Te, jotka hakaudutte vain ja ainoastaan raskassuhteisiin: miksi?

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kiintyneitä mutta kummallakin on oma elämänsä, yhdessä ei vietetä joka hetkeä, ja yhdessäoloaika on mahdollisimman pitkälle mukavaa laatuaikaa, ei anoppilassa käyntiä tai Ikeassa hikoilua. Näin suhteessa säilyy paljon helpommin tuoreus, kiinnostus, eroottisuus ja tietty mysteeri.

Jos tuo on käsitys "raskassuhteista", en ihmettele. Liekö sitten johtuu siitä, että ikää on jo enemmän, mutta emme elä elämäämme miellyttääksemme muita tai sälyttämällä niskaamme turhia velvollisuuksia, vaan viettääksemme mahdollisimman paljon laatuaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Ok, kiitos vastauksista kaikille jotka näitä termejä avasivat. Itse olen vissiin sitten ollut raskassuhteissa, tosin kevyiltä ne minusta ovat tuntuneet kun on ollut niin tasaista ja helppoa :) Tiedän kyllä että olen ollut (poikkeuksellisen?) onnekas kun kaikki kumppanit ovat olleet fiksuja ja vastuullisia tyyppejä joiden kanssa ei ole tarvinnut riidellä jostain lomanvietosta tai roskien viemisestä.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus, kiintymys, halu olla toisen lähellä ja jakaa arki. On ihanaa nukkua toisen kainalossa joka yö, tehdä arkiset tylsät asiat yhdessä, ei kaupassakäyntikään oo niin tylsää kaksin :) Koen myös, että kaksin asuessa pääsee helpommalla, voi vuorotellen hoitaa ruuanlaitot, pyykit, tiskit. Seksiä voi harrastaa aamuin illoin.

Eikä tämä tarkota, että oltais aina yhdessä, työt ja omat harrastukset vie itseasiassa suurimman osan aikaa, mutta illalla onkin ihana sitten yhdessä rentoutua yhteisessä kodissa. Ja tykkään olla myös yksin ja vaadinkin välillä ihan omaa aikaa ja aina olen sitä saanut kun olen tarvinnut.

Minusta oli alkuun hyvin raskasta se, että vierailtiin aina toisen luona yökylässä ja omia tavaroita piti kuskailla ees taas. Ei tuntunut oikeen mikään paikka kodilta, nyt molemmilla on samassa paikassa omat tärkeät tavarat.

Kaikenkaikkiaan siis minulle ja miehelle arki on mielekkäämpää kun on rakas ihminen sitä jakamassa.

Varmaan tuo on palkitsevaa, jos nimenomaan haluaa jakaa arkea toisen kanssa.

Itse en kyllä ole koskaan kokenut, että kaksin asuessa pääsisi kotitöissä helpommalla. Tämä johtuu kyllä varmaan siitä, että olen siistimpi ihminen kuin yksikään nainen, jota olen tapaillut, ja vieläpä melkoinen minimalisti. Olen optimoinut kotityöni niin hyvin, että toinen ihminen samassa asunnossa pakostakin enemmän kuin tuplaisi nykyisten kotitöiden määrän.

Pidän nykyisesti kodistani ja toistaiseksi ei ole ainakaan tullut sellaista oloa, että pitäisi asua yhdessä. Tyttöystävälläni on täällä hylly omia tavaroitaan varten, ja se riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Juuri näin! Kevytsuhteessa poistuu arviollta 70 % kaikista parisuhdeongelmista kertarysäyksellä. Ei tarvitse koskaan riidellä siitä, miten toinen tiskaa tiskit, käyttääkö hän liikaa rahaa harrastuksiin, miksei voi lähteä anopin luokse, kumpi nousee lapsen kanssa...

Niin paljon mukavampaa ja vapaampaa, ja rakkaudelle ja erotiikalle on enemmän tilaa!

Jokainen tietysti tavallaan, mutta ei minulla ole raskassuhteissa ollut oikeastaan ikinä mitään yllä luetelluist485a ongelmista. Rakkutta ja erotiikkaakin riittää arjesta huolimatta.

