Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa
11 prosenttia ikäryhmästä on noin 6 000 nuorta. Se on aika paljon ja luku- ja kirjoitustaidoton nuori ei selviydy toisen asteen koulutuksessa.
Milloin tämä tilanne on mennyt näin pahaksi että noin suuri osuus suomalaisista ei opi kunnolla lukemaan vai onko nuo sitten niitä "suomalaisia"?
Helppohan se on syyttää pelejä, mutta tuntuu noilta unohtuvan se että pelejä pelattiin jo 10v sitten hyvin paljonkin ja ei ollut noin paljoa ongelmatapauksia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392739.html
Kommentit (452)
Ja samaan aikaan ELY-keskuksessa jaellaan karensseja kun 10% työttömistä ei osaa ilmoittautua työttömiksi ja täyttää kaikkia vaadittuja lomakkeita. Vaikka sivut ja ohjeistus ovat heidän mielestään selkeät.
Onkohan näillä kahdella asialla jokin korrelaatio?
PS. Ei ne ely-palveluidensivut kovinkaanselkeät ole ja logiikka ontuu, kun antaa työnhaun jäädä vaillinaiseksi. Mutta kyllä niistä lukutaitoiselle prosessi selviää. Pitää vaan osata lukea ja ymmärtää twiittiä pidempiä tekstejä.
Tuo pitkäjänteisyyden puute näkyy hyvin nykylapsissa. Vähenemässä ovat lapset jotka harrastavat pitkäjänteisesti jotakin. Meillä aloitettiin opettelu ihan tyylillä että "väritäpäs nyt tämä kuva nätisti loppuun, niin sitten... (ja tähän joku porkkana)". Lapsi siis "joutui" keskittymään johonkin tehtävään kunnes se oli loppuun suoritettu, saadakseen palkkion. Tästä jo pienenä aloitetusta harjoittelusta on ollut hyötyä mm. häissä ja hautajaisissa kun lapsi jaksaa hillitä itsensä ja istua rauhassa jonkun mukavan, hiljaisen ja huomaamattoman puuhastelun äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan hyviä uutisia meidän pojjaalle, joka sentään lukeakin osaa..
Älä iloitse liian varhain. Opin 4-vuotiaana lukemaan ja äidinkielessä nakutin kymppejä peruskoulussa ja lukiossa kirjoitin eximian. Nyt oon samassa sossujonossa kuin nuo lukutaidottomat
Moni oppisi varmaan äidinkielensä, mutta jos ei ole sama kuin suomen pienellä kielialueella, niin jääkö ilmaisu vajaaksi? Kun sanan säilä ei riitä, niin..
Vierailija kirjoitti:
Miten lukihärö? Onko yhteyttä ja tutkitaanko näiltä?
Joo. 11% suomalaisista lapsista on yhtäkkiä lukihäiriöisiä. Eiköhän niillä ole lähinnä asennehäiriöitä...
Ottaa suoraan sanoen päähän. Vedän nuorisolle (10-15v) yleisurheilutreenejä keski-Suomessa. Osa porukasta on ihan oikeasti keskittymiskyvyltään ja peruskäyttäytymiseltään 4 -vuotiaan tasolla. Aika surullista seurattavaa.
Sitten kun satunnaisesti räjähtää ja koittaa selittää että ei tästä hommasta tule mitään jos te tuijottelette pitkin pihoja, niin kullannuput ovat vain että "mitäähäh en mä tajuu".
Hyvin on mennyt, nuorison tuhoaminen. 25 -vuotta olen ollut vetäjänä, ja kohta menee kuppi nurin. Tämän erän nuoriso on liikunnallisesti surkeinta, typerintä, laiskinta ja keskittymiskyvyttömintä materiaalia mihin olen koskaan törmännyt.
Ja sen ongelman täytyy tulla kotoa. Siinä on turha syyttää pelejä ja kännyköitä, kun perustason käyttäytymisasiat eivät ole vielä yläkouluikäisillä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma?
Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta?
