Kysynkö ihastukselta
Ei tästä tule mitään. Ihastus on kokoajan mielessä. Ollut jo pitempään.
Luulen että hän tuntee jotain minua kohtaan.
Jos vain kysyis suoraan että missä mennään niin ei tarvisi kokoajan miettiä hänen tuntemuksia?
Mitä mieltä olette?
Kommentit (23)
Montako peukkua tarvii että teet sen?
Riittääkö 30? Tähän viestiin.
Missä tapaat ihastustasi? Töissä, naapuri, tuttava, harrastus? Mistä päättelet että hän on myös ihastunut? Luuletko että hän on huomannut sinun olevan kiinnostunut hänestä?
Mutta siis kysy ihmeessä.
Tunnen hänet. Pienellä paikkakunnalla asutaan niin näen häntä silloin tällöin.
Katsoo ihanasti silmiin, flirttailee, on alannut olla enemmän ja samaan aikaan fb,ssa kun minä. On alannut nostamaan kättä vastaantullessa korkealle.
Kääntää pään kun menen ohi ym.
Ap
Kysy pois. Jos tulee vastakaikua, niin hyvä, jos ei, niin pääset täyttämään päätäsi muilla ajatuksilla.
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen hänet. Pienellä paikkakunnalla asutaan niin näen häntä silloin tällöin.
Katsoo ihanasti silmiin, flirttailee, on alannut olla enemmän ja samaan aikaan fb,ssa kun minä. On alannut nostamaan kättä vastaantullessa korkealle.
Kääntää pään kun menen ohi ym.
Ap
Ihanaa olla ihastunut🤗 Tulee niin omat ihastukset mieleen🌻
Mitä kysyt?
Kerro ainakin omista tunteistasi. Että tuntuu kivalta, kun tuo ihminen tulee iloisesti vastaan ja moikkaa. Tulee hymyä omaan päivään. Kerro.
Mä haluisin ihastukseltani vaan kullia, mut miten senkin nyt esittäisi sivistyneesti?
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin ihastukseltani vaan kullia, mut miten senkin nyt esittäisi sivistyneesti?
Eihän toi ole mikään ihastus vaan himoa vain? Ei kouraise vatsanpohjasta vaan muualta?:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Voi olla että viehätät häntä vaikka vain fyysisesti, kyllä vaan. Tai sitten hän pitää sinusta jollain tasolla ja seurailee mielellään sinua. itsekin huomasin palaverissa katselevani erästä miespuolista työntekijää kun hän esitteli asioita ja huomasin ajattelevani onpas mukava ja vielä söpö mies. en ole mitenkään ihastunut häneen enempää, mutta pidän hänestä ihmisenä ja hän on olisi kiva kaveri varmasti. yleisesti ihmiset pitää aika paljon toisistaan kun tutustuvat esim töissä. en tän paremmin osaa sanoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Voi olla että viehätät häntä vaikka vain fyysisesti, kyllä vaan. Tai sitten hän pitää sinusta jollain tasolla ja seurailee mielellään sinua. itsekin huomasin palaverissa katselevani erästä miespuolista työntekijää kun hän esitteli asioita ja huomasin ajattelevani onpas mukava ja vielä söpö mies. en ole mitenkään ihastunut häneen enempää, mutta pidän hänestä ihmisenä ja hän on olisi kiva kaveri varmasti. yleisesti ihmiset pitää aika paljon toisistaan kun tutustuvat esim töissä. en tän paremmin osaa sanoa
Plaah olipa tuskallinen kokemus. Olin niin varma että tuntee samoin mua kohtaan.. ja hän nimenomaan oli se joka niitä pitkiä katseita ja hymyjä harrasti, en minä. Noh ei voi mitään....
Jos et usko telepatiaan, kannattaa ihan vaan mennä ja kysyä suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Jospa hän kohtelee kaikkia aivan samalla tavalla ja sinä vedit itsesi kohdalla vääriä johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Jospa hän kohtelee kaikkia aivan samalla tavalla ja sinä vedit itsesi kohdalla vääriä johtopäätöksiä.
Mietin kyllä tätä mutta en huomannut koskaan että olisi edes paljoa hymyillyt. Tietenkin seurasin häntä sivusilmällä aina kun kykenin. Yksi työkaverikin kysyi onko meillä jotain peliä. Kai tää jää mysteeriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Hän kokee, että tulee sun kanssa hyvin juttuun. Mä ainakin haen katseella vaistomaisesti heitä, jotka koen hengenheimolaisiksi. Voi yhteisin hymyin ja katsein puhua ns. äänettömästi. Huomaa katseesta kun toista väsyttää, kun toista huvittaa joku juttu jne. Teen ihan tätä sekä nais- että miespuolisten kavereiden kanssa. Eli hän ehkä kokee vain jollain tasolla yhteenkuuluvuutta ja samanhenkisyyttä sussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut jo jonkun aikaa todella ihastunut työkaveriini ja luulin kaikesta hänen käytöksestä, että hänkin minuun. Pitkiä katseita päästä varpaisiin ja jotenkin vaan tuntui, että meidän välillä on kemiaa. Tein aloitteen ja mies kertoi olevansa varattu. Ei ollut sanallakaan maininnut aikaisemmin tästä naisesta mitään. Ei mahda mitään, mutta ottaa kyllä vähän päähän.
Mulla oli vähän samanlainen tilanne! Tosin olen mies. Nainen aina katseli minua ja hymyili. Pitkän ajan päästä uskalsin myöntää ihastukseni ja hän vain vastasi ettei hänessä ole herännyt mitään kiinnostusta mua kohtaan. Kyllä se sattui ja pahasti. En jäänyt enempää kyselemään että mitä ne katseet ja hymyt merkitsivät...
Onneksi lopetti töissä niin ei ole niin tuskallista, ja hyvä etteivät työkaverit tiedä tästä mitään.
Selittäkää joku fiksumpi (mielellään nainen), miksi työkaverini voisi katsella minua PITKÄÄN, siis ei todellakaan mikään vilkaisuja ja hymyilee nätisti. Mutta ei mitään kiinnostusta.. eikä ollut varattu. Vaikka miten koitan miettiä ei ne katseet olleet sellaisia kun työkaverille normaalisti luodaan.
Hän kokee, että tulee sun kanssa hyvin juttuun. Mä ainakin haen katseella vaistomaisesti heitä, jotka koen hengenheimolaisiksi. Voi yhteisin hymyin ja katsein puhua ns. äänettömästi. Huomaa katseesta kun toista väsyttää, kun toista huvittaa joku juttu jne. Teen ihan tätä sekä nais- että miespuolisten kavereiden kanssa. Eli hän ehkä kokee vain jollain tasolla yhteenkuuluvuutta ja samanhenkisyyttä sussa.
Tosi sääli.. en ollut edes päällekäyvä vaan sanoin olevani kiinnostunut hänestä, ei mitään ihastumisesta tai muusta. Kyllä mä itse olisin vastaavassa tilanteessa vaikka lähtenyt treffeille jos olen sinkku ja tunnen yhteenkuuluvuutta/samanhenkisyyttä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Kaipa ne oli hänelle vain toverillisia tunteita.
Kysy pois vaan.