Nyt jutellaan 1970-luvusta!
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
Kommentit (1865)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
On aika iso ero, puhutaanko 70-luvun alku vai loppupuolesta, jolloin oli jo punk ja uusia aalto jne. Alkupuolta väritti se ankeus, josta monet puhuvat.
Mikä ihmeen ankeus? Ainakin oma lapsuuteni 70-luvun alussa oli elämäni onnellisinta aikaa, eikä minkäänlaisesta ankeudesta ollut tietoakaan! Silloin musiikkikin oli parasta, mitä ihmiskunnan historiassa on koskaan tehty.
Oli ufo havainnot, sekä kuulennot ja kaikki tuijotti taivaalle nähdäkseen jotain jännää. Viikkorahoja säästettiin ja pulloja kerättiin kaukoputkea varten. Muutenkin elämä oli hurjan jänskää. Aino Kassinen näki näkyjään, Uri Kelleri taivutteli lusikoita ja siirteli kelloja ja me soitettiin pirun viulua ja pelattiin spiritismiä ja tietenkin käytiin myös omppuvarkaissa.
Rakenneltiin majoja puihin ja talvisin upeita lumilinnoja, sekä muutenkin touhuttiin kaikki päivät aamusta iltaan ulkona. Kukaan ei ollut läski vaikka karkkia ja pullaa vedettiin naamariin aika paljon silloinkin. Ainakaan meidän duunari perheessä ei mielestäni ollut puutetta mistään. Toki ei myöskään mihinkään turhaan rahaa tuhlattu ja vielä 70-alussakin sukkia parsittiin ja housujen polvia paikkailtiin, mutta ei se ainakaan minun menoa haitannut eikä elämääni ankeuttanut.
Todellakin, olisin voinut kirjoittaa saman. Ankeudesta ei ollut tietoakaan...
Lapsia sai lyödä kajuuttaan, jos vänkäsivät tai vaikka rikkoivat jotain esim. vahingossa
Vierailija kirjoitti:
Lapsia sai lyödä kajuuttaan, jos vänkäsivät tai vaikka rikkoivat jotain esim. vahingossa
No ei todellakaan saanut. Ei silloinkaan mikään silmitön väkivalta sallittua, ollut, vaikkei vanhempien ruumiillinen kuritus vielä kiellettyä ollutkaan. Kyllähän sitä penskana tuli pari kertaa selkäsauna saatua, mutta ainakin omassa tapauksessani se ei mitään traumoja jättänyt. Vitsa piti itse käydä metsästä taittamassa ja sillä vitsalla sitten isä muutaman kerra pesuuksille napautti, niin että persposkia hetken aikaa kuumotti. Mitään silmitöntä remmillä hakkaamista ei kyllä meillä ainakaan ollut, enkä tiedä kenenkään muunkaan kaverini mitään hillitöntä perheväkivaltaa kokeneen ja olisihan sellainen näkynyt jo päällepäinkin ja viimeistään suihkussa liikuntatunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos halusi leikkikaverin, piti mennä pihalle norkoilemaan ja kohta joku toinen lapsi tuli sinne. Sitten mietittiin yhdessä mitä leikittäisiin. Kaikista eniten kaipaisin nykymaailmaan 1970-luvun terveelliset ruoat ja yhteiset ruoka-ajat.
