A-Teeman läski-ilta!
Kommentit (718)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ei välttämättä lihavuuteen, vaan siihen ravintoon, jolla se lihavuus on aiheutettu.
Et ilmeisesti jaksanut ennen kommentointia lukea artikkelia tai tutkimuksia, joihin siinä viitataan?
Sairaudet liittyvät nimenomaan juuri lihavuuteen. Alla ote IS:n artikkelista:"
LIHAVUUS aiheuttaa monia sairauksia.
Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.
Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.AIEMMIN tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.
Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.
"Ok, mutta se lihavuushan johtuu juurikin väärästä ravinnosta. Ja se väärä ravinto sairastuttaa.
Öööö, ei?
Jutun ja Rissasen mukaan suurin syy lihavuudelle on se, ettei elämä ole enää riittävän aktiivista. Saamme liikaa energiaa verrattuna kulutukseen.
Eli ei niinkään se MITÄ vaan MITEN PALJON.
Kaikkea voi syödä kunhan vaan määrä on oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ei välttämättä lihavuuteen, vaan siihen ravintoon, jolla se lihavuus on aiheutettu.
Et ilmeisesti jaksanut ennen kommentointia lukea artikkelia tai tutkimuksia, joihin siinä viitataan?
Sairaudet liittyvät nimenomaan juuri lihavuuteen. Alla ote IS:n artikkelista:"
LIHAVUUS aiheuttaa monia sairauksia.
Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.
Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.AIEMMIN tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.
Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.
"Ok, mutta se lihavuushan johtuu juurikin väärästä ravinnosta. Ja se väärä ravinto sairastuttaa.
Öööö, ei?
Jutun ja Rissasen mukaan suurin syy lihavuudelle on se, ettei elämä ole enää riittävän aktiivista. Saamme liikaa energiaa verrattuna kulutukseen.
Eli ei niinkään se MITÄ vaan MITEN PALJON.Kaikkea voi syödä kunhan vaan määrä on oikea.
Ruuan sisällöllä on tärkeämpi merkitys kuin määrällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ei välttämättä lihavuuteen, vaan siihen ravintoon, jolla se lihavuus on aiheutettu.
Et ilmeisesti jaksanut ennen kommentointia lukea artikkelia tai tutkimuksia, joihin siinä viitataan?
Sairaudet liittyvät nimenomaan juuri lihavuuteen. Alla ote IS:n artikkelista:"
LIHAVUUS aiheuttaa monia sairauksia.
Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.
Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.AIEMMIN tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.
Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.
"Ok, mutta se lihavuushan johtuu juurikin väärästä ravinnosta. Ja se väärä ravinto sairastuttaa.
Öööö, ei?
Jutun ja Rissasen mukaan suurin syy lihavuudelle on se, ettei elämä ole enää riittävän aktiivista. Saamme liikaa energiaa verrattuna kulutukseen.
Eli ei niinkään se MITÄ vaan MITEN PALJON.Kaikkea voi syödä kunhan vaan määrä on oikea.
Ruuan sisällöllä on tärkeämpi merkitys kuin määrällä.
Kenen mielestä? Sinun?
Aila Rissanen ei ainakaan jutussa ota kantaa muuhun kuin liialliseen energiansaantiin suhteessa kulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä että itse itsensä lihaviksi syöneet, juoneet ja nautiskelleet kehtaavat edes odottaa jonkun muun korjaavan omat virheet.
Kukas sen hännän nostaa jos ei kissa itse? Nyt huudellaan yhteiskunnan vastuuta ja syytellään muita. Se ainoa todellinen syyllinen löytyy ihan sieltä peilistä. Kukaan muu ei voi laihduttaa lihavan puolesta kuin lihava itse.
Tämä kommentti kuvastaa loistavasti nykyaikaa: ihminen pystyy kontrolloimaan itse kaikkia elämässään tapahtuvia muutoksia ja ohjaamaan elämänsä suunnan. Valitettavasti tämä on illuusio: ihminen on kuitenkin myös sosiaalinen ja yhteiskunnallisista rakenteista riippumaton olento, joka tekee lukuisia päätöksiä myös tiedostamattomasti. Lihavuus ei ole tästä millään tavalla poikkeava ilmiö, ja joillekin lihavuuteen saattaa kätkeytyä haasteita, joita ei pystytä ratkomaan ainoastaan omin avuin.
