Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen joululahjat
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä. Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat. Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat. Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat. Kuinka teillä toimitaan?
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne on ratkaistu näin ja toimii (minulla siis 2 lasta ja miehellä 2): Kukin ostakoon lapsille lahjaksi mitä vain tai olkoon ostamatta yhtään mitään. Me lopuksi ratsaamme lahjat (määrä/arvo) niin että kaikille on tulossa suunnilleen yhtä paljon / saman arvosta. Jos näin ei ole käymässä automaattisesti niin omilla lahjoillamme tasaamme tilanteen. Näin lapset tulevat kohdelluksi tasa-arvoisesti, mutta yhtälailla emme puutu muiden toimintaan.
Kuitenkin kummeilta ja muiltakin tulee eri määrä ja eri hintaisia lahjoja eri lapsille jo ydinperheenkin sisällä (ei meillä ainakaan kummitkaan osta kuin omalle kummilapselleen, ei sisarille) niin eikös uusperheen vanhemmat itse voisi tuon tasauksen tehdä..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on vaikee nykyään kun on lapsia vähän jokaiselle.
Aivan, on surullisia nämä ketjut uusperheistä. Lapsiparat.
Minun vanhempani eivät osta mieheni lapsille mitään, eikä mieheni vanhemmat minun lapsille. Molemmat isovanhempisetit ostavat omille lapsenlapsilleen suunnilleen saman arvoiset lahjat, joten tasan menee. Muutoin kohtelevat hyvin molempien lapsia. Jos lahjat eivät menisi automaattisesti tasa-arvoisesti niin itse huolehtisimme tasauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt viimeisen kaksi tuntia lukien ketjua, aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes ajatellut että minun pitäisi ostaa lahjoja poikani lapsipuolille. Ostan 3:lle omalle lapsenlapselleni. Olen normaalituloinen mutta kyllä silti joulun aika tekee tiukkaa kun ostan lahjat ja tarjoan koko porukalle ruuat. Ostan arvokkaat lahjat sen ns. toivelahjan mutta että saan ne ostettua ei ole kyllä halua ostaa miniän entisille mitään.
Viime vuonna omiin lapsenlapsiin meni noin 550e ja muitten sukulaisten lahjoihin vielä jokunen satanen ja siihen vielä ruuat päälle.
Ostakoot heille heidän omat isovanhemmat lahjat.
Mitä järkeä on ostaa kolmelle lapselle 550 eurolla lahjoja? On ne sitten bio- tai lainalapsia? Mitä te yritätte paikata tuolla tolkuttomalla ostamisella? Olkaa enemmän läsnä, lapset hukkuu jo nyt täysin turhaan roinaan. Moni perhe valittaa siitä, miten isovanhempien ostelu lähtee ihan täysin käsistä. Lapset hukutetaan lahjoihin. Miksi joulusta on tehty tuollainen pakko tuhlata mahdollisimman paljon ja ostaa paljon- päivä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt viimeisen kaksi tuntia lukien ketjua, aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes ajatellut että minun pitäisi ostaa lahjoja poikani lapsipuolille. Ostan 3:lle omalle lapsenlapselleni. Olen normaalituloinen mutta kyllä silti joulun aika tekee tiukkaa kun ostan lahjat ja tarjoan koko porukalle ruuat. Ostan arvokkaat lahjat sen ns. toivelahjan mutta että saan ne ostettua ei ole kyllä halua ostaa miniän entisille mitään.
Viime vuonna omiin lapsenlapsiin meni noin 550e ja muitten sukulaisten lahjoihin vielä jokunen satanen ja siihen vielä ruuat päälle.
Ostakoot heille heidän omat isovanhemmat lahjat.
Mitä järkeä on ostaa kolmelle lapselle 550 eurolla lahjoja? On ne sitten bio- tai lainalapsia? Mitä te yritätte paikata tuolla tolkuttomalla ostamisella? Olkaa enemmän läsnä, lapset hukkuu jo nyt täysin turhaan roinaan. Moni perhe valittaa siitä, miten isovanhempien ostelu lähtee ihan täysin käsistä. Lapset hukutetaan lahjoihin. Miksi joulusta on tehty tuollainen pakko tuhlata mahdollisimman paljon ja ostaa paljon- päivä?