Autoilu oli 1970-luvulla hyvin erilaista, eronneita naisia, yksinhuoltajaäitejä ja au-lapsia vieroksuttiin aikuisten taholta, mutta en muista, että lapset olisivat suuremmin vieroksuneet. Pedofiileille oli toinen nimitys: namusetä. Meillä oli pari namusetää (asuimme lähiössä) ja kaikki lapset tiesivät keitä he olivat. Heihin ei saanut ottaa mitään kontaktia ja lapset kertoivat aina toisilleen millä se x yrittää tänään houkutella luokseen. Usein se oli juicy-fruit purukumi (kaikki lapset kun pitivät sitä parhaana). Koskaan ei käynyt mitään, kun tiedettiin tarkkaan ketä pitää varoa ja vaihdettiin toiselle puolen tietä, jos namusetä käveli vastaan. Se olikin oikeastaan ainoa vaara sen lisäksi, että isät usein kuljettivat lapsiaan pyörän tarakalla – ei ollut siis lapsille mitään istuimia pyörän tarakoille. Sitten lasten piti yksinkertaisesti osata pitää jalkojaan siten ettei menneet pinnojen väliin. Meillä oli isä ostanut sellaisen pyörän pinnojen eteen pingoitettavan vahvan kankaan siltä varalta, että vahingossa pinnojen väliin menee vaikka lahje (housuissa oli leveät lahkeet). Pyöräilykypäriä ei ollut eikä koskaan käynyt mitään. Ehkä ihmiset osasivat elää varovaisemmin, kun ympäristö ei ollut vielä silloin turvavarusteltu.
Tuli noista namusedistä mieleen ja saanen ottaa aikahyppäyksen 80-luvulle kun silloin olin lapsi. Silloin naapurissamme asui vanha pariskunta ja olinpa heillä usein hoidossakin kun vanhemmat olivat töissä. Heillä ei koskaan ollut mitään taka-ajatuksia ja olivat toki täysin viattomia ja turvallisia ihmisiä. Kuitenkin heillä oli sukulaisia töissä Fazerilla ja sitä kautta saivat aina itselleen isoja laatikollisia karkkeja ja suklaapatukoita ja antoivat niitä aina naapuruston lapsille. Mullekin naapurin mummo saattoi heitellä aina suklaapatukoita ikkunasta. Huusi vain, että tulepas ikkunan alle niin saat herkkuja. Rauha vaan kummankin muistolle. Tuohon aikaan maailma oli kyllä viaton paikka. Kyllä nykyään leimattaisiin namusedäksi/tädiksi tuollaisella käytöksellä.
5-vuotiaana saatoin pyöräillä yksin monen kilometrin päässä kotoa. Kävin myös uimassa melko pienenä ilman aikuisia. 70-luvusta tulee väksinkin mieleen, että perään ei hirveästi huudeltu.
Muoti ja hiukset (leikkaus, malli, kiharat) oli hauskoja, leikitteleviä. Gläm-muodin lisäksi muodissa oli mm. -30 luvun jäljittely esim. safarivaatteet ja afrohiukset.
Seksiä ei tullut joka tuutista joten sitä jaksoi harrastaa kotona kaiket illat. Nykyään alastomuutta on kaikkialla joten mikään ei enää hetkauta. Ennen ku näki vilauksen, sitä meni pää sekasin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä oli suuren juhlan tuntua, kun lastenohjelmaa tuli telkasta keskiviikkoiltapäivisin muutaman tunnin ajan. Smurffit ja tohtori sykerö. Meidän luokalla oli yksi tyttö, joka oli kerran nähnyt musiikkivideon. Ei meinattu uskoa todeksi. Ikinä ei olisi voinut kuvitella että telkkarista tulee tulevaisuudessa lastenohjelmaa ja musiikkivideoita 24/7 monelta kanavalta..
Torstai-iltaa odotettiin kuin kuuta nousevaa, silloin tuli Pätkis. 18:45 ensin Smurffit, sitten mainoskatko ja sen jälkeen Disney-piirretty. Ja siinäpä se sitten olikin.
Taisteluplaneetta Galactica räjäytti tajunnan mahtavilla efekteillään.
Tuo Pätkis tuli kylläkin 80-luvulla.
Pätkis tuli kyllä 70-luvulla. Oli lemppariohjelmani esikouluikäisenä vuonna 71-72
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkösysteemit oli mitä oli ainakin haja-asutusalueilla. Sähköt saattoivat mennä 15-20 min ajaksi poikki ihan tuosta vaan. Se oli ihan normaalia, eikä kukaan soitellut mihinkään hätäkeskukseen. Kynttilät ja tulitikut piti olla jemmassa sitä varten.
Tupakkaa poltettiin joka paikassa. Busseissa, junissa ym. Meillä kun äiti kielsi tupakan polton sisällä, niin naapurit tai sukulaiset eivät oikein tykänneet. Tuo saattoi tosin olla jo 80-lukua.