Toisekseen: tekisin pesäeron "toisten syyttelylle" ja avun tarpeelle. Tässähän ei ole kyse siitä, että lihavat eivät halua laihduttaa koska X, vaan siitä, että he tarvitsevat laihtumiselleen enemmän tukea.
Ai että lihava haluaa nyt siis enemmän tukea laihtumiselle? Tämä on siis se suurin ja olennaisin syy sille, että lihava pysyy lihavana ja mahdollisesti jopa lihoo entisestään? Kun tarvitsisi enemmän tukea?
Mutta mikä on tarpeeksi? Mikä on enemmän?
Entä ne lihavat, jotka eivät oikeasti edes halua laihtua eivätkä halua tukea eivätkä apua?
Kyllä: lihava haluaa enemmän tukea laihtumiselle. Se on Vaakakapinan tämänhetkinen pyrkimys: ettei ylipainoa vain todettaisi, vaan tarjolla olisi keinoja, joilla ylipainoon myös tarttua nykyistä monipuolisemmin ja kattavammin esimerkiksi erilaisten tukiryhmien ja paria käyntikertaa pitkäaikaisemman seurannan kera.
Toki realistisesti todettakoon, että mikään keino ei auta kaikkia laihtumaan. Kaikilla ei ole painonpudotukseen riittäviä resursseja, eivätkä kaikki ole avun tavoitettavissa. Pyrkimys onkin se, että mahdollisimman monella olisi mahdollisimman matala kynnys hakea ja saada apua.
Ok. Minkälaista on konkreettinen apu ylipainoisille? En oikein ymmärrä, miten se eroaa tämänhetkisestä.
Tämän hetkisestä. Mistä ihmeen tämän hetkisestä? Siitä, että lääkäri sanoo, että "laihduta". Ei se ole mitään apua.
Itselläni ongelmana ahmimishäiriö ja tunnesyöminen. Tarvitsisin asiantuntevan terapeutin apua näiden ongelmien ratkomiseen. Sitä apua ei vain ole tarjolla. Kyllä ihan perus psykologille pääsee, mutta ei heillä ole asiantuntemusta syömishäiriöiden hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ei välttämättä lihavuuteen, vaan siihen ravintoon, jolla se lihavuus on aiheutettu.
Et ilmeisesti jaksanut ennen kommentointia lukea artikkelia tai tutkimuksia, joihin siinä viitataan?
Sairaudet liittyvät nimenomaan juuri lihavuuteen. Alla ote IS:n artikkelista:"
LIHAVUUS aiheuttaa monia sairauksia.
Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.
Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.AIEMMIN tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.
Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.
"Ok, mutta se lihavuushan johtuu juurikin väärästä ravinnosta. Ja se väärä ravinto sairastuttaa.
Öööö, ei?
Jutun ja Rissasen mukaan suurin syy lihavuudelle on se, ettei elämä ole enää riittävän aktiivista. Saamme liikaa energiaa verrattuna kulutukseen.
Eli ei niinkään se MITÄ vaan MITEN PALJON.Kaikkea voi syödä kunhan vaan määrä on oikea.
Ruuan sisällöllä on tärkeämpi merkitys kuin määrällä.
Kenen mielestä? Sinun?
Aila Rissanen ei ainakaan jutussa ota kantaa muuhun kuin liialliseen energiansaantiin suhteessa kulutukseen.
Se johtuu siitä, että tuossakaan tutkimuksessa ei ole tutkittu ruuan sisältöä vaan pelkästään energiamäärää. Paha mennä kommentoimaan sellaista asiaa, mitä ei tutkittu. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ei välttämättä lihavuuteen, vaan siihen ravintoon, jolla se lihavuus on aiheutettu.