Niin kuin sanoin ostan sen päälahjan ja jokaiselle kolmelle siis vain yhden lahjan. Isot legopaketitkin voi maksaa sen 150e. Viime jouluna ostin kahdelle vanhemmalle lapselle kännykät ja nuorimmalle Frozen-linnan. Eivät saa muilta lahjoja kun jotain pientä että en nyt sanoisi että hukkuu lahjoihin. Aikaa annan heille varmasti enemmän kun keskiverto mummu ettei tarvi siittäkään olla huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt viimeisen kaksi tuntia lukien ketjua, aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes ajatellut että minun pitäisi ostaa lahjoja poikani lapsipuolille. Ostan 3:lle omalle lapsenlapselleni. Olen normaalituloinen mutta kyllä silti joulun aika tekee tiukkaa kun ostan lahjat ja tarjoan koko porukalle ruuat. Ostan arvokkaat lahjat sen ns. toivelahjan mutta että saan ne ostettua ei ole kyllä halua ostaa miniän entisille mitään.
Viime vuonna omiin lapsenlapsiin meni noin 550e ja muitten sukulaisten lahjoihin vielä jokunen satanen ja siihen vielä ruuat päälle.
Ostakoot heille heidän omat isovanhemmat lahjat.
Mitä järkeä on ostaa kolmelle lapselle 550 eurolla lahjoja? On ne sitten bio- tai lainalapsia? Mitä te yritätte paikata tuolla tolkuttomalla ostamisella? Olkaa enemmän läsnä, lapset hukkuu jo nyt täysin turhaan roinaan. Moni perhe valittaa siitä, miten isovanhempien ostelu lähtee ihan täysin käsistä. Lapset hukutetaan lahjoihin. Miksi joulusta on tehty tuollainen pakko tuhlata mahdollisimman paljon ja ostaa paljon- päivä?
En ole tuo jota lainasit, mutta minusta kalliimmalla lahjalla nimenomaan varmistaa sen, ettei lahja ole roinaa. Ne ovat juuri niitä parin kympin romuja, jotka täyttävät talon ja ovat turhia. Kolmelle lapselle voi osaa 500e esim. läppärin yhteiseksi. Tai vaikka kunnolliset harrastusvälineet kaikille. Tai matkalahjakortin. Tai uudet kunnolliset talvivaatteet tai kengät. Lahjan ei ole pakko olla mahdollisimman iso kasa roinaa, paketteja voi olla vain yksi, mutta se on sitäkin parempi ja mieluisampi! Lahjojen määrä ei myöskään korreloi mitenkään läsnäolon kanssa.
Mä teen tälläsitä lahjatasausta koko loppuelämäni lasteni suhteen. Esikoiseni isä ei ole lapsensa elämässä mukana, meillä taasen on uusperhe kuopukseni isän kanssa. Kuopuksen kaikki kulut jaan mieheni kanssa, esikoiseni kulut taas maksan yksin. Kuopus saa lahjat miehen suvulta, minä ostan esikoiselle niin ettei jää huonommaksi. Miehen suku säästää kuopukselle säästötilille, minä teen niin esikoiseni kohdalla. Olen säästänyt esikoiselle rahaa niin että saan maksettua ajokortit, oppilasvaihdot, vuokravakuudet kaikki mitä kohtuullista elämässä eteen voi tulla. Kuopukselle en ole säästänyt euroakaan. Tiedän että mieheni tulee huolehtimaan näistä tulevaisuudessa. Mä huolehdin esikoiseni lahjoista ja muista menoista kuopuksen kustannuksella, mutta kumpikin saa saman verran.
Miehen sukulaiset on ihan paskoja eivätkä osaa ajatella esikoistani meidän perheen jäseksi. Eipä paljon heidän kanssa aikaa vietetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei olisi omaa kokemusta aiheesta luulisin osaa kirjoituksista provoiksi. Olemme olleet erään sukulaisen luona parina jouluna. Sukulaisen vaimon äiti (oikea unelma-anoppi) on aina päsmäröimässä paikan päällä.
Hänestä huokuu vihamielisyys kaikkea muita kuin omia "mummon kultia" kohtaan.
Muut lapset ovat sarjassamme "riesat" joille voi vapaasti tiuskia ja äksyillä.
Nyt ei ole kyse lahjoista, me ei haluittais edes sen noita-akan antamia lahjoja. Kyse on asenteesta jolla minä ja minun verisuku nostetaan ylemmäksi hierarkiassa.
Me ei astuta siihen taloon jos se noita on siellä.
Oma äitini ja anoppi on toista maata. Lasten kaverit saavat saman kohtelun kuin omat.
