Lastani ei kutsuttu syömään, kun oli kaverin luona vieraana vaikka muut söivät!
Että pistää niin vihaksi tämä juttu, että meinaa silmämunat pullistua kuopistaan pois. Lapseni oli kaverin luona käymässä, kun yhtäkkiä kaveri kutsutaan syömään. Lapselleni ei kuitenkaan mitään tarjottu!
Olen miettinyt, että soittaisin kaverin äidille ja sanoisin pari valittua sanaa. Pistää niin vihaksi. Jättää viaton lapsi tyhjän, kurnivan mahan kanssa nurkkaan! Eikö ihmiset osaa enää tuntea häpeää?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Kenen olisi ollut vastuu, jos lapsi olisi pyörtynyt nälkään ollessaan yksin huoneessa? Nämä ovat vakavia asioita ja ihmisten pihiys oksettaa minua!
Toivottavasti sinunlaisellasi pummipedolla ei ole lapsia.
Meillä tapana, että jos on kaverin vanhempien kanssa sovittu, että tulee koulun jälkeen ja hakevat esim. Viiden aikaan niin tarjoan ruokaa. Yllätysvieraat saavat välipala leipää. Yksi kaverivauna kysyy että mitä ruokaa ja saako syödä ja että heille käy. Joskus ok, mutta joskus ruokaa ei ole riittäväst esim. Keittänyt perunaa vaan omalle sakille. Sitten on näitä, jotka koulun jälkeen tulee ja kotiin vasta kuudelta. Välipala tarjortu meillä, mutta ruokaa en tarjoa. Ei kukaan soita syömään 😑
No huh huh, ootte te kyllä oikeita juntteja. Ei ihme, että suomalaisia pidetään friikkeinä. Tottakai lapselle pitää tarjota ruokaa, jos on kylässä. Sitäpaitsi aika harvinaista taitaa olla tilanne, että ei tiedetä etukäteen, että lapselle on tulossa vieraita. Ja jos on niin köyhä, että ei oo vara ostaa hiukka ylimäärästä ruokaa niin ei minusta elämä ole enää elämisen arvoista. Tunnen aikapaljon kehitysmaiden kulttuureita ja jopa niissä tarjotaan aina ruokaa vieraille lapsille, se on kunnia asia.
Toinen vaihtoehto on se, että lapsilla on omat kalenterit, joista varaillaan leikkitreffejä ja se niiden muiden kakaroiden ruokkiminen se vasta onkin taidetta, kun Jakey syö paleoruokaa, Janey vegaanisesti, Ricky normaalisti paitsi on allerginen kaikelle ja Olivia syö vain luomua ja Amyllä on aina omat ruuat, koska äitinsä on hysteerinen sokerin kanssa.Tuominen aina autolla, vieminen autolla, kavereiden luo ei voi mennä lainkaan ilman ennakkosopimista...
Kaipaan omia lapsuusaikoja jolloin mentiin koulun jälkeen kotiin, syötiin välipala, tehtiin läksyt ja sen jälkeen soittelemaan ovikelloja ja kysymään kavereita ulos. Jos jossain sai ruokaa niin hyvä, mutta se oli itsestään selvää, että kotiin syömään.
Miksi laitat lapsesi nälkäisenä naapuriin?
Ikävä lapsen kannalta toki, mutta oamn vanhemman asiahan se on huolehtia että lapsi tulee kotiin syömään. Tai sitten sopia etukäteen että saa ruokaa kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Kenen olisi ollut vastuu, jos lapsi olisi pyörtynyt nälkään ollessaan yksin huoneessa? Nämä ovat vakavia asioita ja ihmisten pihiys oksettaa minua!
No varmaankin sen lapsen huoltajan, joka ei ole huolehtinut OMAN lapsensa ruokkimisesta, jos lapsella on tällaisia terveysongelmia, että muutaman tunnin kaverilla leikkimisen aikana pyörtyilee nälkään. Kyllä sen verran pitää lapsenkin osata itsestään huolehtia, että osaa lähteä kotiin syömään jos alkaa henki lähteä ravinnon puutteessa.