Kai minä vain olen raskassuhdetyyppiä. Minulle arki ja kaiken jakaminen on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kiintyneitä mutta kummallakin on oma elämänsä, yhdessä ei vietetä joka hetkeä, ja yhdessäoloaika on mahdollisimman pitkälle mukavaa laatuaikaa, ei anoppilassa käyntiä tai Ikeassa hikoilua. Näin suhteessa säilyy paljon helpommin tuoreus, kiinnostus, eroottisuus ja tietty mysteeri.

Jos tuo on käsitys "raskassuhteista", en ihmettele. Liekö sitten johtuu siitä, että ikää on jo enemmän, mutta emme elä elämäämme miellyttääksemme muita tai sälyttämällä niskaamme turhia velvollisuuksia, vaan viettääksemme mahdollisimman paljon laatuaikaa.

Todennäköisesti johtuu iästä! Toisen itsenäisyyttä ja yhteistä nautiskelua korostavat kevytsuhteet ovat suosituimpia nimenomaan toisella kierroksella olevien keskuudessa. Ikä tuo kykyä keskittyä oleelliseen ja poistaa paineet leikkiä mallikotia.

Onko tämä joku spin off tuolle etusivulle pesiytyneeseen "kuinka kauan sinulla kesti raskautua?"-ääliöketjuun? Raskas-sanan omituiset muunnokset ry asialla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Ok, kiitos vastauksista kaikille jotka näitä termejä avasivat. Itse olen vissiin sitten ollut raskassuhteissa, tosin kevyiltä ne minusta ovat tuntuneet kun on ollut niin tasaista ja helppoa :) Tiedän kyllä että olen ollut (poikkeuksellisen?) onnekas kun kaikki kumppanit ovat olleet fiksuja ja vastuullisia tyyppejä joiden kanssa ei ole tarvinnut riidellä jostain lomanvietosta tai roskien viemisestä.

Niinpä tietysti. Jännä juttu, että näihin ketjuihin tulevat aina ne, joiden arki on yhtä juhlaa ja kotityötkään eivät koskaan rasita. Kaikesta ollaan aina niin herttaisen yksimielisiä. Itse en ole koskaan ollut suhteessa, jossa ei olisi mistään ikinä riidelty. Mutta kai joidenkin parisuhteet sitten ovat tällaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Juuri näin! Kevytsuhteessa poistuu arviollta 70 % kaikista parisuhdeongelmista kertarysäyksellä. Ei tarvitse koskaan riidellä siitä, miten toinen tiskaa tiskit, käyttääkö hän liikaa rahaa harrastuksiin, miksei voi lähteä anopin luokse, kumpi nousee lapsen kanssa...

Niin paljon mukavampaa ja vapaampaa, ja rakkaudelle ja erotiikalle on enemmän tilaa!

Jokainen tietysti tavallaan, mutta ei minulla ole raskassuhteissa ollut oikeastaan ikinä mitään yllä luetelluist485a ongelmista. Rakkutta ja erotiikkaakin riittää arjesta huolimatta.

Kai minä vain olen raskassuhdetyyppiä. Minulle arki ja kaiken jakaminen on tärkeää.

Jep, ja minulle taas arjen jakaminen ei ole ollenkaan tärkeää. Olen kyllä asunut toisen kanssa, ja se oli ihan mukavaa, mutta vähintään yhtä mukavaa (ja mielestäni helpompaa) on asua omissa kodeissa. Yhdessä asuessa joutuu tekemään paljon enemmän töitä, jotta suhde pysyisi tuoreena ja ei-arkisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kiintyneitä mutta kummallakin on oma elämänsä, yhdessä ei vietetä joka hetkeä, ja yhdessäoloaika on mahdollisimman pitkälle mukavaa laatuaikaa, ei anoppilassa käyntiä tai Ikeassa hikoilua. Näin suhteessa säilyy paljon helpommin tuoreus, kiinnostus, eroottisuus ja tietty mysteeri.

