Taloudellinen ahdinko avioeron jälkeen
En kohta enää tiedä, miten selviän. Mulla on kaksi pientä lasta ja käyn keskipalkkaisessa työssä sekä asun isossa aso-asunnossa, jossa kuitenkin kaupunkiini nähden kohtalaiset asumismenot. Palkkani on niin iso, että päivähoitomaksut ovat melko isot. Ruokaan menee kohtalaisesti rahaa ja kaikkien kolmen vaatteisiin ym. tavaroihin keskimäärin noin satanen kuukaudessa. Saan elatusapua yhteensä 250 euroa kuukaudessa exältäni. Olen konkurssin partaalla kohta ja kaikki luottokorttini alkavat olla aivan tapissa. Erossa varakas exäni nylki mut putipuhtaaksi avioliiton aikaisista säästöistäni, enkä saanut juurikaam yhteistä irtaimistoa mukaan, joten jouduin ostamaan muutamia huonekaluja ja verhoja ym. En tiedä, miten rahani riittäisivät enää pian. Kamala tilanne. Olisiko joitain vinkkejä ym.?
Kommentit (61)
Kyllähän se taitaa näin olla että se lainan ottaminen auttaa vain hetkellisesti, perus ongelma on että elät yli varojen, se pitää korjata niinkuin joku tuossa jo mainitsi, ikävä tilanne kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis siipeillyt varakkaan miehesi siivellä, etkä ole viitsinyt hoitaa omia raha-asioitasi kuntoon. Nyt kun elintaso tipahtaa, uhriudut ja syytät kaikesta ex miestäsi. Kuulostaa siltä, että miehesi on ollut sinulle vain lompakko liittonne aikana. Elämässä pitää kuule ihan itse ottaa vastuu taloudellisesta selviämisestään eikä luottaa aina siihen, että kyllä joku muu hoitaa. Tiedän, että olet varmaan tehnyt paljon työtä kodin ja lasten eteen, mutta niin me muutkin teemme. Samalla hoidamme myös omat raha-asiamme sellaiseen kuntoon, että olemme muista riippumattomia. Vaikka ero tulisi nykyisen puolison kanssa, on aina oltava varasuunnitelma ja omat säästöt ja tulotaso turvattuna myös ilman ex-miehen elareita.
En jaksa selittää kaikkea tässä, mutta oma tulotasoni on aina ollut pienempi kuin miehellä, mutta elimme miehen elintasoa ja mun piti pulittaa kaikesta puolet. Asuimme myös aivan liian pienessä asunnossa (kaksio neljän henkilön perheellä), sillä exäni oli erittäin pihi. Hoitovapaan elin omilla säästöilläni sekä loppukuukaudet luottokortilla, sillä mun tuolloinkin piti pulittaa juoksevista menoista puolet. Mies ei halunnut nimenomaan, että olisin loisinut hänen lompakollaan. Taloudellisetkin epäsuhtaisuudet kiristivät välejämme, mikä oli osasyynä eroon (pahimmat syyt olivat väkivalta, alistaminen ja raivarit). T. Ap
Siis hetkinen...elit pihin miehen elintasolla kaksiossa, mutta eron jälkeen päätit nostaa elintasoasi ja muuttaa isoon asuntoon? Millä muilla tavoilla olet nostanut elintasoasi, kun enää ei tarvitse elää pihin miehen kanssa? Sun rahojesi riittämättömyys johtuu lähes varmasti juuri tuosta, että olet nostanut elintasoasi, vaikka maksat nyt kaiken kokonaan itse ja tienaat vähemmän kuin ex-miehesi.
