Miesystävä haluaa ex-vaimon kanssa matkalle
Jakakaa ajatuksia, kun itse en miesystäväni mukaan ymmärrä tätä tilannetta: miesystävällä on 12-vuotias tytär ja hän on eronnut vaimostaan monta vuotta sitten. Nyt hän ilmoitti, että haluaa lähteä kahdeksi viikoksi jouluna lomalle lapsen ja ex-vaimon kanssa. Perusteluna oli, että tämä yhteinen matka on niin tärkeää lapselle eikä tähän liity mitään yhteenpalaamisen toiveita. itsellä ei tulisi mieleenkään lähteä oman exän kanssa matkalle, joten irti on päästy. Sain kuulla, että en pysty ymmärtämään tilannetta, koska itsellä ei ole enää näin "pientä" lasta ja ajatus, että matka ei olisi yhteenpalaamisyritys, on vain minun mielikuvitusta. Mitä ajatuksia teillä?
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
En estelisi jos mies lähtisi entisen perheensä kanssa reissuun. Jos mies päättäisi sen reissun jälkeen yhteen entisensä kanssa palata, niin se on silloin varmasti koko perheelle juuri oikea ratkaisu. Tässäkään tapauksessa ap ei omista miestä ja joku puolitoista vuotta yhdessä on hyvin lyhyt aika muutenkin verrattuna siihen, että miehellä on sentään varhaisteini exänsä kanssa.
Se, onko ap jouluihminen vai ei, ei kuulu tähän asiaan ollenkaan. Ei myöskään muut hänen unelmansa, joihin hän on miehen ympännyt. Jos miehelle entinen vaimo on tärkeä ja lapsi vielä tärkeämpi, niin ne asiat menevät teidän kohtalaisesti menevän ja lyhyen parisuhteen eteen mennen tullen. Veri on vettä sakeampaa, tai ainakin sen pitäisi olla.
Ap:n paikalla miettisin siis nyt tarkasti sanojani ja myös sitä, oletko edes tosissasi miehen kanssa. Juttelisin miehen kanssa, ja en asettaisi hänen tielleen esteitä matkan suhteen, en myöskään latelisi mitään ehtoja vaikka nukkumisjärjestelyistä tai yleensäkään mistään. Jos mies haluaa entisensä kanssa olla, niin se asia ei ole sinun vahdittavissa ja päätettävissä.
Uudella puolisolla ei siis ole mitään oikeutta olettaa tai jopa vaatia, että hänen puolisonsa ei nuku ex-vaimonsa kanssa samassa sängyssä, suunnittele mahdollista yhteenpaluuta tämän kanssa samalla kun on vielä parisuhteessa toisen kanssa, vain koska heillä on yhteinen menneisyys ja lapsi? Sulla ei taida olla mitään kokemusta ainakaan terveestä parisuhteesta?
Miten mies on yleensä viettänyt joulut? Asutteko yhdessä?
Te kaikki puolustelijat tässä ketjussa, onko teillä itsellä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Päästäisittekö itse puolisonne hyvillä mielin viettämään "perhe"joulua ex-vaimon kanssa sillä selityksellä, että se on lapsen parhaaksi? Vitut se on lapsen parhaaksi, lapsi pahimmassa tapauksessa alkaa elätellä toiveita että vanhemmat palaa yhteen, ja täten lapsen pää vaan pistetään ihan sekaisin. Olisiko teille tosiaan ihan ok, että jäisitte itse yksin kotiin viettämään joulua (jos sitä vietätte) kun puoliso olisi jossain leikkimässä perhettä exänsä kanssa? For real.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En estelisi jos mies lähtisi entisen perheensä kanssa reissuun. Jos mies päättäisi sen reissun jälkeen yhteen entisensä kanssa palata, niin se on silloin varmasti koko perheelle juuri oikea ratkaisu. Tässäkään tapauksessa ap ei omista miestä ja joku puolitoista vuotta yhdessä on hyvin lyhyt aika muutenkin verrattuna siihen, että miehellä on sentään varhaisteini exänsä kanssa.
Se, onko ap jouluihminen vai ei, ei kuulu tähän asiaan ollenkaan. Ei myöskään muut hänen unelmansa, joihin hän on miehen ympännyt. Jos miehelle entinen vaimo on tärkeä ja lapsi vielä tärkeämpi, niin ne asiat menevät teidän kohtalaisesti menevän ja lyhyen parisuhteen eteen mennen tullen. Veri on vettä sakeampaa, tai ainakin sen pitäisi olla.