Onneksi me tehdään ruokaaniin paljon että riittä vieraillekin
Ei tuo mitään haittaisi, mutta mun lapsen kaverin vanhemmat tilasivat pizzat kaikille paitsi pojalleni...
Itse olisin kyllä tilannut toinen kerta kun silloin kun on vieraita, mutta mitäpä muuta voi elämönkoululaisilta odottaa.
Näin tapahtui mulle lähes aina lapsena, olin ystävän luona leikkimässä, kaveri kutsuttiin syömään ja mä jäin nälkäisenä leikkimään kaverin huoneeseen. Tuoksut ruuista tuli nenään, mutta vatsa kurnien leikin itsekseni. En edes pitänyt sitä minään erikoisena. Joskus myös minutkin kutsuttiin pöytään, mutta se oli tosi harvoin.
Meillä saattaa olla montakin lasta kerralla kylässä, mutta ruokaa yritetään tarjota jos ruoka-aika on. Välillä vaan kyllä vähän harmittaa kun ei varsinaisesti ole ruokaa varannut ylimääräiselle syöjälle, mutta ei kehtaa olla pyytämättä pöytään. Lähellä kuitenkin asuvat ja välillä tuntuu, että joiltakin vanhemmilta puuttuu pelisilmä. Ei kai joka viikko syödä välipalaa ja ruokaa kylässä?
Myönnän, minunkin lapseni on syönyt kylissä, mutta yleensä soitan silloin kun olisi ruoka-aika käsillä. Tai olen sanonut että tulee sitten kotiin syömään. Aina ei ole ihan mennyt nappiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ruoki vieraita lapsia, koska heidän sanomisiinsa allergioista jne. ei ole mitään luottamista.
Menin antamaan keksin ja sain haukut päälle kun lapsi ei kertonut olevansa keliaakikko.
Joten en ruoki muiden lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No huh huh, ootte te kyllä oikeita juntteja. Ei ihme, että suomalaisia pidetään friikkeinä. Tottakai lapselle pitää tarjota ruokaa, jos on kylässä. Sitäpaitsi aika harvinaista taitaa olla tilanne, että ei tiedetä etukäteen, että lapselle on tulossa vieraita. Ja jos on niin köyhä, että ei oo vara ostaa hiukka ylimäärästä ruokaa niin ei minusta elämä ole enää elämisen arvoista. Tunnen aikapaljon kehitysmaiden kulttuureita ja jopa niissä tarjotaan aina ruokaa vieraille lapsille, se on kunnia asia.
Silloin kun meillä lapset olivat pienempiä, niin ei meillä kyllä tosiaan tiedetty etukäteen, että joku tuli lapselle kaveriksi leikkimään. Kyllä se vähän niin oli, että yhtäkkiä ilmestyttiin ovelle ja sanottiin, että tullaan meille tai joku kaveri soitti ja kysyi, voiko tulla meille tai tuleeko meidän lapsi heille. Itse ihmettelen aina tuota, kun monikin kirjoittaa, että ei voida olla niin köyhiä tai että ei kehtaisi olla ruokkimatta lasten kavereita. Meillä saattoi aikoinaan olla joka päivä 3-5 kaveria lapsilla käymässä. Sehän jo tuplaa pienemmän perheen ruokalaskun kuukaudessa. Meillä oli aina se käytäntö, että jos joku lapsi kutsuttiin sovitusti meille, niin tottakai ruokaakin tarjottiin. Mutta ne pihoilta ilmaantuvat kaverit, jotka asuivat ihan vieressä, laitettiin kyllä kotiinsa ruoka-ajaksi. Sanottiin, että voi tulla sitten takaisin kun on syönyt.
Meillä ei ruveta muiden kakaroita ruokkimaan.