Mitä teen nenäkkäälle oppilaalle?
Kommentit (100)
Laita lapsukaiselle poissaolo-merkintä jokaisesta tunnista kun häiriköi. Pyydä erityisopettajaa seuraamaan tuntia (jos mahdollista koulussasi) ja puuttumaan teinin käytökseen tarvittaessa, jotta muut oppilaat saavat keskeyttämätöntä opetusta. Siinähän teini alkaa käyttäytyä tai uusii kurssin myöhemmin. Älä ainakaan itse enää anna hänelle turhaa huomiota huonosta käytöksestä ja näin rohkaise jatkamaan huutelua samalla kun muu luokka kärsii häiriöstä.
no kutsuisin pojan luokna eteen ja saisi sitten kokeolla tuota sun ei niin oikeets työtä istuisit hänen paikaöle ja hän saisi "opettaa"
Laita se tekemään essee "oikeasta työstä".
Mitä se oikea työ on ja kuinka siitä selviää?
Mitä työelämä taitoja tarvitaan, esim toisten kunnioitusta....
Laitat kotiin tiukan viestin joka ikinen kerta. Ja otat itsellesi sen auktoriteetin.
T. Ruotsin ope ja kahden teinin äiti
Vierailija kirjoitti:
Vellihousu olet, et mitaan uskalla tehda tai sanoa. Oppilaat kylla huomaavat.
Kaske taman viisastelijan menemaan seuraavalle ruotsintunnille suoraan rehtorin kansliaan, sinun luokkaasi ei ole tulemista ennenkuin osaa kayttaytya.
Tietysti sovit ensin rehtorin kanssa.
Epailen kylla etta peli on jo menetetty.
Ihan just samaa mieltä. Itse en pitänyt suutani kiinni tunnilla ja yhden open kanssa pistettiin ulos niin usein, että se suu pysyi kiinni. Eikä näsäviisasteltu.
Auktoriteetti pitää olla, jos ei ole. Peli on menetetty.
Aloittajan oppilas tunnilta pihalle, wilman kautta äidille yllätyskäynti tunnille, salaa oppilaalta, että oikeasti näkee...mistä tuulee. Jos on kunnon vanhempi niin loppuu just tuo perseily tunnilla.
Joka hevoselle löytyy kengittäjä. Ihan jokaiselle.
Itse en ainakaan kuuntelisi tuollaista perseilyä, yhtään.
Jotenkin tämä tuo muistoja pitkän ajan takaa. Minä olin se sanavalmis oppilas, sellainen luokan huumorimies jolla aina riitti kommentti asiaan kuin asiaan. Yleensä se ei ollut opettajalle suurempi ongelma, vaan kokeneet opettajat osasi ohjata keskustelut oikeaan suuntaan ja saatiin oppiaineeseen liittyvää hyvää keskustelua aikaiseksi joihin muutkin oppilaat osallistuivat.
Mutta sitten oli juurikin se nuori Ruotsin-kieltä opettava naisopettaja... Hän ei vaan osannut suhtautua kommentteihini ja toki se sitten johti rankempaan kommentointiin, kierre oli valmis...
Huomasin että opettajan oma epävarmuus tuli entistä enemmän esille ja välillä oli lähellä että hän ei olisi alkanut itkemään luokan edessä.
Jonkun tunnin päätteeksi hän otti minut kahden keskiseen keskusteluun ja kysyi miksi kiusaan häntä. Kerroin että kommentoin ihan samalla tavalla muillekin opettajille, mutta ei se niille tunnu olevan ongelma. Ja esitin vastakysymyksen, että miten voi olla mahdollista että tämä on sinulle ongelma? Hän alkoi itkemään ja selitti jotain.. Sanoin myös että hänestä huokuu epävarmuus luokan edessä. Lopulta itku vaan lisääntyi niin paljon, että minua jopa alkoi säälittämään tämä opettaja ja halasin häntä pitkään. Sanoin, että olet ihan kehityskelpoinen opettaja, mutta itsevarmuutta ja huumoria pitää saada lisää. Lupasin päästää hänet helpommalla kunhan vaan hän itse alkaa ottamaan kunnolla sen opettajan roolin. Ja lopuksi vielä iskin silmää hymyillen, ennen kuin lähdin "puhuttelusta" pois.