Ikävää, että sinulla on taloudellisesti vaikeaa, mutta hienoa, että olet päässyt moisesta hyypiöstä eroon. Sinun kannattaisi nyt miettiä myös vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Kyseinen ihminen tuskin on hyvä isä lapsilleen etkä voi koko elämääsi elää hänen pelossaan, alistuen oikkuihin. Ja niitä oikkujahan on odotettavissa jatkossakin, koska tuollaiset tyypit aina testaavat mitä kaikkea siedätkään. Olisikohan lähestymiskiellosta mitään apua..? Vai pyyhkiikö moisella lapulla takapuoltaan? Selvää on, että sinun (ja lastesi) kannattaisi pysyä hänestä mahdollisimman kaukana, vaikka menettäisit jopa tuon 250 €. Tunnen ihmistyypin, eikä heidän kanssaan voi neuvotella, vaan ainut mahdollisuus on hoitaa asiat viranomaisten kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kohta enää tiedä, miten selviän. Mulla on kaksi pientä lasta ja käyn keskipalkkaisessa työssä sekä asun isossa aso-asunnossa, jossa kuitenkin kaupunkiini nähden kohtalaiset asumismenot. Palkkani on niin iso, että päivähoitomaksut ovat melko isot. Ruokaan menee kohtalaisesti rahaa ja kaikkien kolmen vaatteisiin ym. tavaroihin keskimäärin noin satanen kuukaudessa. Saan elatusapua yhteensä 250 euroa kuukaudessa exältäni. Olen konkurssin partaalla kohta ja kaikki luottokorttini alkavat olla aivan tapissa. Erossa varakas exäni nylki mut putipuhtaaksi avioliiton aikaisista säästöistäni, enkä saanut juurikaam yhteistä irtaimistoa mukaan, joten jouduin ostamaan muutamia huonekaluja ja verhoja ym. En tiedä, miten rahani riittäisivät enää pian. Kamala tilanne. Olisiko joitain vinkkejä ym.?
250€/ kk ei ole riittävä elatusapu edes yhdestä lapsesta. Onko lasten isä sairas, kun ei muka kykene maksamaan enempää?
Hae kunnollinen elatuskiistoihin erikoistunut asianajaja ja vaadi lapsille kunnollinen elatusapu.
Asianajaja on ilmainen, koska edunsaajat ovat alaikäisiä.Vähimmäiselatusapu yhdestä lapsesta on n.450€/ kk eli kahdesta lapsesta se on lähemmäs tonni. Elatusapua voi vaatia myös ulosoton kautta.
Älä anna ex-miehesi riistää sinua enää.
Vähimmäiselatusapu yhdestä lapsesta EI ole n.450€/kk. Riippuu tuloista ym. Työttömälle lasteni äidille laskettiin minimi elatustarpeeksi hieman reilut 310 euroa/kk KAHDESTA lapsesta. Pienituloisena duunarina maksan tästä noin puolet ja Kela maksaa toisen puolikkaan elatustukena.
Olisi helpompaa antaa neuvoja, jos kertoisit vähän tarkemmin, mitkä ovat tulosi ja menosi tällä hetkellä. Onko elatusavun määrästä tehty virallinen sopimus? Jos ei ole, niin voit pyytää miehesi lastenvalvojalle virallisen sopimuksen tekoa varten.
Ilmeisesti sinulla on kuitenkin vielä luottotiedot. Selvitä, voisitko saada pankista lainaa, jolla voisit maksaa kaikki luottokorttilaskusi pois ja jota voisit lyhentää hitaammin kuin luottokorttivelkoja. Pankin lainassa voi hyvinkin olla matalampi korko.
Olen kohta neljän lapsen yh-äiti ja jos oikein pikaisesti laskin, opiskelut juuri päättävä varaton lasteni isä joutuu maksamaan minulle n. 150 euroa lapselta. Tämä summa voi toki vielä kasvaa, mutta uskoisin että itse saan aika minimit, joten sinulle kuuluisi ehdottomasti enemmän!
Kuulostaa muutenkin siltä ettet ole vielä hyväksynyt tilannettasi, mikä on täysin ymmärrettävää. Elintasosi on romahtanut, eikä edelliseen elämäntyyliin ole tällä hetkellä varaa. Olen itse kokenut konkurssin, ja voin sanoa että velkoineen kaikkineen se köyhyys on sellainen kokemus, että oksat pois. Ei luottokortteja, ei ketään auttamassa.
