A-Teeman läski-ilta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta vaakakapinasta tuli mieleen, miettikää kun olisi sauhukapina. "ole ylpeästi tupakoiva! Sinä olet kaunis kessu huulessa!" ja kuva syöpäpotilaista röökillä sairaalan pihalla jne harmaista ihmisistä kessuttelemassa..

Mitä jos perehtyisit siihen Vaakakapinaan, ennenkuin kirjoittelet. Ei siinä ole kyse mistään lihavuuden ihainnoinnista. Kyse on siitä, että lihavakin saa tuntea itsensä arvokkaaksi ihmiseksi ja pysyviin elämäntapamuutoksiin pyrkiminen on järkevämpää kuin laihdutuskuurit.

Lihavuuden ihannointia se nimenomaan on. "hyväksy itsesi sellaisena kuin olet!" eli lihavana :)

Ei ole. Ihminen voi hyväksyä itsensä ihmisenä vaikka olisikin epätäydellinen. Omaa vartaloaan voi samoin rakastaa vaikka se olisikin "vääränlainen". Kun itseään rakastaa, haluaa itselleen hyvä asioita. Kuten parempaa terveyttä ja enemmän jaksamista. Itseään ei tarvitse vihata ja ruoskia voidakseen tehdä elämäntapamuutoksia.

Siitä olen samaa mieltä, että läskeillä ei ole kaikki kunnossa korvien välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.

Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.

Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.

Sama satsi.

Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.

Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.

Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.

Kivat sulle. Mä olen ihan samalla tavalla (tosin en herkuttele todellakaan joka viikonloppu ja pyöräilen neljä tuntia viikossa + kaksi puolen tunnin juoksulenkkiä) saanut itseni kymmenen kiloa ylipainoiseksi. Jos nyt pikkuhiljaa jo hyväksyttäisiin se että me ihmiset ollaan erilaisia. Ei kaikki lihoa, koska mättää hulluna ruokaa. On täysin mahdollista kerätä painoa ihan ok elämäntavoilla. Se tässä nyt vaan on ongelma, että miten ihmeessä tämän painon saa pois? Mitään 1200 kcal dieettia ei voi ottaa, koska lähtee taju (kokeiltu on...).

Ensimmäinen askel laihtumiseen on MYÖNTÄÄ että syö yli kulutuksensa kerran lihoo. Miten ikinä voi muuttaa mitään jos ajattelee niinkuin tämä kirjoittaja "minä liikun ja syön terveellisesti mutta vain lihon, minun ei tarvitse enkä aio muuttaa mitään, miksi en laihdu??"

Ööö, minähän juuri kerroin, että painoa on yritetty hallita kaloreita laskemalla. Tottakai olen havainnut, että paino nousee (nousu tapahtunut muutaman vuoden aikana) ja yrittänyt lukuisia kertoja saada sitä alas.  "Pahimmillani" pääsin 1200 kcal:iin kunnes pyörryin työpaikalla ja lupasin pomolle syödä enemmän. Grammaakaan ei ole paino tosin laskenut. Viime aikoina olen hyvin aktiivisesti yrittänyt selvittää mikä mättää ja tullut siihen tulokseen, että mulla on sokeriaineenvaihdunnassa häikkää (35 % aikuisista muuten on eli melkoisen yleistä). Ikävä kyllä tämä tarkoittaa kaikenlaista ikävää tulevaisuudessa (2-tyypin diabetes, verenpaine ym.), joten todellakin jotain tarvitsisi tehdä. Monessa paikassa suositellaan sokerihäiriöisille VHH:ta, mutta vielä en ole rohkaistunut kokeilemaan. Kaikki viralliset tahot kun sen lyttäävät täysin. 

Niinhän ne lyttäävätkin. Mutta oletko sinä niin lammas, että et uskalla itse tehdä asialle jotain? 

Niin kuin sanoin. Todennäköisesti kokeilen. Tällä hetkellä on "tiedonkeruuvaihe" menossa :). 

Ok. Tietoa siihen tarvitaankin. Sen verran mainitsen, että kaikkein yleisin virhe tuossa ruokavaliossa tehdään, että syödään liikaa proteiinia. Liiallinen proteiini aiheuttaa vain ummetusta ja haittaa painonlaskua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta vaakakapinasta tuli mieleen, miettikää kun olisi sauhukapina. "ole ylpeästi tupakoiva! Sinä olet kaunis kessu huulessa!" ja kuva syöpäpotilaista röökillä sairaalan pihalla jne harmaista ihmisistä kessuttelemassa..

