Suomalaisia biisejä, joiden sanoja ette tajua - muut voi kertoa miten on tulkinneet

Vierailija kirjoitti:

Kaija Koo:

Tinakenkäni ovat sulaa laavaa. 

Voisiko joku ystävällisesti kertoa, kuinka tämä transformaatio tinasta sulaksi kiviainekseksi on mahdollista. Kiitos jo etukäteen.

Heh hee, Kaija Koon biisit - niin monelle kuin voimabiisejä ovatkin - ovat sanoituksellisesti usein aikamoista huttua. Kuten nyt se Siniset tikkaat, joka on ihan järjetön: "Tein sun surusta tikkaat, siniset tikkaat ja kiipeen niitä pitkin pois."

Reilukerhosta vaan terve! Kiipeää vaan ite niitä tikkaita pois ja jättää toisen sinne suruun rämpimään. Kattokaa itse, jos ette usko, se on kiipeen eikä kiipeet!

Oot mun kaikuluotain

Olen aina tykännyt laulusta,vaikka suurin osa sanoista onkin käsittämättömiä.

"Olet maa josta kasvoin

minut kaskeksi raivaat "

..

"kohta hengitän silmiis"

Kuten sanoin,tykkään laulusta.Ville Valon versio aivan ihana.

Teflon Brothers - Jee Jee feat. Mira Luoti. Olen miettinyt, että tämä joko kertoo yksinkertaisesti parisuhteesta tai huumeongelmasta. Esim.:

Ja invavessaan hiivin luoksesi,

Ja peilist tsiigaa pimee puoleni.

Ja mä tajuun, kun mä annan sulle suukon,

Et mul ei oo ongelmaa,

Vaan kaikil muil on.

Ja jos kertoo parisuhteesta niin mitä tarkoittaa, et toinen on Jee jee?

Tulkintoja tästä?

Vierailija kirjoitti:

JJM kirjoitti:

Haloo Helsinki - kiitos ei ole kirosana

Ja varo ettet hymyile kellekkään,

koska se voi tarttua

Eikä saada koskaan tietää

rakastiko Hannu piparia vai Kerttua

Vaikka nykyään pipari tuo mieleen kaksimielisiä aatoksia, niin tässä kyseisessä laulussa puhutaan kyllä ihan siitä perinteisestä piparkakusta. Eli jos Hannu oisikin rakastanut noidan piparkakkutaloa enemmän kuin sisartaan, ois satu voinut päättyä ikävästi ja molemmat lapset joutuneet noidan kitaan.

Hymyn tarttumisesta varoitellaan murjottajahenkisiä ihmisiä, ikäänkuin hymyily olisi jotenkin vaarallista.

Haloo Helsingillä on ihan nokkelia sanoituksia, mutta toki joskus mennään metsään, kuten biisissä Hulluuden highway, jossa "vegaanit tappelee siitä, että kuka täällä kehtaa syödä hedelmälihaa". Biisissä Kuussa tuulee on käytetty taiteellista vapautta, kun neuvo kuuluu: "Tartu kädestä käteen, laula sielusta sieluun...." vaikka eihän kädestä käteen tartu kuin vaikkapa lika tai bakteerit.

No entäs tämä sitten:

Nauru

Hymyilee mut silmät kostuu

Enkä osaa sanoo mist se johtuu

Nauru

Ehkä tyhjään oloon tottuu

Pelkkä kuori muuten kulutettu loppuun

Mutaguono ja lagupekka.

Nypyköiten lasten laulu

Suomi sai puhuvan kissan?

Lello lähestyy yhtätoista, enkä ehtinyt selata kaikkia viestejä läpi, joten pahoittelut jos tämä on jo ollut täällä, mutta Ismo Alanko:

"äiti kantaa sairasta lastaan

marsu hiihtää kadulla vastaan

ja lyö

oi kaunis johanna

älä usko marsuihin"

Että mitenkä?? :D

Joku mainitsi Löytyn kahden maan kansalaisen. Se soitettiin ystäväni hautajaisissa ja hän oli todella erikoinen persoona. Eri maailmasta kuin me muut, joten mielestäni biisi sopi hänelle erittäin hyvin, vaikka itse ajattelisin Löytyn itsensä viitanneen sillä hengellisiin asioihin.