En ostanut edes kirppisverhoja, koska sisäinen elitistini ei halunnut laittaa jotain rumaa tai ihan kivaa seinälle roikkumaan, mutta ei ollut varaa mihinkään edes siedettävään (edes Ikeassa käyntiin). Elin sen viitisen vuotta tosi niukoilla, vähitellen sain tutuilta haalittua ilmaista pakollista roinaa. Tulot ovat edelleen pienet, mutta pääsin veloistani tänä vuonna, joten valoa on näkyvissä.
Opit kohta elämään tuloinesi, kun otat sen minkä kuuluu. Uhkailusta teet rikosilmoituksen, haet turva- ja lähestymiskieltoa sekä yksinhuoltajuutta. Väkivaltaisen ihmisen kanssa et varmasti halua edes lasten tapaamisista sopia. Kaikkeen löytyy viranomaisten avustuksella keinot.
Sitten joudut valitettavasti tiputtamaan elintasoasi. Olet varmasti katkera kaikesta menetetystä omaisuudestasi, mutta ainoa mihin enää sinuna tuhlaisin on lakimies. Hän osaa sinulle hyvin edullisesti selvittää onko mitään enää tehtävissä, tuskin on. Sitten vaan elämään kuten köyhät, mutta älä huoli, siihen oppii kyllä ja kaikki muuttuu vielä helpommaksi, kun opit karsimaan turhuudet pois. Tiedän kokemuksesta että nyt tuntuu ettei niitä turhuuksia ole, mutta voi kuule, oman tukankin saa pestyä vaikka halvalla käsisaippualla. ;) Ja kannattaa muistaa että tämä on vain ohimenevää, ihaninta on että olette lastenne kanssa turvassa.
Voimia sinulle. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kohta enää tiedä, miten selviän. Mulla on kaksi pientä lasta ja käyn keskipalkkaisessa työssä sekä asun isossa aso-asunnossa, jossa kuitenkin kaupunkiini nähden kohtalaiset asumismenot. Palkkani on niin iso, että päivähoitomaksut ovat melko isot. Ruokaan menee kohtalaisesti rahaa ja kaikkien kolmen vaatteisiin ym. tavaroihin keskimäärin noin satanen kuukaudessa. Saan elatusapua yhteensä 250 euroa kuukaudessa exältäni. Olen konkurssin partaalla kohta ja kaikki luottokorttini alkavat olla aivan tapissa. Erossa varakas exäni nylki mut putipuhtaaksi avioliiton aikaisista säästöistäni, enkä saanut juurikaam yhteistä irtaimistoa mukaan, joten jouduin ostamaan muutamia huonekaluja ja verhoja ym. En tiedä, miten rahani riittäisivät enää pian. Kamala tilanne. Olisiko joitain vinkkejä ym.?
250€/ kk ei ole riittävä elatusapu edes yhdestä lapsesta. Onko lasten isä sairas, kun ei muka kykene maksamaan enempää?
Hae kunnollinen elatuskiistoihin erikoistunut asianajaja ja vaadi lapsille kunnollinen elatusapu.
Asianajaja on ilmainen, koska edunsaajat ovat alaikäisiä.Vähimmäiselatusapu yhdestä lapsesta on n.450€/ kk eli kahdesta lapsesta se on lähemmäs tonni. Elatusapua voi vaatia myös ulosoton kautta.
Älä anna ex-miehesi riistää sinua enää.
Väärin. Vähimmäiselatus, ei suinkaan vähimmäiselatusAPU. Tuosta summasta vähennetään ensin lähihuoltajalle maksettava lapsilisä, joka on noin 150 €/kk. Jäljelle jäävä summa eli noin 300 € jaetaan vanhempien kesken eli kumpikin maksaa 150 €/kk/lapsensa elatus. Tuota summaa voidaan muuttaa, jos lähivanhemman tai etävanhemman elatuskyky sitä edellyttää eli siten, että lähi maksaa lapsensa elatuksesta enemmän kuin etä tai toisinpäin. Jos aloittajalla on niin suuret tulot, että päivähoitomaksukin on jo ylimmissä luokissa, hänen elatuskykynsä ei ole mitenkään erityisen matala vaan voidaan katsoa, että hän pystyy tuon 150 €/kk per lapsi investoimaan omia rahojaan lapsensa elatukseen. Aloittajan tapauksessa mies maksaa lastensa elatuksesta muutaman kympin vähemmän kuin oikeasti pitäisi, mutta se on aloittajan asia, lähteekö muutaman kympin vuoksi hakemaan korotusta.
