Lue keskustelun säännöt.
Uusperhe, osallistuminen?
01.10.2017 |
Mites te uusperheelliset jossa toisella on pieniä lapsia, ja toisella ei tai on jo isompia? Miehelläni on 3 ja 6v pojat, jotka heräävät siinä kello 06 aikaan. Eilen illalla nukkumaan mennessä sanoin, että yritän nukkua tänään vähän pitempään (eli aamukasiin) jos viitsii sanoa tyttärelleni joka on 15v, että käyttää koirat aamulla ulkona. Mieheni tästä hermostui ja haukkui mut maasta kattoon itsekkääksi paskiaiseksi kun nukun pitkään vaikka hän joutuu nousemaan! Joo, nousin eilen ja nousen aina yleensäkin samaan aikaan ylös mieheni ja tämän lasten kanssa, mutta eihän se hyvänen aika ole minun velvollisuuteni, oma tyttöni nukkuu kyllä ainakin kasiin...
Miten paljon te osallistutte noin yleensä? Teen ruuat, ruokin, siivoan pissavahingot jne jos tarvis jos mies ei ole kotona ja olen kyllä lasten kanssa mutta en joka leikkipuistoreissulle lähde mukaan vaan jään esimerkiksi oman tyttäreni kanssa kotiin joka miehelle myös kova paikka.
Kommentit (99)
Mun miehen lapset on jo isoja ja meillä on yhteisiäkin, mutta silloin kun olivat pieniä, mies ei koskaan olettanut mun tekevän mitään. Itse nousi lastensa kanssa ja ulkoilut hoidettiin välillä yhdessä, välillä menivät keskenään. Toki laitoin ruokaa ja leikin lasten kanssa, mutta mitään ei minulta vaadittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen omia lapsia hankkinut vain yhden, sillä pikkulapsiarki ei tosiaan itselläni ole koskaan ollut mikään haave. Tiedän että se on rankkaa, vaikka omia lapsia olisivatkin ja kovin rakkaita. Rankkaa se on näinkin, kun jokseenkin kurittomat (anteeksi, mutta se on vain totuus) lapset mekastaa ja vaatii huomiota ja seuraa ja viihdykkeitä lähes koko ajan.
Ennen kuin yhteen muutettiin, keskusteltiin kyllä asiasta. Mieheni tiesi vallan hyvin, etten ole mikään varsinainen lapsi-ihminen, ja lupasin olla kyllä avuksi tarvittaessa tottakai. Mieheni ymmärsi asian ja sanoi sen olevan täysin ok, ei itsekään ole varsinaisia lapsi-ihmisiä. Nyt on vaan asiat mennyt ihan pyllylleen. Mies ei apua pyydä eikä ota sitä vastaan kysyttäessä, saattaa sanoa että "et sä oikeasti halua auttaa, ei tarvitse." Mutta kun MINÄ haluan auttaa, en nyt varsinaisesti nauti siitä, mutta lapset on ihan ok vaikka riehakkaita nyt onkin, ja miehelleni rakkaita ja tärkeitä. En ole miehelleni ikinä sanonut mitään negatiivista lapsista. Tietää kyllä itsekin että ovat vähän haastavia ja vaativat koko ajan huomiota. Ap
Uusperhettä pystyyn laitettaessa mulla oli neljä (pientä) lasta ja miehellä ei yhtään. Käytännössä mä hoidin kaikki muksujen jutut, kotityöt, heräilyt, valvomiset jne. Mies sitten satunnaisen pitkään nukutun aamun mahdollisti, saattoi viedä muksut ulos ruuanlaiton ajaksi ja vahtia niitä esim. vanhempainillan verran. Ja se oli ihan ok.
Nyt meillä on omieni (jotka ovat jo ns. isoja, viimeinenkin neljästä jo koulussa) lisäksi pari yhteistä (pientä) lasta. Työnjaolta ja lasista tulevan vastuun osalta meistä ei enää tiedä suoraan, että ollaan uusperhe, koska mies vastaa neljästä isoimmasta samalla tavalla kuin minä. Me ollaan perhe, jossa varmistetaan että kaikki saa halutessaan edes joskus nukkua aamulla pitkään, tehdä asioita ilman lapsia ja että kukaan ei huku kotityötaakkaan. Jos joku kysyy mieheltä lapsilukua, se laskee aina mukaan myös nämä neljä.