Mitä jos perehtyisit siihen Vaakakapinaan, ennenkuin kirjoittelet. Ei siinä ole kyse mistään lihavuuden ihainnoinnista. Kyse on siitä, että lihavakin saa tuntea itsensä arvokkaaksi ihmiseksi ja pysyviin elämäntapamuutoksiin pyrkiminen on järkevämpää kuin laihdutuskuurit.

Lihavuuden ihannointia se nimenomaan on. "hyväksy itsesi sellaisena kuin olet!" eli lihavana :)

Ei ole. Ihminen voi hyväksyä itsensä ihmisenä vaikka olisikin epätäydellinen. Omaa vartaloaan voi samoin rakastaa vaikka se olisikin "vääränlainen". Kun itseään rakastaa, haluaa itselleen hyvä asioita. Kuten parempaa terveyttä ja enemmän jaksamista. Itseään ei tarvitse vihata ja ruoskia voidakseen tehdä elämäntapamuutoksia.

Mutta jos itsensä hyväksyy sellaisena kuin on, ei ole tarvetta muuttaa itseään. Sinä olet hyvä lihavana, ei sinun tarvitse laihduttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)

Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa)  on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo. 

Kävin ravitsemusterapeutilla työterveyslääkärin lähetteellä. Tutki ruokapäiväkirjaani ja totesi sitten, ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa kuin yletön määrä makeisia ja pullaa. Käski lopettaa niiden syönnin. 

Luuletko tosissaan, etten tiennyt jo ennestään makeisten ja pullan olevan epäterveellisiä? Ravitsemusterapeutilla ei ollut antaa mitään ohjeita tunne- ja stressisyömisen hoitoon (no ei tietenkään) ja hän itsekin valitteli, ettei oikein mitään muuta apua ole tässä kaupungissa tarjolla syömisongelmien hoitoon. 

Siinäkö on sinun ravintotietous?  Että karkit ovat epäterveellisiä?

Luitko edes viestini kokonaan??? Ravitsemusterapeutti totesi ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa. Syön mm. runsaasti rasvaista kalaa, kanaa ja kasviksia. Perusruokavaliossani ei ravitsemusterapeutin mielestä ollut mitään korjattavaa. Vain makeisten ja pullan syönnissä.

En minä väitä olevani mikään ravintotieteilijä, mutta ainakaan ravitsemusterapeutin mukaan en TIETOA kaipaa vaan psykologia.

Siis sulla ei ITSELLÄ ole minkäänlaista tietoa. Ei tiedon saamiseen ja hankkimiseen tarvitse olla mikään ravintotieteilijä.

Oletko jotenkin hidas? Tottakai minulla on tietoa kun kerran olen osannut ilman kenenkään neuvoa syödä niin , ettei ravitsemusterapeutti löytänyt syömisistäni mitään moitittavaa makeisia ja pullia lukuunottamatta. Mitä ihmettä oikein jankkaat?

Vain tässä maassa pääsee läskiprofessoriksi ilman, että tajuaa lihavia vituttavan se, että heille kerrotaan lihavan olevan lihava ja laihtuu kun syö vähemmän ja liikkuu enemmän. Tämä siis Kirsi Pietiläisen kommentista napattu. Ei ihme, ettei asiat hoidu, jos tuollaisia idiootteja saa professuurin. Luulisi kenen tahansa aivojen omaavan tajuavan asian ensimmäisenä opiskeluvuotenaan.

No olipa yllätys, että studiossa olleet paksut eukot yritti sysätä ongelmanratkaisua yhteiskunnan niskoille. Ihan oikeasti aikuiset ihmiset, ei yhteiskunta pysty, eikä ole edes sen tehtävä ratkoa jokaista yksilön ongelmaa. Jotain pitää tehdä ihan itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta vaakakapinasta tuli mieleen, miettikää kun olisi sauhukapina. "ole ylpeästi tupakoiva! Sinä olet kaunis kessu huulessa!" ja kuva syöpäpotilaista röökillä sairaalan pihalla jne harmaista ihmisistä kessuttelemassa..

