A-Teeman läski-ilta!
Kommentit (718)
Vierailija kirjoitti:
No jos ei sarvaksenkaan elämä pyörisi niiden läskiensä ympärillä koko aikaa, niin tuskin juuri kukaan niihin edes kiinnittäisi huomiota. Hänelle on varmaankin huomauteltu läskeistä koska oli vielä vähän aikaa sitten todella hoikka. Typeräähän se on, sitä en kiellä.
Sarvakseen henkilökohtaisesti kantaa ottamatta ylipainoinen (nainen) saa hyvin paljon huomiota lihavuudestaan, ja pääsääntöisesti sitä negatiivista, vaikka ylipainoinen itse ei asiaa ottaisi puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…
Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.
Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.
Kukaan tuskin laihtuu pelkästään liikunnalla. Mutta mielestäni liikunta tukee hyvin laihtumista. Listaan tähän muutaman pointin, jotka koskee minua:
1) Jos tiedän meneväni salille tms. en voi syödä kovin raskaasti sitä ennen. En ainakaan mätä sipsejä tai karkkia, koska silloin liikkumisesta ei tule mitään muuta kuin paha olo.
2) Liikunnan jälkeen ei tee mieli syödä pitsaa tai sipsejä. Endorfiinit jyllää kehossa, iltapalaksi riittää esim. vähän kanaa salaatilla.
3) Nukun paremmin kun olen liikkunut. Tämä puolestaan hillitsee makeanhimoa (syön väsyneenä karkkia).
4) Salitreeni tuntuu hyvänä olona myös seuraavana päivänä. Tämä puolestaan tukee terveellisiä valintoja myös ruokavaliossa.
Omalta kohdalta lisään vielä sen, että
1) on löydettävä laji, josta aidosti tykkää. Se voi olla ihan mitä tahansa, kunhan sitä viitsii tehdä. Itse yritin vuosia lenkkeillä, vaikka inhosin sitä. Eihän sitä jaksa.
2) on aloitettava todella maltillisesti, eikä pidä laihdutusvaiheessa liikkua liikaa. Myöskään kaloreita en laskisi.
Teoriasi kumoutuu yhteen lauseeseen: montako lihavaa näet salilla? Mikäli teoriasi pitäisi paikkaansa, niin silloin salit olisivat lihavia täysi. Miksi ne eivät ole täysi? Syytät yksilöä, etteivät he viitsi mennä, eikö niin? Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan mädät ihmiset ovat aiheuttaneet lihaville häpeää ja he eivät USKALLA mennä, koska pelkäävät tulla arvostelluksi. Tämä on mädättänyt myös nuorison, koska idiootit vanhemmat ovat kasvattaneet lapsillensa sellaiset arvot, että a) lihavuus = rumaa ja b) lihavia saa haukkua. Se on sama kuin pienestä vauvasta saakka sanoisit joka ikisestä vauvan tekemästä asiasta "olet täys paska, et osaa edes syödä itse".
Osuiko hermoon?
En ole mielestäni ketään syyttänyt, yritin vain tuoda esille sitä, että vaikka pelkästään liikuntaa lisäämällä on vaikea laihtua, on sillä kuitenkin hyviä puolia. Ja huomaa, puhun vain itsestäni. Joku toinen voi kokea asiat toisella tavalla.
Sitä paitsi salillani käy kaikenkokoisia ja -ikäisiä ihmisiä. Myös ryhmäliikuntatunneilla. On siellä myös niitä huippuunsaviritettyjä pullistelijoita (joihin en itse kuulu, olen ihan tavis, joka yrittää pitää painoa kurissa), mutta yleishenki on se, että kaikki mahtuu joukkoon.
Jos itse näen isokokoisen treenaamassa, mun mielestä se on pelkästään positiivinen juttu. Uskoisin, että valtaosalle on aivan sama kuka siinä vierellä punttia heiluttaa.
Liikunnasta on silloin hyötyä jos se tapahtuu tasolla, joka ei riko ihmistä. Suurin osa nivelvaivoista liittyy liikuntaan ja vääriin asentoihin. Sitten kun nivelet menee, niin tulee tietysti ylipainoa, koska ei voi liikkua.
Lihavat ovat usein insuliiniresistenttejä (vallitseva käsitys). Insuliiniresistentti saa aika helposti lihaksia, jotka toimivat glukoosiaineenvaidunnan puskureina. Miksi lihavia ei siis ohjata saleille? Olisiko viisasta antaa heille jopa sellaista kasvuhormonia, jolla lihakset kasvaa kunnolla? Tällöin estetään sarkopeninen lihavuus ja ektooppinen rasva ei aiheuta ongelmia.
Vau! Taidat olla eräs tuttavani, jonka mukaan tupakointi on ihan ok. Hänen mukaansa myös liikunta on vaarallista (!) koska hengästyy (I wonder why). Lisäksi on vuosien aikana tullut ylipainoa, juurikin siitä syystä että tyyppi vihaa liikuntaa yli kaiken.
Kun viimeksi näin, niin avautui nivelrikosta ja syytti ed. lääkäriä ettei laittanut polvileikkaukseen vaan fysioterapiaa ja liikkumista. ”Onneksi” joku seuraava lääkäri oli sitten antanut vain jotain kipulääkettä.
Summa summarum: Ei niitä jalkoja ja kroppaa oo tarkoitettu makoilemaan (!)
Eikä missään tapauskessa jatkuvaan kuormitukseen. Tunnetko yhtään tervettä ikääntynyttä urheilijaa? Minä en. Urheilulajista riippuen paskana on joko polvet tai selkä. Ei tarvitse olla edes mikään huippu, vaan ihan keskitasoinen urheilija. Lihavia tiedän montakin jotka ovat täysin terveitä vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
No mikä sitten auttaa?
Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.
Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?
Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?
Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?
Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)
Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa) on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo.
Kävin ravitsemusterapeutilla työterveyslääkärin lähetteellä. Tutki ruokapäiväkirjaani ja totesi sitten, ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa kuin yletön määrä makeisia ja pullaa. Käski lopettaa niiden syönnin.
Luuletko tosissaan, etten tiennyt jo ennestään makeisten ja pullan olevan epäterveellisiä? Ravitsemusterapeutilla ei ollut antaa mitään ohjeita tunne- ja stressisyömisen hoitoon (no ei tietenkään) ja hän itsekin valitteli, ettei oikein mitään muuta apua ole tässä kaupungissa tarjolla syömisongelmien hoitoon.
Siinäkö on sinun ravintotietous? Että karkit ovat epäterveellisiä?
Luitko edes viestini kokonaan??? Ravitsemusterapeutti totesi ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa. Syön mm. runsaasti rasvaista kalaa, kanaa ja kasviksia. Perusruokavaliossani ei ravitsemusterapeutin mielestä ollut mitään korjattavaa. Vain makeisten ja pullan syönnissä.
En minä väitä olevani mikään ravintotieteilijä, mutta ainakaan ravitsemusterapeutin mukaan en TIETOA kaipaa vaan psykologia.
Siis sulla ei ITSELLÄ ole minkäänlaista tietoa. Ei tiedon saamiseen ja hankkimiseen tarvitse olla mikään ravintotieteilijä.
Oletko jotenkin hidas? Tottakai minulla on tietoa kun kerran olen osannut ilman kenenkään neuvoa syödä niin , ettei ravitsemusterapeutti löytänyt syömisistäni mitään moitittavaa makeisia ja pullia lukuunottamatta. Mitä ihmettä oikein jankkaat?
Kukahan se hidas on :) Syömisesi on ok, kun kerran terapeutti niin sanoo. Itse et ymmärrä ravinnosta kuitenkaan. Joo, mä lopetan jankkaamisen, ethän sä kuitenkaan ymmärtänyt asiaa.