Mutta myönnettäköön, että mieheni syytökset ja haukkuminen ovat aikaansaaneet, että huomaan käyttäytyväni hieman eri tavalla lasten kanssa, enkä ota kontaktia niin paljon kuin aiemmin. Mitä enemmän mies syyttelee ja haukkuu, sitä enemmän koen tarvetta perääntyä ja eristäytyä :( ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta myönnettäköön, että mieheni syytökset ja haukkuminen ovat aikaansaaneet, että huomaan käyttäytyväni hieman eri tavalla lasten kanssa, enkä ota kontaktia niin paljon kuin aiemmin. Mitä enemmän mies syyttelee ja haukkuu, sitä enemmän koen tarvetta perääntyä ja eristäytyä :( ap
No en ihmettele, varsin normaali reaktio sinulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin terve ihminen ei syyttele tai hauku kerään. Sellaista ei ole pakko kuunnella. Koita nyt ymmärtää. Se onko tossa suhteessa lapsia ollenkaan vai ei on oikeastaan saman tekevää. Se miten puoliso kohtelee sinua, sillä on väliä.
Onko lapset todella isällään vain 4 päivää kuukaudessa?
Minä kyllä sanoisin, että kyse tuossa ap:n ja miehen "ongelmassa" on tästä:
Mies ei ole kovin innossaan pikkulapsiarjesta, jopa niin ettei tykkää yhtään pikkulapsiarjesta vaikka lapsiaan sinänsä rakastaisi. Hän on varmaan siinä pikkulapsiarjessa jotenkin sinnitellyt edellisessä liitossaan, mutta väistellyt vastuuta ja yrittänyt että ei ainakaan yksin joudu hoitamaan mitään. No sitten heille tuli ero, ja lapset on miehellä neljä päivää kuussa. Ne neljä päivää hän joutuu nyt yksin vastaamaan pikkulapsiarjesta, koska se eksä ei enää ole siinä rinnalla. Hän kärsii ja vihaa aikaisia herätyksiä ja vihaa sitä leikkipuistossa istumista. Sitten hän löysi ap:n ja alkoi seurustelemaan ap:n kanssa. Hän on mies, jonka mielestä parisuhteessa molempien pitää saada nauttia yhtä paljon, mutta molempien kärsimyksen pitää myös olla yhtä suuri. Ja hän kokee, että hänen elämän kärsimys ja kärsimystä aiheuttavat asiat ovat huomattavasti suuremmat kuin ap:lla. Joten hän vaatii ja pakottaa ap:ta siihen samaan kärsimykseen mukaan, jotta ap:kin kärsisi yhtä paljon kuin hän joutuu kärsimään. Siksi vaatimus, että ap herää myös joka aamu klo 6 ja tulee aina leikkipuistoon mukaan. Siksi myös ap:n avun torjuminen, koska kyse ei ole siitä, että hän kaipaisi apua johonkin tiettyyn yksittäiseen juttuun, vaan siitä että hän haluaa että hänen puoliso kärsii yhtä paljon kuin hän, kun hän kerran joutuu kärsimään. Pohjimmiltaan hän on kateellinen ap:lle, jolla ei (enää) ole elämässään tällaisia pikkulapsiarjen kärsimystä aiheuttavia asioita, joita mies siis itse vihaa. Ja lapsellisena (sic) ihmisenä hän yrittää kostaa tämän kateutensa ap:lle.
Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta myönnettäköön, että mieheni syytökset ja haukkuminen ovat aikaansaaneet, että huomaan käyttäytyväni hieman eri tavalla lasten kanssa, enkä ota kontaktia niin paljon kuin aiemmin. Mitä enemmän mies syyttelee ja haukkuu, sitä enemmän koen tarvetta perääntyä ja eristäytyä :( ap
Niinpä. Minä jo aiemmin sanoin, että vaatimukset tappavat rakkauden. Noin siksi tapahtuu. Sama asia kuin niissä perheissä, jossa vaimot nalkuttavat, niin mies etääntyy.
