Nyt jutellaan 1970-luvusta!
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
Kommentit (1865)
Gary Glitter ja David Bowie ja Alice Cooper ja julisteet seinillä, nuorten sävis ja kasettimankka, ja korokepohjakengät ja Väinölä niminen disko ja lunttilaput ja teinikalenteri ja koulukuraattori
1970-luvullakin vielä Peyton Place saippuasarja yhdisti koko Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, television kuva... se oli usein mitä oli. Kun antennista otti kiinni, kuva saattoi olla hyvä, mutta kun meni istumaan, se oli yhtä suttua. Sellaisesta ei nuoriso tiedä yhtään mitään, kaikki on teräväpiirtoa.
No kyllä meillä oli vielä sama ongelma 90-luvullakin...
Nämä kuvaongelmat ovat enemmän alueellisia, kuin ajasta riippuvaisia. Suomessa on edelleenkin ongelmallisia alueita, joissa ei tahdo saada kunnon kuvaa oikein millään konstilla. Aina kun kuva tulee ilmoja pitkin, niin se vaatii kohtuullisen yhteyden linkkiin. Jos asunto on kaukana linkistä ja ympärillä jyrkkiä mäkiä, niin ongelmia kuvan laadun suhteen voi olla. Tuolle edelliselle kirjoittajalle sanoisin, että ei se teräväpiirto ole mikään autuaaksi tekevä asia. Kyllä sekin saattaa mennä pikselimössöksi ja pätkiä, nimimerkillä kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä 70-luvun seksi oli omien kokemusten perusteella ihan avointa ja kiimaista, oikeastaan roisimpaa kuin nykyään.
Ja sai olla karvat paikoillaan, ei niitä kukaan vaatinut ajettavaksi. Ei kainaloita eikä pimppikarvoja. Photoshopia ei ollut keksitty niin ei ollut niin täydellisiä vartaloita näytillä kuin nykyään, joten onnistui syttyä ihan taviskropasta karvoineen selluliitteineen päivineen.
Vanhojen pornolehtien perusteella voisi sanoa, että 70-luku ja 80-luvun alku oli karvojen suhteen "ääriesimerkki". Kävin juuri yhden vanhan lehden mielenkiinnosta läpi. Yhdelläkään naisella ei ollut bikinirajat ajeltu. Lähinnä mitä tuuheampi sitä parempi. Miehiä ei kaikissa lehdissä ollut koska yhdyntäkuvia vältettiin. Eivät olleet sileä rintaiset miehet kuninkaita. Kunnon rintakarvat ja viikset olivat muodissa. Tabussa (erikoisseksin erikoislehti) oli posliininumero vuonna 1988. 90-luvulla olikin jo siistityt mirrit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä 70-luvun seksi oli omien kokemusten perusteella ihan avointa ja kiimaista, oikeastaan roisimpaa kuin nykyään.
Ja sai olla karvat paikoillaan, ei niitä kukaan vaatinut ajettavaksi. Ei kainaloita eikä pimppikarvoja. Photoshopia ei ollut keksitty niin ei ollut niin täydellisiä vartaloita näytillä kuin nykyään, joten onnistui syttyä ihan taviskropasta karvoineen selluliitteineen päivineen.
Vanhojen pornolehtien perusteella voisi sanoa, että 70-luku ja 80-luvun alku oli karvojen suhteen "ääriesimerkki". Kävin juuri yhden vanhan lehden mielenkiinnosta läpi. Yhdelläkään naisella ei ollut bikinirajat ajeltu. Lähinnä mitä tuuheampi sitä parempi. Miehiä ei kaikissa lehdissä ollut koska yhdyntäkuvia vältettiin. Eivät olleet sileä rintaiset miehet kuninkaita. Kunnon rintakarvat ja viikset olivat muodissa. Tabussa (erikoisseksin erikoislehti) oli posliininumero vuonna 1988. 90-luvulla olikin jo siistityt mirrit.
Ääriesimerkki mihin verrattuna? 80-luvun puolivälissähän alkoi jo tämä "siistiminen" ja kolmiot alkoivat kaventumaan, muuttuen viivoiksi 90-luvulla ja häviten sitten pikkuhiljaa kokonaan.
