Olisiko uskonut, että Suomessa on mahdollista eksyä metsään ja kuolla sinne?

Vierailija kirjoitti:

Nuuksioonkin ihmiset eksyvät,vaikka on pääkaupunkiseudulla.

Tuo on kyllä terveelle ihmiselle jo aika haasteellinen paikka menehtyä. Tästä puhuttiin silloin kun se tsekkinainen katosi Nuuksioon. Jotku ihan tosissaan ajattelivat että sinne voisi eksyä niin että menehtyy ennen kuin saa apua. Sivilisaatioon törmää kun jaksaa kävellä muutaman kilometrin ja alueen sisälläkin on merkityt reitit. Eksyä toki voi, joillakin ihmisillä on surkea suuntavaisto eikä tunista näkemiään paikkoja. Mutta muutaman neliökilometrin alueelle ei voi terve ihminen kadota eksymällä.

Vierailija kirjoitti:

Naapurin rouva lähti -87 marjastamaan eräs sunnuntai, kuten aina ennenkin. Ei koskaan palannut.

Oli todellakin eksynyt tuttuun metsään ja siellä sitten paleltunut ja kuollut. Marjastajan äkkipikaista miestä kuulusteltiin moneen kertaan. Häntä epäiltiin pitkään henkirikoksesta. Se mies taas epäili, että poika oli kuljettanut äitinsä Ruotsiin pois miehensä "hyppysistä".

Kuusi vuotta meni ennenkuin tuon rouvan ruumis löydettiin. Ei loppujen lopuksi ollut kuin muutaman kilsan päästä kotoa.

Kuuden vuoden jälkeen ei kyllä voida enää aukottomasti todeta että voisiko kuoleman syynä olla ulkoinen väkivlata. Jos luista ja vaatteista ei löydy selviä jälkiä, niin rikosta ei voida epäillä, eikä sitä voida myöskään sulkea pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos eksyy metsään, niin jossain vaiheessa varmasti tajuaa että no niin nyt olen täysin eksyksissä ja on turha enää yrittääkään alkuperäiseen kohteeseeni, vaan pitää vain pyrkiä ihmisten ilmoille. Eksyjällä on varmasti jonkinlainen käsitys siitä missä hän on ja sen mukaan voi ehkä arvioida missä suunnassa on lähimpänä ja eniten asutusta ja/tai liikenneväyliä. Siitä vaan sitten rohkeasti suunnistamaan luonnon merkkien perusteella pitäen huoli siitä että suunta pysyy samana....

Väärin arvattu. Eksyksiin joutuu nimenomaan siksi, että ei enää tajua. Ajattelee kompassin neulan näyttävän väärin. Olen itse kokenut hyvin pienellä alueella tämän. Ihmettelin, että laitoinko autolla kompassin suunnan vahingossa väärin päin ja siksi suunta tuntui olevan aivan päinvastainen kuin mielestäni piti olla. Onneksi auto sattui olemaan näköetäisyydellä.

Eräs itäkairaan eksynyt erittäin kokenut maastossaliikkuja oli löytynyt paikasta, johon ei päässyt ylittämättä tiettyjä esteitä. Löydettäessä hän oli jyrkästi väittänyt, että ei ollut nähnytkään niitä.

Sitä ei voi kieltää, etteikö joissakin eksymis- ja katoamistapauksissa olisi tahallisuuttakin. Tiedetäänhän joidenkin kairaan kadonneitten sanoneen läheisilleen, että heitä ei sitten koskaan löydetä.