Mitä jos perehtyisit siihen Vaakakapinaan, ennenkuin kirjoittelet. Ei siinä ole kyse mistään lihavuuden ihainnoinnista. Kyse on siitä, että lihavakin saa tuntea itsensä arvokkaaksi ihmiseksi ja pysyviin elämäntapamuutoksiin pyrkiminen on järkevämpää kuin laihdutuskuurit.

Lihavuuden ihannointia se nimenomaan on. "hyväksy itsesi sellaisena kuin olet!" eli lihavana :)

Ei ole. Ihminen voi hyväksyä itsensä ihmisenä vaikka olisikin epätäydellinen. Omaa vartaloaan voi samoin rakastaa vaikka se olisikin "vääränlainen". Kun itseään rakastaa, haluaa itselleen hyvä asioita. Kuten parempaa terveyttä ja enemmän jaksamista. Itseään ei tarvitse vihata ja ruoskia voidakseen tehdä elämäntapamuutoksia.

Mutta jos itsensä hyväksyy sellaisena kuin on, ei ole tarvetta muuttaa itseään. Sinä olet hyvä lihavana, ei sinun tarvitse laihduttaa.

Joku voi tietenkin niinkin ajatella, mutta ei se ole tuon Vaakakapinan idea. 

Vierailija kirjoitti:

Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…

Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.

Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.

1) Vastaa noin 100 g suklaata, ei 200 grammaa

2) Vastaa myös ihan kunnon kokoista terveellistä ateriaa

Eli tuolla juoksemisella saat syödä yhden aterian päivässä enemmän ja pysyt samassa painossa tai vaihtoehtoisesti samalla syömisellä laihdut noin 2 kg viikossa. Ei nyt siis ihan olematon määrä. Toki se on eri asia, kuka pitkällä tähtäimellä pystyy liikkumaan niin paljon, että sillä pelkästään saisi painoa putoamaan etenkin, kun liikunta lisää ruokahalua, eikä kehokaan ihan mitä vain rasitusta kestä.

Vierailija kirjoitti:

No olipa yllätys, että studiossa olleet paksut eukot yritti sysätä ongelmanratkaisua yhteiskunnan niskoille. Ihan oikeasti aikuiset ihmiset, ei yhteiskunta pysty, eikä ole edes sen tehtävä ratkoa jokaista yksilön ongelmaa. Jotain pitää tehdä ihan itsekin.

Jaksetaan täälläkin jankata, että lihavuus on sairaus ja lihavat on mt-ongelmaisia. Kuitenkin pitäisi sitten  itse hoitaa sairautensa ja mt-ongelmansa ihan omin avuin. Miksei muilta ihmisiltä odoteta, että hoitavat itse sairautensa? Miksi lihava ei saa haluta apua?

Vierailija kirjoitti:

Huudellaan puliukoille ja narkkareillekin. Miksei sitten näille ruokariippuvaisillekin. Läskit luulevat olevansa parempia kuin päihdeongelmaiset, vaikka täysin samaa sisäistä tyhjiötä täytätte ja palkitsemisjärjestelmää manipuloitte kuin muutkin addiktit.

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Ylipainoiset kyllä marisevat kohtelustaan, mutta mitään armoa eivät itse osoita muiden ongelmia kohtaan. Ylipainoisten on tietysti helppo mesota kun heitä on puolet kansasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)

Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa)  on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo. 

Kävin ravitsemusterapeutilla työterveyslääkärin lähetteellä. Tutki ruokapäiväkirjaani ja totesi sitten, ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa kuin yletön määrä makeisia ja pullaa. Käski lopettaa niiden syönnin. 

Luuletko tosissaan, etten tiennyt jo ennestään makeisten ja pullan olevan epäterveellisiä? Ravitsemusterapeutilla ei ollut antaa mitään ohjeita tunne- ja stressisyömisen hoitoon (no ei tietenkään) ja hän itsekin valitteli, ettei oikein mitään muuta apua ole tässä kaupungissa tarjolla syömisongelmien hoitoon. 

Siinäkö on sinun ravintotietous?  Että karkit ovat epäterveellisiä?