Mutta siitä 70-lukua aiemmasta ajasta on paha sanoa ainakaan kotimaisten miestenlehtien perusteella juuri mitään, kun niissä ei juurikaan rintoja enempää näytetty ja jos jotain näytettiin, niin homma oli aika softattua. Netin syövereistähän kyllä löytyy huomattavasti paljon vanhempiakin sensuroimattomia pokekuvia aina sadan vuoden päästäkin ja kyllä niissäkin tuherot ihan luomuja ovat olleet. Eli ei 70-luku mikään ääriesimerkki ollut, vaan satojen vuosien jatkumoa.
Tämä nykyaika on ääriesimerkki ihmishistoriassa. Koskaan aiemmin ei naiset ole kaikissa sosiaaliluokissa alapäätään säännöllisesti ajelleet. Vaikka historiassa on ollut aikoja, jolloin on posliinejakin suosittu, niin ne touhut oli silloin yläluokan touhuja. Tavallinen rahvas ei varmastikaan alapäätään niihin aikoihin ajellut.
Mitä taas yhdyntäkuviin 70-80 luvuilla tulee, niin "välttäminen" on hieman väärä sana, miehen seisokki ja yhdyntäkuvat oli ihan lailla kiellettyjä. Ainoastaan pehmoporno oli sallittua.
Nimim: 70-80 luvuilla jokusen käsityölehden läpi selaillut
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole vielä kukaan sanonut niin Smurffit tulivat Wikipedian mukaan vasta vuonna 1981.
Olen syntynyt 1975 ja kaipaan sitä, että katukuva oli seesteinen, visuaalisesti selkeä ja suht mainokseton. Myös turhaa äänisaastetta oli vähemmän, esim kaupoissa ei radiot ja musiikit pauhanneet. Aivot eivät olleet jatkuvan keskeytyksen pommittamana ja kaikkea ei koko aikaa katsottu älypuhelimesta. Ainut mitä en kaipaa noilta ajoilta on se, että kaupat oli la vain klo 13 asti auki ja sunnuntait kiinni. Tästä johtuen Suomi tuntui ahdistavalta itäblokilta aina la klo 13:stä ma-aamuun. Varmaan tunnelmaan vaikutti muukin ankeus ja syrjäinen sijaintimme, mutta yhdistin sen jotenkin siihen, että koko maa pysähtyi viikonlopuksi.
Saman ahdistavuuden olen kokenut vain Prahan esikaupunkialueella 1991 kun yövyin Interraililla pari yötä. Rajat oli vasta kunnolla aukeamassa kaikelle uudelle ja vanha pelko leijui vielä kaupungin päällä.
Smurfit ilmestyi Nonstop nimisessä sarjakuvalehdessä -70 luvulla (paras sarjislehti ikinä), sen tietää wikipediakin.
70-luvulla parturissa luettiin pornolehtiä
Ei nyt ihan pelkkää ahdistusta. Näitä vuosia edeltänyt Suomi oli vielä paljon ahdistavampi paikka ja värikylläinen pop-maailma oli hurja kokemus.
Tuo värimaailma oli vastaliike. Kaverin kylässä oli harmaankelmeät tapetit, kehystettyjä sukulaisten valokuvia ja kaikki huonekalut uusvanhaa pappilarokokoota. Liian rauhoittavaa. Rennot tyynyt ja kangassohvat ja lupa käyttää VÄREJÄ oli oikeastaan ihan mahtavaa.
Yletön politisoituminen (esimerkiksi koulun) tuntuu vähän kornilta näin jälkikäteen mutta oli se tarpeenkin, sillä kaikki järjestöt, virastot ja yliopistot oli siihen asti miehitetty vanhoilla jäärillä ja ehdottomasti porvareilla. Kouluissakin oli aika jäykkää. Uusien tuulien (ja talouskasvun) ansiosta hyvinvointi alkoi olla kaikkien ulottuvilla. Naisten oikeudet paranivat olennaisesti, osin uusien aatteiden takai, osin siksi että teknologia hoiti osan kotitöistä.