Et ilmeisesti jaksanut ennen kommentointia lukea artikkelia tai tutkimuksia, joihin siinä viitataan?
Sairaudet liittyvät nimenomaan juuri lihavuuteen. Alla ote IS:n artikkelista:"
LIHAVUUS aiheuttaa monia sairauksia.
Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.
Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.AIEMMIN tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.
Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.
"Ok, mutta se lihavuushan johtuu juurikin väärästä ravinnosta. Ja se väärä ravinto sairastuttaa.
Öööö, ei?
Jutun ja Rissasen mukaan suurin syy lihavuudelle on se, ettei elämä ole enää riittävän aktiivista. Saamme liikaa energiaa verrattuna kulutukseen.
Eli ei niinkään se MITÄ vaan MITEN PALJON.Kaikkea voi syödä kunhan vaan määrä on oikea.
Ruuan sisällöllä on tärkeämpi merkitys kuin määrällä.
Kenen mielestä? Sinun?
Aila Rissanen ei ainakaan jutussa ota kantaa muuhun kuin liialliseen energiansaantiin suhteessa kulutukseen.
Sepä se, pitäisi huomioida myös se ruuan sisältö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä että itse itsensä lihaviksi syöneet, juoneet ja nautiskelleet kehtaavat edes odottaa jonkun muun korjaavan omat virheet.
Kukas sen hännän nostaa jos ei kissa itse? Nyt huudellaan yhteiskunnan vastuuta ja syytellään muita. Se ainoa todellinen syyllinen löytyy ihan sieltä peilistä. Kukaan muu ei voi laihduttaa lihavan puolesta kuin lihava itse.
Tämä kommentti kuvastaa loistavasti nykyaikaa: ihminen pystyy kontrolloimaan itse kaikkia elämässään tapahtuvia muutoksia ja ohjaamaan elämänsä suunnan. Valitettavasti tämä on illuusio: ihminen on kuitenkin myös sosiaalinen ja yhteiskunnallisista rakenteista riippumaton olento, joka tekee lukuisia päätöksiä myös tiedostamattomasti. Lihavuus ei ole tästä millään tavalla poikkeava ilmiö, ja joillekin lihavuuteen saattaa kätkeytyä haasteita, joita ei pystytä ratkomaan ainoastaan omin avuin.
Toisekseen: tekisin pesäeron "toisten syyttelylle" ja avun tarpeelle. Tässähän ei ole kyse siitä, että lihavat eivät halua laihduttaa koska X, vaan siitä, että he tarvitsevat laihtumiselleen enemmän tukea.
Ai että lihava haluaa nyt siis enemmän tukea laihtumiselle? Tämä on siis se suurin ja olennaisin syy sille, että lihava pysyy lihavana ja mahdollisesti jopa lihoo entisestään? Kun tarvitsisi enemmän tukea?
Mutta mikä on tarpeeksi? Mikä on enemmän?
Entä ne lihavat, jotka eivät oikeasti edes halua laihtua eivätkä halua tukea eivätkä apua?
Kyllä: lihava haluaa enemmän tukea laihtumiselle. Se on Vaakakapinan tämänhetkinen pyrkimys: ettei ylipainoa vain todettaisi, vaan tarjolla olisi keinoja, joilla ylipainoon myös tarttua nykyistä monipuolisemmin ja kattavammin esimerkiksi erilaisten tukiryhmien ja paria käyntikertaa pitkäaikaisemman seurannan kera.
Toki realistisesti todettakoon, että mikään keino ei auta kaikkia laihtumaan. Kaikilla ei ole painonpudotukseen riittäviä resursseja, eivätkä kaikki ole avun tavoitettavissa. Pyrkimys onkin se, että mahdollisimman monella olisi mahdollisimman matala kynnys hakea ja saada apua.
Ok. Minkälaista on konkreettinen apu ylipainoisille? En oikein ymmärrä, miten se eroaa tämänhetkisestä.
Tämän hetkisestä. Mistä ihmeen tämän hetkisestä? Siitä, että lääkäri sanoo, että "laihduta". Ei se ole mitään apua.