Harrastan metsästystä ja liikun paljon metsässä Puhelimen GPS ja karttaohjelma jälkilogeineen tuo välillä esille hassuja ilmöitä. Jos on ollut suunnitelmissa kulkea suunnilleen suoraa jonku metsäalueen läpi ja jossain vaiheessa vilkaisee puhelimen karttaa, niin huomaakin että on lähtenyt kaartamaan ja kulkeekin 90 astetta väärään suuntaan, riittävän suurella alueella voisi siis tehdä sen klassisen jutun että palaa lähtöpaikkaan. Tämä onnistuu yllättävän helposti, jos maastossa ei ole selviä merkkejä, joiden mukaan voisi varmistaa kulkevansa suoraan ja varsinkin jos ei ole edes tarkoitus yrittää kulkea lyhintä reittiä, vaan kiemurrella mielenkiintoisia kohteita tarkastaen. Mutta metsästäessähän tuo ei haittaa, varsinkaan kun lopullinen tarkoitus on muutaman tunnin kuluttua palata autolle, määränpäää ei ole siis itse tarkoutus, vaan matka sinne. Patikoidessa vähän eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Jos suunnistaa kännykän kanssa, niin akun lyhyt kesto voi tulla yllätyksenä. Jos on vaikka harjoitellut kotona hyvissä verkoissa, niin puhelimen akku on voinut kestää vaikka yhden päivän ja on varautunut siihen että on virtaa mukana riittävästi, mutta sitten huonoissa puhelinverkoissa akku voikin kestää vain muutaman tunnin ja suunnitelma kusee.

Aivan hullu luotto tuntuu monella olevan siihen, että kännykkä vie perille. Kävin kesemmällä parin kaverin kanssa pienellä patikkaretkellä ja muutamaankin otteeseen oli vähän väittelyä aiheesta seurataanko sokeasti kännykkää umpimetsään vai kierretäänkö sittenkin mukavaa polkua pitkin, jotta ehditään joskus perille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten varmistat isossa kansallispuistossa, ettet kulje ympyrää? Vaikka yrität kulkea suoraan, niin eteen osuu kallioita, puroja, vesiuomia joita ei voi ylittää. Alat sitten hakemaan reittiä miten moiset ohittaa ja taas suunta vaihtuu.

Jos ei ole kompassia eikä aurinko paista, otetaan kiintopiste mahdollisimman kaukaa. Lapissa se voi olla joku tunturi. Vaikka se ei näy koko ajan tiheimmässä metsässä, se otetaan uudestaan suunnaksi sitten kun on näkyvissä. Metsässä katsotaan edessä päin joku helpoimmin erottuva kohde, vaikka ainoa koivu kuusikon keskellä. Ennen kuin ollaan sen kohdalla, etsitään jo seuraava piste samassa suunnassa. Näin vältytään kiertämästä ympyrää.

Polut ovat hyviä, mutta toisinaan hämääviä. HIrvet ja muut metsänelävät tekevät omia reittejään, mutta yleensä nekin johtavat johonkin.

Lappilaisten tapa on lähteä kotiin, jos eksyy. Voi vaikuttaa kummalliselta neuvolta, mutta auttaa siinä tapauksessa, kun ei enää tarvitse pyrkiä sinne mihin oli alun perin menossa. Eksyksissä ollessa on pysähdyttävä heti. Siinä on sitten muisteltava ja mietittävä aivan rauhassa, miten kannattaisi toimia.

Täytyy olla puurajan yläpuolella tai muuten avoimessa maastossa, jos aikoo suunistaa tunturien mukaan. Metsässä ei näe ympäröiviä korkeita kohtia, vaan näkyvyys voi olla luokkaa 100m, jolloin pitää periaatteessa mennä kohteelta toiselle esimerkiksi 100m pätkiä ja jos tekee systemaattista virhettä, niin siinähän lähtee kiertämään kehää.

Entä tämä kadonneen nunna tarina?

Miten tuollaisia eksyneitä sitten etsitään?

Kannattaako väsätä nuotio ja toivoa että joku näkisi savun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suunnistaa kännykän kanssa, niin akun lyhyt kesto voi tulla yllätyksenä. Jos on vaikka harjoitellut kotona hyvissä verkoissa, niin puhelimen akku on voinut kestää vaikka yhden päivän ja on varautunut siihen että on virtaa mukana riittävästi, mutta sitten huonoissa puhelinverkoissa akku voikin kestää vain muutaman tunnin ja suunnitelma kusee.

Aivan hullu luotto tuntuu monella olevan siihen, että kännykkä vie perille. Kävin kesemmällä parin kaverin kanssa pienellä patikkaretkellä ja muutamaankin otteeseen oli vähän väittelyä aiheesta seurataanko sokeasti kännykkää umpimetsään vai kierretäänkö sittenkin mukavaa polkua pitkin, jotta ehditään joskus perille...