Ap ne miehen lapset on hyvin pieniä vielä. Ja te kuitenkin ilmeisesti olette seurustelleet ja asuneet yhdessä jo jonkin aikaa? Lasten on täytynyt siis olla vauva ja taapero, kun mies on eronnut eksästään. Ei kai heidän eron syy vain ole ollut se, että mies on jättänyt lasten äidille yksin hoidettavaksi lapset ja kodin? Ja se nainen on kyllästynyt ja heittänyt miehen ulos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miten mies pärjää lasten kanssa, jos sinä ja teinisi olette vaikka matkoilla? Pärjääkö hän hyvin, stressaantuuko tms?
Lisäksi voisit sanoa miehelle, että jos ei kestä lapsiaan ja aamuheräämisiään, niin ei sitten ota niitä luokseen. Saisi ajattelemisen aihetta.
Kierrätysmiehet on aina sekundaa. Sitten tulee täytenä yllätyksenä kun kierrätysperhe ei toimi. Sitä saa mitä tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kierrätysmiehet on aina sekundaa. Sitten tulee täytenä yllätyksenä kun kierrätysperhe ei toimi. Sitä saa mitä tilaa.
Siihen on tosiaan ollut joku painava syy, että miksi mies on eronnut pikkulapsiaikana. Ja ei se syy niin vain katoa, vaan mitä todennäköisimmin tulee mukana uuteen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kierrätysmiehet on aina sekundaa. Sitten tulee täytenä yllätyksenä kun kierrätysperhe ei toimi. Sitä saa mitä tilaa.
Jep, 1. naisen jätettä.... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Ai kirjoittiko ap että hän myös välillä herää lasten kanssa? Ei, vaan hänen lapsensa nukkuu myöhään, eli hän ei herää ikinä lasten kanssa niin että mies saisi nukkua.
Mies saa nukkua rauhassa silloin kun muksut ovat lähivanhemmalla eli valtaosan ajasta. Silloin kun muksut ovat etällä, etä hoitakoon ne. Hoito ei ap:lle kuulu mitenkään, hän on omat valvomisensa ja aikaiset herätykset hoitanut silloin kun oma lapsi oli pieni.
Mikä tässä on se asia jota sinä et ymmärrä?Ei, ei ole automaattisesti naisen velvollisuus nousta hoitamaan lapsia jotka eivät ole hänen. Ei ole vaikka kuinka inttäisit. Ap ei ole lasten huoltaja.Mies on.
UusPERHE. Perhe. Tiedätkö mikä se on? Huomioidaanko siellä muut ja autetaan toisia?
Uusperhe on huomattavan erilainen kuin ydin. Hyvässäja pahassa. Ei voi verrata. Eikä voi olla hajuakaan, jos ei itse siinä elä.
No ilmeisesti vaan pahassa jos kaikki jaotellaan tarkasti "sun ja mun, mä en sun juttuihin koske enkä auta!"
Kukaan ei ole sanonut ettei koskaan auta. On puhuttu siitä, kenellä on ensisijainen vastuu lapsista. Uusperheessä on niin monta liikkuvaa osaa ja ihmissuhdetta, että on täystyöet jokainen löytää paikkansa. Ei ole mitään muottia tai visiota mihin pitäisi mahtua. Uusperheessä myös parisuhteen on oltava paljon parempi kuin ydinperheessä. Ja uusperheessäon todella tärkeää luoda säännöt ja keskustella mikä on kenenkin vastuulla. Ja uusperheen vanhemman ei todellakaan tarvitse tehdä uhrauksia toisen lasten tähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Ai kirjoittiko ap että hän myös välillä herää lasten kanssa? Ei, vaan hänen lapsensa nukkuu myöhään, eli hän ei herää ikinä lasten kanssa niin että mies saisi nukkua.