Jos tuo on käsitys "raskassuhteista", en ihmettele. Liekö sitten johtuu siitä, että ikää on jo enemmän, mutta emme elä elämäämme miellyttääksemme muita tai sälyttämällä niskaamme turhia velvollisuuksia, vaan viettääksemme mahdollisimman paljon laatuaikaa.

Todennäköisesti johtuu iästä! Toisen itsenäisyyttä ja yhteistä nautiskelua korostavat kevytsuhteet ovat suosituimpia nimenomaan toisella kierroksella olevien keskuudessa. Ikä tuo kykyä keskittyä oleelliseen ja poistaa paineet leikkiä mallikotia.

Harmi vain, että ani harva alle nelikymppinen nainen on riittävän kypsä tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Ok, kiitos vastauksista kaikille jotka näitä termejä avasivat. Itse olen vissiin sitten ollut raskassuhteissa, tosin kevyiltä ne minusta ovat tuntuneet kun on ollut niin tasaista ja helppoa :) Tiedän kyllä että olen ollut (poikkeuksellisen?) onnekas kun kaikki kumppanit ovat olleet fiksuja ja vastuullisia tyyppejä joiden kanssa ei ole tarvinnut riidellä jostain lomanvietosta tai roskien viemisestä.

Niinpä tietysti. Jännä juttu, että näihin ketjuihin tulevat aina ne, joiden arki on yhtä juhlaa ja kotityötkään eivät koskaan rasita. Kaikesta ollaan aina niin herttaisen yksimielisiä. Itse en ole koskaan ollut suhteessa, jossa ei olisi mistään ikinä riidelty. Mutta kai joidenkin parisuhteet sitten ovat tällaisia. 

Minulla on kokemusta pitkästä parisuhteesta, jossa ei riidelty koskaan, mutta en oleta, että toista kertaa kävisi yhtä hyvä tuuri. Kun ei yritä väkisin yhdistää täydellisesti kahden ihmisen arkea, välttyy monilta ongelmilta.

Olen kyllä aika boheemi ja mietin arkiasioita mahdollisimman vähän. Minulle kotileikit eivät sovi.

Olin yli 20 vuotta raskastakin raskaammassa suhteessa, jossa miestä piti vetää kuin kivirekeä samalla, kun vastuu kaikista käytännön asioista oli minulla. Mies myöskin loppua kohden alkoi käyttäytymään kuin kapinoiva teini, joten elämässä ei ollut ennustettavuuttakaan. Minut on kasvatettu niin, että puolisoa ei jätetä ja häntä tuetaan. Minulle ei vain ollut opetettu, että itsekin saisi jotain puolisolta vaatia.

Eron jälkeen olin vihainen, kun minulle sanottiin, että kevytsuhde voisi sopia minulle. Ajatusmaailmani oli niin jumittunut perinteiseen parisuhdemalliin. Nyt en enää muunlaista suhdetta haluaisi. On ihanaa, kun ei tarvitse vääntää rahasta ja kotitöistä eikä yrittää istuttaa miestä sukuun tai lapsieni isäpuoleksi.

En tarvitse miestä itselleni käytännön asioiden hoitamiseksi. Mies on yhdessäollessamme vain minua varten ja voimme keskittyä suhteestamme sekä toisistamme nauttimiseen.

Suostun heti harkitsemaan raskassuhdetta, kun joku kertoo, miten sellaisessa voi estää suhdetta tylsistymästä ja rakastamaansa ihmistä muuttumasta itsestäänselvyydeksi. Sitä en nimittäin halua kokea enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Ok, kiitos vastauksista kaikille jotka näitä termejä avasivat. Itse olen vissiin sitten ollut raskassuhteissa, tosin kevyiltä ne minusta ovat tuntuneet kun on ollut niin tasaista ja helppoa :) Tiedän kyllä että olen ollut (poikkeuksellisen?) onnekas kun kaikki kumppanit ovat olleet fiksuja ja vastuullisia tyyppejä joiden kanssa ei ole tarvinnut riidellä jostain lomanvietosta tai roskien viemisestä.