Kyllä se hidas olet todellakin sinä, jos et mitenkään kykene ymmärtämään, että ylipainoisellakin voi olla tietoa ravinnosta ja silti syö väärin, vaikka tietää, ettei pitäisi. Mutta jos se nyt sinua lohduttaa, niin sovitaan ihmeessä että esim. kala on todella epäterveellistä. Epäterveellistähän sen täytyy olla, koska minä läski olen sitä terveelliseksi luullut, enkä ravinnosta mitään tiedä. Sovitaan samalla, että vihannekset ja marjat on epäterveellisiä. Hyi hyi. Älä vaan syö, kun ne läskille maistuu.
Sä olet oikeastaan aika hauska :) Ravinnosta et mitään tiedä, mutta väittelynhalua riittää. Voisin mä sun kanssa jatkaakin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…
Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.
Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.
Kukaan tuskin laihtuu pelkästään liikunnalla. Mutta mielestäni liikunta tukee hyvin laihtumista. Listaan tähän muutaman pointin, jotka koskee minua:
1) Jos tiedän meneväni salille tms. en voi syödä kovin raskaasti sitä ennen. En ainakaan mätä sipsejä tai karkkia, koska silloin liikkumisesta ei tule mitään muuta kuin paha olo.
2) Liikunnan jälkeen ei tee mieli syödä pitsaa tai sipsejä. Endorfiinit jyllää kehossa, iltapalaksi riittää esim. vähän kanaa salaatilla.
3) Nukun paremmin kun olen liikkunut. Tämä puolestaan hillitsee makeanhimoa (syön väsyneenä karkkia).
4) Salitreeni tuntuu hyvänä olona myös seuraavana päivänä. Tämä puolestaan tukee terveellisiä valintoja myös ruokavaliossa.
Omalta kohdalta lisään vielä sen, että
1) on löydettävä laji, josta aidosti tykkää. Se voi olla ihan mitä tahansa, kunhan sitä viitsii tehdä. Itse yritin vuosia lenkkeillä, vaikka inhosin sitä. Eihän sitä jaksa.
2) on aloitettava todella maltillisesti, eikä pidä laihdutusvaiheessa liikkua liikaa. Myöskään kaloreita en laskisi.
Teoriasi kumoutuu yhteen lauseeseen: montako lihavaa näet salilla? Mikäli teoriasi pitäisi paikkaansa, niin silloin salit olisivat lihavia täysi. Miksi ne eivät ole täysi? Syytät yksilöä, etteivät he viitsi mennä, eikö niin? Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan mädät ihmiset ovat aiheuttaneet lihaville häpeää ja he eivät USKALLA mennä, koska pelkäävät tulla arvostelluksi. Tämä on mädättänyt myös nuorison, koska idiootit vanhemmat ovat kasvattaneet lapsillensa sellaiset arvot, että a) lihavuus = rumaa ja b) lihavia saa haukkua. Se on sama kuin pienestä vauvasta saakka sanoisit joka ikisestä vauvan tekemästä asiasta "olet täys paska, et osaa edes syödä itse".
Ei tuossa mitään teoriaa esitetty. Jos et itse kehtaa mennä salille, koska olet lihava, mene vaikka pimeään aikaan kävelylenkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaakakapinat, kehopositiivisuudet, lihava ja onnellinen... voi kiesus mitä itsepetosta!!
Kaikki nuo on vaan mukavuudenhaluisten lihavien välineitä normalisoidakseen omaa sairaalloista lihavuutta jonkinlaiseksi yhteiskunnan normitilaksi.
Sairaalloinen lihavuus on jo itsessään sairaus. Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen henkiseen epätasapainoon liittyvä ongelma joka sitten eskaloituu fyysiseen sairauteen, jonka me näemme sairaalloisena lihavuutena. Se ei ole normaalia. Eikä siitä saa sellaista tehdä.
Mutta hys hys, ei saa ehdottaa lihavalla että ehkä lihavuudelle kannattaisi yrittää tehdä jotakin. Eikä saa sanoa alkoholistille, että ehkä alkoholismille kannattaisi tehdä jotakin. Tai ei saa sanoa tupakoijalle, että ehkä tupakoimisella kannattaisi tehdä jotakin. Kun voi katsos herkkä henkilö loukkaantua. Antaa jatkaa vaan samalla linjalla ja ollaan hipihiljaa!
Maksetaan me vaan kiltisti verojen muodossa kansanterveyden kallis lasku, kun näitä elintasosairaita hyysätään erikoislääkäriltä toiselle hoidattamassa uniapneaa, nivelvaivoja ja keinonivelleikkauksia, ihottumia, sydän ja verisuonitauteja, mentaaliongelmia, syöpiä...
Lisään listaan divertikkelit, 2-tyypin diabetes, maksakirroosi.
Mutta usko pois, niin kaikki muuttuu kohta. ”Sairaanhoito” poistuu, lääkkeet muuttuvat vielä kalliimmiksi ja pakottaa muutokseen. Ai miksi? No, kannattaa katsoa viime vuoden tulo- ja kulueriä.
Maksakirroosi = fruktoosin ylikulutusta. Fruktoosin metabolia on sama kun alkoholin.
2-tyypin diabetes: juuri eilen tuli ulos tämä tutkimus jossa ei löydetty yhteyttä lihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen välillä (näitä on useita), mutta sen sijaan insuliiniresistenssin ja haimasyövän välillä https://research-information.bristol.ac.uk/en/publications/the-role-of-… jolloin tulee se fruktoosi taas esille.
Divertikkeleiden syitä ei tiedetä, mutta eiköhän kuiduttomuus siihen ole johtanut. Teollisuus poisti kuidut ruoasta, koska kuitu ei kestä pakastamista. Syyllinen on siinäkin teollisuus, kuten sokerin suhteen, sekä viranomaiset, jotka antavat ihmisten syödä heitä sairastuttavaa ruokaa.
Uskomatonta itsepetosta. Divertikkeleistä: ylipaino altistaa myös. Kuituja saa kasviksista, kaurapuurosta ja ruisleivästä. Halutessasi voit lisätä kuituja leseiden muodossa.
Aivan sama, jos tulee yksittäinen pieni tutkimus 2-tyypin diabeteksesta. Meta-analyysien mukaan ylipaino altistaa.
Maksakirroosin tapauksessa ylipaino vaikuttaa merkittävästi. Yksi ruoka-aine ei ole syyllinen, ellei se ole selkeästi ylivoimaisessa asenassa. Suomessa ei suositella edes lisättyä sokeria kuin max 10 %. Eikä tarvitsisi edes sitä.
Höpö höpö. Metatutkimuksiakin on. Diabetes 2 on 75% perinnöllistä. Lähde siitä. Ylipainoisia on esimerkiksi amerikassa maailman eniten, mutta diabeetikkoja vain 4% kun taas esim. Kiinassa on ylipainoisia paljon vähemmän ja diabetestä 11%.
Divertikkelitkin ovat pääosin perimän kautta tulevia, vaikka todellista syytä ei tiedetä. Fermentoituvien kuitujen osuus voi olla jopa haitallista. Lihavuus ei siihen liity millään tavalla, mutta voihan olla, että tässäkin on tutkijan harha, eli lihavilla voi olla enemmän suolistovaivoja kiitos huonon ruoan ja sivulöydöksenä löytyy divertikkeleitä. Tässä jos haluttaisiin löytää joku totuus, pitäisi gastroenterologien tutkia satunnaistetusti muutama tuhat lihavaa ja normaalipainosita ja vertailla minkä verran heiltä löytyy divertikkeleitä. Voi olla vaikea saada tutkittavia tällaiseen tutkimukseen.
Joopa joo. Lapsettomuuskin on perinnöllistä. Toisin sanoen, ylipaino altistaa 2 tyypin diabetekselle ja odottavan äidin ylipaino altistaa raskausajan diabetekselle ja lapsen riski 2 tyypin diabetekseen kasvaa. Eli ei pääse yli eikä ympäri siitä etteikö ylipaino altistaisi.
Ja Kiinan diabetesluvut ovat kasvussa samoin kuin ylipaino-ongelmat. Ruoan saatavuus on helppoa ja elintaso nousee. Ihminen tykkää syödä-vaikka yrität senkin vierittää ulkopuolisen vaikuttimen syyksi.