Tässä kannattaa muistaa sellainenkin asia, että lasten elintaso ei saisi kovinkaan paljon laskea eron jälkeen. Noh, aloittajan mies on ollut (tavallaan fiksua kyllä) pihi, he ovat asuneet ahtaasti jne Eron myötä lapsen elintason ei tarvitse nousta. Jos lähivanhempi haluaa, että lastensa elintaso eron jälkeen nousee, hän joutuu pulittamaan kohonneen elintason kustannukset ihan omasta pussistaan. Etä ei ole eron jälkeen velvollinen nostamaan lastensa elintasoa yhtään sen korkeammaksi kuin mitä se oli ennen eroa.
Vierailija kirjoitti:
En kohta enää tiedä, miten selviän. Mulla on kaksi pientä lasta ja käyn keskipalkkaisessa työssä sekä asun isossa aso-asunnossa, jossa kuitenkin kaupunkiini nähden kohtalaiset asumismenot. Palkkani on niin iso, että päivähoitomaksut ovat melko isot. Ruokaan menee kohtalaisesti rahaa ja kaikkien kolmen vaatteisiin ym. tavaroihin keskimäärin noin satanen kuukaudessa. Saan elatusapua yhteensä 250 euroa kuukaudessa exältäni. Olen konkurssin partaalla kohta ja kaikki luottokorttini alkavat olla aivan tapissa. Erossa varakas exäni nylki mut putipuhtaaksi avioliiton aikaisista säästöistäni, enkä saanut juurikaam yhteistä irtaimistoa mukaan, joten jouduin ostamaan muutamia huonekaluja ja verhoja ym. En tiedä, miten rahani riittäisivät enää pian. Kamala tilanne. Olisiko joitain vinkkejä ym.?
Moro patjalla nukkuja. Itse sä ne rahat sille annoit. Hae lisää elatusapua, exäs maksaa liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tosiaan rahatilanteeni vie kuiviin se, kun pitää maksaa yksin kallista asuntoa, elättää lapset pääosin ja maksaa yksin heidän päivähoitomaksunsa. Sinänsä itse en kuluta kovinkaan paljoa. En edes harrasta mitään ja ostan vaatteet halvalla netistä tai tarjouksista ja silloinkin aika vähän mitään. Syön melko niukasti, eikä minulla ole autoa.
1:laita asunto vuokralle 2 vuodeksi (maksimiaika)
2:muuta pienempään ja halvempaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten saat varakkaalta mieheltä 250e elareita? Oma naisystävä saa varakkaalta mieheltään 500e yhdestä lapsesta.
No siis exä ei suostu maksamaan enempää, enkä uskalla pyytää, sillä hän on uhannut mm. henkeäni ja terveyttäni. Haluan pysytellä hyvissä väleissä exäni kanssa. En tiedä, miten ne elarit lasketaan, mutta siis exäni tienaa bruttona hieman alle 9000 euroa kuukaudessa. Voisin ehkä yrittää pyytää exältä rahaa lainaksi velkakirjaa vastaan, mutten usko, että hän suostuisi sellaiseen.
Haasta se käräjille lasten nimissä höntti. Tee uhkailuista ilmoitus poliisille. Sua on neuvottu mutta sä vaan poljet paikallasi. Et taatusti lainaa exältä senttiäkään!!
Aina sama juttu. Olisit ottanut kiltin miehen, niin kaikki olisi nyt hyvin. Mutta ei, väkivaltainen mr big piti valita. Huoh.
Selvität ensin oletko hakenut Kelasta kaikki mahdolliset tuet.
Sitten selvität lastenvalvojan kanssa onko elatusavun määrä ajantasalla vai voiko ukkosi kustantaa enemmän.