Tämän jälkeen tunnit alkoi sujumaan paremmin, olin opettajalle "armeliaampi" ja hiljalleen opettajan varmuus kasvoikin. Silloin tällöin sopivalla hetkellä oppitunnin aikana iskin opettajalle silmää ja hän punastui jokakerta, kuten teki myöhemminkin kun jossakin kadulla törmäsin häneen.
Tarinan opetus ap:lle: Huumoria ja itsevarmuutta peliin, se on ainoa mahdollisuus teinien kanssa!
Koko luokalla pitenee tunti sen mukaan,miten joku oppilaista vie opetusaikaa pölisemällä. Hiljennyt aina kun puhe alkaa ja otat aikaa.
Pyydä kertomaan ruotsiksi, mikä hänestä on oikeaa työtä. Keskustelette sen tunnin ajan luokassa työn tekemisestä, työelämän haasteista, oppilaiden toiveammateista jne. Ja NicoPedderille toki moooooonta kysymystä, joihin luokka odottaa vastausta ruotsiksi.
Tää voi kuulostaa karulta, mutta osaa lapsista pitää kouluttaa niin kuin koiraa.
Erota se laumasta, kun se ei tottele eli erityisope tai apuope vie sen käytävään rauhoittumaan. Erityisope ei juttele, vitsaile tai höpöttele vaan odotellaan, että oppilas rauhoittuu. Sitten takaisin luokkaan ja toistetaan niin monta kertaa kuin tarvii.
Jos ei toimi, niin sitten pienryhmään opiskelemaan erilleen kavereistaan.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tämä tuo muistoja pitkän ajan takaa. Minä olin se sanavalmis oppilas, sellainen luokan huumorimies jolla aina riitti kommentti asiaan kuin asiaan. Yleensä se ei ollut opettajalle suurempi ongelma, vaan kokeneet opettajat osasi ohjata keskustelut oikeaan suuntaan ja saatiin oppiaineeseen liittyvää hyvää keskustelua aikaiseksi joihin muutkin oppilaat osallistuivat.
Mutta sitten oli juurikin se nuori Ruotsin-kieltä opettava naisopettaja... Hän ei vaan osannut suhtautua kommentteihini ja toki se sitten johti rankempaan kommentointiin, kierre oli valmis...
Huomasin että opettajan oma epävarmuus tuli entistä enemmän esille ja välillä oli lähellä että hän ei olisi alkanut itkemään luokan edessä.
Jonkun tunnin päätteeksi hän otti minut kahden keskiseen keskusteluun ja kysyi miksi kiusaan häntä. Kerroin että kommentoin ihan samalla tavalla muillekin opettajille, mutta ei se niille tunnu olevan ongelma. Ja esitin vastakysymyksen, että miten voi olla mahdollista että tämä on sinulle ongelma? Hän alkoi itkemään ja selitti jotain.. Sanoin myös että hänestä huokuu epävarmuus luokan edessä. Lopulta itku vaan lisääntyi niin paljon, että minua jopa alkoi säälittämään tämä opettaja ja halasin häntä pitkään. Sanoin, että olet ihan kehityskelpoinen opettaja, mutta itsevarmuutta ja huumoria pitää saada lisää. Lupasin päästää hänet helpommalla kunhan vaan hän itse alkaa ottamaan kunnolla sen opettajan roolin. Ja lopuksi vielä iskin silmää hymyillen, ennen kuin lähdin "puhuttelusta" pois.
Tämän jälkeen tunnit alkoi sujumaan paremmin, olin opettajalle "armeliaampi" ja hiljalleen opettajan varmuus kasvoikin. Silloin tällöin sopivalla hetkellä oppitunnin aikana iskin opettajalle silmää ja hän punastui jokakerta, kuten teki myöhemminkin kun jossakin kadulla törmäsin häneen.
Tarinan opetus ap:lle: Huumoria ja itsevarmuutta peliin, se on ainoa mahdollisuus teinien kanssa!