Lahjat ovat sivuseikka koska on lapsille erittäin tuhoisaa huomata olevansa ei toivottuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt viimeisen kaksi tuntia lukien ketjua, aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes ajatellut että minun pitäisi ostaa lahjoja poikani lapsipuolille. Ostan 3:lle omalle lapsenlapselleni. Olen normaalituloinen mutta kyllä silti joulun aika tekee tiukkaa kun ostan lahjat ja tarjoan koko porukalle ruuat. Ostan arvokkaat lahjat sen ns. toivelahjan mutta että saan ne ostettua ei ole kyllä halua ostaa miniän entisille mitään.
Viime vuonna omiin lapsenlapsiin meni noin 550e ja muitten sukulaisten lahjoihin vielä jokunen satanen ja siihen vielä ruuat päälle.
Ostakoot heille heidän omat isovanhemmat lahjat.
Mitä järkeä on ostaa kolmelle lapselle 550 eurolla lahjoja? On ne sitten bio- tai lainalapsia? Mitä te yritätte paikata tuolla tolkuttomalla ostamisella? Olkaa enemmän läsnä, lapset hukkuu jo nyt täysin turhaan roinaan. Moni perhe valittaa siitä, miten isovanhempien ostelu lähtee ihan täysin käsistä. Lapset hukutetaan lahjoihin. Miksi joulusta on tehty tuollainen pakko tuhlata mahdollisimman paljon ja ostaa paljon- päivä?
En ole tuo jota lainasit, mutta minusta kalliimmalla lahjalla nimenomaan varmistaa sen, ettei lahja ole roinaa. Ne ovat juuri niitä parin kympin romuja, jotka täyttävät talon ja ovat turhia. Kolmelle lapselle voi osaa 500e esim. läppärin yhteiseksi. Tai vaikka kunnolliset harrastusvälineet kaikille. Tai matkalahjakortin. Tai uudet kunnolliset talvivaatteet tai kengät. Lahjan ei ole pakko olla mahdollisimman iso kasa roinaa, paketteja voi olla vain yksi, mutta se on sitäkin parempi ja mieluisampi! Lahjojen määrä ei myöskään korreloi mitenkään läsnäolon kanssa.
Juuri näin mieluummin yksi hyvä vaikka sitten kahden sadan lahja kun 10 kahdenkymmenen euron sälää. Itsekkin olen ostanut tyttären perheeseen joululahjaksi lapsille digitaali pianon, maksoi lähes 700 e mutta sitä toivoivat ja on kyllä ollut mieluinen lahja. Keskustelin tietenkin tyttäreni kanssa minkämoisen he haluavat sen olevan. Olen myös ostanut trampoliinin synttärilahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se jännä. Kyetään rakastamaan vierasta miestä (ei biologista sidettä), ystävystymään ventovieraiden kanssa, käyttäytymään työpaikalla asiallisesti työkavereiden kanssa ja puhaltamaan yhteen hiileen (vai?). Mutta ei biologinen lapsi on saatanasta seuraava, jonka halaus puistattaa ja inhottaa koko lapsi, koska ei ole sitä biologista sidettä, vaikka vuosikausia on samassa perheessä ollu?
Vai onko nämä tyypit sittenkin menneet naimisiin serkkunsa kanssa (biologinen side) ja tämä ketju on jatkunut sukupolvelta toiselle? Se tosin selittäisi nämä vastaukset, jossa suorastaan vihataan näitä ei biologisia lapsia 🤔.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on neljä aikuista lasta. Yhdellä on neljä lasta, yhdellä kaksi omaa + kaksi bonuslasta, kahdella ei ole ollenkaan lapsia (kahdella nuorimmalla).
Emme ole pienituloisia emmekä myöskään kovin suurituloisia. Toki voimme itsellemme hankkia sen mitä tarvitaan kulloinkin, ilman että täytyy kauheasti surra ja miettiä. Mutta kyllä syntymäpäivät ja varsinkin joulu muodostavat ison loven lompakkoon vuosittain. Tätä on ehkä jonkun toisen vaikea ymmärtää. Että vaikka huoleti ostetaan uusi takki kun on sen aika, ei silti kylvetä rahassa sillä tavalla että sitä voisi kylvää kaikkialle.
Syötämme koko porukan jouluna, pääsiäisenä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Ja ympäri vuoden porukkaa käy meillä syömässä, omat ja nämä ns. bonukset. Joululahja-asian olemme ratkaisseet siten, että jokaiselle omalle lapselle annetaan saman verran rahaa, joka on sitten joulurahaa. Lapselliset lahjokoot sillä lapsiaan jos haluavat, lapsettomat käyttävät itseensä tai laittavat säästöön. Neulon sukkia pitkin vuotta, joulun alla sitten jakelen niitä pehmeihin paketteihin. Pikkulapsethan niitä eivät kylläkään juuri arvosta, mutta pysyypähän jalat lämpiminä.