Ja suolistovaivat ovatkin olleet muodissa. Nyt vaikuttaa siltä, että ne jotka saavat todella vähän kuituja ovat suurimmassa riskissä saada suolistovaivoja. Että siitä vaan noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota 🤦♀️
Läski on sosiaalinen konstruktio. Naiset ja tytöt kärsivät rakenteista, joissa heidät pakotetaan olemaan ylipainoisia kontrareaktiona aikamme langan laihalle malli-ihanteille. ("Pojat sen sijaan ovat poikia" ja saavat juosta villeinä ja vapaina pallon perässä eivätkä siten kärsi ylipainosta)
Miehinen ylipaino taas edustaa patriarkaarista ylivaltaa, mistä vain eräänä symbolina himoläski Martti Ahtisaari
Vierailija kirjoitti:
Olipa yllättävää, että ainoa painonhallinnassa pitkällä aikavälillä onnistunut oli se nuori mies joka kertoi ongelman ja ratkaisun löytyneen itsestään. Vaakakapinalliset voivat marmattaa vaikka loppu elämänsä, mutta lihavina pysyvät, jos asenne ei muutu.
Aivan.
Nuori mies oli lopettanut selittelyt ja muiden syyttelyn, ja ottanut vastuun elämästään ja terveydestään. Totesi vielä lopussa, että hyvää ne lihavuudesta mainitsevat vaan yrittävät ja tarkoittavat.
Ne lihavat nuoret naiset vaan syytteli muita ja muisteli kokemiaan vääryyksiä. Niin kauan kun lässytys ja selittely jatkuu, ei tilanne muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…
Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.
Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.
Kukaan tuskin laihtuu pelkästään liikunnalla. Mutta mielestäni liikunta tukee hyvin laihtumista. Listaan tähän muutaman pointin, jotka koskee minua:
1) Jos tiedän meneväni salille tms. en voi syödä kovin raskaasti sitä ennen. En ainakaan mätä sipsejä tai karkkia, koska silloin liikkumisesta ei tule mitään muuta kuin paha olo.
2) Liikunnan jälkeen ei tee mieli syödä pitsaa tai sipsejä. Endorfiinit jyllää kehossa, iltapalaksi riittää esim. vähän kanaa salaatilla.
3) Nukun paremmin kun olen liikkunut. Tämä puolestaan hillitsee makeanhimoa (syön väsyneenä karkkia).
4) Salitreeni tuntuu hyvänä olona myös seuraavana päivänä. Tämä puolestaan tukee terveellisiä valintoja myös ruokavaliossa.
Omalta kohdalta lisään vielä sen, että
1) on löydettävä laji, josta aidosti tykkää. Se voi olla ihan mitä tahansa, kunhan sitä viitsii tehdä. Itse yritin vuosia lenkkeillä, vaikka inhosin sitä. Eihän sitä jaksa.
2) on aloitettava todella maltillisesti, eikä pidä laihdutusvaiheessa liikkua liikaa. Myöskään kaloreita en laskisi.
Teoriasi kumoutuu yhteen lauseeseen: montako lihavaa näet salilla? Mikäli teoriasi pitäisi paikkaansa, niin silloin salit olisivat lihavia täysi. Miksi ne eivät ole täysi? Syytät yksilöä, etteivät he viitsi mennä, eikö niin? Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan mädät ihmiset ovat aiheuttaneet lihaville häpeää ja he eivät USKALLA mennä, koska pelkäävät tulla arvostelluksi. Tämä on mädättänyt myös nuorison, koska idiootit vanhemmat ovat kasvattaneet lapsillensa sellaiset arvot, että a) lihavuus = rumaa ja b) lihavia saa haukkua. Se on sama kuin pienestä vauvasta saakka sanoisit joka ikisestä vauvan tekemästä asiasta "olet täys paska, et osaa edes syödä itse".
Ei tuossa mitään teoriaa esitetty. Jos et itse kehtaa mennä salille, koska olet lihava, mene vaikka pimeään aikaan kävelylenkille.
Diskriminaatio huipussaan. Sopii eugeniikkaan uskovaan yhteiskuntaamme täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa yllättävää, että ainoa painonhallinnassa pitkällä aikavälillä onnistunut oli se nuori mies joka kertoi ongelman ja ratkaisun löytyneen itsestään. Vaakakapinalliset voivat marmattaa vaikka loppu elämänsä, mutta lihavina pysyvät, jos asenne ei muutu.
Aivan.
Nuori mies oli lopettanut selittelyt ja muiden syyttelyn, ja ottanut vastuun elämästään ja terveydestään. Totesi vielä lopussa, että hyvää ne lihavuudesta mainitsevat vaan yrittävät ja tarkoittavat.Ne lihavat nuoret naiset vaan syytteli muita ja muisteli kokemiaan vääryyksiä. Niin kauan kun lässytys ja selittely jatkuu, ei tilanne muutu.
Nuori mies voi vielä lihoa ja mites sitten suu pannaan? Suurin osahan epäonnistuu kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaakakapinat, kehopositiivisuudet, lihava ja onnellinen... voi kiesus mitä itsepetosta!!
Kaikki nuo on vaan mukavuudenhaluisten lihavien välineitä normalisoidakseen omaa sairaalloista lihavuutta jonkinlaiseksi yhteiskunnan normitilaksi.
Sairaalloinen lihavuus on jo itsessään sairaus. Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen henkiseen epätasapainoon liittyvä ongelma joka sitten eskaloituu fyysiseen sairauteen, jonka me näemme sairaalloisena lihavuutena. Se ei ole normaalia. Eikä siitä saa sellaista tehdä.
Mutta hys hys, ei saa ehdottaa lihavalla että ehkä lihavuudelle kannattaisi yrittää tehdä jotakin. Eikä saa sanoa alkoholistille, että ehkä alkoholismille kannattaisi tehdä jotakin. Tai ei saa sanoa tupakoijalle, että ehkä tupakoimisella kannattaisi tehdä jotakin. Kun voi katsos herkkä henkilö loukkaantua. Antaa jatkaa vaan samalla linjalla ja ollaan hipihiljaa!
Maksetaan me vaan kiltisti verojen muodossa kansanterveyden kallis lasku, kun näitä elintasosairaita hyysätään erikoislääkäriltä toiselle hoidattamassa uniapneaa, nivelvaivoja ja keinonivelleikkauksia, ihottumia, sydän ja verisuonitauteja, mentaaliongelmia, syöpiä...
Lisään listaan divertikkelit, 2-tyypin diabetes, maksakirroosi.
Mutta usko pois, niin kaikki muuttuu kohta. ”Sairaanhoito” poistuu, lääkkeet muuttuvat vielä kalliimmiksi ja pakottaa muutokseen. Ai miksi? No, kannattaa katsoa viime vuoden tulo- ja kulueriä.
Maksakirroosi = fruktoosin ylikulutusta. Fruktoosin metabolia on sama kun alkoholin.
2-tyypin diabetes: juuri eilen tuli ulos tämä tutkimus jossa ei löydetty yhteyttä lihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen välillä (näitä on useita), mutta sen sijaan insuliiniresistenssin ja haimasyövän välillä https://research-information.bristol.ac.uk/en/publications/the-role-of-… jolloin tulee se fruktoosi taas esille.
Divertikkeleiden syitä ei tiedetä, mutta eiköhän kuiduttomuus siihen ole johtanut. Teollisuus poisti kuidut ruoasta, koska kuitu ei kestä pakastamista. Syyllinen on siinäkin teollisuus, kuten sokerin suhteen, sekä viranomaiset, jotka antavat ihmisten syödä heitä sairastuttavaa ruokaa.
Uskomatonta itsepetosta. Divertikkeleistä: ylipaino altistaa myös. Kuituja saa kasviksista, kaurapuurosta ja ruisleivästä. Halutessasi voit lisätä kuituja leseiden muodossa.
Aivan sama, jos tulee yksittäinen pieni tutkimus 2-tyypin diabeteksesta. Meta-analyysien mukaan ylipaino altistaa.
