Työtön! Miksi et saa töitä?
Otsikko. Ennen kuin alapeukutatte, en tarkoita tuota vittuilumielessä. Itsekin olen juuri työttömäksi jäänyt, joka ei ahkerasta hakemusten lähettelystä huolimatta ole päässyt vielä yhteenkään haastatteluun. Kiinnostaisi kuulla muiden samantapaisessa tilanteessa olevien mielipiteitä siitä, miksi niitä töitä on ihan oikeasti niin hel... vaikeaa saada.
Kommentit (2374)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)
Vaikutat niin mulk*lta, että en tekisi edes kuluvaa päivää loppuun.
Valmistuin yliopistosta suoraan kortistoon 2006 ja olin työttömänä (välillä jollain työkkärin kursseilla) syksyyn 2014 asti. Siitä lähtien töissä. Kokoajan hain töitä, kukaan ei ollut kiinnostunut. Aika masentavaa oli mutta en antanut periksi..
Vierailija kirjoitti:
Miksi työnantajat vihaavat yli 40 - vuotiaita?
Ylimielisiä.Luulevat olevansa jotain.Onneksi nekään eivät pysy nuorina.
Ajattelin ryhtyä bussikuskiksi:
Vierailija kirjoitti:
Outo kommentti. Vakituisia paikkoja on ihan koko ajan haussa. Ehkä sinä olet alalla (sote?), jolla töihin tullaan vain määräaikaisuuksien kautta, mutta kaikkialla ei ole tuollaista. Minä olen lähes aina hakenut vain vakituisiin töihin ja sellaisiin myös sitten päässyt. Olisi todella ihmeellistä, jos ilmoituksessa lukisi "toistaiseksi voimassa oleva työsuhde", mutta haastattelussa yritettäisiin kääntää asia määräaikaiseksi. En edes menisi sellaiseen huijarifirmaan, vaikka haluaisivat minut.
Tällä hetkellä haen pääasiassa vain osa-aikaisuuksia, mutta eipä niitä ole yhtään sen helpompi saada kuin kokoaikaisia töitä (oli sitten kyseessä vakituinen tai määräaikainen).
Monella on väärä käsitys siitä, että vain vakitöitä olisi vaikea saada. Ehkä se johtuu juuri siitä, että ollaan vain sen oman alan kuplassa (just esim. sote-ala), ja luullaan, että kaikkialla toimitaan samoin.
En ole sote-alalla, mutta meidänkin alalle tosiaan "tullaan" sijaisuuksien kautta. Vakituisia paikkoja on toki julkisessa haussa, mutta ne täytetään käytännössä aina heillä, jotka ovat jo ennestään sijaisuuksia tekemässä tai lähiaikoina tehneet. Jokunen muu hakija saattaa sitten päästä haun kautta sijaiseksi ja joskus myöhemmin saada sen vakipaikan, kun sellainen taas aukeaa... Poikkeuksena korkeakoulutetut tehtävät joissa vaaditaan tiettyä erikoistumista, niihin on kyllä otettu porukkaa ihan toiselta puolelta Suomea kun ei omista ole löytynyt.
Ei millään pahalla, mutta taidat itse elää ihan siellä oman alasi kuplassa sinäkin ja luulla, että kaikkialla toimitaan samoin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)Vaikutat niin mulk*lta, että en tekisi edes kuluvaa päivää loppuun.
Katsos kun vuokrafirman työntekijöitä ei voi noin vaan pölliä, ja yhden tai kahden työvuoron perusteella on vähän hätiköityä alkaa maksamaan rekrytointimaksua (joka on noin puolen vuoden palkkaa vastaava summa) helpompaa on palkata sit suoraan.
Vuokrafirman työntekijöitä kyllä palkataan, jos on vakkareille tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)Vaikutat niin mulk*lta, että en tekisi edes kuluvaa päivää loppuun.
Katsos kun vuokrafirman työntekijöitä ei voi noin vaan pölliä, ja yhden tai kahden työvuoron perusteella on vähän hätiköityä alkaa maksamaan rekrytointimaksua (joka on noin puolen vuoden palkkaa vastaava summa) helpompaa on palkata sit suoraan.