Mies saa nukkua rauhassa silloin kun muksut ovat lähivanhemmalla eli valtaosan ajasta. Silloin kun muksut ovat etällä, etä hoitakoon ne. Hoito ei ap:lle kuulu mitenkään, hän on omat valvomisensa ja aikaiset herätykset hoitanut silloin kun oma lapsi oli pieni.
Mikä tässä on se asia jota sinä et ymmärrä?Ei, ei ole automaattisesti naisen velvollisuus nousta hoitamaan lapsia jotka eivät ole hänen. Ei ole vaikka kuinka inttäisit. Ap ei ole lasten huoltaja.Mies on.
UusPERHE. Perhe. Tiedätkö mikä se on? Huomioidaanko siellä muut ja autetaan toisia?
Kyse on tässä siitä että mies OLETTAA naisen hoitavan miehen lapsia ja vaatii naista nousemaan samaan aikaan lasten ja itsensä kanssa ja kiukuttelee kun nainen ei siihen suostu (koska hän ei ole lasten äiti). Lapset eivät ole perheessä 24/7 joten mies saa nukkua pitkään ja olla huoletimatta lapsistaan sillloin kun lapset ovat etällä.
Kyse ei ole yleisesti uusperheista vaan ap:n tilanteesta ja siitä että just tämä kyseinen mies ei halua ottaa yksin vastuuta lapsista niinä muutamana aamuna jolloin lapset ovat miehellä. Minkä paksuista rautalankaa pitää vääntää että sinä tajuat tämän asian?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kierrätysmiehet on aina sekundaa. Sitten tulee täytenä yllätyksenä kun kierrätysperhe ei toimi. Sitä saa mitä tilaa.
Siihen on tosiaan ollut joku painava syy, että miksi mies on eronnut pikkulapsiaikana. Ja ei se syy niin vain katoa, vaan mitä todennäköisimmin tulee mukana uuteen suhteeseen.
No mun mies erosi exästään kun lapset oli tosi pieniä. Heidän suhde miehen mukaan oli tosi huono jo ennen lapsia. Mut exä vaatimalla vaati lasta, ja mies suostu. Ja sitte tuli vahingos vielä toinen. Eihän se suhde parantunu siitä vaa heikkeni entisestään. Exällä isot tunne-elämän ongelmat. Mies sitten "jätti perheensä" jota ei ollu edes halunnu. Tietysti oma moka ettei uskalla ajoissa lähteä. Mut kyllä minä sain ihanan miehen ja ongelmat on siellä exässä. Oikeastaan ainut kurja asia meidän elämässä onkin se sekoileva katkera ex joka edelleen, vuosienkin jälkeen purkaa katkeruuttaan mieheeni ja käyttää myös lapsia vallan välineenä. Hän haluaisi myös huolehtia lapsistaan enemmän, mutta ex on lähi jaasuvat nykyään 300km päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kierrätysmiehet on aina sekundaa. Sitten tulee täytenä yllätyksenä kun kierrätysperhe ei toimi. Sitä saa mitä tilaa.
Siihen on tosiaan ollut joku painava syy, että miksi mies on eronnut pikkulapsiaikana. Ja ei se syy niin vain katoa, vaan mitä todennäköisimmin tulee mukana uuteen suhteeseen.
No mun mies erosi exästään kun lapset oli tosi pieniä. Heidän suhde miehen mukaan oli tosi huono jo ennen lapsia. Mut exä vaatimalla vaati lasta, ja mies suostu. Ja sitte tuli vahingos vielä uudestaantoinen. Eihän se suhde parantunu siitä vaa heikkeni entisestään. Exällä isot tunne-elämän ongelmat. Mies sitten "jätti perheensä" jota ei ollu edes halunnu. Tietysti oma moka ettei uskalla ajoissa lähteä. Mut kyllä minä sain ihanan miehen ja ongelmat on siellä exässä. Oikeastaan ainut kurja asia meidän elämässä onkin se sekoileva katkera ex joka edelleen, vuosienkin jälkeen purkaa katkeruuttaan mieheeni ja käyttää myös lapsia vallan välineenä. Hän haluaisi myös huolehtia lapsistaan enemmän, mutta ex on lähi jaasuvat nykyään 300km päässä.