Maksakirroosin tapauksessa ylipaino vaikuttaa merkittävästi. Yksi ruoka-aine ei ole syyllinen, ellei se ole selkeästi ylivoimaisessa asenassa. Suomessa ei suositella edes lisättyä sokeria kuin max 10 %. Eikä tarvitsisi edes sitä.
Höpö höpö. Metatutkimuksiakin on. Diabetes 2 on 75% perinnöllistä. Lähde siitä. Ylipainoisia on esimerkiksi amerikassa maailman eniten, mutta diabeetikkoja vain 4% kun taas esim. Kiinassa on ylipainoisia paljon vähemmän ja diabetestä 11%.
Divertikkelitkin ovat pääosin perimän kautta tulevia, vaikka todellista syytä ei tiedetä. Fermentoituvien kuitujen osuus voi olla jopa haitallista. Lihavuus ei siihen liity millään tavalla, mutta voihan olla, että tässäkin on tutkijan harha, eli lihavilla voi olla enemmän suolistovaivoja kiitos huonon ruoan ja sivulöydöksenä löytyy divertikkeleitä. Tässä jos haluttaisiin löytää joku totuus, pitäisi gastroenterologien tutkia satunnaistetusti muutama tuhat lihavaa ja normaalipainosita ja vertailla minkä verran heiltä löytyy divertikkeleitä. Voi olla vaikea saada tutkittavia tällaiseen tutkimukseen.
Joopa joo. Lapsettomuuskin on perinnöllistä. Toisin sanoen, ylipaino altistaa 2 tyypin diabetekselle ja odottavan äidin ylipaino altistaa raskausajan diabetekselle ja lapsen riski 2 tyypin diabetekseen kasvaa. Eli ei pääse yli eikä ympäri siitä etteikö ylipaino altistaisi.
Ja Kiinan diabetesluvut ovat kasvussa samoin kuin ylipaino-ongelmat. Ruoan saatavuus on helppoa ja elintaso nousee. Ihminen tykkää syödä-vaikka yrität senkin vierittää ulkopuolisen vaikuttimen syyksi.
Ja suolistovaivat ovatkin olleet muodissa. Nyt vaikuttaa siltä, että ne jotka saavat todella vähän kuituja ovat suurimmassa riskissä saada suolistovaivoja. Että siitä vaan noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota 🤦♀️
Kuituahan saa muualtakin kuin viljasta. Ei tietenkään ne, jotka perustavat ruokansa viljalle. Et varmaankaan usko, jos sanon, että kaakaossa on kuitua, samoin esim. manteleissa.
Ns. lihavuuden aiheuttamat sairaudet eivät oikeastaan johdu lihavuudesta, vaan siitä ruuasta, millä se lihavuus on aiheutettu.
Tutkittu marxistiopistossa kirjoitti:
Läski on sosiaalinen konstruktio. Naiset ja tytöt kärsivät rakenteista, joissa heidät pakotetaan olemaan ylipainoisia kontrareaktiona aikamme langan laihalle malli-ihanteille. ("Pojat sen sijaan ovat poikia" ja saavat juosta villeinä ja vapaina pallon perässä eivätkä siten kärsi ylipainosta)
Miehinen ylipaino taas edustaa patriarkaarista ylivaltaa, mistä vain eräänä symbolina himoläski Martti Ahtisaari
Itse asiassa naisen muotti tällä hetkellä on olla nimenomaan laiha, ja mieluusti vielä timmi laiha (eli pelkkä laihuus ei riitä, vaan on myös oltava näkyvästi lihaksikas). Kehopositiivisuusliikkeet ovat toki äänekäs, mutta toistaiseksi pieni vastaliike kulttuurimme laihaa ja lihaksikasta, nuorta kehoa palvovaa aikaamme kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…
Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.
Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.
Kukaan tuskin laihtuu pelkästään liikunnalla. Mutta mielestäni liikunta tukee hyvin laihtumista. Listaan tähän muutaman pointin, jotka koskee minua:
1) Jos tiedän meneväni salille tms. en voi syödä kovin raskaasti sitä ennen. En ainakaan mätä sipsejä tai karkkia, koska silloin liikkumisesta ei tule mitään muuta kuin paha olo.
2) Liikunnan jälkeen ei tee mieli syödä pitsaa tai sipsejä. Endorfiinit jyllää kehossa, iltapalaksi riittää esim. vähän kanaa salaatilla.
3) Nukun paremmin kun olen liikkunut. Tämä puolestaan hillitsee makeanhimoa (syön väsyneenä karkkia).
4) Salitreeni tuntuu hyvänä olona myös seuraavana päivänä. Tämä puolestaan tukee terveellisiä valintoja myös ruokavaliossa.
Omalta kohdalta lisään vielä sen, että
1) on löydettävä laji, josta aidosti tykkää. Se voi olla ihan mitä tahansa, kunhan sitä viitsii tehdä. Itse yritin vuosia lenkkeillä, vaikka inhosin sitä. Eihän sitä jaksa.
2) on aloitettava todella maltillisesti, eikä pidä laihdutusvaiheessa liikkua liikaa. Myöskään kaloreita en laskisi.
Teoriasi kumoutuu yhteen lauseeseen: montako lihavaa näet salilla? Mikäli teoriasi pitäisi paikkaansa, niin silloin salit olisivat lihavia täysi. Miksi ne eivät ole täysi? Syytät yksilöä, etteivät he viitsi mennä, eikö niin? Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunnan mädät ihmiset ovat aiheuttaneet lihaville häpeää ja he eivät USKALLA mennä, koska pelkäävät tulla arvostelluksi. Tämä on mädättänyt myös nuorison, koska idiootit vanhemmat ovat kasvattaneet lapsillensa sellaiset arvot, että a) lihavuus = rumaa ja b) lihavia saa haukkua. Se on sama kuin pienestä vauvasta saakka sanoisit joka ikisestä vauvan tekemästä asiasta "olet täys paska, et osaa edes syödä itse".
Osuiko hermoon?
En ole mielestäni ketään syyttänyt, yritin vain tuoda esille sitä, että vaikka pelkästään liikuntaa lisäämällä on vaikea laihtua, on sillä kuitenkin hyviä puolia. Ja huomaa, puhun vain itsestäni. Joku toinen voi kokea asiat toisella tavalla.
Sitä paitsi salillani käy kaikenkokoisia ja -ikäisiä ihmisiä. Myös ryhmäliikuntatunneilla. On siellä myös niitä huippuunsaviritettyjä pullistelijoita (joihin en itse kuulu, olen ihan tavis, joka yrittää pitää painoa kurissa), mutta yleishenki on se, että kaikki mahtuu joukkoon.
Jos itse näen isokokoisen treenaamassa, mun mielestä se on pelkästään positiivinen juttu. Uskoisin, että valtaosalle on aivan sama kuka siinä vierellä punttia heiluttaa.
Liikunnasta on silloin hyötyä jos se tapahtuu tasolla, joka ei riko ihmistä. Suurin osa nivelvaivoista liittyy liikuntaan ja vääriin asentoihin. Sitten kun nivelet menee, niin tulee tietysti ylipainoa, koska ei voi liikkua.
Lihavat ovat usein insuliiniresistenttejä (vallitseva käsitys). Insuliiniresistentti saa aika helposti lihaksia, jotka toimivat glukoosiaineenvaidunnan puskureina. Miksi lihavia ei siis ohjata saleille? Olisiko viisasta antaa heille jopa sellaista kasvuhormonia, jolla lihakset kasvaa kunnolla? Tällöin estetään sarkopeninen lihavuus ja ektooppinen rasva ei aiheuta ongelmia.
Vau! Taidat olla eräs tuttavani, jonka mukaan tupakointi on ihan ok. Hänen mukaansa myös liikunta on vaarallista (!) koska hengästyy (I wonder why). Lisäksi on vuosien aikana tullut ylipainoa, juurikin siitä syystä että tyyppi vihaa liikuntaa yli kaiken.
Kun viimeksi näin, niin avautui nivelrikosta ja syytti ed. lääkäriä ettei laittanut polvileikkaukseen vaan fysioterapiaa ja liikkumista. ”Onneksi” joku seuraava lääkäri oli sitten antanut vain jotain kipulääkettä.