Polkuja pitkin on tietysti helpompi ja nopeampi kulkea, mutta usein tavoitteena ei olekkaan helppous, vaan kehittää omia taitojaan tai saada elämyksiä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuuksioonkin ihmiset eksyvät,vaikka on pääkaupunkiseudulla.

Tuo on kyllä terveelle ihmiselle jo aika haasteellinen paikka menehtyä. Tästä puhuttiin silloin kun se tsekkinainen katosi Nuuksioon. Jotku ihan tosissaan ajattelivat että sinne voisi eksyä niin että menehtyy ennen kuin saa apua. Sivilisaatioon törmää kun jaksaa kävellä muutaman kilometrin ja alueen sisälläkin on merkityt reitit. Eksyä toki voi, joillakin ihmisillä on surkea suuntavaisto eikä tunista näkemiään paikkoja. Mutta muutaman neliökilometrin alueelle ei voi terve ihminen kadota eksymällä.

Tsekkinainen nainen meni metsään tekemään itsemurhan. Samoin eräs nainen Sipoon korpeen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on käsittämätöntä, että näin pienessä maassa voisi eksyä niin tyystin että ei löydä hengissä ihmisten ilmoille. Luulen että UKK-puiston tapauksessa on jotain muuta takana, tahallisuutta, sairauskohtaus, loukkaantuminen,  tms.

Jos eksyy metsään, niin jossain vaiheessa varmasti tajuaa että no niin nyt olen täysin eksyksissä ja on turha enää yrittääkään alkuperäiseen kohteeseeni, vaan pitää vain pyrkiä ihmisten ilmoille. Eksyjällä on varmasti jonkinlainen käsitys siitä missä hän on ja sen mukaan voi ehkä arvioida missä suunnassa on lähimpänä ja eniten asutusta ja/tai liikenneväyliä. Siitä vaan sitten rohkeasti suunnistamaan luonnon merkkien perusteella pitäen huoli siitä että suunta pysyy samana.

Onhan se tietysti ajan mittaan tukalaa harhailla päiväkausia metsässä hyttysten ja hirvikärpästen ahdistamana, mutta ei siihen kuole näin loppukesästä. Metsä on täynnä marjoja, joilla pärjää kyllä muutaman viikon, niistä saa riittävästi nestettä ja ravintoa. Öisin on toki kylmä, varsinkin jo on heikosti varustautunut, mutta ei kylmästä hytiseminen näillä lämpötiloilla tapa.

Ja vielä sellainenkin tosiasia, että jos tosiaan on vaikka jo kaksi päivää harhaillut metsässä etsien ulospääsyä, niin siinä vaiheessa kannattaa ottaa järki käteen ja miettiä hetki: Nytpä käytänkin tämän kolmannen päivän järkevämmin. Pystyn etenemään päivässä ainakin 30-40 kilometriä ja on aivan varma että jos jatkan suoraan mihin suuntaan tahansa niin tupsahdan on paljon ennen tuota etäisyyttä maamme kantatieverkostoon. Olen siis tähän saakka harhaillut tai kiertänyt ympärää, nyt pidän vain huolen siitä että suunta pysyy samana.

Kattoppa tuosta karttaa, kyllä se lähin puhelimen latauspiste on siellä lähtöpisteessä.  https://www.fonecta.fi/kartat/kemihaara,%20savukoski?lon=27.75134262027…

  Minä en tiiä, kuinka siellä retkeilyreiteillä lienee. En siellä paljo ole liikkunut, kun on liikaa tungosta.  Keskimäärin 3 päivän välein näkee ihmisen, levotonta seutua. 

Luulen, että tämä vanha pari meni metsään kuolemaan. Ehkä rahaongelmia

Suomessa riittää erämaata. Kyllä voi eksyä ja moni on eksynyt ja kuollut. Kompassi, kartta, kaverin kanssa, kännykkä, (voi olla että ei ole kuuluvuutta) punainen lippu, punainen pipo, punainen takki, hyvät retkikengät jne. En oo erämaa ihminen ja en ikinä lähtisi kenenkään kanssa erämaahan. Kai puukko pitää olla, tulitikut jne. 

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollaisia eksyneitä sitten etsitään?

Kannattaako väsätä nuotio ja toivoa että joku näkisi savun?