Vähätuloinen olet virallisesti vasta silloin, jos sinulle jää maksettavaksi toimeentulotukea. Silloin on mahdollista kustantaa joitakin ylimääräisiä kuluja valtion kustannuksella. On kuitenkin koko joukko menoja, jotka ovat omia valintoja, kulutusluotot, elloksen tai klingelin tilaukset tms. jotka täytyy jättää jatkossa tilaamatta. Auton pitäminen maksaa myös tolkuttomasti, onko mahdollista olla ilman?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kohta enää tiedä, miten selviän. Mulla on kaksi pientä lasta ja käyn keskipalkkaisessa työssä sekä asun isossa aso-asunnossa, jossa kuitenkin kaupunkiini nähden kohtalaiset asumismenot. Palkkani on niin iso, että päivähoitomaksut ovat melko isot. Ruokaan menee kohtalaisesti rahaa ja kaikkien kolmen vaatteisiin ym. tavaroihin keskimäärin noin satanen kuukaudessa. Saan elatusapua yhteensä 250 euroa kuukaudessa exältäni. Olen konkurssin partaalla kohta ja kaikki luottokorttini alkavat olla aivan tapissa. Erossa varakas exäni nylki mut putipuhtaaksi avioliiton aikaisista säästöistäni, enkä saanut juurikaam yhteistä irtaimistoa mukaan, joten jouduin ostamaan muutamia huonekaluja ja verhoja ym. En tiedä, miten rahani riittäisivät enää pian. Kamala tilanne. Olisiko joitain vinkkejä ym.?
250€/ kk ei ole riittävä elatusapu edes yhdestä lapsesta. Onko lasten isä sairas, kun ei muka kykene maksamaan enempää?
Hae kunnollinen elatuskiistoihin erikoistunut asianajaja ja vaadi lapsille kunnollinen elatusapu.
Asianajaja on ilmainen, koska edunsaajat ovat alaikäisiä.Vähimmäiselatusapu yhdestä lapsesta on n.450€/ kk eli kahdesta lapsesta se on lähemmäs tonni. Elatusapua voi vaatia myös ulosoton kautta.
Älä anna ex-miehesi riistää sinua enää.Olen itse jostain kuullut/lukenut, että minimielatusapu olisi 130 euroa/lapsi ja miehen summa on melkein sen verran.
Sua on viilattu linssiin. Koita edes miettiä lastesi etua, miminielarin saa tarkistettua Kelan sivuilta ja se on miltei 150/lapsi/kk. Et sä voi oikeasti olla noi tyhmä!!
Suomessa perheen kulurakenne on mitoitettu kahden työllisen vanhemman mukaisesti. Tämä olisi hyvä muistaa erotilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis siipeillyt varakkaan miehesi siivellä, etkä ole viitsinyt hoitaa omia raha-asioitasi kuntoon. Nyt kun elintaso tipahtaa, uhriudut ja syytät kaikesta ex miestäsi. Kuulostaa siltä, että miehesi on ollut sinulle vain lompakko liittonne aikana. Elämässä pitää kuule ihan itse ottaa vastuu taloudellisesta selviämisestään eikä luottaa aina siihen, että kyllä joku muu hoitaa. Tiedän, että olet varmaan tehnyt paljon työtä kodin ja lasten eteen, mutta niin me muutkin teemme. Samalla hoidamme myös omat raha-asiamme sellaiseen kuntoon, että olemme muista riippumattomia. Vaikka ero tulisi nykyisen puolison kanssa, on aina oltava varasuunnitelma ja omat säästöt ja tulotaso turvattuna myös ilman ex-miehen elareita.
Siis mun säästöni hupenivat ja velkaannuin hieman toisen lapsen syntymän ja hoitovapaan vuoksi. Mitä mun ois pitänyt tehdä? Jos olisin alkanut kovasti vaatia jotain, olisi mies hakannut mut sairaalakuntoon. Olin konkreettisesti nyrkin ja hellan välissä, kunnes pääsin "pakenemaan" avioliitostani. T. Ap
Sinä kävit töissä. Mikä esti ottamasta lapsia ja kävelemästä turvakotiin työpäivän jälkeen? Noi hoidetaan niin että viedään tärkeät paperit työpaikalle, hommataan asunto salaa ja vaan lähdetään. Ilman ennakkovaroitusta.