Vuokrafirman työntekijöitä kyllä palkataan, jos on vakkareille tarvetta.
Ihan sama mitä enää selität. Kun mulk*nleiman kerran saa se ei enää pois lähde selittelemällä.
Osa työpaikkailmoituksista TE-palveluiden sivuilla ovat työnhakijan näkökulmasta kannattamattomia ja osa palkkaukseltaan jopa laittomia. Minkä vuoksi kukaan ei valvo näitä ilmoituksia ja tarvittaessa sensuroi näitä orjatyötä hakevia "yhteiskunnan tukipilareita" kokonaan listoilta pois ennen kuin ovat valmiita tarjoamaan muutakin työtä kuin posetiivarin apinan osa-aikaista 11 päivän keikkaa?
Kai ne nyt työkkärissäkin tajuavat, että kukaan ei halua ottaa pellen pestiä vastaan tai jos ottavat niin ainoastaan aktiivisen leikkurin välttääkseen. Tämä pelleilykö muka kannustaa hakemaan töitä tai oikeasti auttaa pääsemään käsiksi säännöllisiin työtuloihin?
Yritykset hyrkertelevät kun aktiivimallit vol.1 ja piakkoin vol.2 ajavat työttömiä nurkkaan ja työnantajat voivat kohdella jokaista työnhakijaa tai palkkatyöläistään kuin roskaa. Edes paskimman työn saadessaan tulisi työntekijän mielistellä, joustaa ja tehdä hommia niska limassa, että olisi edes promillen mahdollisuus jatkaa työsuhdetta, mutta edes kollegoihin nähden ylivertainen suoriutuminen ja omistautuminen eivät takaa muuta kuin väkinäistä hymyä kun sinulle toivotetaan hyvää jatkoa ja ohjataan pelkistetty työtodistus käpälässä kohti ovea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- jos nyt ajatellaan, että pääsisin tänne teidän varastoon töihin niin toki toivoisin että olisin näyttänyt sitten ja miten hyvä ja luotettava olen ja olisin ehkä löytänyt teiltä vähän vastuullisempia hommia mutta sinällään, koska minulla on täällä Perähikiällä koti ja avopuoliso ja niin tuskin sen kauemmas täältä olen suunnannut.
Kiitos, tässä oli ihan toteuttamiskelpoinen (ja jokaisen muokattavissa oleva) idea koskien "missä näet itsesi viiden vuoden päästä?" -kysymykseen.
Muuten ihan ok vastaus, kunhan jättää pois tuon osuuden jossa heti kättelyssä, ennenkun on edes työtä saanut, kertoo että ei mua kiinnosta tämä työ oikeasti, ja ihan muualle mä tähtään kun tähän duuniin mitä nyt haen.
Minusta se kuulosti pikemmin siltä, että haluan tehdä nämä työt niin hyvin, että haluatte minut vielä vaativampiinkin tehtäviin. Ja niitä tehdessä aion opetella muutakin kuin pakolliset kuviot, juuri niitä vaativampia töitä varten.
Sitten tietysti jos firma on surkean pieni, eikä ole mitään etenemismahdollisuuksia, ennuste on huono. Silti voi olla hänelle hyvä diili tehdä töitä vuoden verran hyvin, saada sinulta hyvät suositukset, ja pystyä hakemaan seuraavaa työtä samalla kun on töissä.
Ja jos maksat kunnon palkkaa, pystyy säästämään seuraavaa työtä varten, niin että voi oataa siistit työvaatteet ja auton jolla pääsee työn perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)
Okei, avaan tätä vähän kun vuokratyö ei ehkä ole kaikille tuttua.
Tässä tämä työtä kyselevä siis haluaa ongelmia meille molemmille.
Niin kauan kun hänellä on voimassaoleva sopimus työnantajansa (eli vuokrafirman) kanssa, niin on kiellettyä maksaa suoraan hänelle, ei siis edes yhtä työvuoroa voi teettää suoraan talon laskuun.
Vuokratyöntekijöitä kyllä usein palkataan sitten kun ovat näyttäneet osaamisensa ja paikkoja avautuu, ja kun he siirtyvät talon työntekijöiksi, maksetaan heistä rekrytointimaksu vuokrafirmalle. Mutta silloinhan tiedetään millainen työntekijä saadaan, joten maksu on ihan oikeutettu.