Jos on retkeilemässä, niin mukaan kannattaa varata kirkkaan värisiä vaatteita tai tarvikkeita, jota voi sitten vaikka ripustella lepopaikkalla näkyviin, ne näkyy ilmasta aika helposti, jos sattuu lentämään läheltä.

https://www.yhteishyva.fi/arjen-apu/ohjeet-metsaan-eksymisen-varalle/05…

http://www.juhalehtonen.fi/vaellus/hatamerkit/

Kannattaa opetella käsimerkit ja muut merkit, joilla voi kertoa että tarvii apua.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että tämä vanha pari meni metsään kuolemaan. Ehkä rahaongelmia

Tai terveysongelmia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuuksioonkin ihmiset eksyvät,vaikka on pääkaupunkiseudulla.

Tuo on kyllä terveelle ihmiselle jo aika haasteellinen paikka menehtyä. Tästä puhuttiin silloin kun se tsekkinainen katosi Nuuksioon. Jotku ihan tosissaan ajattelivat että sinne voisi eksyä niin että menehtyy ennen kuin saa apua. Sivilisaatioon törmää kun jaksaa kävellä muutaman kilometrin ja alueen sisälläkin on merkityt reitit. Eksyä toki voi, joillakin ihmisillä on surkea suuntavaisto eikä tunista näkemiään paikkoja. Mutta muutaman neliökilometrin alueelle ei voi terve ihminen kadota eksymällä.

Tsekkinainen nainen meni metsään tekemään itsemurhan. Samoin eräs nainen Sipoon korpeen.

Niin teki ja niin minäkin arvelin hänen tehneen. Mutta jotku oikeasti ajattelivat että hän voi harhailla siellä päiväkausia eksyksissä tai että olisi joutunut susien tai karhujen saaliiksi.

Mutta valitettavasti on tosiaan niin että Nuuksiostakin on "pelastettu" eksyneitä ihmisiä, mutta tekeehän ihmiset muutenkin typeriä soittoja hätänumeroon.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa riittää erämaata. Kyllä voi eksyä ja moni on eksynyt ja kuollut. Kompassi, kartta, kaverin kanssa, kännykkä, (voi olla että ei ole kuuluvuutta) punainen lippu, punainen pipo, punainen takki, hyvät retkikengät jne. En oo erämaa ihminen ja en ikinä lähtisi kenenkään kanssa erämaahan. Kai puukko pitää olla, tulitikut jne. 

Aika pohjoiseen pitää mennä että alkaa löytyä kilometritolkulla tietöntä erämaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suunnistaa kännykän kanssa, niin akun lyhyt kesto voi tulla yllätyksenä. Jos on vaikka harjoitellut kotona hyvissä verkoissa, niin puhelimen akku on voinut kestää vaikka yhden päivän ja on varautunut siihen että on virtaa mukana riittävästi, mutta sitten huonoissa puhelinverkoissa akku voikin kestää vain muutaman tunnin ja suunnitelma kusee.

Aivan hullu luotto tuntuu monella olevan siihen, että kännykkä vie perille. Kävin kesemmällä parin kaverin kanssa pienellä patikkaretkellä ja muutamaankin otteeseen oli vähän väittelyä aiheesta seurataanko sokeasti kännykkää umpimetsään vai kierretäänkö sittenkin mukavaa polkua pitkin, jotta ehditään joskus perille...

Polkuja pitkin on tietysti helpompi ja nopeampi kulkea, mutta usein tavoitteena ei olekkaan helppous, vaan kehittää omia taitojaan tai saada elämyksiä tms.

Joo, toki oltais menty ryteikköön, jos olis todella haluttu kulkea ryteikössä. Jo kavereiden kengistä huomasin, että eivät halua.

Vierailija kirjoitti:

Googleta ap Antti Hanhivaara.

Lapissa riittää niitä tiettömiö taipaleita. Anttia ei ole löydetty, vaikka melko varmasti siellä kairassa jossain on.

Tahalliset teot ovat asia erikseen. Tuossakin taitaa olla mahdollisuus että hän on kadonnut tahallaan tai hänet on kadotettu.

Ihanaa, ketju jossa Nuuksion sankarit pätevät siitä ettei esim. UKKlla voi eksyä 😂

Mistä kyse? Linkki? En ole ehtinyt seuraamaan juurikaan uutisia.