Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Vierailija kirjoitti:

Uskallan oikeasti veikata että syynä on se, että otannassa yhä useampi on Suomea vasta toisena kielenä käyttäviä mikä aiheuttaa tilastovääristymän. Maahanmuutto on lisääntynyt, ja näin on lisääntynyt kielitaidottomuus. Samalla tapaa omana kouluaikanani 90-luvulla oli tapauksia jotka eivät vain oppineet lukemaan kunnolla, mutta heille resursoitiin tukiopetusta tai jätettiin luokalle opiskelemaan enemmän. Nykyisin päästettäisi läpi koska yhdelläkään koululla ei ole varaa järjestää tukiopetusta ja luokalle jättäminen taitaa olla äärimmäisen harvinaista nykypäivänä. 

Tukiopetusta pitää lain mukaan järjestää tunti viikossa oppilaalle, joka sitä tarvitsee. maahanmuutto saattaa vaikuttaa tulokseen.... Netti tutkimusten mukaan lisää lyhytjänteistä ajattelua ja sitä, että totutetaan aivot siihen, että asiat on lyhyessä muodossa. Tutkimukset myös osoittavat, että ulkoa opettelusta hyötyy aivot. Mutta Suomessa ollaan valmiita heittämään kaikki (vanhat) opit romukoppaan digiloikan ja mukavan koulun nimissä.

Olen aidosti huolissani suomalaisesta koulusta ja viimeisemmät uudistukset ei luottamusta herätä. Ulkomailla asuneena ja ulkomailla (Eurooppa, USA) asuneiden suomalaisten kanssa olemme keskustelleet suomalaisen koulun hunningolle menosta.

Tämä koulusysteemi johtaa eliitin omiin yksityisiin kouluihin ja siihen, että kotikoulut lisääntyy. Yhdenvertaisuus kääntyy itseään vastaan. Olemme luomassa kahden kerroksen väkeä:koulutetut ja kouluttamattomat.

Vierailija kirjoitti:

11 prosenttia ikäryhmästä on noin 6 000 nuorta. Se on aika paljon ja luku- ja kirjoitustaidoton nuori ei selviydy toisen asteen koulutuksessa.

Milloin tämä tilanne on mennyt näin pahaksi että noin suuri osuus suomalaisista ei opi kunnolla lukemaan vai onko nuo sitten niitä "suomalaisia"?

Helppohan se on syyttää pelejä, mutta tuntuu noilta unohtuvan se että pelejä pelattiin jo 10v sitten hyvin paljonkin ja ei ollut noin paljoa ongelmatapauksia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392739.html

Vanhemmat eivät näytä esimerkkiä lukemalla kirjoja vaan ovat vaan facebookissa. Kirjoitustaito kehittyy lukemalla.Paljon ja monipuolisesti  hyvää tekstiä. Toki varmaan monet noista ovat kulttuureista joissa lukemista ei  katsota järkeväksi puuhaksi ellei materiaali ole uskonnollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuonna julkaisiin uutisia, jossa heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden välillä voi olla jopa 7 vuoden ero osaamisessa. Eli osaavimmat kakkosluokkalaiset ovat samalla tasolla, kuin heikoimmin menestyvät ysiluokkalaiset.

Eli summattuna: Jos jonkin ysiluokkalaisen osaaminen alkaa vastata peruskoulun alaluokkien tasoa, niin pitäisikö alkaa asialle oikeasti tehdä jotakin?

Miksi? En tajua miksi näin toistaitoisiin tolvanoihin uhrataan niin paljon resursseja. Ei sillä ole yhteiskunnan kannalta mitään väliä ovatko nämä kotona pössyttelemässä vai pussittamassa ruuveja jossain työpajalla. Sen sijaan pitäisi satsata lapsiin, jotka alakouluiässä ovat selvästi edellä ja oppivat nopeasti

No on sillä aika paljonkin väliä jos työttömyys vain lisääntyisi entisestään.

Mitä sitten? Oletetaan, että palkataan julkiselle sektorille noita tolvanoita. Puolet kaivavat kuoppaa ja puolet täyttävät sitä. Työttömyys pienenee ja tilanne on parempi? Juttu on siinä, että joillain ei aivokapasiteetti (tai aivotoiminta ylipäänsä) riitä nykyajan duuneihin. Jonkinlainen koulua vastaava päivähoito näille olisi hyvä järjestää, mutta pienillä resursseilla

Nämä heikot lukijat ovat ainakin täällä idässä ihan kantasuomalaisia. Heitä yhdistää puutteet perheen elämänhallinnassa, päihteet ja täydellinen lulemattomuus vapaa-ajalla. Koulussa lukeminen ei millään riitä harjoitteluksi, jos kotona ei tehdä mitään.