Summa summarum: Ei niitä jalkoja ja kroppaa oo tarkoitettu makoilemaan (!)
Eikä missään tapauskessa jatkuvaan kuormitukseen. Tunnetko yhtään tervettä ikääntynyttä urheilijaa? Minä en. Urheilulajista riippuen paskana on joko polvet tai selkä. Ei tarvitse olla edes mikään huippu, vaan ihan keskitasoinen urheilija. Lihavia tiedän montakin jotka ovat täysin terveitä vanhempana.
Keksi mitä vaan. Kyllä tunnen, useampia. Ehkä kertoo omasta elinpiiristä. Olen pahoillani, mutta termiä terve lihavuus ei ole-mikäli olet seurannut tutkimuksia.
Tunnen puolison kautta myös noita-valitettavasti sairaita lihavia eläkeläisiä. Liikunta ei oikein maistu, mutta Tallinnan- ja nykyään Latvianrosteilyt kylläkin. Kaikille mielihaluille sanotaan kyllä-ovat ne sitten suolaisia, rasvaisia tai makeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
No mikä sitten auttaa?
Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.
Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?
Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?
Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?
Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)
Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa) on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo.
Kävin ravitsemusterapeutilla työterveyslääkärin lähetteellä. Tutki ruokapäiväkirjaani ja totesi sitten, ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa kuin yletön määrä makeisia ja pullaa. Käski lopettaa niiden syönnin.
Luuletko tosissaan, etten tiennyt jo ennestään makeisten ja pullan olevan epäterveellisiä? Ravitsemusterapeutilla ei ollut antaa mitään ohjeita tunne- ja stressisyömisen hoitoon (no ei tietenkään) ja hän itsekin valitteli, ettei oikein mitään muuta apua ole tässä kaupungissa tarjolla syömisongelmien hoitoon.
Siinäkö on sinun ravintotietous? Että karkit ovat epäterveellisiä?
Luitko edes viestini kokonaan??? Ravitsemusterapeutti totesi ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa. Syön mm. runsaasti rasvaista kalaa, kanaa ja kasviksia. Perusruokavaliossani ei ravitsemusterapeutin mielestä ollut mitään korjattavaa. Vain makeisten ja pullan syönnissä.
En minä väitä olevani mikään ravintotieteilijä, mutta ainakaan ravitsemusterapeutin mukaan en TIETOA kaipaa vaan psykologia.
Siis sulla ei ITSELLÄ ole minkäänlaista tietoa. Ei tiedon saamiseen ja hankkimiseen tarvitse olla mikään ravintotieteilijä.
Oletko jotenkin hidas? Tottakai minulla on tietoa kun kerran olen osannut ilman kenenkään neuvoa syödä niin , ettei ravitsemusterapeutti löytänyt syömisistäni mitään moitittavaa makeisia ja pullia lukuunottamatta. Mitä ihmettä oikein jankkaat?
Kukahan se hidas on :) Syömisesi on ok, kun kerran terapeutti niin sanoo. Itse et ymmärrä ravinnosta kuitenkaan. Joo, mä lopetan jankkaamisen, ethän sä kuitenkaan ymmärtänyt asiaa.
Kyllä se hidas olet todellakin sinä, jos et mitenkään kykene ymmärtämään, että ylipainoisellakin voi olla tietoa ravinnosta ja silti syö väärin, vaikka tietää, ettei pitäisi. Mutta jos se nyt sinua lohduttaa, niin sovitaan ihmeessä että esim. kala on todella epäterveellistä. Epäterveellistähän sen täytyy olla, koska minä läski olen sitä terveelliseksi luullut, enkä ravinnosta mitään tiedä. Sovitaan samalla, että vihannekset ja marjat on epäterveellisiä. Hyi hyi. Älä vaan syö, kun ne läskille maistuu.
Sä olet oikeastaan aika hauska :) Ravinnosta et mitään tiedä, mutta väittelynhalua riittää. Voisin mä sun kanssa jatkaakin :)
Älä väittele, vaan perustele. Miksi en mielestäsi tiedä mitään ravinnosta? Onko joku sanomani väärin? Oletko siis eri mieltä kanssani esim kalan, vihannesten ja marjojen terveellisyydestä tai makeisten epäterveellisyydestä? Oletatko, etten tiedä esim maksoira - hiilareiden, rasvojen ja proteiinin jakaumasta vaikka emme ole niistä edes keskustelleet? Vai perustatko väitteesi tietämättömyydestäni siihen, että mielestäsi ravitsemusterapeutit eivät tiedä ravinnosta, joten jos ravitsemusterapeutti on pitänyt ruokavaliotani hyvänä, sen täytyy olla huono.
En ole missään vaiheessa väittänyt tietäväni kaikkea ravinnosta. Kukaan ei tiedä kaikkea ja ristiriitaista informaatiota on tarjolla paljon.
Nyt siis perusteluja kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaakakapinat, kehopositiivisuudet, lihava ja onnellinen... voi kiesus mitä itsepetosta!!
Kaikki nuo on vaan mukavuudenhaluisten lihavien välineitä normalisoidakseen omaa sairaalloista lihavuutta jonkinlaiseksi yhteiskunnan normitilaksi.
Sairaalloinen lihavuus on jo itsessään sairaus. Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen henkiseen epätasapainoon liittyvä ongelma joka sitten eskaloituu fyysiseen sairauteen, jonka me näemme sairaalloisena lihavuutena. Se ei ole normaalia. Eikä siitä saa sellaista tehdä.
Mutta hys hys, ei saa ehdottaa lihavalla että ehkä lihavuudelle kannattaisi yrittää tehdä jotakin. Eikä saa sanoa alkoholistille, että ehkä alkoholismille kannattaisi tehdä jotakin. Tai ei saa sanoa tupakoijalle, että ehkä tupakoimisella kannattaisi tehdä jotakin. Kun voi katsos herkkä henkilö loukkaantua. Antaa jatkaa vaan samalla linjalla ja ollaan hipihiljaa!
Maksetaan me vaan kiltisti verojen muodossa kansanterveyden kallis lasku, kun näitä elintasosairaita hyysätään erikoislääkäriltä toiselle hoidattamassa uniapneaa, nivelvaivoja ja keinonivelleikkauksia, ihottumia, sydän ja verisuonitauteja, mentaaliongelmia, syöpiä...
Lisään listaan divertikkelit, 2-tyypin diabetes, maksakirroosi.
Mutta usko pois, niin kaikki muuttuu kohta. ”Sairaanhoito” poistuu, lääkkeet muuttuvat vielä kalliimmiksi ja pakottaa muutokseen. Ai miksi? No, kannattaa katsoa viime vuoden tulo- ja kulueriä.
Maksakirroosi = fruktoosin ylikulutusta. Fruktoosin metabolia on sama kun alkoholin.
2-tyypin diabetes: juuri eilen tuli ulos tämä tutkimus jossa ei löydetty yhteyttä lihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen välillä (näitä on useita), mutta sen sijaan insuliiniresistenssin ja haimasyövän välillä https://research-information.bristol.ac.uk/en/publications/the-role-of-… jolloin tulee se fruktoosi taas esille.
Divertikkeleiden syitä ei tiedetä, mutta eiköhän kuiduttomuus siihen ole johtanut. Teollisuus poisti kuidut ruoasta, koska kuitu ei kestä pakastamista. Syyllinen on siinäkin teollisuus, kuten sokerin suhteen, sekä viranomaiset, jotka antavat ihmisten syödä heitä sairastuttavaa ruokaa.
Uskomatonta itsepetosta. Divertikkeleistä: ylipaino altistaa myös. Kuituja saa kasviksista, kaurapuurosta ja ruisleivästä. Halutessasi voit lisätä kuituja leseiden muodossa.
Aivan sama, jos tulee yksittäinen pieni tutkimus 2-tyypin diabeteksesta. Meta-analyysien mukaan ylipaino altistaa.
