Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa
11 prosenttia ikäryhmästä on noin 6 000 nuorta. Se on aika paljon ja luku- ja kirjoitustaidoton nuori ei selviydy toisen asteen koulutuksessa.
Milloin tämä tilanne on mennyt näin pahaksi että noin suuri osuus suomalaisista ei opi kunnolla lukemaan vai onko nuo sitten niitä "suomalaisia"?
Helppohan se on syyttää pelejä, mutta tuntuu noilta unohtuvan se että pelejä pelattiin jo 10v sitten hyvin paljonkin ja ei ollut noin paljoa ongelmatapauksia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392739.html
Kommentit (452)
Aika monessa koulussa on sellainen ilmapiiri, että osaaminen on noloa, lukeminen on typerää ja kokeissa menestyminen hyvä syy kiusaamiseen. Oma poikani oli koulussa, jossa rehtori vanhempainillassa muistutti, että "kyllä niistä ihmsiä tulee, ei nyt vaadita liikaa" ja ysillä ehdolla ei ollut lainkaan mahdollisuutta mennä lukioon, koska "ei ole tästä koulusta tapana". Olisiko asenteissa jotain ongelmaa, kun edes rehtoria ei kiinnosta se, että oppilaat oppivat enemmän kuin minimin.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti kirjoja ei enää lueta ja niitä pelejä on todella paljon enemmän kuin 10-20v sitten ja ne ovat jokaisella mukana koko ajan.
Nintendo gameboy tuli myyntiin Euroopassa 1990 ja sillä sai pelin mukaan. Se, että pelejä on enemmän ei tarkoita, että niitä pelataan enemmän, koska 20 vuotta sitten kaikki pelit oli firmojen tekemiä, mutta nyt kuka vaan koodaamista osaava voi mennä tekemään pelin ja julkaista se nettiin. En ymmärrä miten pelien määrän monin kertaistaminen olisi pelaamisen määrää lisännyt.
Vierailija kirjoitti:
Uskallan oikeasti veikata että syynä on se, että otannassa yhä useampi on Suomea vasta toisena kielenä käyttäviä mikä aiheuttaa tilastovääristymän. Maahanmuutto on lisääntynyt, ja näin on lisääntynyt kielitaidottomuus. Samalla tapaa omana kouluaikanani 90-luvulla oli tapauksia jotka eivät vain oppineet lukemaan kunnolla, mutta heille resursoitiin tukiopetusta tai jätettiin luokalle opiskelemaan enemmän. Nykyisin päästettäisi läpi koska yhdelläkään koululla ei ole varaa järjestää tukiopetusta ja luokalle jättäminen taitaa olla äärimmäisen harvinaista nykypäivänä.
"Pojat eivät opi kirjoittamaan peruskoulussa"
Saa siitä sitten selvää, jos saa selvää, että ei saa selvää.
Integrointi on mennyt aivan liian pitkälle. Ei opettaja voi eriyttää opetusta kaikille loputtomiin. Kunpa pienluokat saataisiin takaisin! Lisäksi on tärkeää alkaa kotonakin puhumaan siitä, ettei koulunkäynnin tarvitse aina olla hauskaa ja opiskelun eteen täytyy nähdä vaivaa. Nyt tulee yläkoulussakin vastaan oppilaita, joilla ei ole mitään valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Jos tehtävänannossa on vaikkapa kolme eri vaihetta, on moni hämillään, kun ei pysty ohjaamaan omaa toimintaansa vaiheesta toiseen. Aika moni myös hermostuu erittäin nopeasti, kun ei osaakaan ratkaista jotain ongelmaa, eikä edes Googlesta ole apua. Kun pitäisi vain keskittyä ja sietää hetken epävarmuuden tila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti kirjoja ei enää lueta ja niitä pelejä on todella paljon enemmän kuin 10-20v sitten ja ne ovat jokaisella mukana koko ajan.