Ap:n paikalla miettisin siis nyt tarkasti sanojani ja myös sitä, oletko edes tosissasi miehen kanssa. Juttelisin miehen kanssa, ja en asettaisi hänen tielleen esteitä matkan suhteen, en myöskään latelisi mitään ehtoja vaikka nukkumisjärjestelyistä tai yleensäkään mistään. Jos mies haluaa entisensä kanssa olla, niin se asia ei ole sinun vahdittavissa ja päätettävissä.
Jos on noin kiinni entisessä perheessä, ei pitäisi vielä edes harkita uusia suhteita.
Totta kai ihminen on omassa lapsessaan kiinni. Voi ihme mitä kommentteja.
Lapsessa saa, ja pitää, olla kiinni. Ex-vaimossa ei. Lapsen kanssa on hyvä matkustella ja viettää aikaa. Ex-vaimon kanssa ei.
Eihän erolasta voi kohdella kuin jotain orpoa. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa.
Jaa-a. Ihmiset on kovin erimielisiä siitä mikä on normaalia ja mikä ei.
Uusperheet on aina extrariskikuvioita, lähtökohtaisesti epänormaaleja.
Sua pelottaa että jäät kakkoseksi. Ehkä olet jäänyt jo, tai koko ajan ollutkin.
Tai sitten et.
Epänormaalia kai sekin on, että eron jälkeen pitäisi pyyhkiä historiastaan pois ihminen, joka on ollut kaikkein läheisin. Näennäisesti tämä tehdään riistämällä häneltä kielenkäytössä etunimikin: uusi nimi on "ex". Miten protokolla määrää, jos entisiä puolisoita on enemmän? Ex1, Ex2, Ex3? Numerointi aikajärjestyksessä vai käänteisessä järjestyksessä? Ja ilmaus "lapset ovat isällään/äidillään". Tekee aina mieli kysyä oletko käynyt muistitutkimuksessa, dementian ensioireisiin kuuluu tuttujen ihmisten nimien unohtuminen.
Jep, jos mies lähtee exän kanssa matkalle niin nyksä voi myös viettää joulun jonkun muun miehen kanssa = vapaa suhde.
Vierailija kirjoitti:
reissaatteko te vielä lapsuudenperheiden kanssa tai kavereitten kanssa? Ajatteletteko koskaan, että niin ei saa tehdä, koska se on ripustautumista menneeseen?
Meillä mies on exänsä ja lastensa kanssa joka vuosi viettänyt yhteisen viikon loman. Siihen ei liity mitään yhteenpalaamista, se on heidän perheensä oma juttu. Koska erossa perhe ei hajonnut, vaikka vanhemmat erosivat! Lapsilla on yhä isä ja äiti, molemmilla uusi kumppani, mutta lapset ovat yhteisiä ja rakkaita. Miksi eivät siis viettäisi aikaa yhdessä, ei se ole keneltäkään pois.
Eikä mies koskaan kiellä minua menemästä oman ex-anoppini luokse, vaikka tietää, että siellä saattaa olla samaan aikaan minun exäni.
Elämä olisi kamalaa, jos parisuhteen toinen osapuoli saisi määritellä, miten toinen elää ja keiden kanssa viettää aikaansa.
Vertaatko TOSISSASI lapsuudenkavereita- ja perheitä ynnämuita EX-PUOLISOIHIN?
Käyttäjä4891 kirjoitti:
Te kaikki puolustelijat tässä ketjussa, onko teillä itsellä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Päästäisittekö itse puolisonne hyvillä mielin viettämään "perhe"joulua ex-vaimon kanssa sillä selityksellä, että se on lapsen parhaaksi? Vitut se on lapsen parhaaksi, lapsi pahimmassa tapauksessa alkaa elätellä toiveita että vanhemmat palaa yhteen, ja täten lapsen pää vaan pistetään ihan sekaisin. Olisiko teille tosiaan ihan ok, että jäisitte itse yksin kotiin viettämään joulua (jos sitä vietätte) kun puoliso olisi jossain leikkimässä perhettä exänsä kanssa? For real.