Taas, ap?? Tiedoksi kaikille, tämä sama sairas ihminen kertoo samaa tarinaa kuukauden välein. Mitään neuvoja ei ota kuuleviin korviinsa. Kannattaa säästää vaivojaan ja hermojaan eikä edes yrittää auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis siipeillyt varakkaan miehesi siivellä, etkä ole viitsinyt hoitaa omia raha-asioitasi kuntoon. Nyt kun elintaso tipahtaa, uhriudut ja syytät kaikesta ex miestäsi. Kuulostaa siltä, että miehesi on ollut sinulle vain lompakko liittonne aikana. Elämässä pitää kuule ihan itse ottaa vastuu taloudellisesta selviämisestään eikä luottaa aina siihen, että kyllä joku muu hoitaa. Tiedän, että olet varmaan tehnyt paljon työtä kodin ja lasten eteen, mutta niin me muutkin teemme. Samalla hoidamme myös omat raha-asiamme sellaiseen kuntoon, että olemme muista riippumattomia. Vaikka ero tulisi nykyisen puolison kanssa, on aina oltava varasuunnitelma ja omat säästöt ja tulotaso turvattuna myös ilman ex-miehen elareita.
En jaksa selittää kaikkea tässä, mutta oma tulotasoni on aina ollut pienempi kuin miehellä, mutta elimme miehen elintasoa ja mun piti pulittaa kaikesta puolet. Asuimme myös aivan liian pienessä asunnossa (kaksio neljän henkilön perheellä), sillä exäni oli erittäin pihi. Hoitovapaan elin omilla säästöilläni sekä loppukuukaudet luottokortilla, sillä mun tuolloinkin piti pulittaa juoksevista menoista puolet. Mies ei halunnut nimenomaan, että olisin loisinut hänen lompakollaan. Taloudellisetkin epäsuhtaisuudet kiristivät välejämme, mikä oli osasyynä eroon (pahimmat syyt olivat väkivalta, alistaminen ja raivarit). T. Ap
Siis hetkinen...elit pihin miehen elintasolla kaksiossa, mutta eron jälkeen päätit nostaa elintasoasi ja muuttaa isoon asuntoon? Millä muilla tavoilla olet nostanut elintasoasi, kun enää ei tarvitse elää pihin miehen kanssa? Sun rahojesi riittämättömyys johtuu lähes varmasti juuri tuosta, että olet nostanut elintasoasi, vaikka maksat nyt kaiken kokonaan itse ja tienaat vähemmän kuin ex-miehesi.
Sulle kommentoijatolvanalle tiedoksi: Tätä saagaa on seurattu varmaan jo kolmatta vuotta. Ap ei saanut käyttää omia palkkarahojaan vaan hänen oli joko annettava ne miehelle tai käytettävä ruokaan.
Sä voisit mennä hetkeks tai vaikka iäisyydeks veke tältä palstalta suoltamasta tuota kukkua. Mene edes töihin,jooko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis siipeillyt varakkaan miehesi siivellä, etkä ole viitsinyt hoitaa omia raha-asioitasi kuntoon. Nyt kun elintaso tipahtaa, uhriudut ja syytät kaikesta ex miestäsi. Kuulostaa siltä, että miehesi on ollut sinulle vain lompakko liittonne aikana. Elämässä pitää kuule ihan itse ottaa vastuu taloudellisesta selviämisestään eikä luottaa aina siihen, että kyllä joku muu hoitaa. Tiedän, että olet varmaan tehnyt paljon työtä kodin ja lasten eteen, mutta niin me muutkin teemme. Samalla hoidamme myös omat raha-asiamme sellaiseen kuntoon, että olemme muista riippumattomia. Vaikka ero tulisi nykyisen puolison kanssa, on aina oltava varasuunnitelma ja omat säästöt ja tulotaso turvattuna myös ilman ex-miehen elareita.