Missit olivat isoja julkkiksia, syksyn sävel ja euroviisut isoja mediatapahtumia.
Neuvostoliitto oli olevinaan joka asiassa oikeassa, haukkui länttä joka asiassa. Mutta kaikki tiesivät ettei NL:n tuotteet kestäneet mitään, tavarat siellä olivat koko ajan lopussa, hallinto äärimmäisen toimimaton ja muutenkin talous kuralla. Neuvostovitsejä kerrottiin jatkuvasti.
Radiossa oli 2 kanavaa ja siellä soitettiin vain Erkki Junkkarista ja Abbaa. Musiikkilista oli kai jonkun puolueista koostuvan raadin hyväksymä.
Kaupassa myyjät saattoivat olla miten tylyjä tahansa. Kahviloita oli, mutta niissä oli vain limsaa, kahvia ja kuivia viinereitä.
Sähköt katkaistiin tarkoituksella energiakriisistä johtuen.
Höpöjä. Sähkönjakelun luotettavuus ei vain ollut samalla tasolla kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoitiin joka paikassa, kotona ja konttorissa, olipa läsnä lapsia tai ei. Tehtaat puskivat savunsa taivaalle ilman mitään suodattimia. Autoissa ei mitään katalysaattoreita. Ja peseydyttiin vain saunassa kerran viikossa.
Hajumaailma oli varmaan aikamoinen nykyaikaan nähden. Tosin ei sitä itse huomannut.
Ja uintiin tehtaiden lauhdevesiputken lähellä... oli muuten lämmintä vettä ! Aina!!
Lauhdevesihän on vain lämmennyttä vettä, ei siinä mitään saasteita ole.
Vierailija kirjoitti:
Kuvista päätellen me kaikki olimme silloin todella hoikkia silloin. Ei syöty välipaloja, mitä nyt joku vaalea leipäsiivu lauantaimakkaralla.
Karkkiahan ei mätetty päivittäin kilokaupalla, vaan ehkä kerran viikossa ostettiin kioskilta "markalla merkkareita". Hinta oli 10 penniä kappale.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kyllä 70-luvun seksi oli omien kokemusten perusteella ihan avointa ja kiimaista, oikeastaan roisimpaa kuin nykyään.
Ja sai olla karvat paikoillaan, ei niitä kukaan vaatinut ajettavaksi. Ei kainaloita eikä pimppikarvoja. Photoshopia ei ollut keksitty niin ei ollut niin täydellisiä vartaloita näytillä kuin nykyään, joten onnistui syttyä ihan taviskropasta karvoineen selluliitteineen päivineen.
Vanhojen pornolehtien perusteella voisi sanoa, että 70-luku ja 80-luvun alku oli karvojen suhteen "ääriesimerkki". Kävin juuri yhden vanhan lehden mielenkiinnosta läpi. Yhdelläkään naisella ei ollut bikinirajat ajeltu. Lähinnä mitä tuuheampi sitä parempi. Miehiä ei kaikissa lehdissä ollut koska yhdyntäkuvia vältettiin. Eivät olleet sileä rintaiset miehet kuninkaita. Kunnon rintakarvat ja viikset olivat muodissa. Tabussa (erikoisseksin erikoislehti) oli posliininumero vuonna 1988. 90-luvulla olikin jo siistityt mirrit.
Ääriesimerkki mihin verrattuna? 80-luvun puolivälissähän alkoi jo tämä "siistiminen" ja kolmiot alkoivat kaventumaan, muuttuen viivoiksi 90-luvulla ja häviten sitten pikkuhiljaa kokonaan.