Emme kannata turhaa tavaranvaihtoa, joten emme myöskään toivo tavaralahjoja itsellemme.
Minusta kuulostaa epäreilulta, että lapseton aikuinen lapsi saa saman summan kuin se aikuinen lapsi, jolla on neljä lasta! Jokainen lapsenlapsi on oma yksilönsä, eikö he muka jokainen ole oman lahjan arvoisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt viimeisen kaksi tuntia lukien ketjua, aivan käsittämätöntä. En ole ikinä edes ajatellut että minun pitäisi ostaa lahjoja poikani lapsipuolille. Ostan 3:lle omalle lapsenlapselleni. Olen normaalituloinen mutta kyllä silti joulun aika tekee tiukkaa kun ostan lahjat ja tarjoan koko porukalle ruuat. Ostan arvokkaat lahjat sen ns. toivelahjan mutta että saan ne ostettua ei ole kyllä halua ostaa miniän entisille mitään.
Viime vuonna omiin lapsenlapsiin meni noin 550e ja muitten sukulaisten lahjoihin vielä jokunen satanen ja siihen vielä ruuat päälle.
Ostakoot heille heidän omat isovanhemmat lahjat.
Mitä järkeä on ostaa kolmelle lapselle 550 eurolla lahjoja? On ne sitten bio- tai lainalapsia? Mitä te yritätte paikata tuolla tolkuttomalla ostamisella? Olkaa enemmän läsnä, lapset hukkuu jo nyt täysin turhaan roinaan. Moni perhe valittaa siitä, miten isovanhempien ostelu lähtee ihan täysin käsistä. Lapset hukutetaan lahjoihin. Miksi joulusta on tehty tuollainen pakko tuhlata mahdollisimman paljon ja ostaa paljon- päivä?
En ole tuo jota lainasit, mutta minusta kalliimmalla lahjalla nimenomaan varmistaa sen, ettei lahja ole roinaa. Ne ovat juuri niitä parin kympin romuja, jotka täyttävät talon ja ovat turhia. Kolmelle lapselle voi osaa 500e esim. läppärin yhteiseksi. Tai vaikka kunnolliset harrastusvälineet kaikille. Tai matkalahjakortin. Tai uudet kunnolliset talvivaatteet tai kengät. Lahjan ei ole pakko olla mahdollisimman iso kasa roinaa, paketteja voi olla vain yksi, mutta se on sitäkin parempi ja mieluisampi! Lahjojen määrä ei myöskään korreloi mitenkään läsnäolon kanssa.
Juuri näin mieluummin yksi hyvä vaikka sitten kahden sadan lahja kun 10 kahdenkymmenen euron sälää. Itsekkin olen ostanut tyttären perheeseen joululahjaksi lapsille digitaali pianon, maksoi lähes 700 e mutta sitä toivoivat ja on kyllä ollut mieluinen lahja. Keskustelin tietenkin tyttäreni kanssa minkämoisen he haluavat sen olevan. Olen myös ostanut trampoliinin synttärilahjaksi.
Eli joka joulu on jokin kalliimpi menoerä ostettavaksi? Kuinka ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Törkeää, että ap lähtee syyslomalle vain biologisten lapsenlapsien kanssa. Miltä tuntuu niistä miniän lapsista, kun eivät pääse matkaan. Perheen sisällä kaikki tasa-arvoisia. Joko kaikki lapset matkaan ja maksaa reissun tai ei ketään. Itse panisin välit poikki tuollaisen anopin kanssa ja en antaisi tavata enää niitä biologisia lapsenlapsiakaan
Ja tämä pitäisi huomioida sitten toisinkin päin, eli muutkaan lapset eivät lähde isovanhempiensa/ etävanhempiensa kanssa reissuun. Eli kukaan ei koskaan mene minnekään, avot! Se on kuitenkin vanhemmille ihmisille aivan eri asia, onko pieniä lapsia 1 vai 4 mukana ihan jaksamisenkin kannalta. Tuli myös mieleen, että miltä tuntuu biolapsesta, kun ei koskaan saa viettää aikaa kahdestaan isovanhemman kanssa, kun iso kööri aina messissä? Eikö tämäkin voi lisätä merkityksettömyyden tunnetta? Nämä monitahoisempia asioita, kun äkkiseltään arvaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani lupasivat aikoinaan ostaa kovasti toivotun trampoliinin lapsilleni. Sillä ehdolla, että miehen lapset eivät saa siinä hyppiä.