Mutta jos vain pari työvuoroa tehtyään joku alkaa kysellä talon työntekijäksi siirtymistä, niin en tiedä alkaako monikaan yritys maksaa siinä vaiheessa sitä rekrymaksua, joka siis voi olla jopa puolen vuoden palkkaa vastaava summa.
Silloin olisi järkevämpää itse etsiä työntekijät, tai maksaa siitä että rekryfirma etsii sopivia ehdokkaita, jotka tulevat meille haastatteluun ja joista sitten valitaan.
Avoimien paikkojen tiedustelu, se kuinka niitä haetaan jne on järkevää siinä vaiheessa kun on näyttänyt osaamisensa, ja ollut töissä jo jonkun aikaa, silloin on ihan realistinen mahdollisuus siirtyä talon työntekijäsi.
Mutta ei heti ensimmäisellä viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)Okei, avaan tätä vähän kun vuokratyö ei ehkä ole kaikille tuttua.
Tässä tämä työtä kyselevä siis haluaa ongelmia meille molemmille.
Niin kauan kun hänellä on voimassaoleva sopimus työnantajansa (eli vuokrafirman) kanssa, niin on kiellettyä maksaa suoraan hänelle, ei siis edes yhtä työvuoroa voi teettää suoraan talon laskuun.
Vuokratyöntekijöitä kyllä usein palkataan sitten kun ovat näyttäneet osaamisensa ja paikkoja avautuu, ja kun he siirtyvät talon työntekijöiksi, maksetaan heistä rekrytointimaksu vuokrafirmalle. Mutta silloinhan tiedetään millainen työntekijä saadaan, joten maksu on ihan oikeutettu.Mutta jos vain pari työvuoroa tehtyään joku alkaa kysellä talon työntekijäksi siirtymistä, niin en tiedä alkaako monikaan yritys maksaa siinä vaiheessa sitä rekrymaksua, joka siis voi olla jopa puolen vuoden palkkaa vastaava summa.
Silloin olisi järkevämpää itse etsiä työntekijät, tai maksaa siitä että rekryfirma etsii sopivia ehdokkaita, jotka tulevat meille haastatteluun ja joista sitten valitaan.Avoimien paikkojen tiedustelu, se kuinka niitä haetaan jne on järkevää siinä vaiheessa kun on näyttänyt osaamisensa, ja ollut töissä jo jonkun aikaa, silloin on ihan realistinen mahdollisuus siirtyä talon työntekijäsi.
Mutta ei heti ensimmäisellä viikolla.
Tuosta alusta unohtui..
Ongelmilla tarkoitin että jos vuokrafirman työntekijä palkataan taloon, eikä ilmoiteta siitä mihinkään, niin melkoiset sanktiot on luvassa kun asia tulee ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)Vaikutat niin mulk*lta, että en tekisi edes kuluvaa päivää loppuun.
Katsos kun vuokrafirman työntekijöitä ei voi noin vaan pölliä, ja yhden tai kahden työvuoron perusteella on vähän hätiköityä alkaa maksamaan rekrytointimaksua (joka on noin puolen vuoden palkkaa vastaava summa) helpompaa on palkata sit suoraan.
Vuokrafirman työntekijöitä kyllä palkataan, jos on vakkareille tarvetta.Ihan sama mitä enää selität. Kun mulk*nleiman kerran saa se ei enää pois lähde selittelemällä.
