Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Vierailija kirjoitti:

Ja vanhempiakaan ei kiinnosta? Kyllä meidän kultamussuJaniPetteri SAA pelata tietokoneella, kun se niin nätisti pyytää.

vanhempia kiinnostaa mutta keinot on vahissa.

Sellainen asia mika muun muassa vaikuttaa tahan asiaan on kesatyon saanti.

Se ei nykyaan ole mahdollista ja se estaa tehokkaasti vastuulliseksi kasvamista

Ei ruutuaika ole ongelma. Ongelman aiheuttaa se, mitä muuta lapsi tekee tai jättää tekemättä ja se mitä siellä ruudulla tehdään ja katsotaan. Pelit voivat olla hyvinkin kehittäviä ja lapset oppivat nopeasti vieraita kieliä ja uusia asioita katsomalla vaikka itseään kiinnostavia videoita. Jos tämän lisäksi lapsi myös lukee tai hänelle luetaan, niin normaali lapsi kehittyy ihan tavalliseksi aikuiseksi. Mutta jos lapsen kehityksessä on ongelmia, niin vääränlainen ruudun tuijotus voi lisätä ongelmia. Saman on tosin aiheuttanut aikaisemmin telkkari, sarjakuvalehdet tai käpylehmät. Ruutuaika käsitteenä on liian helppo syntipukki asioihin.

Päiväkodissa kysyttiin, että luetaanko teillä paljon kirjoja pojalle? Kyllä joka ilta. No sen huomaa, kun 3-vuotias osaa henkilöt nimeltä, toiset eivät osaa.

4-vuotiaana poika oppi lukemaan. Sai Aku Ankkoja ja Mauri Kunnaksen kirjoja.

Miten lukihärö? Onko yhteyttä ja tutkitaanko näiltä?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Poikakoulut takaisin.

Suurimmat syyt löytyvät kotikasvatuksesta, mutta koululla on myös vaikutusta. Ihan mutulla heitän seuraavat suoraan koulusta johtuvat syyt:

- Tarkkisten ja apukoulujen lopettaminen ja ongelmaoppilaiden inkluusio normiluokille ilman riittäviä lisäresursseja.

- Kurinpidon höltyminen kouluissa, mistä johtuen luokissa on aiempaa rauhattomampaa (ei istuta paikoillaan vaan vaellellaan luokassa, yksi räplää kännykkää ja toinen katsoo Netflixiä äänet päällä, yhdellä on hojks joka antaa luvan leikkiä pikkuautoilla pulpetin alla).

- Koulun vaatimustason madaltuminen, joka näkyy äidinkielen tunneilla esimerkiksi siinä, ettei kaikissa luokissa edellytetä edes yhden kaunokirjallisen teoksen lukemista per lukukausi.

- Oppilasjohtoisen opiskelun lisääntyminen ja ryhmätyöt, jotka mahdollistavat löysäilyn.

- Koulukulttuuri, jossa akateemisia taitoja ja menestystä ei arvosteta, vaan kehut ja stipendit annetaan sille, joka on pöljäillyt vähemmän kuin edellisenä vuonna, joka osaa laittaa ruuantähteet bioastiaan tai jolla on eniten kavereita.

- Jatkossa oppimistuloksiin tulee vaikuttamaan arvostelun muuttuminen sanalliseksi itsearvioinniksi, jossa korostetaan positiivisia puolia ja negatiiviset seikat peitetään vaikeaselkoisin korulausein. Huonosti lukevan oppilaan vanhemmat ovat todennäköisesti myös huonoja lukijoita, eivätkä he välttämättä edes ymmärrä sanallista palautetta eivätkä saa riittävän aikaisin tietoa siitä, että lapsen osaaminen on täysin riittämätöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Nimenomaan. Mutta mielestäni tuon tapaisten asioiden kohdalla ei voida puhua pelkästään lukutaidosta, jos taustalla on odotus, että siitä asiasta pitäisi tietää etukäteen jotain tai että rivien välistä pitäisi lukea jotain. Jos joku lukee että hauki on kala, eikä hän tiedä, mikä on hauki ja mikä on kala, ei ole kyse lukutaidosta. Tai jos joltakulta menee vitsin sarkasmi täysin ohi, ei vitsin ymmärtämisen ongelma ole lukutaidon vaan sarkasmintajun puute. 

Vierailija kirjoitti:

Ostelkaa lapsille kirjoja pelejen sijasta.

Lukisit jotain itsekin, niin tietäisit jostain  mallista  edes  miten 'peli'-sana taipuu monikon genetiiviin.

Se on :PELIEN.

Tässä yhteydessä huonolla lukutaidolla tarkoitetaan sitä, ettei oppilas oikein ymmärrä lukemaansa vaikka osaisi kirjaimet.