Maksakirroosin tapauksessa ylipaino vaikuttaa merkittävästi. Yksi ruoka-aine ei ole syyllinen, ellei se ole selkeästi ylivoimaisessa asenassa. Suomessa ei suositella edes lisättyä sokeria kuin max 10 %. Eikä tarvitsisi edes sitä.
Höpö höpö. Metatutkimuksiakin on. Diabetes 2 on 75% perinnöllistä. Lähde siitä. Ylipainoisia on esimerkiksi amerikassa maailman eniten, mutta diabeetikkoja vain 4% kun taas esim. Kiinassa on ylipainoisia paljon vähemmän ja diabetestä 11%.
Divertikkelitkin ovat pääosin perimän kautta tulevia, vaikka todellista syytä ei tiedetä. Fermentoituvien kuitujen osuus voi olla jopa haitallista. Lihavuus ei siihen liity millään tavalla, mutta voihan olla, että tässäkin on tutkijan harha, eli lihavilla voi olla enemmän suolistovaivoja kiitos huonon ruoan ja sivulöydöksenä löytyy divertikkeleitä. Tässä jos haluttaisiin löytää joku totuus, pitäisi gastroenterologien tutkia satunnaistetusti muutama tuhat lihavaa ja normaalipainosita ja vertailla minkä verran heiltä löytyy divertikkeleitä. Voi olla vaikea saada tutkittavia tällaiseen tutkimukseen.
Joopa joo. Lapsettomuuskin on perinnöllistä. Toisin sanoen, ylipaino altistaa 2 tyypin diabetekselle ja odottavan äidin ylipaino altistaa raskausajan diabetekselle ja lapsen riski 2 tyypin diabetekseen kasvaa. Eli ei pääse yli eikä ympäri siitä etteikö ylipaino altistaisi.
Ja Kiinan diabetesluvut ovat kasvussa samoin kuin ylipaino-ongelmat. Ruoan saatavuus on helppoa ja elintaso nousee. Ihminen tykkää syödä-vaikka yrität senkin vierittää ulkopuolisen vaikuttimen syyksi.
Ja suolistovaivat ovatkin olleet muodissa. Nyt vaikuttaa siltä, että ne jotka saavat todella vähän kuituja ovat suurimmassa riskissä saada suolistovaivoja. Että siitä vaan noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota 🤦♀️
Ylipaino nimenomaan alitstaa niitä joilla on paskat geenit. Satunnaisesti muitakin, mutta hyvin satunnaisesti. Ihminen tykkää syödä ja tykkäämistä ohjaa biokemia. Mikäli syömisen säätelyyn osallistuvat hormonaaliset toiminnot ovat pielessä, kuten leptiini, ghreliini, tietyt peptidit ja päälle se insuliiniresistenssi, niin ei ihminen voi mitään sille, ettei tule kylläiseksi vaikka vetäisi pöntöllisen perunoita. Tämä näkyy jo lapsista siten, että terveestä lapsesta tulee vilkas saatuaan keksin, sairas pyytää toista keksiä eikä tule koskaan kylläiseksi. Ilman Prader-Williä siis.
Eikö gluteenittomassa ruokavaliossa ole kuituja? Esimerkiksi kvinoa tai vaikka tattari sisältää kuituja ja paljon paremman aminohappokoostumuksen kuin EFSA:n kumoamien terveysväitteiden mukainen ruisleipä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
No mikä sitten auttaa?
Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.
Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?
Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?
Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?
Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)
Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa) on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo.
Kävin ravitsemusterapeutilla työterveyslääkärin lähetteellä. Tutki ruokapäiväkirjaani ja totesi sitten, ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa kuin yletön määrä makeisia ja pullaa. Käski lopettaa niiden syönnin.
Luuletko tosissaan, etten tiennyt jo ennestään makeisten ja pullan olevan epäterveellisiä? Ravitsemusterapeutilla ei ollut antaa mitään ohjeita tunne- ja stressisyömisen hoitoon (no ei tietenkään) ja hän itsekin valitteli, ettei oikein mitään muuta apua ole tässä kaupungissa tarjolla syömisongelmien hoitoon.
Siinäkö on sinun ravintotietous? Että karkit ovat epäterveellisiä?
Luitko edes viestini kokonaan??? Ravitsemusterapeutti totesi ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa. Syön mm. runsaasti rasvaista kalaa, kanaa ja kasviksia. Perusruokavaliossani ei ravitsemusterapeutin mielestä ollut mitään korjattavaa. Vain makeisten ja pullan syönnissä.
En minä väitä olevani mikään ravintotieteilijä, mutta ainakaan ravitsemusterapeutin mukaan en TIETOA kaipaa vaan psykologia.
Siis sulla ei ITSELLÄ ole minkäänlaista tietoa. Ei tiedon saamiseen ja hankkimiseen tarvitse olla mikään ravintotieteilijä.
Oletko jotenkin hidas? Tottakai minulla on tietoa kun kerran olen osannut ilman kenenkään neuvoa syödä niin , ettei ravitsemusterapeutti löytänyt syömisistäni mitään moitittavaa makeisia ja pullia lukuunottamatta. Mitä ihmettä oikein jankkaat?
Kukahan se hidas on :) Syömisesi on ok, kun kerran terapeutti niin sanoo. Itse et ymmärrä ravinnosta kuitenkaan. Joo, mä lopetan jankkaamisen, ethän sä kuitenkaan ymmärtänyt asiaa.
Kyllä se hidas olet todellakin sinä, jos et mitenkään kykene ymmärtämään, että ylipainoisellakin voi olla tietoa ravinnosta ja silti syö väärin, vaikka tietää, ettei pitäisi. Mutta jos se nyt sinua lohduttaa, niin sovitaan ihmeessä että esim. kala on todella epäterveellistä. Epäterveellistähän sen täytyy olla, koska minä läski olen sitä terveelliseksi luullut, enkä ravinnosta mitään tiedä. Sovitaan samalla, että vihannekset ja marjat on epäterveellisiä. Hyi hyi. Älä vaan syö, kun ne läskille maistuu.
Sä olet oikeastaan aika hauska :) Ravinnosta et mitään tiedä, mutta väittelynhalua riittää. Voisin mä sun kanssa jatkaakin :)
Älä väittele, vaan perustele. Miksi en mielestäsi tiedä mitään ravinnosta? Onko joku sanomani väärin? Oletko siis eri mieltä kanssani esim kalan, vihannesten ja marjojen terveellisyydestä tai makeisten epäterveellisyydestä? Oletatko, etten tiedä esim maksoira - hiilareiden, rasvojen ja proteiinin jakaumasta vaikka emme ole niistä edes keskustelleet? Vai perustatko väitteesi tietämättömyydestäni siihen, että mielestäsi ravitsemusterapeutit eivät tiedä ravinnosta, joten jos ravitsemusterapeutti on pitänyt ruokavaliotani hyvänä, sen täytyy olla huono.
En ole missään vaiheessa väittänyt tietäväni kaikkea ravinnosta. Kukaan ei tiedä kaikkea ja ristiriitaista informaatiota on tarjolla paljon.
Nyt siis perusteluja kehiin.
Makroista - typo p*rskeles :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaakakapinat, kehopositiivisuudet, lihava ja onnellinen... voi kiesus mitä itsepetosta!!
Kaikki nuo on vaan mukavuudenhaluisten lihavien välineitä normalisoidakseen omaa sairaalloista lihavuutta jonkinlaiseksi yhteiskunnan normitilaksi.
Sairaalloinen lihavuus on jo itsessään sairaus. Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen henkiseen epätasapainoon liittyvä ongelma joka sitten eskaloituu fyysiseen sairauteen, jonka me näemme sairaalloisena lihavuutena. Se ei ole normaalia. Eikä siitä saa sellaista tehdä.
Mutta hys hys, ei saa ehdottaa lihavalla että ehkä lihavuudelle kannattaisi yrittää tehdä jotakin. Eikä saa sanoa alkoholistille, että ehkä alkoholismille kannattaisi tehdä jotakin. Tai ei saa sanoa tupakoijalle, että ehkä tupakoimisella kannattaisi tehdä jotakin. Kun voi katsos herkkä henkilö loukkaantua. Antaa jatkaa vaan samalla linjalla ja ollaan hipihiljaa!
