellisesta koulutuksesta tai ammattitaidosta), niin tällainen ihminen tuskin jaksaa työssään kovin hyvin. Kukaan kun ei muodollisen koulutuksen perusteella ole täydellisen valmis työhön ja pysy sellaisena loppuelämäänsä.
Sosiaalipedagogisin menetelmin onnistuu esim.
- Lapsen itseluottamuksen vahvistaminen: opit kyllä, hienoa kun yritit, yritä vielä! Minä uskon sinuun!
- Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, kun ryhmässä on kiusaamista tai vallankäyttöä
- Toisen asemaan asettumisen harjoittelu, empatiataidot
- Vertaisoppimisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen
- Lapsen näkökulman selvittämiseen tarvittavien menetelmien kehittely - jokaiselle sopivien itseilmaisun tapojen selvittäminen
- Sivustaseuraajien tai ulkopuolelle joutumisen riskissä olevien osallisuuden mahdollistaminen, sopivien roolien löytäminen, oman osallisuutensa määrittelyn tukeminen
- Lapsilähtöinen toiminta, jokaisen vahvuuksien hyödyntäminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- Lapselle tärkeiden aikuisten kutsuminen varhaiskasvatusyhteisön toimintaan heille soveltuvin tavoin silloinkin, kun lähipiiri on pirstaloitunut
jne.
Nämä siis esimerkkejä. Ihan asiallisesti kyselen, eikö varhaiskasvatuksen opettaja siis mielestänne tarvitse tällaisia sosionomin perusosaamiseen kuuluvia taitoja? Ja kyllä, osaamme opettaa myös kynäotteet, suunnitella suujumpat ja käyttää tukiviittomia siinä missa muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalipedagogisin menetelmin onnistuu esim.
- Lapsen itseluottamuksen vahvistaminen: opit kyllä, hienoa kun yritit, yritä vielä! Minä uskon sinuun!
- Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, kun ryhmässä on kiusaamista tai vallankäyttöä
- Toisen asemaan asettumisen harjoittelu, empatiataidot
- Vertaisoppimisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen
- Lapsen näkökulman selvittämiseen tarvittavien menetelmien kehittely - jokaiselle sopivien itseilmaisun tapojen selvittäminen
- Sivustaseuraajien tai ulkopuolelle joutumisen riskissä olevien osallisuuden mahdollistaminen, sopivien roolien löytäminen, oman osallisuutensa määrittelyn tukeminen
- Lapsilähtöinen toiminta, jokaisen vahvuuksien hyödyntäminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- Lapselle tärkeiden aikuisten kutsuminen varhaiskasvatusyhteisön toimintaan heille soveltuvin tavoin silloinkin, kun lähipiiri on pirstaloitunutjne.
Nämä siis esimerkkejä. Ihan asiallisesti kyselen, eikö varhaiskasvatuksen opettaja siis mielestänne tarvitse tällaisia sosionomin perusosaamiseen kuuluvia taitoja? Ja kyllä, osaamme opettaa myös kynäotteet, suunnitella suujumpat ja käyttää tukiviittomia siinä missa muutkin.
Ja oletat, ettei kasvatustieteen kandi tietäisi, mitä ovat vertaisoppiminen ja lähikehityksen vyöhyke, ja osaisi toteuttaa niitä varhaiskasvatuksessa? Luuletko, ettei kandilla ole osaamista harjoittaa lasten empatiataitoja ja toteuttaa lasta osallistavaa varhaiskasvatusta?
Kandilla on osaaminen kasvatuskumppanuuteen, ja kasvatuskumppanuuden merkitystä korostetaan läpi opintojen.
Läpi opintojen korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteiatoiminnallista oppimista, jokaisen äänen kuuluville tuomista, voimaannuttamista ym. Mistä olet saanut päähäsi, ettei kandilla olisi osaamista edellä mainittuun?
En ole se, jolta kysyttiin, mutta varmaan ihan tästä ketjusta ja sitä edeltävästä OAJ:n toiminnasta on saatu päähän, että kandi-lto:t eivät ole kovin yhteisöllisiä eivätkä halua jokaisen ääntä esille.
En ole alalla ollenkaan (vaan amk-opettaja), kunhan kävin lukemassa vähän taustoja, kuten OAJ:n kannanottoja.