Lukeminen vaan kummasti kehittää myös ajattelutaitoa ja ymmärrystä. Toki samaa tekee se, että lapsen kanssa puhutaan paljon, kun hän kuuntelee rikasta kieltä. Jos lukee esim. sanomalehtiä niin oppii asioita ja kritiikkiä. Kirjat taas tarjoavat juonellisia elämyksiä. Luetun myötä oma sanavarasto kasvaa yleensä laajemmaksi, joka taas auttaa ymmärtämään esim. huumorin kaksimielisyyksiä.
Omien havaintojeni mukaan perheissä, joissa ei lueta, ei myöskään puhuta juurikaan lapsille. Ei lueta iltasatuja pieninä eikä lueta sanomalehtiä eikä pohdita uutisten sisältöjä. Vanhemmat ovat linnoittautuneita sohvan nurkkiin puhelintaan hiplaten. Lapset saavat touhuta omin nokkineen mitä kykenevät.
Kun vanhemmat eivät itsekään lue, eivät lapset opi esimerkin kautta. Muistan aikanaan, ennen kännyköitä,kun naapurin lapset ihmettelivät, miksi meillä on niin paljon lehtiä ja kirjoja. Omat lapset lukivat jo aika pieninä sanomalehtiä. Myöhemmin yläasteelle mennessä taas omat lapseni ihmettelivät, miten huonosti naapurin lapset osaavat lukea ja miten he eivät tiedä mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma?
Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta?
Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?
Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet.
Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.
Voin paikalla olleena vahvistaa, että tämä ei ole mitään uutta, varmasti 30 prossaa olisi meidän koulustamme jäänyt tekniselle tasolle 80-luvulla. Ymmärrys kehittyy suurimmalle osalle vasta lukiossa ja yleensä vanhemmalla iällä.
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma ettei sitä kännyköiden tuontia kouluun voi yksinkertaisesti kieltää. Ne lapset ei ihan oikeasti niitä tarvitse koulupäivän aikana. Sitten jossain 15 ikävuoden tietämillä voi asian ottaa uudelleen harkintaan.
Ei tarvitse harkita koko kouluaikana. Kännykät kiellettävä kokonaan, ellei niitä käytetä käsiteltävän aiheen tiedonhankintaan tai prosessointiin. Muuhun niitä ei tunneilla tarvita, joten käytönkin voi kieltää.
Itse asiassa kännykät olisi syytä kieltää myös töissä muuten kuin työasioiden hoitamiseen. Viime aikoina töihin tullut nuoriso roikkuu puolet työajasta somessa. Loppu aika menee someilmiöiden setvimiseen. Keskittymiskyky työhön hipoo nollaa. Ties monelleko on annettu kenkää viime vuosina koeajalla, kun vaatimus töiden hoitamisesta ei mene someaddiktion ohi.
Vierailija kirjoitti:
Ostelkaa lapsille kirjoja pelejen sijasta.
Hesarin alkuperäisessä artikkelissa oli kaksi esimerkkinuorta, molemmille oli luettu paljon pienenä,ja molempien kotona oli paljon kirjoja. Lisäksi molempien vanhemmat harrastivat lukemista ja olivat patistaneet lapsiaan kirjojen pariin. Silti molemmilla oli ongelmia hahmottaa tekstiä. Tässä on nyt kyse ongelmasta joka ei ratkea niillä ensimmäisillä mieleen tulevilla työkaluilla.
Lisäksi jutussa mainittiin, että ulkomaalaistaustaisten osuus lukiongelmaisista on noin 1-2%. "Pientä" ongelmaa lukemisessa esiintyy palstallakin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostelkaa lapsille kirjoja pelejen sijasta.
Hesarin alkuperäisessä artikkelissa oli kaksi esimerkkinuorta, molemmille oli luettu paljon pienenä,ja molempien kotona oli paljon kirjoja. Lisäksi molempien vanhemmat harrastivat lukemista ja olivat patistaneet lapsiaan kirjojen pariin. Silti molemmilla oli ongelmia hahmottaa tekstiä. Tässä on nyt kyse ongelmasta joka ei ratkea niillä ensimmäisillä mieleen tulevilla työkaluilla.
Lisäksi jutussa mainittiin, että ulkomaalaistaustaisten osuus lukiongelmaisista on noin 1-2%. "Pientä" ongelmaa lukemisessa esiintyy palstallakin...