Siis ei ihme että suomalainen musiikki on ihan pimeetä kun puolia lauluista ei edes tajua, ja sitten ne on todella synkkiä. Eikä pysty laulaa mukana kun ei saa sanoista selvää kun laulajat mumisee tai vääntää sitä lesosti hesalaisittain.

Aina kun olen töissä Ruotsin puolella muutaman viikon vuodesta, niin siellä ruotsinkielinen musiikki on kevyempää, pistää tanssimaan, herättää positiivisia tunteita, auttaa jaksamaan.

Ei ihme että Suomessa tehdään niin paljon itsareita ja perhesurmia kun kaikki on niin masentavaa, musiikista lähtien!

Vierailija kirjoitti:

Oot mun kaikuluotain

Olen aina tykännyt laulusta,vaikka suurin osa sanoista onkin käsittämättömiä.

"Olet maa josta kasvoin

minut kaskeksi raivaat "

..

"kohta hengitän silmiis"

Kuten sanoin,tykkään laulusta.Ville Valon versio aivan ihana.

Mitä käsittämätöntä noissa nyt on? Ovat runollisia kielikuvia. Kertoo että joku henkilö on ollut osa toisen elämää hyvin vahvasti. Kasvattanut ja lopulta vie hautaan. Elämän kiertokulkuun suhteutettuna kauniisti henkilön suuri vaikutus.

Hämmentävää miten vaikeaa runojen tulkinta tuntuu ihmisille olevan.

Muru hei takki auki täältä tulee hauki, joka sinusta tykkää...Kymppilinjan&Mariskan Minä on ihan kuunneltava vieläkin ja ymmärrän sanojen tarkoituksen, mutta tuo hauki, onko vaan riimin takia vai käytetäänkö tuota yleisemminkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot mun kaikuluotain

Olen aina tykännyt laulusta,vaikka suurin osa sanoista onkin käsittämättömiä.

"Olet maa josta kasvoin

minut kaskeksi raivaat "

..

"kohta hengitän silmiis"

Kuten sanoin,tykkään laulusta.Ville Valon versio aivan ihana.

Mitä käsittämätöntä noissa nyt on? Ovat runollisia kielikuvia. Kertoo että joku henkilö on ollut osa toisen elämää hyvin vahvasti. Kasvattanut ja lopulta vie hautaan. Elämän kiertokulkuun suhteutettuna kauniisti henkilön suuri vaikutus.

Hämmentävää miten vaikeaa runojen tulkinta tuntuu ihmisille olevan.

Minua hämmästyttää myös miten vaikeaa esim. sanoitusten symboliikkaa näyttää olevan tulkita. Käsittääkseni myös monet lauluntekijät ovat saaneet inspiraation jostain tietystä asiasta/aiheesta, mutta sanat on voitu jo alun perin kirjoittaa niin, että niitä voidaan tulkita monella eri tavalla. Monet sanoittajat eivät myöskään halua avata sanoituksia sen enempää, vaan toivovat että kuulijat löytävät niistä itselleen merkityksen eli jokainen voi tulkita sanat niin kuin itse näkee. Eli kaikkiin sanoituksiin ei ole yhtä "oikeaa" vastausta, sikäli turhaa tapella täällä siitä kenen tulkinta on oikein.

Tässä nyt ei ole kyse mistään epätietoisuudesta sanoituksia kohtaan, mutta monesta biisistä löytyy ihan hiton hyviä vertauksia tai kuvauksia sanoittajien mielenliikkeistä. Esimerkiksi Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen kappaleesta Lumessakahlaajat.. Varsinkin kohta jossa lauletaan: "Taivaan verenpunasta kuvastui se naurava pyöveli", eli idästä nouseva aurinko joka värjää taivaan punertavaksi ja samalla suunnalla oli itse "isä aurinkoinen" eli Stalin, naurava pyöveli.

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä jo ihmetelty Dingon Hämähäkkimiestä? En ole koskaan ymmärtänyt sitä "ja tuo mies ei oota näkevänsä paljasta pintaa tai hiusten selinää". Siis mitä selinää? Vai sanotaanko siinä jotain muuta?