Aikuista ja fiksua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on neljä aikuista lasta. Yhdellä on neljä lasta, yhdellä kaksi omaa + kaksi bonuslasta, kahdella ei ole ollenkaan lapsia (kahdella nuorimmalla).
Emme ole pienituloisia emmekä myöskään kovin suurituloisia. Toki voimme itsellemme hankkia sen mitä tarvitaan kulloinkin, ilman että täytyy kauheasti surra ja miettiä. Mutta kyllä syntymäpäivät ja varsinkin joulu muodostavat ison loven lompakkoon vuosittain. Tätä on ehkä jonkun toisen vaikea ymmärtää. Että vaikka huoleti ostetaan uusi takki kun on sen aika, ei silti kylvetä rahassa sillä tavalla että sitä voisi kylvää kaikkialle.
Syötämme koko porukan jouluna, pääsiäisenä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Ja ympäri vuoden porukkaa käy meillä syömässä, omat ja nämä ns. bonukset. Joululahja-asian olemme ratkaisseet siten, että jokaiselle omalle lapselle annetaan saman verran rahaa, joka on sitten joulurahaa. Lapselliset lahjokoot sillä lapsiaan jos haluavat, lapsettomat käyttävät itseensä tai laittavat säästöön. Neulon sukkia pitkin vuotta, joulun alla sitten jakelen niitä pehmeihin paketteihin. Pikkulapsethan niitä eivät kylläkään juuri arvosta, mutta pysyypähän jalat lämpiminä.
Emme kannata turhaa tavaranvaihtoa, joten emme myöskään toivo tavaralahjoja itsellemme.
Uskon että tulee kalliiksi kun porukkaa on paljon. Neuvo: puhu asiallisesti lastesi kanssa asiasta avoimesti. Ja kun tulevat pitkin vuotta kyläilemään isolla porukalla, ei ole aina pakko tehdä ruokaa. Ihan kahvit/mehut ja pientä keksiä/pullaa tms.
Lahjakäytäntösi kuulostaa täysin oikeudenmukaiselta. Jokainen saa käyttää summan haluamallaan tavalla. Eikä tule turhaa romua mitä kaikilla on kaapit täynnä.
Kiitos kommentistani. Tarkoitukseni ei ollut millään tavalla valittaa tuota rahanmenoa :D Haluankin muistaa lapsiani jouluna. Ja ehkä tuo heidän syöttämisensä (ja koko perheen yhdessäolo) on sitten minulle se henkilökohtaisin ja kivoin tapa antaa. Aikoinaan päädyimme tähän rahalahjakäytäntöön, kun lapset rupesivat lapsia saamaan, ja tuntui olevan tosi vaikeaa keksiä mitään konstia jolla olisi kaikille lapsilleen suurin piirtein tasapuolinen, kun yksi tarvitsi sitä ja toinen tätä, ja tarpeetkin olivat kovin erilaiset. Ensimmäinen miniämme (juu, valitettavasti taas miniä, joskin nykyään jo ex) oli myös kovin halukas ohjeistamaan meitä mitä meidän pitäisi heidän perheeseen hankkia ja mitä ei, mikä ärsytti minua, koin asian siten, että hän puuttui minun suhteeseen ja tasapuolisuusajatukseen oman perheeni suhteen. Niinpä päädyimme tähän järjestelyyn, kiitos mm. tuon ex-miniän. Joulumme ovat nykyisin leppoisaa yhdessäoloa ilman tavarahössäystä, ja luulisin että aikuiset lapseni kokevat tulevansa kohdelluksi tasapuolisesti. Ainakin sisarussuhteet näyttäytyvät hyvänä, kun yhdessä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
On se jännä. Kyetään rakastamaan vierasta miestä (ei biologista sidettä), ystävystymään ventovieraiden kanssa, käyttäytymään työpaikalla asiallisesti työkavereiden kanssa ja puhaltamaan yhteen hiileen (vai?). Mutta ei biologinen lapsi on saatanasta seuraava, jonka halaus puistattaa ja inhottaa koko lapsi, koska ei ole sitä biologista sidettä, vaikka vuosikausia on samassa perheessä ollu?