Ihan tavalliset oppilaat eivät tunne suomen perussanastoa. Esimerkiksi sana ilmenee voi olla täysin tuntematon sana.

Suurin ongelma on se, etteivät oppilaat lue kotona. Yksi tai kymmenen koulussa luettua kirjaa ei tilannetta korjaa. Harjoitusta tarvitaan paljon enemmän.

Kaunokirjoituksen opetus heti takaisin !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Nimenomaan. Mutta mielestäni tuon tapaisten asioiden kohdalla ei voida puhua pelkästään lukutaidosta, jos taustalla on odotus, että siitä asiasta pitäisi tietää etukäteen jotain tai että rivien välistä pitäisi lukea jotain. Jos joku lukee että hauki on kala, eikä hän tiedä, mikä on hauki ja mikä on kala, ei ole kyse lukutaidosta. Tai jos joltakulta menee vitsin sarkasmi täysin ohi, ei vitsin ymmärtämisen ongelma ole lukutaidon vaan sarkasmintajun puute. 

Ja siis ymmärrän tietysti, että tuossa on kyse kielellisten valmiuksien puuttumisesta, mutta onhan se sama ongelma sitten olemassa muissakin yhteyksissä. Siksi en ymmärrä, miksi tästä puhutaan lukutaidon ongelmana, kun se liittyy kaikenlaiseen kielelliseen ymmärtämiseen. Eihän lukutaito kata kaikkea kielellistä osaamista. Siksi tuo käsite on minuata hieman harhaanjohtava. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä yhteydessä huonolla lukutaidolla tarkoitetaan sitä, ettei oppilas oikein ymmärrä lukemaansa vaikka osaisi kirjaimet.

Ihan tavalliset oppilaat eivät tunne suomen perussanastoa. Esimerkiksi sana ilmenee voi olla täysin tuntematon sana.

Suurin ongelma on se, etteivät oppilaat lue kotona. Yksi tai kymmenen koulussa luettua kirjaa ei tilannetta korjaa. Harjoitusta tarvitaan paljon enemmän.

Lapseni on nyt toisella luokalla ja juuri alkoi luetunymmärtäminen. Onko tilanteeseen siis puututtu jo vai annetaanko niiden jotka ei opi olla oppimatta.

Kouluissa on nopeasti kasvava joukko nuoria joiden äidinkieli ei Ole Suomi. En usko väitteeseen että huonosti lukevista teidän määrä vain 1-2 pros. Koulukielenä vieras kieli jota kotonakaan ei osata vaikuttaa väistämättä. Vanhemmat eivät todellakaan lue iltasatuja suomeksi. Uskon että kannustavat koulunkäyntiin sinänsä mutta konkreettisesti vaikea auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen juuri tällainen lukutaidoton tai muuten vain tyhmä, kun en ymmärrä, miksi asiayhteyksien tajuamattomuus tai muu yksinkertaisuus olisi lukutaidottomuutta. Jos joku ei ymmärrä esim lukemaansa vitsiä, aukeaako se muka, jos se luetaan hänelle ääneen. No ei aukea. Miten tuo olisi sitten lukutaidon ongelma? 

Voisivatko alapeukuttajat hieman avata tätä asiaa? Jos joku ei ymmärrä, että hauki on kala, vaikka hän sen lukee tai se hänelle ääneen sanotaan, miksi sanotaan, että hän ei osaa lukea, vaikka kyse on jostain ihan muusta? 

Miten ymmärtämättömyys (kauniisti sanottuna) liittyy tähän ketjuun?

Siten, että esimerkiksi kun hiljattain oli ylen sivuilla se lukutaitotesti, joka tännekin linkitettiin, siinä ei kyllä mitattu pelkästään lukutaitoa, vaan oli myös kyse niiden luettujen asioiden ymmärtämisestä ja eri asiayhteyksien hallinnasta. Siinä testissä oli mm verohallinnon ohjeita ja mielipidekirjoitus. Jos niitä asioita ei ymmärrä, niin ei siinä lukutaito auta. Lukutaitoon vaaditaan siis muutakin kuin se, että osaat lukea ne sanat paperista ja käsität lauserakenteet. 

Lukutaito on muutakin kuin tekninen lukutaito. Teknisen lukutaidon (osaa lukea sanat paperista) taitaa Suomessa saavuttaa lähes kaikki, mutta sillä ei nykymaailmassa pitkälle pötkitä. Todellinen lukutaito on luetun ymmärtämistä, juuri sitä mitä Ylen testissä mitattiin.