Itselläni ongelmana ahmimishäiriö ja tunnesyöminen. Tarvitsisin asiantuntevan terapeutin apua näiden ongelmien ratkomiseen. Sitä apua ei vain ole tarjolla. Kyllä ihan perus psykologille pääsee, mutta ei heillä ole asiantuntemusta syömishäiriöiden hoidosta.
Onhan niitä kaikenlaisia terapeutteja ja erikoistuneita ammatti-ihmisiä yksityisellä puolella pilvin pimein tarjolla!
Ei muuta kuin omalla rahalla vaan varaamaan aikaan jos oikeasti haluat apua ja tukea!
Ai niin joo, kun pitäisi tosiaan saada kaikki apu aina ilmaiseksi....
Omaa rahaa voi kyllä surutta käyttää itsensä lihavaksi syömiseen, mutta ei toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä että itse itsensä lihaviksi syöneet, juoneet ja nautiskelleet kehtaavat edes odottaa jonkun muun korjaavan omat virheet.
Kukas sen hännän nostaa jos ei kissa itse? Nyt huudellaan yhteiskunnan vastuuta ja syytellään muita. Se ainoa todellinen syyllinen löytyy ihan sieltä peilistä. Kukaan muu ei voi laihduttaa lihavan puolesta kuin lihava itse.
Tämä kommentti kuvastaa loistavasti nykyaikaa: ihminen pystyy kontrolloimaan itse kaikkia elämässään tapahtuvia muutoksia ja ohjaamaan elämänsä suunnan. Valitettavasti tämä on illuusio: ihminen on kuitenkin myös sosiaalinen ja yhteiskunnallisista rakenteista riippumaton olento, joka tekee lukuisia päätöksiä myös tiedostamattomasti. Lihavuus ei ole tästä millään tavalla poikkeava ilmiö, ja joillekin lihavuuteen saattaa kätkeytyä haasteita, joita ei pystytä ratkomaan ainoastaan omin avuin.
Toisekseen: tekisin pesäeron "toisten syyttelylle" ja avun tarpeelle. Tässähän ei ole kyse siitä, että lihavat eivät halua laihduttaa koska X, vaan siitä, että he tarvitsevat laihtumiselleen enemmän tukea.
Ai että lihava haluaa nyt siis enemmän tukea laihtumiselle? Tämä on siis se suurin ja olennaisin syy sille, että lihava pysyy lihavana ja mahdollisesti jopa lihoo entisestään? Kun tarvitsisi enemmän tukea?
Mutta mikä on tarpeeksi? Mikä on enemmän?
Entä ne lihavat, jotka eivät oikeasti edes halua laihtua eivätkä halua tukea eivätkä apua?
Kyllä: lihava haluaa enemmän tukea laihtumiselle. Se on Vaakakapinan tämänhetkinen pyrkimys: ettei ylipainoa vain todettaisi, vaan tarjolla olisi keinoja, joilla ylipainoon myös tarttua nykyistä monipuolisemmin ja kattavammin esimerkiksi erilaisten tukiryhmien ja paria käyntikertaa pitkäaikaisemman seurannan kera.
Toki realistisesti todettakoon, että mikään keino ei auta kaikkia laihtumaan. Kaikilla ei ole painonpudotukseen riittäviä resursseja, eivätkä kaikki ole avun tavoitettavissa. Pyrkimys onkin se, että mahdollisimman monella olisi mahdollisimman matala kynnys hakea ja saada apua.
Ok. Minkälaista on konkreettinen apu ylipainoisille? En oikein ymmärrä, miten se eroaa tämänhetkisestä.
Tämän hetkisestä. Mistä ihmeen tämän hetkisestä? Siitä, että lääkäri sanoo, että "laihduta". Ei se ole mitään apua.
Itselläni ongelmana ahmimishäiriö ja tunnesyöminen. Tarvitsisin asiantuntevan terapeutin apua näiden ongelmien ratkomiseen. Sitä apua ei vain ole tarjolla. Kyllä ihan perus psykologille pääsee, mutta ei heillä ole asiantuntemusta syömishäiriöiden hoidosta.