Maksetaan me vaan kiltisti verojen muodossa kansanterveyden kallis lasku, kun näitä elintasosairaita hyysätään erikoislääkäriltä toiselle hoidattamassa uniapneaa, nivelvaivoja ja keinonivelleikkauksia, ihottumia, sydän ja verisuonitauteja, mentaaliongelmia, syöpiä...
Lisään listaan divertikkelit, 2-tyypin diabetes, maksakirroosi.
Mutta usko pois, niin kaikki muuttuu kohta. ”Sairaanhoito” poistuu, lääkkeet muuttuvat vielä kalliimmiksi ja pakottaa muutokseen. Ai miksi? No, kannattaa katsoa viime vuoden tulo- ja kulueriä.
Maksakirroosi = fruktoosin ylikulutusta. Fruktoosin metabolia on sama kun alkoholin.
2-tyypin diabetes: juuri eilen tuli ulos tämä tutkimus jossa ei löydetty yhteyttä lihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen välillä (näitä on useita), mutta sen sijaan insuliiniresistenssin ja haimasyövän välillä https://research-information.bristol.ac.uk/en/publications/the-role-of-… jolloin tulee se fruktoosi taas esille.
Divertikkeleiden syitä ei tiedetä, mutta eiköhän kuiduttomuus siihen ole johtanut. Teollisuus poisti kuidut ruoasta, koska kuitu ei kestä pakastamista. Syyllinen on siinäkin teollisuus, kuten sokerin suhteen, sekä viranomaiset, jotka antavat ihmisten syödä heitä sairastuttavaa ruokaa.
Uskomatonta itsepetosta. Divertikkeleistä: ylipaino altistaa myös. Kuituja saa kasviksista, kaurapuurosta ja ruisleivästä. Halutessasi voit lisätä kuituja leseiden muodossa.
Aivan sama, jos tulee yksittäinen pieni tutkimus 2-tyypin diabeteksesta. Meta-analyysien mukaan ylipaino altistaa.
Maksakirroosin tapauksessa ylipaino vaikuttaa merkittävästi. Yksi ruoka-aine ei ole syyllinen, ellei se ole selkeästi ylivoimaisessa asenassa. Suomessa ei suositella edes lisättyä sokeria kuin max 10 %. Eikä tarvitsisi edes sitä.
Suositusruuassahan on painopiste nimenomaan hiilareilla. Niistä pitäisi saada noin puolet energiantarpeesta.
Mutta saadaan selvästi alle puolet. Miksi siis väestö lihoo? Porukanhan pitäisi olla laihaa, jos se on noin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaakakapinat, kehopositiivisuudet, lihava ja onnellinen... voi kiesus mitä itsepetosta!!
Kaikki nuo on vaan mukavuudenhaluisten lihavien välineitä normalisoidakseen omaa sairaalloista lihavuutta jonkinlaiseksi yhteiskunnan normitilaksi.
Sairaalloinen lihavuus on jo itsessään sairaus. Sen takana on todennäköisesti jonkinlainen henkiseen epätasapainoon liittyvä ongelma joka sitten eskaloituu fyysiseen sairauteen, jonka me näemme sairaalloisena lihavuutena. Se ei ole normaalia. Eikä siitä saa sellaista tehdä.
Mutta hys hys, ei saa ehdottaa lihavalla että ehkä lihavuudelle kannattaisi yrittää tehdä jotakin. Eikä saa sanoa alkoholistille, että ehkä alkoholismille kannattaisi tehdä jotakin. Tai ei saa sanoa tupakoijalle, että ehkä tupakoimisella kannattaisi tehdä jotakin. Kun voi katsos herkkä henkilö loukkaantua. Antaa jatkaa vaan samalla linjalla ja ollaan hipihiljaa!
Maksetaan me vaan kiltisti verojen muodossa kansanterveyden kallis lasku, kun näitä elintasosairaita hyysätään erikoislääkäriltä toiselle hoidattamassa uniapneaa, nivelvaivoja ja keinonivelleikkauksia, ihottumia, sydän ja verisuonitauteja, mentaaliongelmia, syöpiä...
Lisään listaan divertikkelit, 2-tyypin diabetes, maksakirroosi.
Mutta usko pois, niin kaikki muuttuu kohta. ”Sairaanhoito” poistuu, lääkkeet muuttuvat vielä kalliimmiksi ja pakottaa muutokseen. Ai miksi? No, kannattaa katsoa viime vuoden tulo- ja kulueriä.
Maksakirroosi = fruktoosin ylikulutusta. Fruktoosin metabolia on sama kun alkoholin.
2-tyypin diabetes: juuri eilen tuli ulos tämä tutkimus jossa ei löydetty yhteyttä lihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen välillä (näitä on useita), mutta sen sijaan insuliiniresistenssin ja haimasyövän välillä https://research-information.bristol.ac.uk/en/publications/the-role-of-… jolloin tulee se fruktoosi taas esille.
Divertikkeleiden syitä ei tiedetä, mutta eiköhän kuiduttomuus siihen ole johtanut. Teollisuus poisti kuidut ruoasta, koska kuitu ei kestä pakastamista. Syyllinen on siinäkin teollisuus, kuten sokerin suhteen, sekä viranomaiset, jotka antavat ihmisten syödä heitä sairastuttavaa ruokaa.
Uskomatonta itsepetosta. Divertikkeleistä: ylipaino altistaa myös. Kuituja saa kasviksista, kaurapuurosta ja ruisleivästä. Halutessasi voit lisätä kuituja leseiden muodossa.
Aivan sama, jos tulee yksittäinen pieni tutkimus 2-tyypin diabeteksesta. Meta-analyysien mukaan ylipaino altistaa.
Maksakirroosin tapauksessa ylipaino vaikuttaa merkittävästi. Yksi ruoka-aine ei ole syyllinen, ellei se ole selkeästi ylivoimaisessa asenassa. Suomessa ei suositella edes lisättyä sokeria kuin max 10 %. Eikä tarvitsisi edes sitä.
Höpö höpö. Metatutkimuksiakin on. Diabetes 2 on 75% perinnöllistä. Lähde siitä. Ylipainoisia on esimerkiksi amerikassa maailman eniten, mutta diabeetikkoja vain 4% kun taas esim. Kiinassa on ylipainoisia paljon vähemmän ja diabetestä 11%.
Divertikkelitkin ovat pääosin perimän kautta tulevia, vaikka todellista syytä ei tiedetä. Fermentoituvien kuitujen osuus voi olla jopa haitallista. Lihavuus ei siihen liity millään tavalla, mutta voihan olla, että tässäkin on tutkijan harha, eli lihavilla voi olla enemmän suolistovaivoja kiitos huonon ruoan ja sivulöydöksenä löytyy divertikkeleitä. Tässä jos haluttaisiin löytää joku totuus, pitäisi gastroenterologien tutkia satunnaistetusti muutama tuhat lihavaa ja normaalipainosita ja vertailla minkä verran heiltä löytyy divertikkeleitä. Voi olla vaikea saada tutkittavia tällaiseen tutkimukseen.
Joopa joo. Lapsettomuuskin on perinnöllistä. Toisin sanoen, ylipaino altistaa 2 tyypin diabetekselle ja odottavan äidin ylipaino altistaa raskausajan diabetekselle ja lapsen riski 2 tyypin diabetekseen kasvaa. Eli ei pääse yli eikä ympäri siitä etteikö ylipaino altistaisi.
Ja Kiinan diabetesluvut ovat kasvussa samoin kuin ylipaino-ongelmat. Ruoan saatavuus on helppoa ja elintaso nousee. Ihminen tykkää syödä-vaikka yrität senkin vierittää ulkopuolisen vaikuttimen syyksi.