Nintendo gameboy tuli myyntiin Euroopassa 1990 ja sillä sai pelin mukaan. Se, että pelejä on enemmän ei tarkoita, että niitä pelataan enemmän, koska 20 vuotta sitten kaikki pelit oli firmojen tekemiä, mutta nyt kuka vaan koodaamista osaava voi mennä tekemään pelin ja julkaista se nettiin. En ymmärrä miten pelien määrän monin kertaistaminen olisi pelaamisen määrää lisännyt.
Ei 90-luvulla ollut jokaisella oppilaalla Gameboyta taskussa oppitunneilla. Monet Gameboyn pelit myös vaativat pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä. Nyt kaikilla on mahdollisuus ladata kännykkään lähes rajaton määrä diipa-daapa-pelejä, joota räplätään heti, kun jäisi aikaa pysähtyä ja tylsistyä hetkeksi.
Tylsistyminen on tärkeää, sillä silloin syntyy luovia ideoita.
On kammottavaa, jos ihminen ei pysty edes puolta tuntia keskittymään omiin ajatuksiinsa, ympäristön tarkkailuun (esim. kävellessään tai bussimatkalla) tai musiikin kuunteluun. Osalle nuorista on vaikeaa jopa tv-sarjaan keskittyminen ilman kännykän räpläämistä.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, että meillä on tällaisia tapauksia tulevaisuudessa hoitamassa asioitamme. :(
No siis tuota noin tehän meidät kasvatitte niin olisikohan peiliin katsomisen paikka?
Terveisin. 17-vuotias
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.
Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.
Ihan kuin tyttöjä kiinnostaisi kirjastossa viihtyvät fiksut pojat?
Mieheni on DI, joka lukee mielellään... kyllä kiinnostaa.
Itsekin kävin saman koulun eikä siellä ollut tyttöystävää juuri kellään. Suurella osalla ei vielä valmistumisen jälkeenkään
Ongelma on varmaan sekä kodeissa että koulussa. Huonot kotiolot tekevät näitä kiusaajia joiden mielestä osaaminen on noloa, eihän heitäkään siihen tueta. Koulukiusatut taas saattavat syrjäytyä myös.
Ja ihmettelen kyllä miten on mahdollista, ettei osata lukea tai kirjoittaa. Kuuntelemallako ne oppivat, miten pääsevät yhtään mistään kokeista läpi? Tähän olisi ratkaisu äidinkielen lisäopetus, mutta säästetäänkö siinä rahaa? Loppujen lopuksi se ei kyllä säästä koska tekee lisää työttömiä. Luulen että luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan ainakin joka alan opiskelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.
Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.
Ihan kuin tyttöjä kiinnostaisi kirjastossa viihtyvät fiksut pojat?
Mieheni on DI, joka lukee mielellään... kyllä kiinnostaa.
Itsekin kävin saman koulun eikä siellä ollut tyttöystävää juuri kellään. Suurella osalla ei vielä valmistumisen jälkeenkään
No meillä kyllä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.
Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.
Ihan kuin tyttöjä kiinnostaisi kirjastossa viihtyvät fiksut pojat?
Mieheni on DI, joka lukee mielellään... kyllä kiinnostaa.
Turha yrittää. Olin teini-ikäisenä urheilullinen, koulussa menestyvä poika jolla vielä oli laaka ystäväpiiri. Mutta niin vain jäin nuolemaan näppejäni kun tyttöjen suosiota mitattiin. Juuri ne amisviiksidokaajat saivat heidän huomionsa...
Vasta lukion jälkeen alkoi flaksi käydä ja mitä lähemmäksi valmistuminen tuli, sitä enemmän sain naisilta huomiota. Ja toki käytin hyväkseni tilannetta, parhaimmillaan kolme naista saman päivän aikana eikä tuntunut missään. Olipa "yllättävää" että naisia alkoi kiinnostaa kun rahakas duuni tiedossa ja piti alkaa katsoa sitä "kunnon miestä"....
Viime vuonna julkaisiin uutisia, jossa heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden välillä voi olla jopa 7 vuoden ero osaamisessa. Eli osaavimmat kakkosluokkalaiset ovat samalla tasolla, kuin heikoimmin menestyvät ysiluokkalaiset.