Ääriesimerkki on hieman väärä sana. Ääriesimerkejä on kaksi. Kaikki karvat ajeltuna ja ei karvoja ajeltuna. Kumpikaan ei kovin äärimmäistä ole.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkiin tuli tivoli ja sen mukana kiersi sen ajan huipputähdet kuten Tapani Kansa (R-A-K-A-S) ja jonain toisena vuonna Vicky Rosti (Kun Chicago kuoli) ja varmaan muitakin, mutta nuo jäi mieleen. Mukana (kai) myös tietosanakirjakauppiaat ja sieltä meillekin Spectrum. Niitä kirjoja tuli monta vuotta ja ekojen osien tiedot jo varmaan vanhentuneita, kun vikat osat ilmestyivät, taskulaskin saatiin kaupan päälle, vaikkei se nyt niin pieneltä vaikuta. Digitaalinumerot oli kuitenkin jotain hienoa ja kirjoiteltiin sillä sanoja ESSO ym. Armia, Dannya, Pepeä ja Seijaa käytiin katsomassa jäähallissa. P ja S oli kyllä kumma keksintö verrattuna A ja D, mutta ei kai tuo toinen duo kauan jatkanutkaan. Serkuilta säin niiden pieneksi jääneitä vaatteita ja se oli ihan jees. Samettihousuja käytiin ostamassa Sokokselta ja ekan pesun jälkeen lahkeet oli aina liian lyhyet. Minullakin oli tummansininen Jopo. Olisin halunnut Ponin tai Combin, vai oliko Poni Combi. Vaihdepyörää en saanut ikinä ja se harmitti. Kerran Jopo varastettiin ja silloin oli lähellä, mutta poliisit oli löytäneet J jostain ja toivat sen takaisin.
Niin. 70-luvulla poliisit vielä selvittivät pienempiäkin rikoksia aktiivisesti.
Nykyään ei kukaan taida jaksaa edes tehdä ilmoitusta varastetusta pyörästä, ellei ole vakuutuksen takia pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä oli suuren juhlan tuntua, kun lastenohjelmaa tuli telkasta keskiviikkoiltapäivisin muutaman tunnin ajan. Smurffit ja tohtori sykerö. Meidän luokalla oli yksi tyttö, joka oli kerran nähnyt musiikkivideon. Ei meinattu uskoa todeksi. Ikinä ei olisi voinut kuvitella että telkkarista tulee tulevaisuudessa lastenohjelmaa ja musiikkivideoita 24/7 monelta kanavalta..
Torstai-iltaa odotettiin kuin kuuta nousevaa, silloin tuli Pätkis. 18:45 ensin Smurffit, sitten mainoskatko ja sen jälkeen Disney-piirretty. Ja siinäpä se sitten olikin.
Taisteluplaneetta Galactica räjäytti tajunnan mahtavilla efekteillään.
Tuo Pätkis tuli kylläkin 80-luvulla.
Pätkis tuli kyllä 70-luvulla. Oli lemppariohjelmani esikouluikäisenä vuonna 71-72
"Pätkiksiä" oli kahta eri versiota, tuo 70-luvun alussa pyörinyt, missa piirrettyjen lisäksi oli lyhytfilmejä mm. eläimistä, sekä vuodesta 1981 torstai-iltaisin lähetetty piirrettyjen (Disney, Nakke, Smurffit) sikermä. Aikaisemmin, 1940- ja 50-luvuilla, leffateattereiden animaatioesityksiä tunnettiin "Pätkiksinä".
Vierailija kirjoitti:
Muistan lukeneeni Janoschin kuvakirjaa Jasonista, jonka äiti oli - järkyttävää - tehdastyönsä lisäksi alastonmalli. Siinä se oli nakuna kirjan kuvassa.
Jasonin luoja oli vain 51-votiaana kuollut Camilla Mickwitz.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_Mickwitz
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea sellainen kirja kuin "Neuvostoliitto suomalaisten silmin", vuodelta 1978.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/247707
Ai että, nauroin maha kippurassa kuinka propaganda Neuvostoliiton paratiisimaisuudesta on osattukaan kuvata! Kirjan mukaan Neuvostoliitossa on kaupungeissa kävellen liikkeellä olevia saasteasiantuntijoita, jotka huomaavat välittömästi liikkeellä olevat saastuttavat autot ja poistavat ne liikenteestä. Ja vastaavaa muuta shaibaa koko kirja täynnä.