Nämä oppilaat eivät myöskään pysty pelaamaan mitään haastavia pelejä.

Lukekaa lastenne viestejä. - enään enempi kuipaljo empä tiiä niimpä mitvit eh yolo emt fuk vitu meeite vieite. Muutama esimerkiksi. Puheessa joka toinen sana on vittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on käsittämätöntä, että moni aikuinen, toisen asteen ja mahdollisesti vielä korkea-asteenkin käynyt ihminen ei osaa yhdyssanoja ja kirjoittaa "enään", "olekkaan", "itsekkin" jne. Ei luulisi olevan niin vaikeita.

Noiden sanojen kirjoitusmuoto eroaa lausutusta ja se on hyvin poikkeuksellista kielessämme. On varsin valitettavaa, jos monen muun maan tapaan Suomessa ruvetaan käyttämään erilaista muotoa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä. 

Onko siis niin, että suurin osa noin kirjoittavista kyllä tietää, kuinka ne oikeaoppisesti kuuluisi kirjoittaa, mutta ei kapinoinnin vuoksi halua noudattaa sitä?

Jou! Pitää kato olla guul.

Tarkkikset takaisin ja häiriköt sinne. Nyt opettajan aika menee järjestyksen pitoon ja häiriköiden asoiden selvittelyyn. Muu luokka ja opetus kärsii. Kaikki eivät vaan opi ja pysy kärryillä, heille pitää kärjestää omat apuluokat niin fiksut ja oppimishaluiset eivät kärsi tästä.

Integroinnit ovat syvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuonna julkaisiin uutisia, jossa heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden välillä voi olla jopa 7 vuoden ero osaamisessa. Eli osaavimmat kakkosluokkalaiset ovat samalla tasolla, kuin heikoimmin menestyvät ysiluokkalaiset.

Eli summattuna: Jos jonkin ysiluokkalaisen osaaminen alkaa vastata peruskoulun alaluokkien tasoa, niin pitäisikö alkaa asialle oikeasti tehdä jotakin?

Miksi? En tajua miksi näin toistaitoisiin tolvanoihin uhrataan niin paljon resursseja. Ei sillä ole yhteiskunnan kannalta mitään väliä ovatko nämä kotona pössyttelemässä vai pussittamassa ruuveja jossain työpajalla. Sen sijaan pitäisi satsata lapsiin, jotka alakouluiässä ovat selvästi edellä ja oppivat nopeasti

No on sillä aika paljonkin väliä jos työttömyys vain lisääntyisi entisestään.

Mitä sitten? Oletetaan, että palkataan julkiselle sektorille noita tolvanoita. Puolet kaivavat kuoppaa ja puolet täyttävät sitä. Työttömyys pienenee ja tilanne on parempi? Juttu on siinä, että joillain ei aivokapasiteetti (tai aivotoiminta ylipäänsä) riitä nykyajan duuneihin. Jonkinlainen koulua vastaava päivähoito näille olisi hyvä järjestää, mutta pienillä resursseilla

On nykyäänkin myös toimintaa ja fyysistä työtä korostavia työpaikkoja. Harmi vain, että niihin otetaan ulkomailta työvoimaa ja maksetaan heille surkeita palkkoja. Toimeentulotukea maksetaan myös liikaa, sitä pitäisi leikata niin, että kannattaa ottaa vastaan työ, josta maksetaan esim. 1400€ kuukaudessa. Liian moni jää "tukiloukkuun", koska saa vähintään tuon verran tukia. Tyhmähän se tekisi saman rahan eteen töitä 5pv viikossa.

Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että suhtautuu arvostaen siisitijän, rakennustyöläisen, kuljetushenkilöstön jne. ammatteihin. Lisäksi on saatava matalimmat palkat ylös ja vastikkeettomat tuet alas.

Vierailija kirjoitti:

Uskallan oikeasti veikata että syynä on se, että otannassa yhä useampi on Suomea vasta toisena kielenä käyttäviä mikä aiheuttaa tilastovääristymän. Maahanmuutto on lisääntynyt, ja näin on lisääntynyt kielitaidottomuus. Samalla tapaa omana kouluaikanani 90-luvulla oli tapauksia jotka eivät vain oppineet lukemaan kunnolla, mutta heille resursoitiin tukiopetusta tai jätettiin luokalle opiskelemaan enemmän. Nykyisin päästettäisi läpi koska yhdelläkään koululla ei ole varaa järjestää tukiopetusta ja luokalle jättäminen taitaa olla äärimmäisen harvinaista nykypäivänä. 