Vai onko nämä tyypit sittenkin menneet naimisiin serkkunsa kanssa (biologinen side) ja tämä ketju on jatkunut sukupolvelta toiselle? Se tosin selittäisi nämä vastaukset, jossa suorastaan vihataan näitä ei biologisia lapsia 🤔.
Jaa. En minä ventovieraillekaan osta lahjoja, enkä työkavereille, enkä kenellekään sukulaiselle (pl omat vanhemmat). Ei biologinen lapsi on samassa sarjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani lupasivat aikoinaan ostaa kovasti toivotun trampoliinin lapsilleni. Sillä ehdolla, että miehen lapset eivät saa siinä hyppiä.
Aikuista ja fiksua?
Meinasin juuri ehdottaa näille itsekkäille, pikkumaisille materialisteille, että on varmaan parempi kirjoittaa varmuudeksi kortteihinkin, että väärät lapset eivät sitten saa leikkiä näillä pyhillä biolastenlasten leluilla. Parodia on kuitenkin näemmä mahdotonta, koska joku tosielämän antisankari teki senkin jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännä. Kyetään rakastamaan vierasta miestä (ei biologista sidettä), ystävystymään ventovieraiden kanssa, käyttäytymään työpaikalla asiallisesti työkavereiden kanssa ja puhaltamaan yhteen hiileen (vai?). Mutta ei biologinen lapsi on saatanasta seuraava, jonka halaus puistattaa ja inhottaa koko lapsi, koska ei ole sitä biologista sidettä, vaikka vuosikausia on samassa perheessä ollu?
Vai onko nämä tyypit sittenkin menneet naimisiin serkkunsa kanssa (biologinen side) ja tämä ketju on jatkunut sukupolvelta toiselle? Se tosin selittäisi nämä vastaukset, jossa suorastaan vihataan näitä ei biologisia lapsia 🤔.
Jaa. En minä ventovieraillekaan osta lahjoja, enkä työkavereille, enkä kenellekään sukulaiselle (pl omat vanhemmat). Ei biologinen lapsi on samassa sarjassa.
Kysymys on asenteesta, ei lahjoista. Ja kohtelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on neljä aikuista lasta. Yhdellä on neljä lasta, yhdellä kaksi omaa + kaksi bonuslasta, kahdella ei ole ollenkaan lapsia (kahdella nuorimmalla).
Emme ole pienituloisia emmekä myöskään kovin suurituloisia. Toki voimme itsellemme hankkia sen mitä tarvitaan kulloinkin, ilman että täytyy kauheasti surra ja miettiä. Mutta kyllä syntymäpäivät ja varsinkin joulu muodostavat ison loven lompakkoon vuosittain. Tätä on ehkä jonkun toisen vaikea ymmärtää. Että vaikka huoleti ostetaan uusi takki kun on sen aika, ei silti kylvetä rahassa sillä tavalla että sitä voisi kylvää kaikkialle.
Syötämme koko porukan jouluna, pääsiäisenä, äitienpäivänä ja isänpäivänä. Ja ympäri vuoden porukkaa käy meillä syömässä, omat ja nämä ns. bonukset. Joululahja-asian olemme ratkaisseet siten, että jokaiselle omalle lapselle annetaan saman verran rahaa, joka on sitten joulurahaa. Lapselliset lahjokoot sillä lapsiaan jos haluavat, lapsettomat käyttävät itseensä tai laittavat säästöön. Neulon sukkia pitkin vuotta, joulun alla sitten jakelen niitä pehmeihin paketteihin. Pikkulapsethan niitä eivät kylläkään juuri arvosta, mutta pysyypähän jalat lämpiminä.
Emme kannata turhaa tavaranvaihtoa, joten emme myöskään toivo tavaralahjoja itsellemme.
Minusta kuulostaa epäreilulta, että lapseton aikuinen lapsi saa saman summan kuin se aikuinen lapsi, jolla on neljä lasta! Jokainen lapsenlapsi on oma yksilönsä, eikö he muka jokainen ole oman lahjan arvoisia!
Mites sitten kun toisella on 2 bonuslastenlasta? Heillekin samat lahjat kuin omille lapsille? Ja eivätköhän lasten vanhemmat voi juuri sillä lahjarahalla hankkia jokaiselle yksilölle omat lahjat. Et voi olettaa, että neljän lapsen kanssa sinulle jää yhtäpaljon oman käyttöön kuin sinkulle, vaan joudut jakamaan sen, kuten muutkin perheissä. Valintoja.
Sitä on myöhäistä paikkailla, kun meni jo reisille. Ihan hyvä tarina, ole ens kerralla tarkempi.