Onhan niitä kaikenlaisia terapeutteja ja erikoistuneita ammatti-ihmisiä yksityisellä puolella pilvin pimein tarjolla!
Ei muuta kuin omalla rahalla vaan varaamaan aikaan jos oikeasti haluat apua ja tukea!Ai niin joo, kun pitäisi tosiaan saada kaikki apu aina ilmaiseksi....
Omaa rahaa voi kyllä surutta käyttää itsensä lihavaksi syömiseen, mutta ei toisinpäin.
Vähän nyt sitten realismia peliin tuon läskivihasi keskellä. Ei niitä terapeutteja tosiaankaan ole pilvin pimein. Yksi tässä kaupungissa. Tuntitaksa yli 100€, eikä näihin ihan parit käynnit riitä. Ei mulla todellakaan ole sellaisia rahoja. Ja ei. En käytä herkkuihin satoja euroja kuukaudessa.
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!
Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ennen oli tosi lihavia vähän niin ei ollut myös henkistä pahoinvointiakaan samassa määrin kuin nykyään.
Ihmiset voivat huonosti ( monista syistä) ja suurin osa lihavista on lohtusyöjiä.
Syöpöllä löytyy aina syy liikasyömiseen ja herkutteluun samoin kuin juopolla löytyy syy juomiseen.
Tv on pullollaan erilaisia laihdutusohjelmia ja silti harvan onnistuu pysymään ihannepainossa vaikka sen saavuttaisi valtavalla rääkillä. Vain laihdutusleikkaus ja elämäntapojen täysmuutos auttaa.
Pohjoismaissa muissa kuin meillä tehdään moninkertainen määrä laihdutusleikkauksia.Ehkä on hyväkin että tehdään vähän, koska a) ne eivät vähennä sairaanhoidon kustannuksia komplikaatioista johtuen ja b) näiden historia on todella huono, kuten aiemmasta episodista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2682245/ tiedetään.
Tuo linkki ei edes koske nykyaikaisia leikkauksia eli gastric bypassia tai sleeveä.
No haloo, jos tarkoitus on osoittaa miten suuressa viisaudessa ennen kuviteltiin leikkauksen olevan ratkaisu, niin ihan samalla tavalla nykyiset leikkaukset voidaan nähdä todella hulluna ratkaisuna lihavuusongelmaan. Komplikaatioitahan nykyleikkauksistakin tulee, mutta ennen kuin valhe-emävalhe-tilasto-tutkimus-prosessi etenee siihen vaiheeseen, että laitetaan peli poikki, kestää taas parikymmentä vuotta kuten edelliselläkin kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa ei välttämättä lihavuuteen, vaan siihen ravintoon, jolla se lihavuus on aiheutettu.
Et ilmeisesti jaksanut ennen kommentointia lukea artikkelia tai tutkimuksia, joihin siinä viitataan?
Sairaudet liittyvät nimenomaan juuri lihavuuteen. Alla ote IS:n artikkelista:"
LIHAVUUS aiheuttaa monia sairauksia.
Hiljattain ilmestyi ruotsalainen tutkimus, jonka yksi johtopäätös esitettiin siten, että terve lihavuus on myytti.Lihavilla on enemmän sydän- ja verisuonivaivoja ja isompi riski kuolla kuin normaalipainoisilla. Tämä ei tutkimuksen mukaan riipu siitä, onko aineenvaihdunnan häiriöistä merkkejä vai ei.
Tutkimuksen tulokset julkaisi Annals of Internal Medicine -lehti.AIEMMIN tänä vuonna samaan tulokseen päätyi laaja brittitutkimus, jossa tarkasteltiin yli kolmen miljoonan ihmisen potilastietoja vuosina 1995–2015. Vaikka ylipainoinen ihminen olisi tutkimushetkellä ollut metabolisesti terve, hänellä oli silti on kohonnut riski sairastua myöhemmin sydäntauteihin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin.