Minun puolisoni on matkustellut vastakkaista sukupuolta olevien uusien ja vanhojen ystäviensä kanssa. Ei ole häirinnyt minua pätkääkään. En omista puolisoani. Hän on oma itsenäinen ihmisensä, ei mikään miehen kylkiluu. Eikä minun itsetuntoni ole niin huono, että tuntisin tarvetta olla mustasukkainen saati laatia sääntöjä aikuiselle ihmiselle.
Lapsi toivoo aina, että vanhemmat palaa yhteen. Lasta hämmentää, jos on yhteisiä matkoja ym, koska ne herättää lapsessa toivoa yhteenpaluusta. Ja pettymystä jos/kun se ei toteudukaan.
Lapsen kanssa pitää olla selkeä ja johdonmukainen: Nyt ollaan erottu, ja se tarkoittaa, että ei olla enää perhe. Vaan on ehkä uudet perheet, joiden osa se lapsi nyt on. Mutta yhteenpaluuta ei ole. Koska ei olla enää perhe niin ei enää tehdä juttuja perheenä. Lapsen päätä ei saa sekoittaa tuollaisilla yhteenpaluumatkoilla ellei oikeasti olla palaamassa yhteen.
t. psykoterapeutti
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4891 kirjoitti:
Te kaikki puolustelijat tässä ketjussa, onko teillä itsellä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Päästäisittekö itse puolisonne hyvillä mielin viettämään "perhe"joulua ex-vaimon kanssa sillä selityksellä, että se on lapsen parhaaksi? Vitut se on lapsen parhaaksi, lapsi pahimmassa tapauksessa alkaa elätellä toiveita että vanhemmat palaa yhteen, ja täten lapsen pää vaan pistetään ihan sekaisin. Olisiko teille tosiaan ihan ok, että jäisitte itse yksin kotiin viettämään joulua (jos sitä vietätte) kun puoliso olisi jossain leikkimässä perhettä exänsä kanssa? For real.
Minun puolisoni on matkustellut vastakkaista sukupuolta olevien uusien ja vanhojen ystäviensä kanssa. Ei ole häirinnyt minua pätkääkään. En omista puolisoani. Hän on oma itsenäinen ihmisensä, ei mikään miehen kylkiluu. Eikä minun itsetuntoni ole niin huono, että tuntisin tarvetta olla mustasukkainen saati laatia sääntöjä aikuiselle ihmiselle.
Sun puoliso ei varmaan ole kuitenkaan matkustellut kaksistaan ex-vaimonsa tai ex-avovaimonsa kanssa. Vastakkaista sukupuolta olevat ystävät on aika eri asia kuin entinen puoliso.
Mun mielestä yksi hienoimmista perheistä, jonka tiedän, niin siinä on naisen ja miehen lisäksi heidän exät ja toisen exän uusi puoliso. Kaikki tulevat loistavasti toimeen ja ovat jopa käyneet yhteisillä lomamatkoilla yms kaikki lapset ja exät ja nyxät ja lapset sulassa sovussa. Hauskin kuvio on varmaan tuo, että yhden miehen exä ja nykyinen ovat ihan bestiksiä.
Joillekin tämä on suuri ongelma, mutta he ovat saaneet tilanteen todella hyvin haltuun. Kai tällaisessa tilanteessa on yhtä monta oikeaa tapaa olla perhe kuin meitä ihmisiäkin on.
Jos AP sinulle ei yhteiset lomailut sovi, niin et voi oikein vaatia minkään normaaliuden nimissä, että mies sellaisesta luopuu, koska itse pitää sitä normaalina ja se on hänelle sopiva elämäntyyli. Jos omaan pirtaan sopii, niin lähde matkalle mukaan ja tutustu exään. Jos taas tuntuu mahdottomalta, niin uskoisin, ettette ole yhteensopivia. Ei kaikki vain ole.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä yksi hienoimmista perheistä, jonka tiedän, niin siinä on naisen ja miehen lisäksi heidän exät ja toisen exän uusi puoliso. Kaikki tulevat loistavasti toimeen ja ovat jopa käyneet yhteisillä lomamatkoilla yms kaikki lapset ja exät ja nyxät ja lapset sulassa sovussa. Hauskin kuvio on varmaan tuo, että yhden miehen exä ja nykyinen ovat ihan bestiksiä.