Luitko edes viestini kokonaan??? Ravitsemusterapeutti totesi ettei ruokavaliossani ole mitään muuta vikaa. Syön mm. runsaasti rasvaista kalaa, kanaa ja kasviksia. Perusruokavaliossani ei ravitsemusterapeutin mielestä ollut mitään korjattavaa. Vain makeisten ja pullan syönnissä.

En minä väitä olevani mikään ravintotieteilijä, mutta ainakaan ravitsemusterapeutin mukaan en TIETOA kaipaa vaan psykologia.

Siis sulla ei ITSELLÄ ole minkäänlaista tietoa. Ei tiedon saamiseen ja hankkimiseen tarvitse olla mikään ravintotieteilijä.

Oletko jotenkin hidas? Tottakai minulla on tietoa kun kerran olen osannut ilman kenenkään neuvoa syödä niin , ettei ravitsemusterapeutti löytänyt syömisistäni mitään moitittavaa makeisia ja pullia lukuunottamatta. Mitä ihmettä oikein jankkaat?

Kukahan se hidas on :)  Syömisesi on ok, kun kerran terapeutti niin sanoo. Itse et ymmärrä ravinnosta kuitenkaan. Joo, mä lopetan jankkaamisen, ethän sä kuitenkaan ymmärtänyt asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Muuten hyvä, mutta jos ei vaan kiinnosta? Antaisit mun olla, koska olen ihan itse tehnyt valintani.

Vierailija kirjoitti:

Siitä olen samaa mieltä, että läskeillä ei ole kaikki kunnossa korvien välissä.

Ei pidä paikkaansa. Mielisairaista suurin osa on laihoja. Joka päivä eläköityy noin 7 nuorta, jotka ovat pääosin normaalipainoisia. Vuonna 1984 syntyneistä 1/3 on mielisairaita, eivätkä he ole kaikki lihavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olipa yllätys, että studiossa olleet paksut eukot yritti sysätä ongelmanratkaisua yhteiskunnan niskoille. Ihan oikeasti aikuiset ihmiset, ei yhteiskunta pysty, eikä ole edes sen tehtävä ratkoa jokaista yksilön ongelmaa. Jotain pitää tehdä ihan itsekin.

Jaksetaan täälläkin jankata, että lihavuus on sairaus ja lihavat on mt-ongelmaisia. Kuitenkin pitäisi sitten  itse hoitaa sairautensa ja mt-ongelmansa ihan omin avuin. Miksei muilta ihmisiltä odoteta, että hoitavat itse sairautensa? Miksi lihava ei saa haluta apua?

Saa, mutta vastuu hoitoon on kuitenkin itsellä. Vrt. Minulla on reuma. Saan siihen reseptit mutta ihan itse minun on otettava ne lääkkeet ja elettävä niin että tauti pysyy hallinnassa. Samaten lihaville tarjotaan kyllä apua, mutta kukaan ei voi elää niinkuin pitäisi heidän puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Läskeille oli ohjelman perusteella tärkeintä, että esimerkiksi lääkäri ei saa sanoa heitä lihaviksi, koska he voivat loukkaantua.

Sama kuin loukkaantuisi, kun lääkäri sanoo sulla olevan umpisuoli.

Lihavuus on useinmiten itseaiheutettua, vaikka läskit keksiikin kaikenlaisia tekosyitä lihavuudelleen.

En ymmärrä, miksi lääkäri ei saisi sanoa totuutta läskille, lihavuus kun on monen sairauden aloittaja.

Olen samaa mieltä. Rumuuskin on itseaiheutettua, koska kaikkihan voivat mennä kauneusleikkauksiin. Siksi onkin kiva haukkua lattarintaisia naisia laudoiksi jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olipa yllätys, että studiossa olleet paksut eukot yritti sysätä ongelmanratkaisua yhteiskunnan niskoille. Ihan oikeasti aikuiset ihmiset, ei yhteiskunta pysty, eikä ole edes sen tehtävä ratkoa jokaista yksilön ongelmaa. Jotain pitää tehdä ihan itsekin.

Jaksetaan täälläkin jankata, että lihavuus on sairaus ja lihavat on mt-ongelmaisia. Kuitenkin pitäisi sitten  itse hoitaa sairautensa ja mt-ongelmansa ihan omin avuin. Miksei muilta ihmisiltä odoteta, että hoitavat itse sairautensa? Miksi lihava ei saa haluta apua?