Itsehän en (enää) kuulu liittoon. Siihenkin on syynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalipedagogisin menetelmin onnistuu esim.
- Lapsen itseluottamuksen vahvistaminen: opit kyllä, hienoa kun yritit, yritä vielä! Minä uskon sinuun!
- Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, kun ryhmässä on kiusaamista tai vallankäyttöä
- Toisen asemaan asettumisen harjoittelu, empatiataidot
- Vertaisoppimisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen
- Lapsen näkökulman selvittämiseen tarvittavien menetelmien kehittely - jokaiselle sopivien itseilmaisun tapojen selvittäminen
- Sivustaseuraajien tai ulkopuolelle joutumisen riskissä olevien osallisuuden mahdollistaminen, sopivien roolien löytäminen, oman osallisuutensa määrittelyn tukeminen
- Lapsilähtöinen toiminta, jokaisen vahvuuksien hyödyntäminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- Lapselle tärkeiden aikuisten kutsuminen varhaiskasvatusyhteisön toimintaan heille soveltuvin tavoin silloinkin, kun lähipiiri on pirstaloitunutjne.
Nämä siis esimerkkejä. Ihan asiallisesti kyselen, eikö varhaiskasvatuksen opettaja siis mielestänne tarvitse tällaisia sosionomin perusosaamiseen kuuluvia taitoja? Ja kyllä, osaamme opettaa myös kynäotteet, suunnitella suujumpat ja käyttää tukiviittomia siinä missa muutkin.
Ja oletat, ettei kasvatustieteen kandi tietäisi, mitä ovat vertaisoppiminen ja lähikehityksen vyöhyke, ja osaisi toteuttaa niitä varhaiskasvatuksessa? Luuletko, ettei kandilla ole osaamista harjoittaa lasten empatiataitoja ja toteuttaa lasta osallistavaa varhaiskasvatusta?
Kandilla on osaaminen kasvatuskumppanuuteen, ja kasvatuskumppanuuden merkitystä korostetaan läpi opintojen.
Läpi opintojen korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteiatoiminnallista oppimista, jokaisen äänen kuuluville tuomista, voimaannuttamista ym. Mistä olet saanut päähäsi, ettei kandilla olisi osaamista edellä mainittuun?
Hyvänen aika, missä kohdin sanoin etteivät kandit osaa tuollaista tai jotakin muuta? Koko keskustelun idea on ollut, etyä sosionomi osaa MYÖS. Ei se, mitä kandit eivät osaa.
Sosionomien osaamista ja sosiaalipedagogiikan hyötyjä varhaiskasvatuksessa on vähätelty, tämä oli vastaus siihen, ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalipedagogisin menetelmin onnistuu esim.
- Lapsen itseluottamuksen vahvistaminen: opit kyllä, hienoa kun yritit, yritä vielä! Minä uskon sinuun!
- Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, kun ryhmässä on kiusaamista tai vallankäyttöä
- Toisen asemaan asettumisen harjoittelu, empatiataidot
- Vertaisoppimisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen
- Lapsen näkökulman selvittämiseen tarvittavien menetelmien kehittely - jokaiselle sopivien itseilmaisun tapojen selvittäminen
- Sivustaseuraajien tai ulkopuolelle joutumisen riskissä olevien osallisuuden mahdollistaminen, sopivien roolien löytäminen, oman osallisuutensa määrittelyn tukeminen
- Lapsilähtöinen toiminta, jokaisen vahvuuksien hyödyntäminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- Lapselle tärkeiden aikuisten kutsuminen varhaiskasvatusyhteisön toimintaan heille soveltuvin tavoin silloinkin, kun lähipiiri on pirstaloitunutjne.
Nämä siis esimerkkejä. Ihan asiallisesti kyselen, eikö varhaiskasvatuksen opettaja siis mielestänne tarvitse tällaisia sosionomin perusosaamiseen kuuluvia taitoja? Ja kyllä, osaamme opettaa myös kynäotteet, suunnitella suujumpat ja käyttää tukiviittomia siinä missa muutkin.
Ja oletat, ettei kasvatustieteen kandi tietäisi, mitä ovat vertaisoppiminen ja lähikehityksen vyöhyke, ja osaisi toteuttaa niitä varhaiskasvatuksessa? Luuletko, ettei kandilla ole osaamista harjoittaa lasten empatiataitoja ja toteuttaa lasta osallistavaa varhaiskasvatusta?