Niinpä tietysti. Jännä juttu, että näihin ketjuihin tulevat aina ne, joiden arki on yhtä juhlaa ja kotityötkään eivät koskaan rasita. Kaikesta ollaan aina niin herttaisen yksimielisiä. Itse en ole koskaan ollut suhteessa, jossa ei olisi mistään ikinä riidelty. Mutta kai joidenkin parisuhteet sitten ovat tällaisia. 

Minulla on kokemusta pitkästä parisuhteesta, jossa ei riidelty koskaan, mutta en oleta, että toista kertaa kävisi yhtä hyvä tuuri. Kun ei yritä väkisin yhdistää täydellisesti kahden ihmisen arkea, välttyy monilta ongelmilta.

Olen kyllä aika boheemi ja mietin arkiasioita mahdollisimman vähän. Minulle kotileikit eivät sovi.

Eivät minullekaan. Siksi minun onkin niin vaikeaa ymmärtää näitä, jotka tosissaan väittävät, että yhdessä asuminen on pelkästään hyvä asia eikä siitä koskaan tule ongelmia. 

Joillekuille sitoutuminen ja arjen jakaminen on tärkeämpää kuin romantiikka ja intohimo.

Ihmisluonteet on niin erilaisia. Täälläkin moni "raskassuhdeihminen" listaa hyviksi puoliksi suhteessa juuri niitä asioita, jotka minulle erakkoluonteelle olisivat kauhistuksia: toinen aina siinä "kyljessä", herääminen joka aamu toisen vierestä, tarve puhua päivittäin jonkun ihmisen kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Ok, kiitos vastauksista kaikille jotka näitä termejä avasivat. Itse olen vissiin sitten ollut raskassuhteissa, tosin kevyiltä ne minusta ovat tuntuneet kun on ollut niin tasaista ja helppoa :) Tiedän kyllä että olen ollut (poikkeuksellisen?) onnekas kun kaikki kumppanit ovat olleet fiksuja ja vastuullisia tyyppejä joiden kanssa ei ole tarvinnut riidellä jostain lomanvietosta tai roskien viemisestä.

Niinpä tietysti. Jännä juttu, että näihin ketjuihin tulevat aina ne, joiden arki on yhtä juhlaa ja kotityötkään eivät koskaan rasita. Kaikesta ollaan aina niin herttaisen yksimielisiä. Itse en ole koskaan ollut suhteessa, jossa ei olisi mistään ikinä riidelty. Mutta kai joidenkin parisuhteet sitten ovat tällaisia. 

Kyllä kotityöt voivat olla raskaita ilman että nistä riidellään. Mutta se on kyllä totta että kaikki eivät riitele yhtä usein, itse en jaksaisi olla suhteessa jossa koko ajan kinataan jostain. Ehkä siksi olen päätynyt suhteisiin joissa riitoja on ehkä kerran vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Olin yli 20 vuotta raskastakin raskaammassa suhteessa, jossa miestä piti vetää kuin kivirekeä samalla, kun vastuu kaikista käytännön asioista oli minulla. Mies myöskin loppua kohden alkoi käyttäytymään kuin kapinoiva teini, joten elämässä ei ollut ennustettavuuttakaan. Minut on kasvatettu niin, että puolisoa ei jätetä ja häntä tuetaan. Minulle ei vain ollut opetettu, että itsekin saisi jotain puolisolta vaatia.

Eron jälkeen olin vihainen, kun minulle sanottiin, että kevytsuhde voisi sopia minulle. Ajatusmaailmani oli niin jumittunut perinteiseen parisuhdemalliin. Nyt en enää muunlaista suhdetta haluaisi. On ihanaa, kun ei tarvitse vääntää rahasta ja kotitöistä eikä yrittää istuttaa miestä sukuun tai lapsieni isäpuoleksi.

En tarvitse miestä itselleni käytännön asioiden hoitamiseksi. Mies on yhdessäollessamme vain minua varten ja voimme keskittyä suhteestamme sekä toisistamme nauttimiseen.