-musiikki ja taide kokeilivat enemmän kuin edellisen 40 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Muistan 70-luvun hyvin. 1974 Abba voitti euroviisut, Johanna Raunio oli Suomen kaunein (5-vuotias pikkuveljeni tiesi heti), Anne Pohtamo olikin sitten seuraavana vuonna jo universumin kaunein. Ananastuutti maksoi 95 penniä, muiden tuuttien hintaa nostettiin. Markkaa aina pyysin.
Uskomatonta kun ajattelee. Johanna Raunio on vuoden 1974 Miss-Suomi, mutta minäkin ,90-luvulla syntynyt, tykkäät hänestä ja mielestäni hän on todella kuuman näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosvo Ruudolf ja Matti ja Miisu ❤❤
Ei ole totta ! Olin unohtanut Matin ja Miisun ja ihanan tunnarin, Iso kiitos kun muistutit!
Täytyy kaivaa, jos Youtubesta löytyisi. Muistin myös Hingun ja Vingun :)
Ja Neil Hardwickin englanninkurssi lapsille "Hello, hello, hello".
The cat is in the tree.
The cat is on the moon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella vain aikuiset kävivät sisävessassa. Autossa jouduin matkustamaan jalkotilassa (meillä oli pakettiauto, eikä istumapaikkoja kaikille.) Koulussa oli joka aamu aamunavaukset joissa laulettiin virsiä. Levensin samettihousuja ja farkkuja kangaskiilalla. Tukkapöllyä saatiin. Koulussa karttakepistä sormille.
Olen syntynyt -86
-86 oli jo ruumiillinen kuritus kielletty.
Se koski myös kouluja.Olen syntynyt -72, eikä minunkaan kouluaikana saanut karttakepillä lyödä.
Ei saanut, mutta meidän koulussa oli ruumiillinen kuritus (tukkapölly ja karttakeppi) käytössä 80-luvun loppuun asti.
Väärin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosvo Ruudolf ja Matti ja Miisu ❤❤
Ei ole totta ! Olin unohtanut Matin ja Miisun ja ihanan tunnarin, Iso kiitos kun muistutit!
Täytyy kaivaa, jos Youtubesta löytyisi. Muistin myös Hingun ja Vingun :)
Ja Neil Hardwickin englanninkurssi lapsille "Hello, hello, hello".
The cat is in the tree.
The cat is on the moon.
The cat is at the moon, sanovat alkuasukkaat Lonttoon lähijöissä
Vierailija kirjoitti:
Ananastuutti maksoi 95 penniä, muiden tuuttien hintaa nostettiin. Markkaa aina pyysin.
Tuutin hinnankorotukseen liittyy traumaattinen lapsuusmuistoni: Minulla oli 70 penniä, menin lähikaupasta ostamaan tuuttia, mutta sepä maksoihin 75 penniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella vain aikuiset kävivät sisävessassa. Autossa jouduin matkustamaan jalkotilassa (meillä oli pakettiauto, eikä istumapaikkoja kaikille.) Koulussa oli joka aamu aamunavaukset joissa laulettiin virsiä. Levensin samettihousuja ja farkkuja kangaskiilalla. Tukkapöllyä saatiin. Koulussa karttakepistä sormille.
Olen syntynyt -86
-86 oli jo ruumiillinen kuritus kielletty.
Se koski myös kouluja.Olen syntynyt -72, eikä minunkaan kouluaikana saanut karttakepillä lyödä.
Ei saanut, mutta meidän koulussa oli ruumiillinen kuritus (tukkapölly ja karttakeppi) käytössä 80-luvun loppuun asti.
Tiesittekö muuten, että ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo vuonna 1914, siis yli sata vuotta sitten ja jo ennen Suomen itsenäistymistä. Toki tuo "valtion kouluissa" laittaa väkisinkin miettimään, että mites sitten oli asian laita muissa kouluissa? Kuten hyvin tiedämme, vielä 1900-luvun alkupuolella mm kirkko oli suuri toimija lasten opetuksessa ja viimeinen kirkon hoitama kiertokoulukin lopetettiin vasta vuonna 1951. Toki oppivelvollisuuden säätämisen aikaan (1921) jo 68% maalaislapsistakin kävi kansakoulua.