Ja suolistovaivat ovatkin olleet muodissa. Nyt vaikuttaa siltä, että ne jotka saavat todella vähän kuituja ovat suurimmassa riskissä saada suolistovaivoja. Että siitä vaan noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota 🤦♀️
Mikä sitten on muna ja mikä kana. On myös (ihan tutkijapiireissä) sellainenkin teoria, että ihmisellä on sokeriaineenvaihdunnassa häikkää (usein perinnöllistä). Ajan myötä tästä kehittyy insuliiniresistanssi, mikä taas saa painon ennestään nousemaan. Kun ylipainoa on tarpeeksi puhkeaa 2-tyypin diabetes. Mutta ei ylipaino ole syy vaan seuraus jo pohjalla olevasta ongelmasta. Toki laihtduttaminen auttaa, mutta insuliiniresistentin ihmisen paino ei putoa kovin helposti. Ei tämä toki poista ihmisen omaa vastuuta tilanteesta, mutta helpottaa ehkä ymmärtämään miksi on ylipainoinen ja ehkäpä jopa etsimään ne omat keinot laihtua.
Ps. Olen nyt jonkin aikaa syönyt VHH:n mukaan ja omat suolistovaivani ovat vähentyneet ihan merkittävästi. (Aikaisemmin maha oli jatkuvasti kuin jalkapallo ja ilmavaivoja oli välillä ihan mahdottomasti. Ei ole enää :).
Eläköön feminismi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa yllättävää, että ainoa painonhallinnassa pitkällä aikavälillä onnistunut oli se nuori mies joka kertoi ongelman ja ratkaisun löytyneen itsestään. Vaakakapinalliset voivat marmattaa vaikka loppu elämänsä, mutta lihavina pysyvät, jos asenne ei muutu.
Aivan.
Nuori mies oli lopettanut selittelyt ja muiden syyttelyn, ja ottanut vastuun elämästään ja terveydestään. Totesi vielä lopussa, että hyvää ne lihavuudesta mainitsevat vaan yrittävät ja tarkoittavat.Ne lihavat nuoret naiset vaan syytteli muita ja muisteli kokemiaan vääryyksiä. Niin kauan kun lässytys ja selittely jatkuu, ei tilanne muutu.
Juuri näin.
Ongelma on se, että tyttömme ja naisemme on opetettu uhriutumaan olemaan ottamatta vastuuta itsestään. Kaikki henkilökohtaiset ongelmat kääntyvät automaattisesti yhteiskunnan syyksi.
On se hyvä, että koko kansallinen ylipaino-ongelma saadaan näin sysättyä naisten ongelmaksi, vaikka ylipainoisuus on yleisempää miesten keskuudessa.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/…
Vierailija kirjoitti:
Monet kehonrakentajat käyttävät amfetamiinia rasvanpolttoon, samat kehonrakentajat sitten neuvovat ylipainoisia laihdutus- ja terveysasioissa. Huomaatteko tässä mitään ristiriitaa?
Nämä ovet kaksi täysin eri asiaa. Ero on tämä:
- Tämä ketju käsittelee obesiteetista normaaliin terveeseen kehonkoostumukseen päätymistä. Miehellä siis tavoitteena 22 - 15 rasvaprosentti.
- Kun kehonrakentajat dieettaavat kisakuntoon, niin he lähtevät terveestä kehonkoostumuksesta ja päätyvät sille rajalle, jonka alle ei voi hengissä päästä 4%-5%.
Jälkimmäisessä toimivat tyystin erilaiset lainalaisuudet.
Esimerkiksi anaboliset steroidit, kasvuhormoni, t3 tai vaikkapa järjellisinä määrinä piristeet (efedriini/klenbuteroli) ovat todella merkittävä apu tuohon kuntoon pääsemisessä. Doping-testattujen sarjojen kehonrakentajille kisakuntoon pääseminen on aivan eritason homma. Mutta tietysti rutiinilla onnistuu kyllä silti.
Ikävä kyllä yksikään edellämainituista doupeista ei auta morbidiin obesiteettiin. Tutkittu ja kokeiltu on. Kasvuhormonia lukuunottamatta ovat johonkin maailman lihavuuslääkkeinä olleetkin.
Kun ottaa huomioon, miten hengenvaarallista lihavuus on, niin olisivat kyllä käytössä, jos auttaisivat.
Eivät vaan auta koska kyse on henkisestä puolesta.
Ainoa lihavuuslääke, joka tällä hetkellä on myynnissä ja josta on mitään mitattavaa hyötyä obesiteettiin on Orlistat. Sen teho perustuu siihen, että rasvaisen mätön syömisestä seuraa räjähtävä ripuli.
Minusta päihdetutkimus tarjoaa ehkä parhaat avaimet lihavuuden hoitoon. Oikea lähestymistapa on käsitellä lihavuutta yhdensortin päihderiippuvuutena. Vastaava psykologia sieltä löytyy taustalta.
Tätä näkemystä vasten minusta vaakakapina näyttäytyy irvokkaana.
Lihavuus on todella monisyinen juttu. Normaalipainoisen tai hoikan on hyvin helppoa huudella ylipainoisille, että pitää olla itsekuria ja ottaa itseään niskasta kiinni.
Lihavuuteen on psyykkisiä syitä, ja ne ovat ihan oikeita syitä eivätkä mitään tekosyitä. Kaikki eivät liho, koska me kaikki olemme erilaisia psyykeltämme ja fysiikaltamme ja reagoimme eri tavalla asioihin. Joku pysyy normaalipainoisena, vaikka olisi miten vaikeaa ja raskasta, joku taas turvautuu murheissaan ruokaan pienenkin vastoinkäymisen kohdatessa. Psyykkinen terveys ja tasapaino, itsensä hyväksyminen ja rakastaminen, ahdistuksen, häpeän ja pelon poistaminen ovat hyvin tärkeitä asioita lihavuuden hoidossa.
Turvaton lapsuus ja lapsena opittu väärä suhde ruokaan altistaa lihavuudelle. Jos ruoka on lapsena ollut palkkio, lohtu ja turvallisuuden tuoja turvattomissa, epävakaissa olossa, on suuri vaara, että henkilö myös aikuisena etsii lohtua ruoasta. Jos vanhemmista ei ole ollut vanhemmiksi, ruoka on korvannut turvan ja lohdun, joka olisi pitänyt saada vanhemmilta. Kun pelko ja ahdistus ovat olleet tuttuja jo lapsesta asti, voi ruoka ja liikaa syöminen olla se ainoa tapa selvitä raskaasta elämästä.
Vaikka lapsuus olisikin ollut turvallinen ja riittävän hyvä, voi lihavuuden taustalla voi olla koulukiusaamista, masennusta, ahdistushäiriöitä, raskaita vastoinkäymisiä elämässä ym. ym.
Läskiksi haukkuminen, tuomitseminen ja ns. "suoraan" puhuminen eivät todellakaan auta ihmistä, jonka lihavuuden taustalla on psyykkisiä syitä. Ei pitäisi tuomita toista, jollei ole toisen kengissä kulkenut.
Lihavuuden psyykkisiin syihin on todella vaikea saada apua, ellet satu itse olemaan varakas. Meillä pitäisi olla matalan kynnyksen neuvonta- ja painonpudotuksen tukipalveluita ylipainoisille, terapiapalveluita ja vertaistukiryhmiä, enemmän pelkästään lihaville tarkoitettuja liikuntaryhmiä myös illalla. Yleensä se ainoa xl-kokoisten liikuntaryhmä on päivällä tai iltapäivällä, jolloin tavallinen työssäkäyvä ei sinne pääse.
Jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Jotenkin tuntuu, että somen myötä haukkumisesta, nälvimisestä ja solvaamisesta on tullut hyväksyttyä, oma heikko itsetunto saa vahvistusta, kun haukkuu läskejä, työttömiä, maahanmuuttajia tai milloin ketäkin, joka poikkeaa omista standardeista.
Hienotunteisuus, empaattisuus ja toisen huomioon ottaminen pitäisi palauttaa kunniaan ihmisten välisessä kanssakäymisessä, silloin moni asia olisi maailmassa paremmin. Ja lopuksi, lihava on lihava ja laiha on laiha, mutta kaikki ansaitsevat asiallisen kohtelun.