Nimenomaan. Mutta mielestäni tuon tapaisten asioiden kohdalla ei voida puhua pelkästään lukutaidosta, jos taustalla on odotus, että siitä asiasta pitäisi tietää etukäteen jotain tai että rivien välistä pitäisi lukea jotain. Jos joku lukee että hauki on kala, eikä hän tiedä, mikä on hauki ja mikä on kala, ei ole kyse lukutaidosta. Tai jos joltakulta menee vitsin sarkasmi täysin ohi, ei vitsin ymmärtämisen ongelma ole lukutaidon vaan sarkasmintajun puute. 

Tätäkin ongelmaa nykykoulu syventää - keskitytään opiskelutaitojen hankkimiseen erilaisilla ryhmätöillä ja digihypetyksellä sen sijaan, että opiskeltaisiin mikä on hauki ja mitä ovat kalat. Lopputuloksena on oppilas, joka kyllä teknisesti lukee "hauki on kala" mutta ei ymmärrä lausetta. Sanavaraston ja yleissivistyksen kapeutuminen kapeuttaa myös ajattelua ja ymmärrystä.

- mamujen määrä kasvanut. Ei luokassa edes pysty käsittelemään ikätasolle sopivaa tekstiä esim. äikän tunneilla kun puolet porukasta ei tajua kielestä kuin alkeelliset palikkasanat.

- Luokissa niin paljon eri oppilastyyppejä spesiaaliongelmineen, ettei eriyttämiseen enää pysty niin, että kaikki saisivat sopivaa haastetta. Aika menee surkeimpien kannatteluun kun avustajia ei ole. Loput ovat aikalailla oman onnensa nojassa. Aika harva siinä innostuu lukemisharrastuksesta kun ei ehdi innostaa.

- pienryhmät ja erityiskoulut ei ole enää vaihtoehto -> kaikki lykätty samaan luokkaan ja päättäjillä ilmeisesti hiljainen tavoite, että jos nyt hengissä pysyvät niin se riittää

- koulurauha mennyttä, tällä tarkoitan opiskelurauhaa eri yhteistyötahojen toimesta. Kouluviihtyvyyttä koitetaan epätoivoisesti parantaa (tämäkin ylemmältä taholta tuleva hiillostus) tekemällä koulusta sirkusta. Joka viikko oltava jotain spesiaalia kissanristiäistä. -> vievät aikaa perusarjesta ja opetuksesta -> kauhea kiireen tuntu ja kaikesta ehditään vain pintaraapaisu

- kotona ei kannusteta enää lukemaan. Moni vanhemmistakaan ei ole enää ikäluokkaa, joka olisi lukenut ja lapsi ei opi viihtymään kirjojen parissa kun ei näe sitä mallia mistään.

- Elämä on lapsilla täynnä nopeatempoista mielihyvän aiheuttajaa ja tylsistymisen karkoittajaa. Kännykät, pelit, tabletit, tv-ohjelmat, some... nämä ovat olleet vapaa-ajalla jo pitkään arkea, mutta viime vuosina ne on tuputettu kouluunkin. Koko päivä on yhtä digiä, nopeatempoista viestintää ja viriketulvaa. Ei lapset jaksa, eivätkä monet edes osaa(!) enää keskittyä mihinkään rauhalliseen ja pitkäjännitteiseen touhuun, kuten lukemiseen. Saman huomaa vaikkapa kuvistunneilla, kaikki hutaistaan.

- Vanhemmat eivät vaadi läksyjen tekoa, arvostelevat opettajaa lapsen kuullen, eivät kunnioita koulua ja vähättelevät esim. wilmasta tulevaa negatiivista palautetta. Ennen lapsi otettiin kotona tiukkaan puhutteleuun, nyt naureskellaan, että on siinä virkaintoinen opettaja kun jaksaa aina valittaa. Ei kukaan wilmaan ehdi mitään turhaa kirjata. Kyllä ne tuntia häiritsevät "pikkuasiat" ovat siinä tapauksessa toistuneet lukuisia ja taas lukuisia kertoja, lopulta on pakko ilmoittaa kotiinkin. Heikot koenumerot eivät kotona monella aiheuta mitään, koska vääränlainen arviointi tai opetus on siihenkin syypää, ei oppilaan osaaminen. Koulun auktoriteetti on siinä mielessä mennyt, että opettajan sana ei auta jos vanhemmat väheksyvät koulutusta, lukemista, ylipäätään pitkäjänteistä opiskelua, minkä hyvän lukutaidon kehittyminenkin vaatii.

Tosi surullista :(

Se on kumma ettei sitä kännyköiden tuontia kouluun voi yksinkertaisesti kieltää. Ne lapset ei ihan oikeasti niitä tarvitse koulupäivän aikana. Sitten jossain 15 ikävuoden tietämillä voi asian ottaa uudelleen harkintaan.