Joillekin tämä on suuri ongelma, mutta he ovat saaneet tilanteen todella hyvin haltuun. Kai tällaisessa tilanteessa on yhtä monta oikeaa tapaa olla perhe kuin meitä ihmisiäkin on.
Jos AP sinulle ei yhteiset lomailut sovi, niin et voi oikein vaatia minkään normaaliuden nimissä, että mies sellaisesta luopuu, koska itse pitää sitä normaalina ja se on hänelle sopiva elämäntyyli. Jos omaan pirtaan sopii, niin lähde matkalle mukaan ja tutustu exään. Jos taas tuntuu mahdottomalta, niin uskoisin, ettette ole yhteensopivia. Ei kaikki vain ole.
Tuo sinun tuttujen perhekuvio ei ole ollenkaan verrannollinen tähän. Ap:ta nimittäin ei ole kutsuttu mukaan. Ap:n mies haluaa lähteä matkalle eksänsä kanssa ilman ap:ta.
Mä varmaan vastaisin miehen reissuideaan niin, että "sopii hyvin, minä lähden mukaan". Miehen reaktio minun mukaantuloon paljastaisi matkan todellisen luonteen. Jos matka on viaton, niin mies ilahtuu nykyisen naisystävän mukaantulosta. Jos matka taas on yhteenpaluuyritys, niin mies ei halua nyksää mukaan sinne.
Vierailija kirjoitti:
Ex on ex, oli lapsia tai ei. Exän kanssa ei vietetä enää aikaa perheenä. Sen tulisi jo tuon ikäisen lapsenkin ymmärtää. Nythän se lapsi alkaa elätellä toiveita vanhempiensa yhteenpaluusta. Lapselle tulee nyt viimeistään tehdä selväksi, että äiti ja isä eivät ole eivätkä tule olemaan yhdessä. Mies voi ihan hyvin keksiä jotain muuta kahdenkeskeistä tekemistä lapsensa kanssa. Lomamatkat on perheille, ei jo hajonneita perheitä varten.
Sulla onkin selvät säännöt, hienoa! Kunhan muistat, että ne ovat vain SUN sääntösi.
Pelkäätkö että systeemi hajoaa, jos et käyttäydy kuin diktaattori? Historiasta tiedetään, että diktaattoreita tottelevat vain alistetut ihmiset. Lopulta syttyy kapina, ja diktaattori lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä4891 kirjoitti:
Te kaikki puolustelijat tässä ketjussa, onko teillä itsellä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Päästäisittekö itse puolisonne hyvillä mielin viettämään "perhe"joulua ex-vaimon kanssa sillä selityksellä, että se on lapsen parhaaksi? Vitut se on lapsen parhaaksi, lapsi pahimmassa tapauksessa alkaa elätellä toiveita että vanhemmat palaa yhteen, ja täten lapsen pää vaan pistetään ihan sekaisin. Olisiko teille tosiaan ihan ok, että jäisitte itse yksin kotiin viettämään joulua (jos sitä vietätte) kun puoliso olisi jossain leikkimässä perhettä exänsä kanssa? For real.
Minun puolisoni on matkustellut vastakkaista sukupuolta olevien uusien ja vanhojen ystäviensä kanssa. Ei ole häirinnyt minua pätkääkään. En omista puolisoani. Hän on oma itsenäinen ihmisensä, ei mikään miehen kylkiluu. Eikä minun itsetuntoni ole niin huono, että tuntisin tarvetta olla mustasukkainen saati laatia sääntöjä aikuiselle ihmiselle.
Sun puoliso ei varmaan ole kuitenkaan matkustellut kaksistaan ex-vaimonsa tai ex-avovaimonsa kanssa. Vastakkaista sukupuolta olevat ystävät on aika eri asia kuin entinen puoliso.
Ehkä ilmaisin itseni epäselvästi. Ensinnäkin puolisoni valitsee, kenen kanssa matkustaa; en ole hänen holhoojansa. Lisäksi minulle on ihan samantekevää, vaikka hän lähtisi matkalle kaikkien exiensä kanssa yhtaikaa. Hehän ovat nimenomaan eksiä, ja jos kävisikin niin, että vanha suola janottaisi, tuollainen suu vaahdossa kieltely ja uhkavaatimusten esittäminen olisivat varmasti omiaan pikemminkin ajamaan häntä heidän syliinsä kuin luomaan uskoa meidän suhteeseemme.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Ihmiset on kovin erimielisiä siitä mikä on normaalia ja mikä ei.