Luen itse paljon, olen aina lukenut paljon siitä lähtien kun lukemaan opin. Mieheni perheessä on luettu paljon. Meillä on hyllyittäin kirjoja, tulee sanomalehtiä ja on luettu lapsille paljon, ostettu kirjoja ja saaneet niitä lahjaksi. Lopputulemana kaksi yläkoululaista joita lukeminen ja kirjat ei kiinnosta pätkääkään, ainoastaan pelit ja some.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi niin yksinkertainen asia kuin integrointi? Ennen oli pienryhmiä erityisille oppijoille ja häiriköille, enää ei. Systeemi on 10 vuodessa romutettu lähes kokonaan, joten kun ennen lähdettiin siitä, että jokainen oppii edes jotain, niin nyt lähdetään siitä, että vain muutama oppii ja hekin joku eliittikouluissa tai kotona.
Aivan uskomatonta selittelyä. Omalla luokalla aikanaan oli yli 30 oppilasta ja kaikki oppi lukemaan. Opettaja kävi välillä vielä toisessa huoneessa opettamassa eriikäisiä muita oppilaita.
Jokainen tervejärkinen tietää syyn.
Perussuomalaisten 11% kannatus on jatkossakin turvattu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on käsittämätöntä, että moni aikuinen, toisen asteen ja mahdollisesti vielä korkea-asteenkin käynyt ihminen ei osaa yhdyssanoja ja kirjoittaa "enään", "olekkaan", "itsekkin" jne. Ei luulisi olevan niin vaikeita.
Noiden sanojen kirjoitusmuoto eroaa lausutusta ja se on hyvin poikkeuksellista kielessämme. On varsin valitettavaa, jos monen muun maan tapaan Suomessa ruvetaan käyttämään erilaista muotoa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä.
Olen aina lukenut paljon, kirjoja on joka huoneessa, lapsille luettu paljon, oppivat lukemaan normaalisti MUTTA kukaan ei nyt aikuisena lue kirjallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on käsittämätöntä, että moni aikuinen, toisen asteen ja mahdollisesti vielä korkea-asteenkin käynyt ihminen ei osaa yhdyssanoja ja kirjoittaa "enään", "olekkaan", "itsekkin" jne. Ei luulisi olevan niin vaikeita.
Noiden sanojen kirjoitusmuoto eroaa lausutusta ja se on hyvin poikkeuksellista kielessämme. On varsin valitettavaa, jos monen muun maan tapaan Suomessa ruvetaan käyttämään erilaista muotoa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä.
Onko siis niin, että suurin osa noin kirjoittavista kyllä tietää, kuinka ne oikeaoppisesti kuuluisi kirjoittaa, mutta ei kapinoinnin vuoksi halua noudattaa sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on käsittämätöntä, että moni aikuinen, toisen asteen ja mahdollisesti vielä korkea-asteenkin käynyt ihminen ei osaa yhdyssanoja ja kirjoittaa "enään", "olekkaan", "itsekkin" jne. Ei luulisi olevan niin vaikeita.
Noiden sanojen kirjoitusmuoto eroaa lausutusta ja se on hyvin poikkeuksellista kielessämme. On varsin valitettavaa, jos monen muun maan tapaan Suomessa ruvetaan käyttämään erilaista muotoa puhutussa ja kirjoitetussa kielessä.
Minusta tässäkin voisi käyttää hieman järkeä. Kummat kuulostavat paremmilta tavutuksilta; olek-kaan ja itsek-kin vai ole-kaan ja itse-kin? Onko suomen kielessä sanoja "olek" ja "itsek"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma ettei sitä kännyköiden tuontia kouluun voi yksinkertaisesti kieltää. Ne lapset ei ihan oikeasti niitä tarvitse koulupäivän aikana. Sitten jossain 15 ikävuoden tietämillä voi asian ottaa uudelleen harkintaan.
Ei tarvitse harkita koko kouluaikana. Kännykät kiellettävä kokonaan, ellei niitä käytetä käsiteltävän aiheen tiedonhankintaan tai prosessointiin. Muuhun niitä ei tunneilla tarvita, joten käytönkin voi kieltää.