Olisit käyttänyt tilanteen hyväksesi ja kellistänyt opettajan... ;)
No, poistat oppilaan luokasta. Avaat oven ja sanot että JaniPetteri ulos. Vartija avuksi jos ei tottele. Istuu sitten vaikka kaikki ruotsintunnit ulkona. Vitosen saa numeroksi kuitenkin.
Jos kaverit riehuvat niin sinne pihalle myös.
Kerro ratkaisustasi reksille ja muille opettajille, sanot ettet pärjää ja kerrot mitä siellä tapahtuu.
Äidille voit sanoa että nyt ei ole kasvatus mennyt ihan niin kuin kuuluisi ja oppilaalla on mahdollista käyttäytyä samalla tavalla kuin kaikki muut oppilaat jotka saavat istua luokassa ja haluavat oppia kielen.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tämä tuo muistoja pitkän ajan takaa. Minä olin se sanavalmis oppilas, sellainen luokan huumorimies jolla aina riitti kommentti asiaan kuin asiaan. Yleensä se ei ollut opettajalle suurempi ongelma, vaan kokeneet opettajat osasi ohjata keskustelut oikeaan suuntaan ja saatiin oppiaineeseen liittyvää hyvää keskustelua aikaiseksi joihin muutkin oppilaat osallistuivat.
Mutta sitten oli juurikin se nuori Ruotsin-kieltä opettava naisopettaja... Hän ei vaan osannut suhtautua kommentteihini ja toki se sitten johti rankempaan kommentointiin, kierre oli valmis...
Huomasin että opettajan oma epävarmuus tuli entistä enemmän esille ja välillä oli lähellä että hän ei olisi alkanut itkemään luokan edessä.
Jonkun tunnin päätteeksi hän otti minut kahden keskiseen keskusteluun ja kysyi miksi kiusaan häntä. Kerroin että kommentoin ihan samalla tavalla muillekin opettajille, mutta ei se niille tunnu olevan ongelma. Ja esitin vastakysymyksen, että miten voi olla mahdollista että tämä on sinulle ongelma? Hän alkoi itkemään ja selitti jotain.. Sanoin myös että hänestä huokuu epävarmuus luokan edessä. Lopulta itku vaan lisääntyi niin paljon, että minua jopa alkoi säälittämään tämä opettaja ja halasin häntä pitkään. Sanoin, että olet ihan kehityskelpoinen opettaja, mutta itsevarmuutta ja huumoria pitää saada lisää. Lupasin päästää hänet helpommalla kunhan vaan hän itse alkaa ottamaan kunnolla sen opettajan roolin. Ja lopuksi vielä iskin silmää hymyillen, ennen kuin lähdin "puhuttelusta" pois.
Tämän jälkeen tunnit alkoi sujumaan paremmin, olin opettajalle "armeliaampi" ja hiljalleen opettajan varmuus kasvoikin. Silloin tällöin sopivalla hetkellä oppitunnin aikana iskin opettajalle silmää ja hän punastui jokakerta, kuten teki myöhemminkin kun jossakin kadulla törmäsin häneen.
Tarinan opetus ap:lle: Huumoria ja itsevarmuutta peliin, se on ainoa mahdollisuus teinien kanssa!
Olet aivan käsittämättömän tyhmä ja keskenkasvuinen näemmä edelleen.
Ja pedagogiset opinnot suoritettuaan ihmisen kuuluu sitten suvereenisti selviytyä kaikista tilanteista, eikä ongelmia pidä ottaa puheeksi? Surkuhupaisaa.
Vaihda alaa, peli on menetetty. Ja sitä paitsi, taidat itse olla se oppilas koska millainen ope täältä kyselisi apuja??!!! Itse olen yläasteen kieltenope joten tiedän mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No menet sinne oikeisiin töihin hölmö
Miksi open työ ei ole oikeeta?
Joidenkin mielestä se ei ole tuottavaa työtä, kuten ei mikään työ, jonka palkka maksetaan verovaroista. Olisiko piltti omaksunut tämän käsityksen kotoaan? Ja pitää sitten vain niitä tuottavia töitä oikeina.
Missä tilanteissa oppilas kommentoi näin? Yritä jo ennaltaehkäistä vastaavia tilanteita tukemalla oppilasta positiivisesti asialliseen käytökseen. Googlaa Positive Behaviour Support.