Eli ei se ruumiillinen kuritus ole sallittua ollut käytännössä milloinkaan kenenkään elossa olevan suomalaisen aikana, vaikka sitä jossain määrin 70-luvulla ja varmaan vielä 80-luvullakin tapahtui. Se oli kuitenkin opettajien omavaltaista käytöstä, eikä tietenkään hyväksyttyä. Harvoinpa niistä tosin oppilaat meteliä nostivat. En nostanut minäkään, kun matikanopettajamme, minut seinälle nosti. Toki enhän minä tilanteeseen syytön ollut, kun metelöimällä häirisin hänen tuntiaan. Myöhemmin meistä tuli kyseisen opettajan kanssa mökkinaapureita ja monena juhannuksena kylän kokolla toisillemme taskumatti drinksuja tarjottiin ja vähän kouluaikojakin muisteltiin, tosin ei kyllä kyseistä episodia, joka siis kohdallani oli ainut kerta, kun opettaja minuun fyysisesti koski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ananastuutti maksoi 95 penniä, muiden tuuttien hintaa nostettiin. Markkaa aina pyysin.
Tuutin hinnankorotukseen liittyy traumaattinen lapsuusmuistoni: Minulla oli 70 penniä, menin lähikaupasta ostamaan tuuttia, mutta sepä maksoihin 75 penniä.
Ostin eilen Lidlistä laatikollisen tuutteja, maksoivat 15 senttiä, eli 90 penniä kipale :) Rahan arvo vaan on ihan pikkasen muuttunut, joten monin verroin halvempiahan nuo Lidlin tuutit oli.
Toisessa ääripäässä on sitten vaikka tupakat. Tupakka aski maksoi 1970-luvun alkupuolella pari markkaa aski, kun se nykyään taitaa olla jo lähempänä 8 euroa, eli jo liki 50 markkaa.
Hintojen muodostumiseen vaikuttaa tietenkin monet seikat, eikä yleinen kustannusten nousu ole ainoa. Esim juuri vaikkapa jäätelöiden hintoihin on vaikuttanut halpatuotteiden tulo markkinoille. 70-luvulla oli tarjolla lähinnä vain Valiota ja Tapiocaa , eli kotimaisia merkkejä, kun taas nykyään jäätelöitäkin tuodaan ympäri maailmaa ja niin parempia, kuin halpistuotteitakin (Lidlin halpissuklaatuutti on muuten tosi hyvä).
Tupakan hintaan taas on vaikuttanut eniten verotuksen kiristäminen ja siihen on taas olleet vaikuttamassa terveydelliset syyt.
Elektroniikka taas oli sikakallista vielä 70-luvulla, verratuna tähän päivään. Muistan, kun meille ostettiin 70-luvun alussa Philipsin radiomankka, joka äänenlaadullisesti ja muutenkin häviäisi mennen tullen muutaman euron soittimillekin, mutta se maksoi tuolloin 500 markkaa, joka nyky rahassa vastaisi vähintään 500 euroa. Elektroniikan halpenemiseen on tietenkin vaikuttanut tekniikan kehitys ja valtavat tuotantomäärät, sekä tietenkin halpatyövoima.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole vielä kukaan sanonut niin Smurffit tulivat Wikipedian mukaan vasta vuonna 1981.
Olen syntynyt 1975 ja kaipaan sitä, että katukuva oli seesteinen, visuaalisesti selkeä ja suht mainokseton. Myös turhaa äänisaastetta oli vähemmän, esim kaupoissa ei radiot ja musiikit pauhanneet. Aivot eivät olleet jatkuvan keskeytyksen pommittamana ja kaikkea ei koko aikaa katsottu älypuhelimesta. Ainut mitä en kaipaa noilta ajoilta on se, että kaupat oli la vain klo 13 asti auki ja sunnuntait kiinni. Tästä johtuen Suomi tuntui ahdistavalta itäblokilta aina la klo 13:stä ma-aamuun. Varmaan tunnelmaan vaikutti muukin ankeus ja syrjäinen sijaintimme, mutta yhdistin sen jotenkin siihen, että koko maa pysähtyi viikonlopuksi.