Saa, mutta vastuu hoitoon on kuitenkin itsellä. Vrt. Minulla on reuma. Saan siihen reseptit mutta ihan itse minun on otettava ne lääkkeet ja elettävä niin että tauti pysyy hallinnassa. Samaten lihaville tarjotaan kyllä apua, mutta kukaan ei voi elää niinkuin pitäisi heidän puolestaan.

No kun sitä apua EI tarjota. Jos henkilö tarvitsee terapiaa, mutta hänelle vain töksäytetään, että "olet lihava, laihduta", niin ei hänelle ole tarjottu mitään apua.

Vierailija kirjoitti:

Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…

Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.

Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.

Kukaan tuskin laihtuu pelkästään liikunnalla. Mutta mielestäni liikunta tukee hyvin laihtumista. Listaan tähän muutaman pointin, jotka koskee minua:

1) Jos tiedän meneväni salille tms. en voi syödä kovin raskaasti sitä ennen. En ainakaan mätä sipsejä tai karkkia, koska silloin liikkumisesta ei tule mitään muuta kuin paha olo.

2) Liikunnan jälkeen ei tee mieli syödä pitsaa tai sipsejä. Endorfiinit jyllää kehossa, iltapalaksi riittää esim. vähän kanaa salaatilla.

3) Nukun paremmin kun olen liikkunut. Tämä puolestaan hillitsee makeanhimoa (syön väsyneenä karkkia). 

4) Salitreeni tuntuu hyvänä olona myös seuraavana päivänä. Tämä puolestaan tukee terveellisiä valintoja myös ruokavaliossa. 

Omalta kohdalta lisään vielä sen, että 

1) on löydettävä laji, josta aidosti tykkää. Se voi olla ihan mitä tahansa, kunhan sitä viitsii tehdä. Itse yritin vuosia lenkkeillä, vaikka inhosin sitä. Eihän sitä jaksa.

2) on aloitettava todella maltillisesti, eikä pidä laihdutusvaiheessa liikkua liikaa. Myöskään kaloreita en laskisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olipa yllätys, että studiossa olleet paksut eukot yritti sysätä ongelmanratkaisua yhteiskunnan niskoille. Ihan oikeasti aikuiset ihmiset, ei yhteiskunta pysty, eikä ole edes sen tehtävä ratkoa jokaista yksilön ongelmaa. Jotain pitää tehdä ihan itsekin.

Jaksetaan täälläkin jankata, että lihavuus on sairaus ja lihavat on mt-ongelmaisia. Kuitenkin pitäisi sitten  itse hoitaa sairautensa ja mt-ongelmansa ihan omin avuin. Miksei muilta ihmisiltä odoteta, että hoitavat itse sairautensa? Miksi lihava ei saa haluta apua?

Saa, mutta vastuu hoitoon on kuitenkin itsellä. Vrt. Minulla on reuma. Saan siihen reseptit mutta ihan itse minun on otettava ne lääkkeet ja elettävä niin että tauti pysyy hallinnassa. Samaten lihaville tarjotaan kyllä apua, mutta kukaan ei voi elää niinkuin pitäisi heidän puolestaan.

Tämä osoittaa sen, että hoito on väärää. Harva lihava HALUAA olla lihava. Kyse ei ole kogntitioista, vaan 100% biokemiasta, jonka obesogeeninen ympäristö on sekoittanut. Vain idiootti kuvittelee lihavuuden syiden olevan yksilöissä. Mikäli on idiootti, kannattaisi opiskella edes perusteet aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…

Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.

Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.

1) Vastaa noin 100 g suklaata, ei 200 grammaa

2) Vastaa myös ihan kunnon kokoista terveellistä ateriaa

Eli tuolla juoksemisella saat syödä yhden aterian päivässä enemmän ja pysyt samassa painossa tai vaihtoehtoisesti samalla syömisellä laihdut noin 2 kg viikossa. Ei nyt siis ihan olematon määrä. Toki se on eri asia, kuka pitkällä tähtäimellä pystyy liikkumaan niin paljon, että sillä pelkästään saisi painoa putoamaan etenkin, kun liikunta lisää ruokahalua, eikä kehokaan ihan mitä vain rasitusta kestä.

2 kg kuukaudessa ei viikossa - pahoittelut.