Myös tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan hyvä kunto ei kumoa lihavuuden haittoja. Tutkimuksessa huomattiin, että liikunta virkistää kaikkia kudoksia, mutta se ei kumoa lihavuuden haitallista vaikutusta veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksiin.
"Ok, mutta se lihavuushan johtuu juurikin väärästä ravinnosta. Ja se väärä ravinto sairastuttaa.
Ympäristö johon ravintokin kuuluu, sairastuttaa. Muutenhan sairaus olisi perittyä. Lihavuus voi olla sairauden seuraus tai lihavuus voi lisätä riskiä sairastua. Niin pitkään kun lääkkeiden ja muiden ihmisestä johtumattomien syiden aiheuttamia lihomisia ei tilastoida, on täysin turhaa syyttää yksilöä itseään. Syyttäminen johtaa vain mielenterveysongelmiin ja lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön, joissa olemme myös maailman johtavia maita.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.
Ahmimishäiriö on sairaus. Se ei ole lihavuuden seuraus vaan sen aiheuttaja. Miksi juuri tätä sairautta pitäisi hoitaa puhtaasti omalla kustannuksellaan? Ahmimishäiriö EI OLE itseaiheutettua.
Eikö yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi tarjota ajoissa terapiaa syömishäiriöisille sen sijaan, että kalliisti hoidetaan seurannaissairauksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.Ahmimishäiriö on sairaus. Se ei ole lihavuuden seuraus vaan sen aiheuttaja. Miksi juuri tätä sairautta pitäisi hoitaa puhtaasti omalla kustannuksellaan? Ahmimishäiriö EI OLE itseaiheutettua.
Eikö yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi tarjota ajoissa terapiaa syömishäiriöisille sen sijaan, että kalliisti hoidetaan seurannaissairauksia?
No hei, jos tässä yhteiskunnassa homeiden sairastuttamat hoidetaan masennuslääkkeillä, niin BED hoidettaneen antipsykooteilla kuten ketiapiini, joka lihottaa vielä sen 40 kiloa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.Ahmimishäiriö on sairaus. Se ei ole lihavuuden seuraus vaan sen aiheuttaja. Miksi juuri tätä sairautta pitäisi hoitaa puhtaasti omalla kustannuksellaan? Ahmimishäiriö EI OLE itseaiheutettua.
Eikö yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi tarjota ajoissa terapiaa syömishäiriöisille sen sijaan, että kalliisti hoidetaan seurannaissairauksia?
Loputonta selittelyä ja vastuunpakoilua. Ilmaiseksi pitäisi hoito, tuki ja apu saada, vaikka itse on rahojaan säästelemättä syyllinen terveysongelmansa eskaloitumiseen.
Ahmimishäiriö on sairaus ja siihen on tietysti helppo vedota, "koska sairaus".
Kaikki lihavat eivät silti ahmimishäiriöstä kärsi. Ymmärrän toki että mukavampaahan se syy on tietysti ulkoistaa itsensä ulkopuolelle peiliin katsomisen sijaan.
Jos itse kärsisin fyysisesti ja henkisesti invalidisoivasta sairaalloisesta lihavuudesta (ja jonkinlaisesta sairaudesta jolla systemaattisesti selittelisin tätä lihavuuttani), ottaisin vaikka pankkilainan apua saadakseni.
Mutta se vaatii tietysti aitoa sitoutumista ja oma-aloitteisuutta joita monellakaan lihavalla ei taida olla.
Mitä tulee tuohon "lihavat on ite syöny ittensä lihavaksi joten saa maksaakin itte" --> jos otetaan huomioon, kuinka paljon ylipainoisuutta Suomessa on, asiaan tulisi nimenomaan suhtautua yhteiskunnallisesti ja vaikuttaa suuriin joukkoihin mieluummin kuin jättää ongelma lähinnä yksilöiden omalle vastuulle ja maksaa tämä kalliina korjausoperaatioina jälkijättöisesti. Ennaltaehkäisy on nimenomaan taikasana, joten yhteiskunnallinen satsaus juuri tähän on paljon parempi ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.Ahmimishäiriö on sairaus. Se ei ole lihavuuden seuraus vaan sen aiheuttaja. Miksi juuri tätä sairautta pitäisi hoitaa puhtaasti omalla kustannuksellaan? Ahmimishäiriö EI OLE itseaiheutettua.