Ihan tyypillistä, kommentoidaan asiaa josta ei tiedä mitään, ja kun kuulee faktat ja huomaa olleensa väärässä, niin vittuillaan vastapuolelle että se oma tyhmyys unohtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ihmeitäkin kyllä tapahtuu. Itse sain vakityöpaikan 57-vuotiaana, omalta alalta. Ilman
mitään suhteita. Tosin ensin tein vuorotteluvapaan sijaisuuden alle. Eli never give up hope,
vaikka itsekään en tuohon ihan uskonut. Satoja hakemuksia ja ehkä 6 haastattelua takana.Tässähän se just on mitä moni työnhakija ei tunnu tajuavan. Ei niitä pitkäaikaisia tai vakipaikkoja jaeta automaattisesti hakemuksia lähetteleville, vaikka miten olis ilman kirjoitusvirheitä ja valokuvakin mukana. Normaali tapa päästä vakituiseen työpaikkaan on ikävä kyllä se, että tekee ensin pätkissä sijaisuuksia tms. kyseiseen firmaan ja sitten kun on hyväksi todettu, niin on aika hyvissä asemissa jo, kun seuraava paikka avautuu. Ihme kuvitelmia porukalla ihan iästä riippumatta, että muutaman hakemukseen jälkeen pitäis päästä jo hyvään työpaikkaan - meillekin ilmaantuu säännöllisesti sijaisiksi näitä just valmistuneita, jotka vinkuu että kaks vuotta valmistumisesta jo eikä vieläkään vakipaikkaa, kyllä on törkeetä. NO SHIT, sanoo 90-luvun alun lama-aikaan valmistunut ja pyörittelee silmiään...
Parhaita on nää jotka tulee vuokrafirman kautta ja parin viikon työskentelyn jälkeen alkaa kysellä töitä, meiltä!!! Että hänen puolesta voidaan tehdä ihan vakituinen sopimus / ellei nyt voi palkata, niin heti kun meillä paikka aukeaa, ihan mikä vaan, niin hän voi ottaa sen / pitääkö tehdä työhakemus jos haluu vakipaikan jne
(Mitäpäs jos nyt menisit ja tekisit ensin vaikka tän sovitun jakson loppuun, lisäksi me kyllä ilmotellaan jos haetaan vakkaria)Okei, avaan tätä vähän kun vuokratyö ei ehkä ole kaikille tuttua.
Tässä tämä työtä kyselevä siis haluaa ongelmia meille molemmille.
Niin kauan kun hänellä on voimassaoleva sopimus työnantajansa (eli vuokrafirman) kanssa, niin on kiellettyä maksaa suoraan hänelle, ei siis edes yhtä työvuoroa voi teettää suoraan talon laskuun.
Vuokratyöntekijöitä kyllä usein palkataan sitten kun ovat näyttäneet osaamisensa ja paikkoja avautuu, ja kun he siirtyvät talon työntekijöiksi, maksetaan heistä rekrytointimaksu vuokrafirmalle. Mutta silloinhan tiedetään millainen työntekijä saadaan, joten maksu on ihan oikeutettu.Mutta jos vain pari työvuoroa tehtyään joku alkaa kysellä talon työntekijäksi siirtymistä, niin en tiedä alkaako monikaan yritys maksaa siinä vaiheessa sitä rekrymaksua, joka siis voi olla jopa puolen vuoden palkkaa vastaava summa.
Silloin olisi järkevämpää itse etsiä työntekijät, tai maksaa siitä että rekryfirma etsii sopivia ehdokkaita, jotka tulevat meille haastatteluun ja joista sitten valitaan.Avoimien paikkojen tiedustelu, se kuinka niitä haetaan jne on järkevää siinä vaiheessa kun on näyttänyt osaamisensa, ja ollut töissä jo jonkun aikaa, silloin on ihan realistinen mahdollisuus siirtyä talon työntekijäsi.
Mutta ei heti ensimmäisellä viikolla.
Onko se jotenkin paha juttu jos kysellään? Moni ei tiedä näitä asioita, turha moittia kyselijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Okei, avaan tätä vähän kun vuokratyö ei ehkä ole kaikille tuttua.
