Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Arkisto
A-Teeman läski-ilta!
Kommentit (718)
Vierailija kirjoitti:
Lihaville voisi tehdä ennen lääkärinkäyntiä kyselyn, että millä tavoin paino-asiaa saa käsitellä.
Voiko puhua suoraan vai pitääkö puhella ensin muusta.
Et oo tosissas?!
Lääkäreillä on kädet täynnä töitä niiden potilaiden paino- ja muidenkin elintaso-ongelmien kanssa. Ei henkilökunta jouda mitään erillisiä lomakkeita laatimaan tai lukemaan. Eikä muutenkaan ole mitään järkeä että joidenkin herkkähipiäisyys sanelee toiminnan suuntaviivat. Ylipainoiset voisivat joko
a) mennä salille tai lenkkipolulle, sekä vähentää syömistään jotta laihtuisivat
b) olla tyytyväisiä itseensä sellaisena kuin ovat
sen sijaan että
c) vaativat jatkuvasti ympäristöä muuttumaan heidän ehdoillaan, ikään kuin ylipainoinen vartalo olisi ihmisen normaaliolotila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
Jep! Ja se ns. virallinen lautasmalli vaan ei sovellu kaikille. Itse painaisin varmasti 50 kiloa enemmän kuin nyt, jos yrittäisin virallisten suositusten mukaan syödä. Mielestäni ihmiset tarvitsisivat enemmän rohkaisua kuunnella omaa kroppaa, eikä jotain leipätiedotuksen sponsoroimia syömällä ruisleipää laihdut -lappusia.
Ja tietysti vain sipaisu kasvislevitettä leivän päälle..
Just näin. Itse olen muutamia kertoja laihduttanut nälkäkuurilla. Pienet muutokset auttavat parhaiten. Ja houkutusten vähentäminen esim ei kannata ostaa kiloa pähkinöitä jos sen sitten syö viikossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Tuon puutun: jokaisella on oikeus olla ja elää rauhassa ilman henkilökohtaisia hyökkäyksiä omaa olemustaan vastaan. Tämän pitäisi itse asiassa olla itsestäänselvyys ja täysin riippumatonta siitä, millaiset kyvyt on omaa tilannettaan korjata.
Päteekö tämä myös niihin yli 200kg painaviin jotka eivät enää pääse sängystään ylös ja sairaalareissuja varten tarvitaan nosturi ja erikoisvahvisteiset paarit? Onko muiden ihmisten velvollisuus kyseenalaistamatta ruokkia, pestä ja lääkitä tuo ihminen?
Missä menee se raja milloin tulee ottaa itsestään ja hyvinvoinnistaan jotain vastuuta?
Entäs juoppo, joka tulee ties monettako kertaa saman vuoden aikana paikattavaksi, kun on tullut taas vähän tapeltua/kompuroitua? Pitääkö häntä hoitaa? Entäs kaahaava motoristi, jolla itseaiheutetun pienen virheliikkeen takia ole kovinkaan monta ehjää luuta kropassa, mutta henki vielä jotenkin pihisee. Onko hän oikeutettu hoitoon? Vai pelkästään siinä tapauksessa, että painoindeksi on kohdallaan?
Tätä voisi jatkaa loputtomiin. Onko lihavat ainoa ryhmä, joiden hoitoa on suotavaa ja sallittavaa kyseenalaistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja puoli kiloa voita.
Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.
No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?
Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti.
Meinaatko ettei ruokavalinnoilla ole mitään väliä?
Aktiivisuudella suoraa on pieni merkitys painonhallinnassa, mutta välillisesti suuri. Ruudun edessä istuessa kun on paljon helpompi mättää koko ajan jotain suuhunsa kuin jotain puuhastellessa. -eri
Jos kaapii vaikka puutarhaa, harva syö voileipiä samalla. Ruudun äärellä on helppo syödä plus että se vähäinenkin energiankulutus jää pois.
Jep. Ei sen aktiivisuuden tarvitse olla mikään 10km hikilenkki. Jos ongelmana on napostelu (ei kaikilla lihavilla ole), niin silloin auttaa ihan mikä tahansa aktiviteetti, joka pitää kädet touhuamassa jotain muuta, kuin ruuan siirtämistä suuhun. Tietenkään jos tekee päätetyötä, niin työpäivän aikana se ohje ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Mitä sitten? Jotkut pysyy hoikkana ilman liikuntaakin, vaikka herkuttelevat.