Itse asiassa kännykät olisi syytä kieltää myös töissä muuten kuin työasioiden hoitamiseen. Viime aikoina töihin tullut nuoriso roikkuu puolet työajasta somessa. Loppu aika menee someilmiöiden setvimiseen. Keskittymiskyky työhön hipoo nollaa. Ties monelleko on annettu kenkää viime vuosina koeajalla, kun vaatimus töiden hoitamisesta ei mene someaddiktion ohi.
Olen aika lailla samaa mieltä, että niitä kännyköitä ei ihan koko ajan tarvita mihinkään. Mutta huvittaa nämä lausahdukset, että ikään kuin vanhemmat tyrkyttäisivät kännyköitä lapsille ja sitten ollaan koulussa pulassa. Meidän lapselle piti nimenomaan ostaa älypuhelin, kun meni yläkouluun. Se on siellä käytännössä pakollinen. Muuten en tiedä, olisinko ostanut. Se on se digiloikka nääs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma ettei sitä kännyköiden tuontia kouluun voi yksinkertaisesti kieltää. Ne lapset ei ihan oikeasti niitä tarvitse koulupäivän aikana. Sitten jossain 15 ikävuoden tietämillä voi asian ottaa uudelleen harkintaan.
Ei tarvitse harkita koko kouluaikana. Kännykät kiellettävä kokonaan, ellei niitä käytetä käsiteltävän aiheen tiedonhankintaan tai prosessointiin. Muuhun niitä ei tunneilla tarvita, joten käytönkin voi kieltää.
Itse asiassa kännykät olisi syytä kieltää myös töissä muuten kuin työasioiden hoitamiseen. Viime aikoina töihin tullut nuoriso roikkuu puolet työajasta somessa. Loppu aika menee someilmiöiden setvimiseen. Keskittymiskyky työhön hipoo nollaa. Ties monelleko on annettu kenkää viime vuosina koeajalla, kun vaatimus töiden hoitamisesta ei mene someaddiktion ohi.
Antakaa rekrytoijalle kenkää. Mitä valitsee näitä sosiaalisia ekstrovertteja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma ettei sitä kännyköiden tuontia kouluun voi yksinkertaisesti kieltää. Ne lapset ei ihan oikeasti niitä tarvitse koulupäivän aikana. Sitten jossain 15 ikävuoden tietämillä voi asian ottaa uudelleen harkintaan.
Ei tarvitse harkita koko kouluaikana. Kännykät kiellettävä kokonaan, ellei niitä käytetä käsiteltävän aiheen tiedonhankintaan tai prosessointiin. Muuhun niitä ei tunneilla tarvita, joten käytönkin voi kieltää.
Itse asiassa kännykät olisi syytä kieltää myös töissä muuten kuin työasioiden hoitamiseen. Viime aikoina töihin tullut nuoriso roikkuu puolet työajasta somessa. Loppu aika menee someilmiöiden setvimiseen. Keskittymiskyky työhön hipoo nollaa. Ties monelleko on annettu kenkää viime vuosina koeajalla, kun vaatimus töiden hoitamisesta ei mene someaddiktion ohi.
Olen aika lailla samaa mieltä, että niitä kännyköitä ei ihan koko ajan tarvita mihinkään. Mutta huvittaa nämä lausahdukset, että ikään kuin vanhemmat tyrkyttäisivät kännyköitä lapsille ja sitten ollaan koulussa pulassa. Meidän lapselle piti nimenomaan ostaa älypuhelin, kun meni yläkouluun. Se on siellä käytännössä pakollinen. Muuten en tiedä, olisinko ostanut. Se on se digiloikka nääs.
Näin juuri! Ainakin Helsingissä digiloikka on loikattu oppilaiden omien laitteiden varassa ja jos kaikki oppilaat jättäisivät älylaitteensa kotiin, ei digioppimista enää voitaisi luokissa tehdä. Itse pitäisin tätä seurausta vain positiivisena.
Pitäisköhän lakiin pistää, että kännykät lukkojen taakse opetuksen ajaksi?