Eli summattuna: Jos jonkin ysiluokkalaisen osaaminen alkaa vastata peruskoulun alaluokkien tasoa, niin pitäisikö alkaa asialle oikeasti tehdä jotakin?
Suomen on turha enää haaveilla Pisa-tulosten ykkössijasta. Se juna auttamattomasti meni jo ja jätti Suomen KAUAS taakseen!
Vierailija kirjoitti:
Integrointi on mennyt aivan liian pitkälle. Ei opettaja voi eriyttää opetusta kaikille loputtomiin. Kunpa pienluokat saataisiin takaisin! Lisäksi on tärkeää alkaa kotonakin puhumaan siitä, ettei koulunkäynnin tarvitse aina olla hauskaa ja opiskelun eteen täytyy nähdä vaivaa. Nyt tulee yläkoulussakin vastaan oppilaita, joilla ei ole mitään valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Jos tehtävänannossa on vaikkapa kolme eri vaihetta, on moni hämillään, kun ei pysty ohjaamaan omaa toimintaansa vaiheesta toiseen. Aika moni myös hermostuu erittäin nopeasti, kun ei osaakaan ratkaista jotain ongelmaa, eikä edes Googlesta ole apua. Kun pitäisi vain keskittyä ja sietää hetken epävarmuuden tila.
Sitten on lapsia, joille koulunkäynti on liian helppoa. Samaa asiaa tankataan tunnista toiseen, ei eriytetä ylöspäin.
Kun itse olin yläasteella oli tasokurssit sekä matematiikassa että englannissa. Jatkoin niistä lukion pitkään matematiikkaan. Nyt mietityttää mitä tämä peruskoulun yleismatematiikka saa aikaan, epäilyttää vahvasti että tärkeitä asioita jää oppimatta lukion jatkoon nähden.
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna julkaisiin uutisia, jossa heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden välillä voi olla jopa 7 vuoden ero osaamisessa. Eli osaavimmat kakkosluokkalaiset ovat samalla tasolla, kuin heikoimmin menestyvät ysiluokkalaiset.
Eli summattuna: Jos jonkin ysiluokkalaisen osaaminen alkaa vastata peruskoulun alaluokkien tasoa, niin pitäisikö alkaa asialle oikeasti tehdä jotakin?
Miksi? En tajua miksi näin toistaitoisiin tolvanoihin uhrataan niin paljon resursseja. Ei sillä ole yhteiskunnan kannalta mitään väliä ovatko nämä kotona pössyttelemässä vai pussittamassa ruuveja jossain työpajalla. Sen sijaan pitäisi satsata lapsiin, jotka alakouluiässä ovat selvästi edellä ja oppivat nopeasti
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna julkaisiin uutisia, jossa heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden välillä voi olla jopa 7 vuoden ero osaamisessa. Eli osaavimmat kakkosluokkalaiset ovat samalla tasolla, kuin heikoimmin menestyvät ysiluokkalaiset.
Eli summattuna: Jos jonkin ysiluokkalaisen osaaminen alkaa vastata peruskoulun alaluokkien tasoa, niin pitäisikö alkaa asialle oikeasti tehdä jotakin?
Miksihän luokalle ei jätetä, vai jätetäänkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikalapset ovat keskimäärin ihan hunningolla. Epäkohteliaita riehujia, joilta ei odoteta mitään. Käydään usein kirjastossa lapsen kanssa ja jostain syystä 3/4 siellä hengaavista (pikku)lapsista on tyttöjä.. eli poikia ei jostain syystä haluta tuoda kirjastoon? Turha syyttää koulujärjestelmää, kun vika on kasvatuksessa. Poikien annetaan sekoilla ja elämöidä koska "pojat on poikia". .. jostain syystä myös instrumentteja soittavia poikia on tosi vähän. Jos selaat musaopiston konserttiesiintyjiä, niin ylivoimaisesti suurin osa tyttöjä.
Harmittaa poikien puolesta, joihin ei panosteta ja joiden annetaan repsahtaa jo taaperoiässä. Vaikea tyttöjen löytää aikuisiässä enää kunnon puolisoita itselleen.
