Mikä synnytyksessä oli kauheinta?

Lopputulos.

Sattuu niin s****nasti

Epparihaavan ompelu.

sektiossa se pirun kusikatetrin laitto. Epämiellyttävää.

Vaimon huuto.

Henkilökunta

Peräruiske ennen kuin edes pääsee synnytyssaliin. Suoli tyhjentyi hirveällä voimalla, kuin olisi ollut ripuli.

Auauau auuuuuuuuuuuuu

Hetki kun luulet kuolevasi (menetin tajuntani hetkeksi liiasta ilokaasusta?).

Pahinta olivat seuraavat 18 vuotta.

Olen synnyttänyt kahdesti. Synnytän mieluummin kuin menen juurihoitoon tai Tupperware-iltaan.

Ponnistusvaiheen kipu oli pahin, mutta kokonaisuutena oli hieno kokemus.

Kipu.

Kipu.

Kipu.

Kipu.

Aivan surkea kivunlievitys.

Avautumisvaiheen loppu. Auts! Ponnistaminen oli ihan taivaasta siihen verrattuna.

Kaiken kaikkiaan synnytys oli hyvä kokemus. Pahempaa oli imetyksen eka viikko. En tiennyt, että se sattuisi. Yhtä mieluusti olisin tunkenut nännini ampiaispesään... Onneksi viikon jälkeen helpotti.

Pitkä avautumisvaihe uuvutti todellakin molemmissa synnytyksissäni. Kivuliaita supistuksia tuli ekalla kerralla säännöllisesti, tokalla kerralla satunnaisesti (mikä oli ehkä vielä pahempaa, kun ei tiennyt eikä siis osannut varautua siihen, milloin alkaa taas sattua). Epiduraali oli taivaallinen, kivut täysin poistava apu molemmilla kerroilla ja sen jälkeen ponnistus ei enää varsinaisesti sattunut, tuntuipahan vaan tosi hankalalta.

Yksinäisyys

Oksitosiinin tuoma maanpäällinen helvetti ja sen kruunas vittumainen henkilökunta. Seuraava syntyi helpolla sektiolla

Supparit.

Avautumisvaiheen loppu. Ensin sitä pelkää kuolevansa kipuun ja lopulta pelkää ettei kuolekaan...

Saitteko synnytysorgasmin?

Käynnistetyn synnytyksen kipeät supistukset jotka kestivät tuntikausia hyvin tiheinä tekemättä mitään alakerrassa. Sairaalan henkilökunta, joka tarjosi buranaa ja käski nukkua. Kun vihdoin avauduin sen verran että pääsin synnytyssaliin ja sain epiduraalin, kaikki sujui oikein leppoisasti. Kätilökin oli onneksi mukava