Saman ahdistavuuden olen kokenut vain Prahan esikaupunkialueella 1991 kun yövyin Interraililla pari yötä. Rajat oli vasta kunnolla aukeamassa kaikelle uudelle ja vanha pelko leijui vielä kaupungin päällä.
Smurfit ilmestyi Nonstop nimisessä sarjakuvalehdessä -70 luvulla (paras sarjislehti ikinä), sen tietää wikipediakin.
Ja Nonstopissa ne oli Strumffeja eikä mitään smurffeja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole vielä kukaan sanonut niin Smurffit tulivat Wikipedian mukaan vasta vuonna 1981.
Olen syntynyt 1975 ja kaipaan sitä, että katukuva oli seesteinen, visuaalisesti selkeä ja suht mainokseton. Myös turhaa äänisaastetta oli vähemmän, esim kaupoissa ei radiot ja musiikit pauhanneet. Aivot eivät olleet jatkuvan keskeytyksen pommittamana ja kaikkea ei koko aikaa katsottu älypuhelimesta. Ainut mitä en kaipaa noilta ajoilta on se, että kaupat oli la vain klo 13 asti auki ja sunnuntait kiinni. Tästä johtuen Suomi tuntui ahdistavalta itäblokilta aina la klo 13:stä ma-aamuun. Varmaan tunnelmaan vaikutti muukin ankeus ja syrjäinen sijaintimme, mutta yhdistin sen jotenkin siihen, että koko maa pysähtyi viikonlopuksi.
Saman ahdistavuuden olen kokenut vain Prahan esikaupunkialueella 1991 kun yövyin Interraililla pari yötä. Rajat oli vasta kunnolla aukeamassa kaikelle uudelle ja vanha pelko leijui vielä kaupungin päällä.
Smurfit ilmestyi Nonstop nimisessä sarjakuvalehdessä -70 luvulla (paras sarjislehti ikinä), sen tietää wikipediakin.
Ja Nonstopissa ne oli Strumffeja eikä mitään smurffeja
Niin ja alunperin ne tuli Suomeen Muffe nimellä 70-luvun alussa ja ennen Non Stoppia, ne kerkisi esiintymään myös Ruutu nimisessä lehdessä ja silloin siis ensi kertaa Strumffi nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
On aika iso ero, puhutaanko 70-luvun alku vai loppupuolesta, jolloin oli jo punk ja uusia aalto jne. Alkupuolta väritti se ankeus, josta monet puhuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
On aika iso ero, puhutaanko 70-luvun alku vai loppupuolesta, jolloin oli jo punk ja uusia aalto jne. Alkupuolta väritti se ankeus, josta monet puhuvat.
Mikä ihmeen ankeus? Ainakin oma lapsuuteni 70-luvun alussa oli elämäni onnellisinta aikaa, eikä minkäänlaisesta ankeudesta ollut tietoakaan! Silloin musiikkikin oli parasta, mitä ihmiskunnan historiassa on koskaan tehty.
Oli ufo havainnot, sekä kuulennot ja kaikki tuijotti taivaalle nähdäkseen jotain jännää. Viikkorahoja säästettiin ja pulloja kerättiin kaukoputkea varten. Muutenkin elämä oli hurjan jänskää. Aino Kassinen näki näkyjään, Uri Kelleri taivutteli lusikoita ja siirteli kelloja ja me soitettiin pirun viulua ja pelattiin spiritismiä ja tietenkin käytiin myös omppuvarkaissa.
Rakenneltiin majoja puihin ja talvisin upeita lumilinnoja, sekä muutenkin touhuttiin kaikki päivät aamusta iltaan ulkona. Kukaan ei ollut läski vaikka karkkia ja pullaa vedettiin naamariin aika paljon silloinkin. Ainakaan meidän duunari perheessä ei mielestäni ollut puutetta mistään. Toki ei myöskään mihinkään turhaan rahaa tuhlattu ja vielä 70-alussakin sukkia parsittiin ja housujen polvia paikkailtiin, mutta ei se ainakaan minun menoa haitannut eikä elämääni ankeuttanut.
Leijonankeltainen väri sisustuksessa. En ole vieläkään toipunut siitä, ja nyt sitä tyrkytetään trendiksi jälleen uudestaan.