Eikö yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi tarjota ajoissa terapiaa syömishäiriöisille sen sijaan, että kalliisti hoidetaan seurannaissairauksia?
Loputonta selittelyä ja vastuunpakoilua. Ilmaiseksi pitäisi hoito, tuki ja apu saada, vaikka itse on rahojaan säästelemättä syyllinen terveysongelmansa eskaloitumiseen.
Ahmimishäiriö on sairaus ja siihen on tietysti helppo vedota, "koska sairaus".
Kaikki lihavat eivät silti ahmimishäiriöstä kärsi. Ymmärrän toki että mukavampaahan se syy on tietysti ulkoistaa itsensä ulkopuolelle peiliin katsomisen sijaan.Jos itse kärsisin fyysisesti ja henkisesti invalidisoivasta sairaalloisesta lihavuudesta (ja jonkinlaisesta sairaudesta jolla systemaattisesti selittelisin tätä lihavuuttani), ottaisin vaikka pankkilainan apua saadakseni.
Mutta se vaatii tietysti aitoa sitoutumista ja oma-aloitteisuutta joita monellakaan lihavalla ei taida olla.
Sama pätee mielenterveysongelmiin. Lihavuuden kustannukset ovat 1-7%. Mielenterveysongelmien moninkertaisesti enemmän. Miksi mielenterveysongelmallisille pitäisi järjestää yhtään mitään, koska he itse ovat tilan itselleen aiheuttaneet ja kukaan muu kuin he itse eivät voi parantaa heitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.Ahmimishäiriö on sairaus. Se ei ole lihavuuden seuraus vaan sen aiheuttaja. Miksi juuri tätä sairautta pitäisi hoitaa puhtaasti omalla kustannuksellaan? Ahmimishäiriö EI OLE itseaiheutettua.
Eikö yhteiskunnalle tulisi huomattavasti edullisemmaksi tarjota ajoissa terapiaa syömishäiriöisille sen sijaan, että kalliisti hoidetaan seurannaissairauksia?
Loputonta selittelyä ja vastuunpakoilua. Ilmaiseksi pitäisi hoito, tuki ja apu saada, vaikka itse on rahojaan säästelemättä syyllinen terveysongelmansa eskaloitumiseen.
Ahmimishäiriö on sairaus ja siihen on tietysti helppo vedota, "koska sairaus".
Kaikki lihavat eivät silti ahmimishäiriöstä kärsi. Ymmärrän toki että mukavampaahan se syy on tietysti ulkoistaa itsensä ulkopuolelle peiliin katsomisen sijaan.Jos itse kärsisin fyysisesti ja henkisesti invalidisoivasta sairaalloisesta lihavuudesta (ja jonkinlaisesta sairaudesta jolla systemaattisesti selittelisin tätä lihavuuttani), ottaisin vaikka pankkilainan apua saadakseni.
Mutta se vaatii tietysti aitoa sitoutumista ja oma-aloitteisuutta joita monellakaan lihavalla ei taida olla.
Tämä on keskustelun kannalta itse asiassa jonninjoutava heitto, koska sinä et ilmeisesti kuitenkaan kärsi invalidisoivasta sairaalloisesta lihavuudesta, eikä sinun näin ollen ole koskaan tarvinnut miettiä mitään pankkilainoja hoitoihin. Ja tällaisia heittoja on helppo tehdä etenkin pohja-ajatuksella, että ei itse koskaan edes ajaudu kyseiseen tilaan - helppo luvata, kun lupauksia ei tarvitse lunastaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on huvittava kaksinaismoralistinen ilmiö.