Heh heh heh. Entäs "Kansat kuin veljet" vuodelta 1972?
https://www.finlandiakirja.fi/fi/pentti-kirvesmies-kansat-kuin-veljet-1…
Tai "Neuvostoliitto - Vastauksia suomalaisten kysymyksiin" vuosimallia 1973?
https://www.antikvaari.fi/k/toim/neuvostoliitto-vastauksia-suomalai/002…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Länsi-Saksa alkaakin olla jo saasteiden tuhoama
Joo, näin koulussa opetettiin. Puhelinpylväätkin piti olla betonista, kun happosateet olivat syöneet kaikki metsät. Ja USA oli roturistiriitojen rikkirepimä. Jos länsimaista oli kuvia, ne olivat pieniä, mustavalkoisia ja ankeita.
Ja vastapainoksi sitten ihailtiin isoja värikuvia Venäjän valtaisista viljapelloista, jossa uutuuttaan kiiltävät puimurit kokosivat leipää onnelliselle työläiskansalle.
Riippui varmaan koulusta. En muista omalta ajaltani kommunistihapatusta koulusta.
Amiksessa oli kasarilla joku kommariope, mutta piti mölyt mahassaan, varmaan, koska reksi oli patakonservatiiviporvari.
Kommariope oli muuten tosi mainio tyyppi. Opetti ainakin äidinkieltä, taisi olle kulttuuri-ja taidekasvatus hänen kontollaan myös.
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä oli suuren juhlan tuntua, kun lastenohjelmaa tuli telkasta keskiviikkoiltapäivisin muutaman tunnin ajan. Smurffit ja tohtori sykerö. Meidän luokalla oli yksi tyttö, joka oli kerran nähnyt musiikkivideon. Ei meinattu uskoa todeksi. Ikinä ei olisi voinut kuvitella että telkkarista tulee tulevaisuudessa lastenohjelmaa ja musiikkivideoita 24/7 monelta kanavalta..
Torstai-iltaa odotettiin kuin kuuta nousevaa, silloin tuli Pätkis. 18:45 ensin Smurffit, sitten mainoskatko ja sen jälkeen Disney-piirretty. Ja siinäpä se sitten olikin.
Taisteluplaneetta Galactica räjäytti tajunnan mahtavilla efekteillään.
Tuo Pätkis tuli kylläkin 80-luvulla.
Pätkis tuli kyllä 70-luvulla. Oli lemppariohjelmani esikouluikäisenä vuonna 71-72
"Pätkiksiä" oli kahta eri versiota, tuo 70-luvun alussa pyörinyt, missa piirrettyjen lisäksi oli lyhytfilmejä mm. eläimistä, sekä vuodesta 1981 torstai-iltaisin lähetetty piirrettyjen (Disney, Nakke, Smurffit) sikermä. Aikaisemmin, 1940- ja 50-luvuilla, leffateattereiden animaatioesityksiä tunnettiin "Pätkiksinä".
Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää, en tiennyt tuosta 70-luvun alun Pätkiksestä, luulin että se 80-luvulla omassa lapsuudessa pyörinyt sarja oli ainoa laatuaan :D
En ollut 70-luvun alussa vielä syntynytkään, vasta puolessavälissä 70-lukua synnyin.
Oliko Galactica myös jo 70-luvun puolella Suomen televisiossa? Sehän pyöri 80-luvun alussa ainakin kunnes Ritari Ässä tuli sen tilalle tammikuussa 1984.
Muistelisin että 70-luvun lopulla katsoin televisiosta Noppa sarjaa ja ehkä myös Onnen Päivät TV sarjaa.
Vierailija kirjoitti:
70-luku oli siitä mahtavaa aikaa, että sillä vuosikymmenellä sain kokeilla ekan kerran sormella pillua, ja hieman myöhemmin pääsin jopa pukille
Niin, 1970-luvulla pukkikin sai koittaa vielä sormella vaikka mistä eikä oltu heti "pedoa" huutamassa.
70-luku oli siitä mahtavaa aikaa, että sillä vuosikymmenellä sain kokeilla ekan kerran sormella pillua, ja hieman myöhemmin pääsin jopa pukille