Esikoiseni aloitti koulun viime vuonna. Oli isoimmalla ekaluokalla, oppilaita muistaakseni 24. Itsellä taisi aikanaan olla suht saman kokoinen luokka kun ysärin alussa menin kouluun. Mutta mutta, kun erityislapset on samassa tilassa, menee opettajan energiasta valtaosa niiden kaitsemiseen ja tsemppaamiseen, siis sellaiset, jotka olisi olleet jossain pienryhmässä ennen. Sitten kun on se ns. Erityisluokka, niin sen oppilaat ovat niitä jotka minun ala-aste aikanani olisi olleen siellä apukoulun tai jonkin vammaislaitoksen hoteissa.

Siitä olin yllättynyt että kaksi lapsen luokkakaveria jäi luokalleen, eli ykkösluokalle uudestaan. Tämä on nykyään vissiin aika harvinaista, mutta olen tosi tyytyväinen että ope on tosi jämäkkä emäntä, eikä joustanut, ei ole lastenkaan etu päästä vajailla taidoilla lipumaan systeemin läpi. Opettajalla on musta upea asenne, vaikka se teettää hänelle enemmän töitä. Jos lapsella on tehtävä tekemättä, hän jää tekemään sen opettajan kanssa koulun jälkeen, ihan siksi että opettaja tahtoo tietää unohtuiko se, vai eikö osattu tehdä. Hän myös sanoi että jos läksyissä kestää yli puoli tuntia, niin hän ei ole tehnyt hommaansa kunnolla.

Olin itse aika järkyttynyt kun aikuisiällä kävin ammattikoulun kun vaihdoin alaa, nuorten joukossa oli pari semmoista tapausta joiden taidot ei olisi riittänyt omina peruskouluaikoina ala-asteelta pääsemiseen. Yksikin tyttöparka käytti koko tunnin tähän tehtävään: jos sinulla on kuusi tuotetta, jotka maksavat verottomana 100e kpl ja myyt niitä kuusi paljonko saat rahaa, entä kun hintaan lisätään alv.

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhempiakaan ei kiinnosta? Kyllä meidän kultamussuJaniPetteri SAA pelata tietokoneella, kun se niin nätisti pyytää.

Tietokoneella on vaikea pelata jos ei osaa lukea.

Luulenpa, että JaniPetterit jotka pelaavat osaavat kirjoittaa aivan hyvin.

Onkohan tässä tutkimuksessa unohdettu se lapsena ja nuorena tänne muuttaneiden osuus. Heille voi olla haastavaa opetella kesken koulukauden kieli ja siitä nämä tilastot.

Heikot lukijat ovat suurimmaksi osaksi ihan kansasuomalaisia. Maahanmuuttoa ei voi nyt syyttää, koska heikoiten lukevat kaupunkien ulkopuolella asuvat.

Mitäh! Eikös henkilökohtaiset sivunkääntäjät ( kouluavustaja ) tuoneetkaan tulosta?

Kyllä sillä pelaamisella ja somella on iso vaikutus. Mutta ei siinä päässä kuin yleensä syytetään: ongelma ei ole se, että lapset roikkuvat ruudun ääressä, vaan se, että VANHEMMAT roikkuvat ruudun ääressä. Pienille lapsille ei enää lueta, sanoiteta, kerrota, selitetä, vaan tuijotetaan siihen omaan kännykkään. Kommunikaation huipennus on iltasatu (jota sitäkään ei joka perheessä lueta), ja monesti lapsenvahtina toimii ruutu. Jokainen näkee tämän esim. julkisissa kulkuneuvoissa: vanhemmat eivät juttele lastensa kanssa ja selitä maailman asioita, vaan tuijottavat omaa puhelintaan. Pahimmillaan lapsella on oma ruutu, ettei vaan häiritse kysymyksillään. TÄMÄ koulua edeltävä aika on se, mikä ratkaisee paljon siitä, kuinka paljon lapsen sanavarasto kehittyy, kuinka paljon lapsi ymmärtää käsitteitä ja kieltä. Tätä on tutkittukin, että lapsen sanavarasto jää paljon köyhemmäksi, kun ne kirjat, juttelu, tarinoiden keksiminen ja selittäminen jää vähemmälle ruutuajan takia.