Muistan nähneeni tätä asiaa sivuavan brittiläisen ohjelman, jossa seurattiin kahden ihmisen syömisrutiineja. Toinen oli lihava, joka mielestänsä kontrolloi syömisiään ja lihoi, toinen hoikka, joka ns. "pystyi syömään mitä tahansa, ja silti pysyi hoikkana".
Noh, totuus oli se että lihava söi huomattavasti enemmän kuin tämä hoikka, joka omasta mielestään söi vaikka mitä, mutta tosiasiassa söi hyvinkin kohtuudella.
Opetus oli, että ihmisillä on usein hyvinkin vääristyneet käsitykset siitä kuinka vähän/paljon he syövät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Kivat sulle. Mä olen ihan samalla tavalla (tosin en herkuttele todellakaan joka viikonloppu ja pyöräilen neljä tuntia viikossa + kaksi puolen tunnin juoksulenkkiä) saanut itseni kymmenen kiloa ylipainoiseksi. Jos nyt pikkuhiljaa jo hyväksyttäisiin se että me ihmiset ollaan erilaisia. Ei kaikki lihoa, koska mättää hulluna ruokaa. On täysin mahdollista kerätä painoa ihan ok elämäntavoilla. Se tässä nyt vaan on ongelma, että miten ihmeessä tämän painon saa pois? Mitään 1200 kcal dieettia ei voi ottaa, koska lähtee taju (kokeiltu on...).
Ensimmäinen askel laihtumiseen on MYÖNTÄÄ että syö yli kulutuksensa kerran lihoo. Miten ikinä voi muuttaa mitään jos ajattelee niinkuin tämä kirjoittaja "minä liikun ja syön terveellisesti mutta vain lihon, minun ei tarvitse enkä aio muuttaa mitään, miksi en laihdu??"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään apua antaa lihavalle, sanoo asiantuntija. MITÄ apua?
Ravintoneuvontaa? Liikuntaneuvontaa? Keskusteluapua psykologiseen puoleen, jos ongelmia on sillä saralla? Syömishäiriöön apua?
DNP:tä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Mitä sitten? Jotkut pysyy hoikkana ilman liikuntaakin, vaikka herkuttelevat.
Muistan nähneeni tätä asiaa sivuavan brittiläisen ohjelman, jossa seurattiin kahden ihmisen syömisrutiineja. Toinen oli lihava, joka mielestänsä kontrolloi syömisiään ja lihoi, toinen hoikka, joka ns. "pystyi syömään mitä tahansa, ja silti pysyi hoikkana".
Noh, totuus oli se että lihava söi huomattavasti enemmän kuin tämä hoikka, joka omasta mielestään söi vaikka mitä, mutta tosiasiassa söi hyvinkin kohtuudella.
Opetus oli, että ihmisillä on usein hyvinkin vääristyneet käsitykset siitä kuinka vähän/paljon he syövät.
Jep, olet mitä syöt oli varmaan tuo ohjelma? Nuo laihat tosiaan sanoivat mättävänsä vaikka mitä, totuus: lounaaksi suklaapatukka ja loppupäivä kahvia, illalla ranskalaisia. Ei tietenkään terveellistä, mutta kalorit olivat tosi vähäiset. Että se siitä mättämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään apua antaa lihavalle, sanoo asiantuntija. MITÄ apua?
Ravintoneuvontaa? Liikuntaneuvontaa? Keskusteluapua psykologiseen puoleen, jos ongelmia on sillä saralla? Syömishäiriöön apua?
Syömishäiriöön apua - ymmärrän osittain. Mistä erottaa ahmimisen lihavan normaalista syömisestä? Liikuntaneuvontaa saa kuntosaleilta, ravintoneuvontaa on mm. viranomaissivut pullollaan. Perusjutut opetetaan jo koulussa, esim. vitamiinit, proteiinit, rasvat, hiilarit ja niiden tehtävä elimistössä, energiantarpeen laskeminen, kaloriesimerkit jne. ovat kaikki yläasteen terveystiedon ja kotitaloustuntien kirjoissa. Joka ruokalassa on esillä lautasmalli. Pääkaupunkiseudulla työtön ystäväni on käynyt useampaankin otteeseen ravitsemusterapeutilla neuvonnassa - ilmaiseksi. Joka kerta vaan todennut, ettei ole varaa terveellisyyteen ja mennyt ostamaan tupakkaa ja makaronia.