Muuten hyvä biisi kyllä.

"Hiustes helinää" eli pitkiä, heiluvia hiuksiasi. Vai olisiko "helinää" sittenkin "heilinää", joka voisi tarkoittaa "heilimöintiä", eli heinien kukkintaa?

Itsekin olen aina ajatellut, että siinä varmaan sanotaan että helinää, mutta kun koetin katsoa netistä lyriikoita, niissä kaikissa lukee joko selinää tai sälinää. Ajattelin, että ehkä asia on AV-mammoille ihan selkeä vaikkei tämmöiselle uusporilaiselle ole auennut.

No ei sitten tullut mieleen, että noi netin lyriikkasivustot toimii aika alakoulu + copypaste -pohjalta, eli joku uuno on joskus jonnekin jonkun suosikkibiisinsä sanat näpytellyt (kuten on ne sattunut kuulemaan) ja sen jälkeen ne on vaan kopioitu joka toiseen vastaavaan sivustoon.

Eli ei niitä netin kökköisille laulunsana-sivustoille Neumann tai hänen levy-yhtiönsä kirjoittele.

Tämä taas tarkoittaa suomennettuna sitä, että niissä voi olla virheitäkin...

Ovatko muut tulkinneet tämän kappaleen siten, että pieni tytön tylleröinen ei suinkaan vain nukahda vaan kuolee? Kuusikin siinä vieressä kasvaa, mutta tyttö yhä vaan nukkuu. Lisäksi tuo kukkalatvainen kuusi ja kukkuva käki ovat perinteisiä kuoleman symboleja suomalaisessa runoudessa, tarinoissa ja kirjallisuudessa.

Pieni tytön tylleröinen

tietä pitkin kulki.

Saapui sinne Nukku-Matti,

silmät pienet sulki.

Kasvoi kuusi kukkalatva,

käki siinä kukkui.

Mutta tytön tylleröinen

nurmikolla nukkui.

Pieni tytön tylleröinen

sievää unta näki

että hänen ympärilleen

tuli metsän väki.

Tapio ja Tellervo

ja Sinipiika pieni,

Mustikka ja Mansikka

ja suuri metsän sieni.

Sipsutteli Sinipiika

pienen tytön luokse;

otti kiinni kädestä,

hyppeli ja juoksi.

Eipä tytön tylleröinen

ollut mitään vailla.

Hauska oli oleskella

Nukku-Matin mailla.

Penny kirjoitti:

Ovatko muut tulkinneet tämän kappaleen siten, että pieni tytön tylleröinen ei suinkaan vain nukahda vaan kuolee? Kuusikin siinä vieressä kasvaa, mutta tyttö yhä vaan nukkuu. Lisäksi tuo kukkalatvainen kuusi ja kukkuva käki ovat perinteisiä kuoleman symboleja suomalaisessa runoudessa, tarinoissa ja kirjallisuudessa.

Pieni tytön tylleröinen

tietä pitkin kulki.

Saapui sinne Nukku-Matti,

silmät pienet sulki.

Kasvoi kuusi kukkalatva,

käki siinä kukkui.

Mutta tytön tylleröinen

nurmikolla nukkui.

Pieni tytön tylleröinen

sievää unta näki

että hänen ympärilleen

tuli metsän väki.

Tapio ja Tellervo

ja Sinipiika pieni,

Mustikka ja Mansikka

ja suuri metsän sieni.

Sipsutteli Sinipiika

pienen tytön luokse;

otti kiinni kädestä,

hyppeli ja juoksi.

Eipä tytön tylleröinen

ollut mitään vailla.

Hauska oli oleskella

Nukku-Matin mailla.

Juuri noin minäkin sen tulkitsen.Sydäntäsärkevän kaunis laulu,joka saa minut aina itkemään.Jos minulla olisi lapsia,en laulaisi tätä tuutulauluna.

Lisään vielä Pieni tytön tylleröinen - kommenttiini että onhan se laulu myös erittäin lohdullinen.Pienellä tytöllä ei ole enää mitään huolia,vaan hänen on hyvä olla.Saa juosta ja leikkiä ystävien kanssa huolta vailla.Onnellisena.