Kun ruvetaan pohtimaan mikä vika koulussa on, ollaan jo myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostelkaa lapsille kirjoja pelejen sijasta.

Hesarin alkuperäisessä artikkelissa oli kaksi esimerkkinuorta, molemmille oli luettu paljon pienenä,ja molempien kotona oli paljon kirjoja. Lisäksi molempien vanhemmat harrastivat lukemista ja olivat patistaneet lapsiaan kirjojen pariin. Silti molemmilla oli ongelmia hahmottaa tekstiä. Tässä on nyt kyse ongelmasta joka ei ratkea niillä ensimmäisillä mieleen tulevilla työkaluilla.

Lisäksi jutussa mainittiin, että ulkomaalaistaustaisten osuus lukiongelmaisista on noin 1-2%. "Pientä" ongelmaa lukemisessa esiintyy palstallakin...

Luen itse paljon, olen aina lukenut paljon siitä lähtien kun lukemaan opin. Mieheni perheessä on luettu paljon. Meillä on hyllyittäin kirjoja, tulee sanomalehtiä ja on luettu lapsille paljon, ostettu kirjoja ja saaneet niitä lahjaksi. Lopputulemana kaksi yläkoululaista joita lukeminen ja kirjat ei kiinnosta pätkääkään, ainoastaan pelit ja some.

Suutarin lapsella ei ole kenkiä.

Miten suhtaudutte noihin peleihin ja someen te, jotka luette paljon ja olette lukeneet myös lapsille? Mekin luetaan paljon ja olemme lukeneet myös lapsille.

Peleihin meillä on ollut aina tiukka linja eli käytännössä ei ole pelattu ollenkaan. Kännykät ja some-kanavat lapset saivat käyttöönsä yläkoulussa, mutta niidenkin käyttö on hyvin rajoitettua. 

Lapset lukevat älyttömän paljon. Varsinkin nuorempi, joka on romaanien suurkuluttaja. Vanhempi lukee kevyempää, paljon sarjista ja mangaa, mutta myös niitä romaaneja.

Aikanaan pelaaminen ja some olisivat kiinnostaneet, mutta se meni ohi ja nyt ei enää kiinnosta.

Meillä esikoispoika kiinnostui tietokonepeleistä vasta 11-vuotiaana ja se olikin sitten menoa. Pojalla on Aspergerin syndrooma mistä seuraa käytännössä mm. se, että hän on jostain asiasta intohimoisen, siis todella palavan innostunut. Tuossa iässä kiinnostus siirtyi tietokonepeleihin ja asian kanssa on taisteltu ja taisteltu, mikä on vaikeaa, koska hänelle se intohimonkohde on elämän kantava voima. Käytännössä nyt 14-vuotiaana hän pelaa suuren osan vapaa-ajasta, mutta tietokoneessa on aikalukko, minkä ansioista ei mene ihan överiksi. En osaa itse asettaa vastakkain pelaamista ja lukemista. Jos hän ei pelaisi (eikä siis nyt koko vapaa-aikaa pelaakaan), ei se tarkoita, että hän alkaisi lukea. Hän tekee sitten jotain muuta. Ja tämä poika on siis se, jolle sai lukea tuntikausia päivässä hänen ollessaan vielä ihan pieni. Olen tyytyväinen, että olen saanut omat lapseni pysymään erossa laitteista pieninä, sillä luulen niiden vaikuttavan paljon ajattelutapaan ym. taitoihin. Mutta vaikka siis itse olen todella innokas lukija, en osaa ajatella, että ihmisessä on jotain vikaa, jos hän ei lue (jos on sen tietyn taitotason jo saavuttanut). Toinen lapseni taas pitää lukemisesta ja sekin on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sillä pelaamisella ja somella on iso vaikutus. Mutta ei siinä päässä kuin yleensä syytetään: ongelma ei ole se, että lapset roikkuvat ruudun ääressä, vaan se, että VANHEMMAT roikkuvat ruudun ääressä. Pienille lapsille ei enää lueta, sanoiteta, kerrota, selitetä, vaan tuijotetaan siihen omaan kännykkään. Kommunikaation huipennus on iltasatu (jota sitäkään ei joka perheessä lueta), ja monesti lapsenvahtina toimii ruutu. Jokainen näkee tämän esim. julkisissa kulkuneuvoissa: vanhemmat eivät juttele lastensa kanssa ja selitä maailman asioita, vaan tuijottavat omaa puhelintaan. Pahimmillaan lapsella on oma ruutu, ettei vaan häiritse kysymyksillään. TÄMÄ koulua edeltävä aika on se, mikä ratkaisee paljon siitä, kuinka paljon lapsen sanavarasto kehittyy, kuinka paljon lapsi ymmärtää käsitteitä ja kieltä. Tätä on tutkittukin, että lapsen sanavarasto jää paljon köyhemmäksi, kun ne kirjat, juttelu, tarinoiden keksiminen ja selittäminen jää vähemmälle ruutuajan takia.