Ei se lihavakaan välttämättä sitä eroa tiedä, siksi on hyvä että asiantuntija kartoittaa ongelmaa ja täten saadaan kohdistettua oikeanlainen hoito.
Ai lihava ei tajua syövänsä liikaa kun syö niin, että paino on noussut liikaa? Mitä jos et puhuisi lihavien puolesta, me ei olla mitään aivovammasia. Kyllä kuka tahansa terve aikuinen ihminen tietää mikä on kohtuullinen annos mitäkin syötävää.
Mikähän kumma siinä sitten on? Vipeltääkö maailmalla näkymättömiä pikku tonttuja, jotka tunkevat väkisin mässyä vaakakapinallisten kurkusta alas?
Vai voisiko kyse olla sittenkin itsekurin puutteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunnalla ei kukaan laihdu. Tämän mantran hokeminen saisi loppua.
Sen sijaan vuodepotilaanakin on mahdollisuus laihtua. Ja monet ovat laihtuneetkin.
Kaikki kulminoituu ruokahaluun. Hyvä ruokahalu on tietenkin terve ominaisuus, kuten kaikkien sairaiden omaiset tietävät. Joillakuilla on pohjaton ruokahalu, jotkut unohtavat syömisen kokonaan. Minun itseni on ollut helppo pysyä laihana, kun en useinkaan muista syödä. Suklaalevyt eivät huuda minulle, sipsit eivät houkuta. Lounaalla voin sysätä ainoankin perunan syrjään ja maistella vähän porkkanaraastetta. Ylipäänsä, jos kehitettäisiin jokin ruokaa korvaava yksi pilleri, nielaisisin sen aamulla veden kanssa ja olisin hyvin tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
No mikä sitten auttaa?
Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.
Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?
Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?
Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?
Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)
Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa) on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo.
Totta, kyllä he lautasmallin tietävät ja viralliset suositukset. Mutta eivät tiedä, mikä on sitä terveellistä ravintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
Jep! Ja se ns. virallinen lautasmalli vaan ei sovellu kaikille. Itse painaisin varmasti 50 kiloa enemmän kuin nyt, jos yrittäisin virallisten suositusten mukaan syödä. Mielestäni ihmiset tarvitsisivat enemmän rohkaisua kuunnella omaa kroppaa, eikä jotain leipätiedotuksen sponsoroimia syömällä ruisleipää laihdut -lappusia.
Ja tietysti vain sipaisu kasvislevitettä leivän päälle..
Just näin. Itse olen muutamia kertoja laihduttanut nälkäkuurilla. Pienet muutokset auttavat parhaiten. Ja houkutusten vähentäminen esim ei kannata ostaa kiloa pähkinöitä jos sen sitten syö viikossa...
Minä myös laihtunut nälkäkuureilla, esim. nutraamalla varmaan yli 100 kiloa yhteensä elämäni aikana. Ihan joka kerta olen lihonut takaisin. Miksi? Koska minulla on hyvin epäterve suhtautuminen ruokaan. Se on lohtuni ja iloni. Ystävä, joka ei petä koskaan. Ystävä, joka ei hylkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko sanaakaan kun joku lihava selittää olevansa juuri tyytyväinen itseensä ja oloonsa. Sama kun joku syöpäpotilas selittäisi ettei edes halua parantua, näin on hyvä! Mielenterveysongelmia jos näin on.
Minä kyllä voin uskoakin. Joillakin ihmisillä on muitakin ns. murheita ja asioita elämässä tai on ollut. Sellainen voi antaa perspektiiviä.
Niin että jos joku asia on huonosti niin parempi pistää kaikki p*skaksi? Enemmin niin että jos johonkin pahaan elämässä ei voi vaikuttaa niin tekee parhaansa niiden asioiden kanssa joihin voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Mitä sitten? Jotkut pysyy hoikkana ilman liikuntaakin, vaikka herkuttelevat.
Muistan nähneeni tätä asiaa sivuavan brittiläisen ohjelman, jossa seurattiin kahden ihmisen syömisrutiineja. Toinen oli lihava, joka mielestänsä kontrolloi syömisiään ja lihoi, toinen hoikka, joka ns. "pystyi syömään mitä tahansa, ja silti pysyi hoikkana".
Noh, totuus oli se että lihava söi huomattavasti enemmän kuin tämä hoikka, joka omasta mielestään söi vaikka mitä, mutta tosiasiassa söi hyvinkin kohtuudella.