En jaksa selittää kaikkea tässä, mutta oma tulotasoni on aina ollut pienempi kuin miehellä, mutta elimme miehen elintasoa ja mun piti pulittaa kaikesta puolet. Asuimme myös aivan liian pienessä asunnossa (kaksio neljän henkilön perheellä), sillä exäni oli erittäin pihi. Hoitovapaan elin omilla säästöilläni sekä loppukuukaudet luottokortilla, sillä mun tuolloinkin piti pulittaa juoksevista menoista puolet. Mies ei halunnut nimenomaan, että olisin loisinut hänen lompakollaan. Taloudellisetkin epäsuhtaisuudet kiristivät välejämme, mikä oli osasyynä eroon (pahimmat syyt olivat väkivalta, alistaminen ja raivarit). T. Ap
Ja mikään tästä ei ollut selvillä ennen kuin teitte lapsen? Ja vielä toisenkin lapsen??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis siipeillyt varakkaan miehesi siivellä, etkä ole viitsinyt hoitaa omia raha-asioitasi kuntoon. Nyt kun elintaso tipahtaa, uhriudut ja syytät kaikesta ex miestäsi. Kuulostaa siltä, että miehesi on ollut sinulle vain lompakko liittonne aikana. Elämässä pitää kuule ihan itse ottaa vastuu taloudellisesta selviämisestään eikä luottaa aina siihen, että kyllä joku muu hoitaa. Tiedän, että olet varmaan tehnyt paljon työtä kodin ja lasten eteen, mutta niin me muutkin teemme. Samalla hoidamme myös omat raha-asiamme sellaiseen kuntoon, että olemme muista riippumattomia. Vaikka ero tulisi nykyisen puolison kanssa, on aina oltava varasuunnitelma ja omat säästöt ja tulotaso turvattuna myös ilman ex-miehen elareita.
En jaksa selittää kaikkea tässä, mutta oma tulotasoni on aina ollut pienempi kuin miehellä, mutta elimme miehen elintasoa ja mun piti pulittaa kaikesta puolet. Asuimme myös aivan liian pienessä asunnossa (kaksio neljän henkilön perheellä), sillä exäni oli erittäin pihi. Hoitovapaan elin omilla säästöilläni sekä loppukuukaudet luottokortilla, sillä mun tuolloinkin piti pulittaa juoksevista menoista puolet. Mies ei halunnut nimenomaan, että olisin loisinut hänen lompakollaan. Taloudellisetkin epäsuhtaisuudet kiristivät välejämme, mikä oli osasyynä eroon (pahimmat syyt olivat väkivalta, alistaminen ja raivarit). T. Ap
Siis hetkinen...elit pihin miehen elintasolla kaksiossa, mutta eron jälkeen päätit nostaa elintasoasi ja muuttaa isoon asuntoon? Millä muilla tavoilla olet nostanut elintasoasi, kun enää ei tarvitse elää pihin miehen kanssa? Sun rahojesi riittämättömyys johtuu lähes varmasti juuri tuosta, että olet nostanut elintasoasi, vaikka maksat nyt kaiken kokonaan itse ja tienaat vähemmän kuin ex-miehesi.
Sulle kommentoijatolvanalle tiedoksi: Tätä saagaa on seurattu varmaan jo kolmatta vuotta. Ap ei saanut käyttää omia palkkarahojaan vaan hänen oli joko annettava ne miehelle tai käytettävä ruokaan.
Sä voisit mennä hetkeks tai vaikka iäisyydeks veke tältä palstalta suoltamasta tuota kukkua. Mene edes töihin,jooko?
No mä olen ollutkin töissä enkä istunut kolmea vuotta palstalla kuten näköjään eräät :D Ja ap ihan itse sanoi, että parisuhteessa hän joutui maksamaan kaikesta puolet ja siitä huolimatta joutuivat asumaan kaksiossa. Joten miten ihmeessä hän nyt eron jälkeen on voinut kuvitella, että hänellä olisi yhden tuloilla varaa asua isossa asunnossa?
Muta ymmärrän, jos tämä tyyppi onkin joku trolli ja kuuluu samaan sarjaan Ammattivalittajan, Kivikissaäidin ja monen muun vakiovalittajan kanssa.
Laskepa ensin itse: http://www.sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/elatusapulaskuri
Ja ota se asianaja, kuten joku täällä suositteli.