Siis mies haluaisi olla lasten kans enemmän
On muuten hyvä, ja samaistuttava keskustelu. Kiva et on muitaki samoin ajatuksin. Minä tunsin itseni joskus kurjaksi ihmiseksi kun sanoin etten sitten missään oloissa aio ryhtyä miehen lasten lähivanhemmaksi. Mutta kun on omansa kasvattanut, ei oikein ole enää kiinnostusta tai rahkeita ryhtyä pikkulapsiperheen pyörittäjäksi ja unohtaa uudestaan omat tarpeesa, vieläpä toisten lasten vuoksi. Sitä on hyvästellyt sen osan äitiyttä ja vihdoin on tilaa niille asioille mistä 15v on omien lastensa tähden luopunut.Eri asia olisi, jos niitä yhteisiäkin hankittais, silloinhan valitsee itse sen pikkulapsiajan uudestaan ja kehokin hormooneineen auttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö olis miehen lapsille lämmin ja hyvä aikuinen. Olen mielelläni, kunhan sitä ei ole liikaa suhteessa omiin voimavaroihini. Jos he olisivat meillä aina, uupuisin ja minusta tulis varmaan samanlainen ääliö kuin heidän äidistä, joka vanhoilla päivillään tuli hankkineeksi liikaa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Ai kirjoittiko ap että hän myös välillä herää lasten kanssa? Ei, vaan hänen lapsensa nukkuu myöhään, eli hän ei herää ikinä lasten kanssa niin että mies saisi nukkua.
Mies saa nukkua rauhassa silloin kun muksut ovat lähivanhemmalla eli valtaosan ajasta. Silloin kun muksut ovat etällä, etä hoitakoon ne. Hoito ei ap:lle kuulu mitenkään, hän on omat valvomisensa ja aikaiset herätykset hoitanut silloin kun oma lapsi oli pieni.
Mikä tässä on se asia jota sinä et ymmärrä?Ei, ei ole automaattisesti naisen velvollisuus nousta hoitamaan lapsia jotka eivät ole hänen. Ei ole vaikka kuinka inttäisit. Ap ei ole lasten huoltaja.Mies on.
UusPERHE. Perhe. Tiedätkö mikä se on? Huomioidaanko siellä muut ja autetaan toisia?
Kyse on tässä siitä että mies OLETTAA naisen hoitavan miehen lapsia ja vaatii naista nousemaan samaan aikaan lasten ja itsensä kanssa ja kiukuttelee kun nainen ei siihen suostu (koska hän ei ole lasten äiti). Lapset eivät ole perheessä 24/7 joten mies saa nukkua pitkään ja olla huoletimatta lapsistaan sillloin kun lapset ovat etällä.
Kyse ei ole yleisesti uusperheista vaan ap:n tilanteesta ja siitä että just tämä kyseinen mies ei halua ottaa yksin vastuuta lapsista niinä muutamana aamuna jolloin lapset ovat miehellä. Minkä paksuista rautalankaa pitää vääntää että sinä tajuat tämän asian?
Niin, mies olettaa että he ovat perhe ja molemmat huolehtivat perheestä. Ap on kuitenkin sitä mieltä ettei hänen tarvitse mitenkään huolehtia miehen lapsista eikä ottaa heitä huomioon jos häntä itseään nyt sattuu väsyttämään. Voit jankata kuinka kauan haluat että lapset ovat miehen lapset ovat miehen lapset ovat miehen, ei silti muutu mielipiteeni siitä että perheessä jaetaan vastuuta ja tekemisiä tasaisemmin, huolimatta siitä kenen lapset / pyykit / asiat / jutut ja tavarat, perheessä yhden huoli on muidenkin huoli.
Kyllähän tässä ketjussa kaikki ovat sanoneet auttavansa, jos toinen pyytää tai toinen ei pärjää. Pointti on vastuun ottamisesta. Omien tehtävien sysäämisestä toisen harteille.