Ei takuulla ole, täälläkin kommentoi ilmeisesti monta sellaista joilla ei ole mitään hajua mistään nykytyöelämän asioista. Vakipaikka pitäisi vaan heti saada pari hakemusta lähetettyään ja omalta alalta tietysti, mieluiten samantien kokemuslisillä höystettynä... Kuinkahan monen pitkäaikaistyöttömän olen kuullut hokevan, että he eivät ainakaan mihinkään riistovuokrafirmaan mene töihin, eivätkä varsinkaan työharjoitteluihin, johan sitä työntekoa tuli harjoiteltua siellä edellisessä firmassa jossa olin viimeiset 20 vuotta töissä!! On kyllä kumma, ettei työnantajat ole samaa mieltä näiden ihmisten korvaamattomuudesta juuri heidän firmalleen ;)
Tosielämän esimerkki. Vuonna 2004 meitä jäi kolme suht samanikäistä (nyt vähän vaille 50) naista työttömäksi. Kaksi muuta oli edellämainitun kaltaisia eikä ole vaikea arvata, ettei heillä ole vieläkään mitään vaki- tai juuri muitakaan työpaikkoja. Pitkiä työttömyyskausia, jotain työkkärin höpökursseja, ei mitään järkevää. Itse menin heti vuokrafirman listoille, tein muutaman vuoden hommia sitä kautta (kahdesti kysyttiin työpaikan puolesta vakkariksi, itselläni oli muita suunnitelmia, joten jatkoin vuokrana). Oman alani määräaikaisuus (4kk) muualla tuli hakuun, hain, pääsin, tein määräaikaisia pari vuotta ja kun vakipaikkoja tuli hakuun, sain sellaisen. Enpä olisi tänä päivänäkään taatusti missään vakituisena, jos olisin vuonna 2004 kuvitellut, ettei vuokratyöt ja lyhyet pätkät sovin Minun Arvolleni Ja Kokemukselleni...
Kirjoitan työttömän ystävänä. Olen itse aina ollut töissä. Olen ollut yrittäjä vuodesta 2001 lähtien ja sen päälle kaikkaillut muille työnantajille, vaikka palkka riittää koko perheen elättämiseen ominkin voimin. Uusia bisnesideoita pää täynnä ja olen koittanut kerätä sopivia henkilöitä toteuttamaan niitä mun kanssa, koska ymmärrän, etten kykene niihin yksin aikataulullisista syistä. No, yhden ystävän sitten tapasin aiheen tiimoilta, on jo vanha pieru kuten itsekin, eikä hän ole koskaan ollut oman alansa töissä (yliopistotutkinto)., eikä muutamaa keikkatyötä lukuunottamatta missään muissakaan hommissa. No, paltsu alkaa ja näen hänestä aivan toisenlaisen puolen kuin ikinä aiemmin. Hän on aivan ahdistavan negatiivinen, haluan vain poistua huoneesta. Ymmärrän, että on vaikea olla positiivinen niin pitkän työttömyysputken jälkeen, mutta en voi mitenkään ottaa sellaista kivirekeä perässävedettäväksi projektiin, johon minunkin pitöö panostaa 110% tai enemmän ja jaksaa puskea kaikenlaisten esteiden yli.
Eilen luin kirjan hyvästä johtamisesta ja mitä henkilökuntaa palkatessa pitää ottaa huomioon. Tärkeintä oli oikean motivaation ja asenteen omaavan henkilön löytäminen, koska kaiken muun (tiedot, taidot, talon tavat miten asiat pitää tehdä) voi opettaa itse. Jos motivaatio ja asenne on edes lähelle niin negatiivinen kuin tällä ystävälläni, niin itseäni lähinnä itkettäisi se, että tuhlasin aikaa sekuntiakaan koko henkilöön. Koska jokaisen työntekijän tehtävä on tuottaa yritykselle enemmän rahaa, kuin mitä työntekijän palkkaan menee. Enkä usko hetkeäkään, että tuollaisella asenteella on mahdollista toimia minun kanssa toimivana tiiminä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, avaan tätä vähän kun vuokratyö ei ehkä ole kaikille tuttua.