Uusperheet on aina extrariskikuvioita, lähtökohtaisesti epänormaaleja.
Sua pelottaa että jäät kakkoseksi. Ehkä olet jäänyt jo, tai koko ajan ollutkin.
Tai sitten et.Epänormaalia kai sekin on, että eron jälkeen pitäisi pyyhkiä historiastaan pois ihminen, joka on ollut kaikkein läheisin. Näennäisesti tämä tehdään riistämällä häneltä kielenkäytössä etunimikin: uusi nimi on "ex". Miten protokolla määrää, jos entisiä puolisoita on enemmän? Ex1, Ex2, Ex3? Numerointi aikajärjestyksessä vai käänteisessä järjestyksessä? Ja ilmaus "lapset ovat isällään/äidillään". Tekee aina mieli kysyä oletko käynyt muistitutkimuksessa, dementian ensioireisiin kuuluu tuttujen ihmisten nimien unohtuminen.
Nimenomaan ei pidä pyyhkiä pois historiasta. Vaan jättää sinne historiaan. Muistaa ne hyvät ajat, mutta myös se miksi erosi. Toivottavasti oppia jotain itsestään ja parisuhteista.
Olen itse exä ja nyxä. En taatusti haluaisi exäni kanssa matkalle enkä huolisi mieheni exää meidän mukaan. Meidän perhematkoilla on minä, minun lapset, nykyinen mieheni ja hänen lapsensa. Yhteisiä ei ole eikä tule. Ex-mieheni perhematkoilla on hän, hänen nykyinen vaimonsa, meidän lapset ja nykyisen vaimon lapset. Yksinkertaista.
Näin naisena en kyllä mistään hinnasta haluaisi matkalle tai viettää joulua ex-mieheni kanssa. Hän on ex ihan hyvästä syystä, en halua hänen kanssaan todellakaan enää mitään tuollaisia perhejuttuja. Riittää että "moikataan kun tavataan ja asialliset hommat hoidetaan asiallisesti mutta riittävällä etäisyydellä". En kyllä käsitä tuota yhteinen reissu -ideaa.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Ihmiset on kovin erimielisiä siitä mikä on normaalia ja mikä ei.
Uusperheet on aina extrariskikuvioita, lähtökohtaisesti epänormaaleja.
Sua pelottaa että jäät kakkoseksi. Ehkä olet jäänyt jo, tai koko ajan ollutkin.
Tai sitten et.Epänormaalia kai sekin on, että eron jälkeen pitäisi pyyhkiä historiastaan pois ihminen, joka on ollut kaikkein läheisin. Näennäisesti tämä tehdään riistämällä häneltä kielenkäytössä etunimikin: uusi nimi on "ex". Miten protokolla määrää, jos entisiä puolisoita on enemmän? Ex1, Ex2, Ex3? Numerointi aikajärjestyksessä vai käänteisessä järjestyksessä? Ja ilmaus "lapset ovat isällään/äidillään". Tekee aina mieli kysyä oletko käynyt muistitutkimuksessa, dementian ensioireisiin kuuluu tuttujen ihmisten nimien unohtuminen.
Nimenomaan ei pidä pyyhkiä pois historiasta. Vaan jättää sinne historiaan. Muistaa ne hyvät ajat, mutta myös se miksi erosi. Toivottavasti oppia jotain itsestään ja parisuhteista.
Olen itse exä ja nyxä. En taatusti haluaisi exäni kanssa matkalle enkä huolisi mieheni exää meidän mukaan. Meidän perhematkoilla on minä, minun lapset, nykyinen mieheni ja hänen lapsensa. Yhteisiä ei ole eikä tule. Ex-mieheni perhematkoilla on hän, hänen nykyinen vaimonsa, meidän lapset ja nykyisen vaimon lapset. Yksinkertaista.
Varmaan molemmille hyvä ratkaisu. Tuollainen kontrolloiva luonne on ikävä yllätys joskus lastenhankkimisen jälkeen. Mitä aiemmin se paljastuu, sitä parempi. Varo ettei ovi lähtiessä osu perseeseen :)