Kuulostaa todella tutulta, sukupuolet olivat vain minun suhteessani toisin päin. Ainakin minä koen olevani ENEMMÄN yhteydessä tyttöystävääni, kun hän on yhdessä kanssani vain minun ja kahdenkeskisen aikamme vuoksi. Meillä on oma yhteinen juttu, kuin pitkä romanssi.

Vierailija kirjoitti:

Suostun heti harkitsemaan raskassuhdetta, kun joku kertoo, miten sellaisessa voi estää suhdetta tylsistymästä ja rakastamaansa ihmistä muuttumasta itsestäänselvyydeksi. Sitä en nimittäin halua kokea enää koskaan.

En osaa sanoa. Olen ollut parisuhteessa saman ihmisen kanssa jo yli 25 vuotta, eikä edelleenkään ole tylsää tai tunnu itsestäänselvyydeltä mutta en osaa sanoa miksi :/ Meillä on vaan hauskaa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Joillekuille sitoutuminen ja arjen jakaminen on tärkeämpää kuin romantiikka ja intohimo.

Me koskettelemme ja hellimme toisiamme myös kotitöiden lomassa. Tältä palstalta tosin voi lukea, että jotakin toista sellainen ärsyttää ja jopa inhottaa suunnattomasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on raskassuhde? Kuulostaa sellaiselta jossa koko ajan on vaikeuksia, tyyliin pettämistä, hyväksikäyttöä, hampaat irvessä yhdessä olemista tms.

Sellaiselta se minusta tuntuukin, vaikka raskassuhteissa olevat eivät välttämättä sitä itse niin koekaan.

t. kevytsuhteiden kannattaja

Onko kevytsuhde siis helppo suhde (riippumatta sitoutumisesta tai suhteen pituudesta) vai sellainen ettei olla niin hirveän kiintyneitä toisiinsa niin ettei mahdollinen ero kirpaise niin kovasti?

Itse olen ollut vain vakiintuneiss suhteissa joissa syvä kiintymus, mutta kaikki ovat olleet helppoja ilman mitään draamaa tms. Ei niitä suhteita kyllä hirveän montaa ole ollut, ja viimeisin kestänyt kohta 20 v joten ei ihme etten ole ihan kartalla uudemmista parisuhdetermeistä :)

Ei ole kyse kiintymisen keveydestä, vaan siitä, että niihin arkisiin asioihin ei tarvitse niin vahvasti sitoutua eikä niistä näin ollen tule niin helposti ongelmiakaan. Mieti nyt vaikka tämän palstankin parisuhdeongelmia, rahankäyttö, ajankäyttö, lastenhoito, kotityöt, lomasuunnitelmat, joulun vietto jne. 

Ok, kiitos vastauksista kaikille jotka näitä termejä avasivat. Itse olen vissiin sitten ollut raskassuhteissa, tosin kevyiltä ne minusta ovat tuntuneet kun on ollut niin tasaista ja helppoa :) Tiedän kyllä että olen ollut (poikkeuksellisen?) onnekas kun kaikki kumppanit ovat olleet fiksuja ja vastuullisia tyyppejä joiden kanssa ei ole tarvinnut riidellä jostain lomanvietosta tai roskien viemisestä.

Niinpä tietysti. Jännä juttu, että näihin ketjuihin tulevat aina ne, joiden arki on yhtä juhlaa ja kotityötkään eivät koskaan rasita. Kaikesta ollaan aina niin herttaisen yksimielisiä. Itse en ole koskaan ollut suhteessa, jossa ei olisi mistään ikinä riidelty. Mutta kai joidenkin parisuhteet sitten ovat tällaisia. 

Kyllä kotityöt voivat olla raskaita ilman että nistä riidellään. Mutta se on kyllä totta että kaikki eivät riitele yhtä usein, itse en jaksaisi olla suhteessa jossa koko ajan kinataan jostain. Ehkä siksi olen päätynyt suhteisiin joissa riitoja on ehkä kerran vuodessa.

Ikään kuin sen voisi etukäteen valita, miten paljon suhteissa riidellään. :D Eiköhän kaikki valitsisi täysin riidattoman suhteen, jos sen noin vain voisi itse säätää.