Ei takuulla ole, täälläkin kommentoi ilmeisesti monta sellaista joilla ei ole mitään hajua mistään nykytyöelämän asioista. Vakipaikka pitäisi vaan heti saada pari hakemusta lähetettyään ja omalta alalta tietysti, mieluiten samantien kokemuslisillä höystettynä... Kuinkahan monen pitkäaikaistyöttömän olen kuullut hokevan, että he eivät ainakaan mihinkään riistovuokrafirmaan mene töihin, eivätkä varsinkaan työharjoitteluihin, johan sitä työntekoa tuli harjoiteltua siellä edellisessä firmassa jossa olin viimeiset 20 vuotta töissä!! On kyllä kumma, ettei työnantajat ole samaa mieltä näiden ihmisten korvaamattomuudesta juuri heidän firmalleen ;)
Tosielämän esimerkki. Vuonna 2004 meitä jäi kolme suht samanikäistä (nyt vähän vaille 50) naista työttömäksi. Kaksi muuta oli edellämainitun kaltaisia eikä ole vaikea arvata, ettei heillä ole vieläkään mitään vaki- tai juuri muitakaan työpaikkoja. Pitkiä työttömyyskausia, jotain työkkärin höpökursseja, ei mitään järkevää. Itse menin heti vuokrafirman listoille, tein muutaman vuoden hommia sitä kautta (kahdesti kysyttiin työpaikan puolesta vakkariksi, itselläni oli muita suunnitelmia, joten jatkoin vuokrana). Oman alani määräaikaisuus (4kk) muualla tuli hakuun, hain, pääsin, tein määräaikaisia pari vuotta ja kun vakipaikkoja tuli hakuun, sain sellaisen. Enpä olisi tänä päivänäkään taatusti missään vakituisena, jos olisin vuonna 2004 kuvitellut, ettei vuokratyöt ja lyhyet pätkät sovin Minun Arvolleni Ja Kokemukselleni...
Mulla kävi noin jo yo-opiskelujen loppuvaiheessa. Tein keikkoja vuokrafirman kautta vuoden. Eräs yritys teki haun tähän vuokrafirmaan. Kolme kutsuttiin haastatteluun ja minä pääsin sisään.
No tuli muita huolia ja irtisanouduin tästä työpaikasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin. Ei ollut voimia työnhakuun, koska elämässä tapahtui muuta järkyttävää.
Nyt haen taas töitä ja pidän erittäinkin varteenotettavana vaihtoehtona myös keikkailla samassa vuokrafirmassa kuin silloin ennen. Siitä sai valtavan laajan otannan erilaisista pääkaupunkiseudulla olevista yrityksistä ja oppi näkemään hyvinkin erilaisia toimintatapoja. Jos on valtavan introvertti niin voi stressata, mutta itse koin keikkailun jopa virkistäväksi.
Tein paljon töitä aikana kun opiskelin yliopistossa.
Sitten tein gradun ja ei työt enää maita. Odottelen parempaa.
Miksi minun pitäisi mennä samalla palkalla samoihin töihin uudestaan?
Odotan korkeampaa palkkaa. Olen sentään Filosofian Maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työnantajat vihaavat yli 40 - vuotiaita?
Ylimielisiä.Luulevat olevansa jotain.Onneksi nekään eivät pysy nuorina.
Ja jotkut kuvittelevat pelkän iän mukaan että kyseessä on joku tantta. Aika moni 40 vuotias on itseasiassa vielä aika nuori. Ikärasismia on kuvitella iän perusteella jotain tapaamatta koko ihmistä.
min en edes koeta hakea töitä kun on tässä muutakin painetta päällä
Outo kommentti. Vakituisia paikkoja on ihan koko ajan haussa. Ehkä sinä olet alalla (sote?), jolla töihin tullaan vain määräaikaisuuksien kautta, mutta kaikkialla ei ole tuollaista. Minä olen lähes aina hakenut vain vakituisiin töihin ja sellaisiin myös sitten päässyt. Olisi todella ihmeellistä, jos ilmoituksessa lukisi "toistaiseksi voimassa oleva työsuhde", mutta haastattelussa yritettäisiin kääntää asia määräaikaiseksi. En edes menisi sellaiseen huijarifirmaan, vaikka haluaisivat minut.
Tällä hetkellä haen pääasiassa vain osa-aikaisuuksia, mutta eipä niitä ole yhtään sen helpompi saada kuin kokoaikaisia töitä (oli sitten kyseessä vakituinen tai määräaikainen).
Monella on väärä käsitys siitä, että vain vakitöitä olisi vaikea saada. Ehkä se johtuu juuri siitä, että ollaan vain sen oman alan kuplassa (just esim. sote-ala), ja luullaan, että kaikkialla toimitaan samoin.