Kun ruvetaan pohtimaan mikä vika koulussa on, ollaan jo myöhässä.

Tämä oli erittäin hyvä kirjoitus! Pelottavinta kuviossa on se, että tämä vanhempien uppoutuminen some-maailmaan on lisääntynyt ihan viime vuosina ja sen vaikutus lasten lukutaitoon ei edes näy vielä. Nyt se näkyy "vasta" siinä, että lapset eivät opi puhumaan.

Katos kun tärkeintä on, että maamme päättävä eliitti saa sikailla ja voida hyvin. Muusta viis.

En usko, että tuo prosenttiluku on mikään uusi juttu. Kautta aikain on ollut niitä, jotka eivät opi. Täytyy muistaa, että Suomessa ihan jokainen ihminen joutuu käymään peruskoulun läpi, oli sitten mistä perhetaustasta tai maasta tahansa tai millaisilla älynlahjoilla tahansa varustettu.

Aiemmin se ei niin näkynyt, koska ne vähemmän lahjakkaat lopettivat koulunkäynnin kansakoulun jälkeen ja menivät töihin, kuka minnekin raksalle tai lähetiksi, ja raivasivat sitä kautta itselleen jalansijaa aikuiselämään.

En usko, että tuo prosenttiluku tulee muuttumaan koskaan miksikään, vaikka opettajat ja vanhemmat päällään seisoisivat. Ne osaamattomat tekevät lapsia siinä missä osaavatkin. Älykkyys periytyy, samoin lahjattomuus.

Toki asiaan voi vaikuttaa sekin, että nykyinen yhteiskunnan turvaverkko takaa sen, että täällä ei edes tarvitse ponnistella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sillä pelaamisella ja somella on iso vaikutus. Mutta ei siinä päässä kuin yleensä syytetään: ongelma ei ole se, että lapset roikkuvat ruudun ääressä, vaan se, että VANHEMMAT roikkuvat ruudun ääressä. Pienille lapsille ei enää lueta, sanoiteta, kerrota, selitetä, vaan tuijotetaan siihen omaan kännykkään. Kommunikaation huipennus on iltasatu (jota sitäkään ei joka perheessä lueta), ja monesti lapsenvahtina toimii ruutu. Jokainen näkee tämän esim. julkisissa kulkuneuvoissa: vanhemmat eivät juttele lastensa kanssa ja selitä maailman asioita, vaan tuijottavat omaa puhelintaan. Pahimmillaan lapsella on oma ruutu, ettei vaan häiritse kysymyksillään. TÄMÄ koulua edeltävä aika on se, mikä ratkaisee paljon siitä, kuinka paljon lapsen sanavarasto kehittyy, kuinka paljon lapsi ymmärtää käsitteitä ja kieltä. Tätä on tutkittukin, että lapsen sanavarasto jää paljon köyhemmäksi, kun ne kirjat, juttelu, tarinoiden keksiminen ja selittäminen jää vähemmälle ruutuajan takia.

Kun ruvetaan pohtimaan mikä vika koulussa on, ollaan jo myöhässä.

Tämä oli erittäin hyvä kirjoitus! Pelottavinta kuviossa on se, että tämä vanhempien uppoutuminen some-maailmaan on lisääntynyt ihan viime vuosina ja sen vaikutus lasten lukutaitoon ei edes näy vielä. Nyt se näkyy "vasta" siinä, että lapset eivät opi puhumaan.

No meidän nelivuotias ei puhu vieläkään, vaikka tutkitusti hänellä on paljon laajempi sanavarasto kuin ikäisillään, samoin yhteyksien hahmottamiskyky ja laskutaito. Kirjoja on luettu syntymästä asti, on puhuttu ja pelailtu ja loruteltu ja laulettu. Pää toimii erinomaisesti, mutta sanoja vain ei tule ulos suusta kaikenlaisesta terapiasta huolimatta. Älkääpä aina syytelkö passiivista kotia.

Ja suuri osa noista toistaitoisista kirjoittelee jatkuvasti tänne sekä muillekin keskustelupalstoille.

Aika monella äidinkieli ei ole suomi