Miehen kuorsaaminen ajanut itseni masennukseen, jatkuvaan univelkaan. Mietin avioeroa

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkiolosuhteissa asumme, eikä todellakaan ole varaa hommata isompaa, kaksikerroksista asuntoa. Mies ei ymmärrä asian vakavuutta, vaan pitää asiaa vain osittain jopa hauskana. Välillä suostuu nukkumaan sohvalla. Mies on hoikka ja liikunnallinen, ei mitään uniapneaa tms. Kuorsaus vain on niin järkyttävää, että en jaksa enää. Työmatkalla ollessasi olin haltioitunut kun sain nukkua hotellissa heräämättä 20 kertaa helvetinmoiseen pihinään ja jyrinään.

Ukko ulkoruokintaan, pysyvästi.

Jos miehen on vaikea hahmottaa, että asia on ongelma, voithan ystävällisesti havainnollistaa sitä hänelle herättämällä hänet aina kun itse heräät. Napakka tönäisy kylkeen ja kunnon kiljaisu 20 kertaa yössä on rakkauden teko ajattelemattomalle puolisolle. Hän tulee kiittämään sinua liittonne pelastamisesta, uskon.

Hanki kunnon sänky tai patja olohuoneeseen ja nuku siinä! Tuohan on kidutusta jos ei saa nukutuksi.

Meillä on erilliset makkarit juuri tuon ongelman vuoksi. Tai sitten menet hotelliin silloin tällöin nukkumaan.

Miehesi on todella ajattelematon kun ei ajattele sinun hyvinvointiasi.

Et ole kuullut korvatulpista?[/quote]

Et ole sinä kuullut korvatulppien aiheuttamista korvatulehduksista, korvasärystä ja kutinasta?

Tuollainen melualtistus aiheuttaa kuulonalenemaa muiden vaivojen lisäksi.

Ap, mä jätin katuporamiehen  osittain kuorsauksen vuoksi enkä ole katunut .

Hei haloo. Ei ole olemassa korvatulppia, mitkä eristäisi kovan kuorsausäänen. Eikä tulppien kanssa nukkumine onnistu kaikilta.

Minun mieheni kuorsasi myös todella kovaäänisesti. Itse olen herkkäuninen, joten olin tulla hulluksi sen äänen kanssa. Hän sai lääkäriltä Avamys-nimisen lääkkeen, jota suihkitaan nokkaan ja se avaa röörejä. Se on helpottanut yllättävän paljon. Edelleen hän kuorsaa välillä, mutta ei läheskään niin paljon ja kovaäänisesti kuin ennen.

Jos rakastat niin et todellakaan eroa tuon takia. Mies ei voi sille mitään. Itsellä on vähän samantapainen tilanne ja teimme kaksiossa niin että mies nukkuu olohuoneessa parisängyssämme ja itse siirryn makuuhuoneeseen nukkumaan omaan sinne erikseen hankittuun sänkyyni sitten kun huomaan että mies alkaa kuorsata. Korvatulpat mukaan ja ovi kiinni, se on siinä. Molemmat heräämme pirteinä ja levänneinä.

Nauhoita joskus sitä kuorsaamista, soita sitä miehelle, ja kysy, pystyisikö itse nukkumaan sellaisessa metelissä.

Vierailija kirjoitti:

Onko siis ihan tutkittu ettei ole uniapneaa? Se joku paineistuslaite, tai mikä onkaan, auttaa kyllä siihen.

Se paineistuslaite se vasta meteliä pitääkin.

Minusta on ihan hyvä neuvo herättää mies aina kun itse herää, jos hän ei muuten tajua, että se on oikeasti ongelma. On myös outoa kuvitella, että parisuhteessa pitäisi alunperinkään nukkua samassa sängyssä. Ei tarvitse. Kokeile nyt ensin sitä, että hankitte molemmille oman sängyn ja nukutte eri huoneissa. Jos ukko ei tajua, että asia on ongelma eikä huonejärjestely toimi niin sitten ei voi muuta kuin erota. Sekin on hyvä ratkaisu.

Minulla sama ongelma kuin aloittajalla. Meilläkin pieni kaksio, ei edes varapatjaa ja sohvallakaan ei voi nukkua kun kahden istuttava. Teen joskus itselleni petin päiväpeitolla olkkarin lattialle jossa kovalla yritän nukkua. Ollaan oltu 13 vuotta yhdessä ja minä aina herkkäuninen enkä saa helposti unta ja herään pienimpäänkin. Joskus koitin korvatulppia mutta ne ei ole korville hyväksi pidemmän päälle kun korvissa ei kierrä ilma jne enkä kuulisi jos esim.palohälytin soisi jne. Joskus tuntuu että pää räjähtää ja en jaksa enää. Mies ei ota asiaa vakavasti vaikka hänellä joskus hengityskatkoksiakin yöllä. Jatkuvaa toisen tönimistä yöt että kumppani vaihtaisi asentoa ja ei se ole kumppanillekaan mukavaa. Nyt oli vielä hänellä flunssa pari viikkoa niin se kuorsaus oli infernaalista!! Erota en sen vuoksi tahdo mutta välillä tuntuu että yöllä enää jaksa ja kestä, tulen hulluksi! Voimia aloittajalle!

hulluudenpartaalla kirjoitti:

Minulla sama ongelma kuin aloittajalla. Meilläkin pieni kaksio, ei edes varapatjaa ja sohvallakaan ei voi nukkua kun kahden istuttava. Teen joskus itselleni petin päiväpeitolla olkkarin lattialle jossa kovalla yritän nukkua. Ollaan oltu 13 vuotta yhdessä ja minä aina herkkäuninen enkä saa helposti unta ja herään pienimpäänkin. Joskus koitin korvatulppia mutta ne ei ole korville hyväksi pidemmän päälle kun korvissa ei kierrä ilma jne enkä kuulisi jos esim.palohälytin soisi jne. Joskus tuntuu että pää räjähtää ja en jaksa enää. Mies ei ota asiaa vakavasti vaikka hänellä joskus hengityskatkoksiakin yöllä. Jatkuvaa toisen tönimistä yöt että kumppani vaihtaisi asentoa ja ei se ole kumppanillekaan mukavaa. Nyt oli vielä hänellä flunssa pari viikkoa niin se kuorsaus oli infernaalista!! Erota en sen vuoksi tahdo mutta välillä tuntuu että yöllä enää jaksa ja kestä, tulen hulluksi! Voimia aloittajalle!

Nyt kyllä hämmästyttää. Jos on ollut tuollainen ongelma jo 13 vuotta, niin MIKSI et ole ratkaissut sitä? Miehelle pitää tehdä selväksi, että se ON ongelma. Sen jälkeen se ratkaistaan yhdessä. Esimerkiksi ei muuteta minikokoiseen kaksioon. Ja miksi helkkarissa se kuorsaamisen takia valvova vain joutuisi siirtymään omasta sängystään? Hankkikaa kunnollinen sohva jossa voi nukkua, tai pysyvästi toinen vuode toiseen huoneeseen. Kyllä tällaiset asiat on ratkaistavissa. Se on vain halusta kiinni.

Kuten joku jo ehdotti, nauhoita miehen kuorsausta niin se saa itse kuulla kuinka järjettömän hirveetä se on. Ja miksi se on aina se joka ei kuorsaa jonka pitää siirtyä olkkarin kapeelle sohvalle nukkumaan? Oikeesti, mies on itsekäs kun ei ota tätä ongelmaa tosissaan.

Siis jos mikään ratkaisuvaihtoehto ei käy, olisiko tästä apua? Kun mies alkaa TAAS kuorsata, ap ja naapurit ottavat kepit käteen ja pieksevät kuorsaajan ennalta tilattuun ambulanssiin, jossa tältä sidotaan kädet ja jalat, ja sen jälkeen kyörätään pakolliseen kurkku- äänihuuli- ja varmuuden vuoksi kuohintaleikkaukseen. 

Voi olla että tästä seuraa joitain sanktioita, jotka kannattaa ottaa huomioon toimintasuunnitelmaa tehdessä. 

Joten kannattaisi ehkä yrittää sillä puheyhteys- ja hoitoonohjauslinjalla kuitenkin, jos ei erota halua.

Mies käy töissä, ansaitsee unen enemmin kuin minä joka en ole nyt töissä. Lisäksi hän ei näe asiassa ongelmaa, eikä mahdollisia terveysriskejä. Turhaa lässytystä kuulemma. Milläs käännät jääräpään pään? Lääkäriin ei menisi ikinä asian tiimoilta. Minulla ei varaa edes käytetyn sohvan ostoon ja kuljetuksiin ja mies ei osta uutta sohvaa koska ei ole mitään ongelmaa olemassa, hänen mielestään.

hulluudenpartaalla kirjoitti:

Mies käy töissä, ansaitsee unen enemmin kuin minä joka en ole nyt töissä. Lisäksi hän ei näe asiassa ongelmaa, eikä mahdollisia terveysriskejä. Turhaa lässytystä kuulemma. Milläs käännät jääräpään pään? Lääkäriin ei menisi ikinä asian tiimoilta. Minulla ei varaa edes käytetyn sohvan ostoon ja kuljetuksiin ja mies ei osta uutta sohvaa koska ei ole mitään ongelmaa olemassa, hänen mielestään.

1. Unta ei tarvitse ansaita työssäkäynnillä.

2. Miksi pysyt suhteessa, jossa sinun perustarpeitasi ei kunnioiteta?

Käytättekö te korvatulppia varmasti oikein? Mieheni kuorsaa todella kovaa, mutta korvatulpat oikein asennettuna kyllä torppaavat sen äänen. Meille ne eivät olleet ratkaisu sillä pelkäsin etten herää herätyskelloon ja heräilin sitten jokatapauksessa öisin. Mies kyllästyi yöllisiin lyönteihin ja potkuihin ja muutti eri huoneeseen vuodesohvalle. Nyt ollaan taas levänneitä ja onnellisia.

No kyllähän se niin on että mies on raskaassa fyysisessä työssä että se uni on elinehto hänelle. Toki minullekin, mutta voin siitä enemmän tinkiä. Se että mies kuorsaa eikä pidä sitä ongelmana ei tarkoita että meidän parisuhde on huono jne. Eli niitä ei voi vetää yksi yhteen.

Miehen pitäisi kunnioittaa sun perustarpeita. Hyvät yöunet olisi tärkeää. Ehdota hänelle lääkärikäyntiä. Jos hän sinusta välittää ja kunnioittaa, hän käy lääkärissä. Jos ei mies lääkäriin halua mennä, tee mitä mielestäsi pitää tehdä.