Sairaalloisen lihava on vuosien, kuukausien ja viikkojen aikana tuhlannut rahojaan omia nautintojaan toteuttaen. On mässäilty ja osteltu.
Mutta jos se sama raha pitäisi nyt sijoittaa yksityisen puolen terapiaan: ei pysty, ei voi, ei halua.
Kun apu pitäisi aina saada ilmaiseksi!Edes se, että näkisi terapian omaan tulevaisuuteen ja terveyteen sijoittamisena ei saa lihavaa heltymään.
Täysin itseaiheutetut terveysongelmat sysätään julkisen, ilmaisen terveydenhoidon vastuulle ja odotetaan, että joku muu hoitaa ja tekee hommat. Ja valitetaan kun sen rajatun erikoisalan apua ei olekaan ilmaiseksi kaikkialla tarjolla.
Minulla BMI on ollut maksimissaan 31 ja kyllä se menee niin päin, että kun olen elämässä muutenkin pohjalla (yleensä jonkun perheenjäsenen menetys), kilot kertyvät enkä todellakaan nautiskellen mässäile. Stressihormonit ovat katossa ja ruokahalu mennyt ja keho huutaa helppoa energiaa, jotta selviäisi päivästä toiseen. Kyllä se ruuasta nauttiminen on tapahtunut silloin, kun keho pystyy vastaanottamaan ja sulattamaan laadukasta ja tuoretta, hyvistä aineksista valmistettua terveellistä ruokaa ja se on yleensä näkynyt myös painossa.
Eli jätän vastalauseeni näkemyksestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee tuohon "lihavat on ite syöny ittensä lihavaksi joten saa maksaakin itte" --> jos otetaan huomioon, kuinka paljon ylipainoisuutta Suomessa on, asiaan tulisi nimenomaan suhtautua yhteiskunnallisesti ja vaikuttaa suuriin joukkoihin mieluummin kuin jättää ongelma lähinnä yksilöiden omalle vastuulle ja maksaa tämä kalliina korjausoperaatioina jälkijättöisesti. Ennaltaehkäisy on nimenomaan taikasana, joten yhteiskunnallinen satsaus juuri tähän on paljon parempi ratkaisu.
Näinhän se menee, mutta jotta yhteiskunnan toimet osuvat oikeaan, pitää todelliset merkittävät tekijät löytää. Ruokateollisuus on todennäköisesti se pahin tekijä, joka toimii täysin vastuuttomasti ja pyrkii vain sekoittamaan tutkimuksilla ja muulla vaikututtamisella todellisuutta. Hyvä esimerkki on CocaCola: se lisää diureetiksi kofeiinia, janon lisäämiseksi suoloja ja peittää maun sokereilla. Juomalla CocaColaa tulet aina vain janoisemmaksi samalla lihoen. En ole nähnyt ainoatakaan virkamiestä saati poliitikkoa, joka nousee barrikadeille CocaColan aiheuttamista sairauksista, mutta lihavaa lasta kyllä syyllistetään.
Kiitos Aila Rissanen.
Tossa Ilta-Sanomien jutussahan hän kattavasti luettelee lihavuuden aiheuttamia ongelmia ja riskejä. Vielä muutama vuosi sitten vaikuttanut olettamus siitä, että lihava voisi olla terve, on nyt todistettu vääräksi. Terve lihava onkin yliarvio ja myytti.
Tiivistetysti lihavuudesta:
- Lihavuus on AINA terveysriski, ylipaino heikentää aina terveyttä,
- lisää lähes kaikkien tautien riskiä (osteoporoosi ehkä ainoa johon ei sinänsä vaikutusta),
- olennainen riskitekijä tiettyjen syöpien osalta,
- lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksia,
- kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä,
- dementian ja mielenterveydellisten ongelmien vahva riskitekijä,
- lyhentää elinikää ja sen odotetta,
- heikentää elämänlaatua.
Kannattaisi niidenkin ylipainoisten jotka hehkuttavat olevansa terveitä kuin pukit kohdata se todellisuus ja tehdä kiireesti asioille jotakin - ennen kuin on liian myöhäistä.