Kandilla on osaaminen kasvatuskumppanuuteen, ja kasvatuskumppanuuden merkitystä korostetaan läpi opintojen.
Läpi opintojen korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteiatoiminnallista oppimista, jokaisen äänen kuuluville tuomista, voimaannuttamista ym. Mistä olet saanut päähäsi, ettei kandilla olisi osaamista edellä mainittuun?
Sitten varmaan tiedät, että kasvatuskumppanuus on vanhentunut termi eikä sitä tule käyttää. Mutta ohi meni muutenkin, koska tuosta ei ollut kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalipedagogisin menetelmin onnistuu esim.
- Lapsen itseluottamuksen vahvistaminen: opit kyllä, hienoa kun yritit, yritä vielä! Minä uskon sinuun!
- Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, kun ryhmässä on kiusaamista tai vallankäyttöä
- Toisen asemaan asettumisen harjoittelu, empatiataidot
- Vertaisoppimisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen
- Lapsen näkökulman selvittämiseen tarvittavien menetelmien kehittely - jokaiselle sopivien itseilmaisun tapojen selvittäminen
- Sivustaseuraajien tai ulkopuolelle joutumisen riskissä olevien osallisuuden mahdollistaminen, sopivien roolien löytäminen, oman osallisuutensa määrittelyn tukeminen
- Lapsilähtöinen toiminta, jokaisen vahvuuksien hyödyntäminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- Lapselle tärkeiden aikuisten kutsuminen varhaiskasvatusyhteisön toimintaan heille soveltuvin tavoin silloinkin, kun lähipiiri on pirstaloitunutjne.
Nämä siis esimerkkejä. Ihan asiallisesti kyselen, eikö varhaiskasvatuksen opettaja siis mielestänne tarvitse tällaisia sosionomin perusosaamiseen kuuluvia taitoja? Ja kyllä, osaamme opettaa myös kynäotteet, suunnitella suujumpat ja käyttää tukiviittomia siinä missa muutkin.
Ja oletat, ettei kasvatustieteen kandi tietäisi, mitä ovat vertaisoppiminen ja lähikehityksen vyöhyke, ja osaisi toteuttaa niitä varhaiskasvatuksessa? Luuletko, ettei kandilla ole osaamista harjoittaa lasten empatiataitoja ja toteuttaa lasta osallistavaa varhaiskasvatusta?
Kandilla on osaaminen kasvatuskumppanuuteen, ja kasvatuskumppanuuden merkitystä korostetaan läpi opintojen.
Läpi opintojen korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteiatoiminnallista oppimista, jokaisen äänen kuuluville tuomista, voimaannuttamista ym. Mistä olet saanut päähäsi, ettei kandilla olisi osaamista edellä mainittuun?
Hyvänen aika, missä kohdin sanoin etteivät kandit osaa tuollaista tai jotakin muuta? Koko keskustelun idea on ollut, etyä sosionomi osaa MYÖS. Ei se, mitä kandit eivät osaa.
Sosionomien osaamista ja sosiaalipedagogiikan hyötyjä varhaiskasvatuksessa on vähätelty, tämä oli vastaus siihen, ei mitään muuta.
Toki sosionomeilla on jonkinlaista kasvatuksellista osaamista, mutta edelleenkään heidän tietopohjansa ei ole yhtä laaja ja monipuolinen kuin kandeilla. Johan tänne on linkitetty sosionomin ja kandin tutkintojen sisällöt vertailtavaksi.
Kandin osaaminen varhaiskasvatuksessa on laajempi. Sosionomilla on jonkinlainen pohja, mutta sosinomin tutkinnon varsinainen painopiste on muussa osaamisessa. Myös niillä, jotka ovat suuntautuneet varhaiskasvatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalipedagogisin menetelmin onnistuu esim.
- Lapsen itseluottamuksen vahvistaminen: opit kyllä, hienoa kun yritit, yritä vielä! Minä uskon sinuun!
- Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen, kun ryhmässä on kiusaamista tai vallankäyttöä
- Toisen asemaan asettumisen harjoittelu, empatiataidot
- Vertaisoppimisen mahdollistaminen ja hyödyntäminen
- Lapsen näkökulman selvittämiseen tarvittavien menetelmien kehittely - jokaiselle sopivien itseilmaisun tapojen selvittäminen
- Sivustaseuraajien tai ulkopuolelle joutumisen riskissä olevien osallisuuden mahdollistaminen, sopivien roolien löytäminen, oman osallisuutensa määrittelyn tukeminen
- Lapsilähtöinen toiminta, jokaisen vahvuuksien hyödyntäminen lähikehityksen vyöhykkeellä
- Lapselle tärkeiden aikuisten kutsuminen varhaiskasvatusyhteisön toimintaan heille soveltuvin tavoin silloinkin, kun lähipiiri on pirstaloitunutjne.
Nämä siis esimerkkejä. Ihan asiallisesti kyselen, eikö varhaiskasvatuksen opettaja siis mielestänne tarvitse tällaisia sosionomin perusosaamiseen kuuluvia taitoja? Ja kyllä, osaamme opettaa myös kynäotteet, suunnitella suujumpat ja käyttää tukiviittomia siinä missa muutkin.
Ja oletat, ettei kasvatustieteen kandi tietäisi, mitä ovat vertaisoppiminen ja lähikehityksen vyöhyke, ja osaisi toteuttaa niitä varhaiskasvatuksessa? Luuletko, ettei kandilla ole osaamista harjoittaa lasten empatiataitoja ja toteuttaa lasta osallistavaa varhaiskasvatusta?
Kandilla on osaaminen kasvatuskumppanuuteen, ja kasvatuskumppanuuden merkitystä korostetaan läpi opintojen.
Läpi opintojen korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhteiatoiminnallista oppimista, jokaisen äänen kuuluville tuomista, voimaannuttamista ym. Mistä olet saanut päähäsi, ettei kandilla olisi osaamista edellä mainittuun?
Hyvänen aika, missä kohdin sanoin etteivät kandit osaa tuollaista tai jotakin muuta? Koko keskustelun idea on ollut, etyä sosionomi osaa MYÖS. Ei se, mitä kandit eivät osaa.
Sosionomien osaamista ja sosiaalipedagogiikan hyötyjä varhaiskasvatuksessa on vähätelty, tämä oli vastaus siihen, ei mitään muuta.
Toki sosionomeilla on jonkinlaista kasvatuksellista osaamista, mutta edelleenkään heidän tietopohjansa ei ole yhtä laaja ja monipuolinen kuin kandeilla. Johan tänne on linkitetty sosionomin ja kandin tutkintojen sisällöt vertailtavaksi.
Kandin osaaminen varhaiskasvatuksessa on laajempi. Sosionomilla on jonkinlainen pohja, mutta sosinomin tutkinnon varsinainen painopiste on muussa osaamisessa. Myös niillä, jotka ovat suuntautuneet varhaiskasvatukseen.
Tarkoitat varmaan, että kandeilla on syvempi osaaminen suppeammalta sektorilta ja että sosionomin osaamisalue on laajempi (myös niiden linkitettyjen tietojen perusteella).
Sosionomin osaaminen varhaiskasvatuksessa on kaikin puolin riittävä (vai onko yhäkään todisteita, ettei olisi? Ettehän suinkaan nojaa kritiikkiänne itse suuresti kammoamaanne mutuun?). Tarvittaessa osaamme soveltaa sekä arvostaa myös muiden ammattitaitoa, joten dialoginen keskustelu lapsen parhaaksi onnistuu.
Nyt lähden tästä töihin auttamaan taas muutamaa ihanaa pientä kasvamaan :) Hyvää työ-/syyslomapäivää kaikille ja myös niille kandeille, jotka vielä ilmestyvät tähän ketjuun henkseleitään paukuttelemaan alapeukuttaen tätäkin viestiä! :P
No shit, Sherlock. Mutta sosiaalipedagogisen kasvatuksen kautta ollaan jo asian ytimessä ja sen lisäksi tulee kaikki muu lto:n pätevyyteen oikeuttava.
Osaamme vallan mainiosti kasvattaa ryhmää ja lapsia ottamaan toinen toisensa huomioon. Ehkä sosiaalipedagoginen kasvatus tekisi teillekin hyvää, niin alkaisitte nähdä toisissakin jotain hyvää ja arvokasta.