Ihan kuin tyttöjä kiinnostaisi kirjastossa viihtyvät fiksut pojat?
Mieheni on DI, joka lukee mielellään... kyllä kiinnostaa.
Turha yrittää. Olin teini-ikäisenä urheilullinen, koulussa menestyvä poika jolla vielä oli laaka ystäväpiiri. Mutta niin vain jäin nuolemaan näppejäni kun tyttöjen suosiota mitattiin. Juuri ne amisviiksidokaajat saivat heidän huomionsa...
Vasta lukion jälkeen alkoi flaksi käydä ja mitä lähemmäksi valmistuminen tuli, sitä enemmän sain naisilta huomiota. Ja toki käytin hyväkseni tilannetta, parhaimmillaan kolme naista saman päivän aikana eikä tuntunut missään. Olipa "yllättävää" että naisia alkoi kiinnostaa kun rahakas duuni tiedossa ja piti alkaa katsoa sitä "kunnon miestä"....
Itse tutustuin mieheeni jo teekkariaikoina, kun valmistuimme molemmilla täydet opintolainat eli 2 x 100000 mk, eikä töitä 90-luvun lamassa. Ei me kyllä rahasta rakastuttu :) Edelleen yhdessä 30 vuotta myöhemmin ja töitäkin onneksi on löytynyt.
t. DI nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna julkaisiin uutisia, jossa heikoimmin ja parhaiten menestyvien oppilaiden välillä voi olla jopa 7 vuoden ero osaamisessa. Eli osaavimmat kakkosluokkalaiset ovat samalla tasolla, kuin heikoimmin menestyvät ysiluokkalaiset.
Eli summattuna: Jos jonkin ysiluokkalaisen osaaminen alkaa vastata peruskoulun alaluokkien tasoa, niin pitäisikö alkaa asialle oikeasti tehdä jotakin?
Miksi? En tajua miksi näin toistaitoisiin tolvanoihin uhrataan niin paljon resursseja. Ei sillä ole yhteiskunnan kannalta mitään väliä ovatko nämä kotona pössyttelemässä vai pussittamassa ruuveja jossain työpajalla. Sen sijaan pitäisi satsata lapsiin, jotka alakouluiässä ovat selvästi edellä ja oppivat nopeasti
No on sillä aika paljonkin väliä jos työttömyys vain lisääntyisi entisestään.
Kirjoitetaanko koulussa enää? Siis paperille, kynällä. On täysin eri asia naputella koneella tekstiä mitä kirjoittaa käsin.
Täällä on ihmisiä, jotka puolustelevat palstalla kirjoitettua huonoa äidinkieltä sillä, et "eihän tää ole mikään virallinen sivu mihin tulis kirjottaa kirjakielellä". Ja sillä tavalla siis puolustavat niinkin kamalia kielioppivirheitä kuin " enään", "mitalli", "eikö olekkin" "ketä"-sanan käyttö "kuka"-sanan tilalla... Se kertoo paljon, jos tosiaan ajattelee, ettei sillä oo merkitystä minkälaista kieltä kirjoittaa. Jos aikuset ihmisetkin on sitä mieltä niin miksi sitten perehdyttäisi lapsensa oikeinkirjoitukseen? Minäkin kirjotan kavereilleni meidän hyvin levveellä savon murteella, mut en silti täällä kirjoita samalla lailla. Miks kirjottaisin, whatsapp-viestit kavereiden kesken on eri asia kuin julkisesti kirjotettu teksti. Siks en ymmärrä sitä puolustelua julkisesti kirjotetulle huonolle äidinkielelle. Ei kukaan kirjakieltä vaadikaan, mut ymmärrettävää ja oikeaoppista tekstiä eikä oman äidinkielensä raiskaamista (kuten esim.sana enään on...hrrr, kylmät väreet tulee).
Ei tilastoja väärennä nuoret joilla äidinkieli on muu kuin Suomi. He osaavat usein lukea montaa kieltä. Toisia paremmin ja toisia huonommin.