Onko ihan oikeasti niin, että kullekin rimpsulle on vain yksi tulkinta - se ainoa oikea? Monet kun saavat täällä sellaista kommenttia, että "tuohan nyt on itsestään selvää". Eikö riitä uteliaisuutta ja käytöstapoja ajatella muiden näkökulmaa? Onko taidenäyttelyssäkin jokaisella teoksella yksi oikea salaperäinen sanoma? Eikö voisi ajatella, että jokainen peilaa osittain omaa elämäänsä ja kokemuksia näihin esimerkkeihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JJM kirjoitti:

Haloo Helsinki - kiitos ei ole kirosana

Ja varo ettet hymyile kellekkään,

koska se voi tarttua

Eikä saada koskaan tietää

rakastiko Hannu piparia vai Kerttua

Vaikka nykyään pipari tuo mieleen kaksimielisiä aatoksia, niin tässä kyseisessä laulussa puhutaan kyllä ihan siitä perinteisestä piparkakusta. Eli jos Hannu oisikin rakastanut noidan piparkakkutaloa enemmän kuin sisartaan, ois satu voinut päättyä ikävästi ja molemmat lapset joutuneet noidan kitaan.

Hymyn tarttumisesta varoitellaan murjottajahenkisiä ihmisiä, ikäänkuin hymyily olisi jotenkin vaarallista.

Haloo Helsingillä on ihan nokkelia sanoituksia, mutta toki joskus mennään metsään, kuten biisissä Hulluuden highway, jossa "vegaanit tappelee siitä, että kuka täällä kehtaa syödä hedelmälihaa". Biisissä Kuussa tuulee on käytetty taiteellista vapautta, kun neuvo kuuluu: "Tartu kädestä käteen, laula sielusta sieluun...." vaikka eihän kädestä käteen tartu kuin vaikkapa lika tai bakteerit.

No entäs tämä sitten:

Nauru

Hymyilee mut silmät kostuu

Enkä osaa sanoo mist se johtuu

Nauru

Ehkä tyhjään oloon tottuu

Pelkkä kuori muuten kulutettu loppuun

Tämä DJ Ibusalin koko levy on tunnelmaltaan haikea ja masentunut, jossa tämäkin biisi on. Itse tulkitsisin tämän niin, että hetkittäinen ilonpilkahdus korostaa sitä masennusta ja siksi silmät kostuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JJM kirjoitti:

Haloo Helsinki - kiitos ei ole kirosana

Ja varo ettet hymyile kellekkään,

koska se voi tarttua

Eikä saada koskaan tietää

rakastiko Hannu piparia vai Kerttua

Vaikka nykyään pipari tuo mieleen kaksimielisiä aatoksia, niin tässä kyseisessä laulussa puhutaan kyllä ihan siitä perinteisestä piparkakusta. Eli jos Hannu oisikin rakastanut noidan piparkakkutaloa enemmän kuin sisartaan, ois satu voinut päättyä ikävästi ja molemmat lapset joutuneet noidan kitaan.

Hymyn tarttumisesta varoitellaan murjottajahenkisiä ihmisiä, ikäänkuin hymyily olisi jotenkin vaarallista.

Haloo Helsingillä on ihan nokkelia sanoituksia, mutta toki joskus mennään metsään, kuten biisissä Hulluuden highway, jossa "vegaanit tappelee siitä, että kuka täällä kehtaa syödä hedelmälihaa". Biisissä Kuussa tuulee on käytetty taiteellista vapautta, kun neuvo kuuluu: "Tartu kädestä käteen, laula sielusta sieluun...." vaikka eihän kädestä käteen tartu kuin vaikkapa lika tai bakteerit.

No entäs tämä sitten:

Nauru

Hymyilee mut silmät kostuu

Enkä osaa sanoo mist se johtuu

Nauru

Ehkä tyhjään oloon tottuu

Pelkkä kuori muuten kulutettu loppuun

Tämä DJ Ibusalin koko levy on tunnelmaltaan haikea ja masentunut, jossa tämäkin biisi on. Itse tulkitsisin tämän niin, että hetkittäinen ilonpilkahdus korostaa sitä masennusta ja siksi silmät kostuu.

Jep aika melankolinen koko levy