Opetus oli, että ihmisillä on usein hyvinkin vääristyneet käsitykset siitä kuinka vähän/paljon he syövät.
Jep, olet mitä syöt oli varmaan tuo ohjelma? Nuo laihat tosiaan sanoivat mättävänsä vaikka mitä, totuus: lounaaksi suklaapatukka ja loppupäivä kahvia, illalla ranskalaisia. Ei tietenkään terveellistä, mutta kalorit olivat tosi vähäiset. Että se siitä mättämisestä.
Tuo on kyllä hyvä ohjelma siinä mielessä, kun niiden silmät aukeavat, mitä ruokamääriä oikeasti toinen syö.
Miukumaukuvalivali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihaville voisi tehdä ennen lääkärinkäyntiä kyselyn, että millä tavoin paino-asiaa saa käsitellä.
Voiko puhua suoraan vai pitääkö puhella ensin muusta.Et oo tosissas?!
Lääkäreillä on kädet täynnä töitä niiden potilaiden paino- ja muidenkin elintaso-ongelmien kanssa. Ei henkilökunta jouda mitään erillisiä lomakkeita laatimaan tai lukemaan. Eikä muutenkaan ole mitään järkeä että joidenkin herkkähipiäisyys sanelee toiminnan suuntaviivat. Ylipainoiset voisivat joko
a) mennä salille tai lenkkipolulle, sekä vähentää syömistään jotta laihtuisivat
b) olla tyytyväisiä itseensä sellaisena kuin ovat
sen sijaan että
c) vaativat jatkuvasti ympäristöä muuttumaan heidän ehdoillaan, ikään kuin ylipainoinen vartalo olisi ihmisen normaaliolotila.
Katsoitko eilistä keskustelua? Edellinen kommentti liittyy luultavasti siihen. Eli osa lihavista haluaisi, että asiasta puhutaan suoraan ja toiset sitten taas ei. Esimerkiksi painoakaan ei saisi kysyä, koska se loukkaa. Ja jos lihavaa syyllistää vähänkin väärällä tavalla, sitten ei ainakaan laihdu.
Nämä pointit siis eilisestä keskustelusta.
Tuosta vaakakapinasta tuli mieleen, miettikää kun olisi sauhukapina. "ole ylpeästi tupakoiva! Sinä olet kaunis kessu huulessa!" ja kuva syöpäpotilaista röökillä sairaalan pihalla jne harmaista ihmisistä kessuttelemassa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
No mikä sitten auttaa?
Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.
Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?
Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?
Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?
Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)
Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa) on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo.
Kävin ravitsemusterapeutilla työterveyslääkärin lähetteellä. Tutki ruokapäiväkirjaani ja totesi sitten, ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa kuin yletön määrä makeisia ja pullaa. Käski lopettaa niiden syönnin.
Luuletko tosissaan, etten tiennyt jo ennestään makeisten ja pullan olevan epäterveellisiä? Ravitsemusterapeutilla ei ollut antaa mitään ohjeita tunne- ja stressisyömisen hoitoon (no ei tietenkään) ja hän itsekin valitteli, ettei oikein mitään muuta apua ole tässä kaupungissa tarjolla syömisongelmien hoitoon.
Monet kehonrakentajat käyttävät amfetamiinia rasvanpolttoon, samat kehonrakentajat sitten neuvovat ylipainoisia laihdutus- ja terveysasioissa. Huomaatteko tässä mitään ristiriitaa?
Läskeille oli ohjelman perusteella tärkeintä, että esimerkiksi lääkäri ei saa sanoa heitä lihaviksi, koska he voivat loukkaantua.
Sama kuin loukkaantuisi, kun lääkäri sanoo sulla olevan umpisuoli.
Lihavuus on useinmiten itseaiheutettua, vaikka läskit keksiikin kaikenlaisia tekosyitä lihavuudelleen.
En ymmärrä, miksi lääkäri ei saisi sanoa totuutta läskille, lihavuus kun on monen sairauden aloittaja.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Olen tehnyt istumatyötä, kuljen julkisilla. Olen pystynyt useamman kerran laihduttamaan mutta kaikki tulee korkojen kanssa aina takaisin. Niin ja syön perusruokaa, herkuttelen silloin tällöin ja käyn n. 14 kertaa viikossa kävelyllä. Nyt en enää laihduta vaan yritän muuttaa elämässäni muita asioita parempaan, muumuassa stressinsietoa, ruokarytmejä ja itsensä hyväksymistä. Olen laihtunut n. 13kg samalla.