Lue keskustelun säännöt.
A-Teeman läski-ilta!
Kommentit (718)
Tuliko kenellekkään yllätyksenä, että ainoat kaksi fiksua keskustelijaa olivat porukan kaksi paraskuntoisinta miestä, eli se personal trainer ja maalaismurteella puhuva ex-lihava. Panelin naiset keskittyivät puhumaan siitä miten lihaville ei saa olla ilkeä ja keksimään tekosyitä miksi laihtuminen ei onnistu. Miespuolinen tutkija ja ylilääkäri puolestaan puhuivat jotain ylemmän tason liiba laabaa mistä kukaan ei ymmärtänyt mitään.
Hyvä mikrokosmos politiikan ilmapiirille ylipäänsä, kyllä ne perus rehdit työikäiset miehet ovat niitä kenellä on pää paikoillaan eivätkä ajattele asioita liian monimutkaisesti tai tunteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Kerrankin järkevä kommentti. Syynä eiliseen hyssyttelyyn on esim. Vaakakapina. Kuka asiantuntija haluaa ottaa lihavuuden merkittäviä riskejä puheeksi, jos vaarana on joutua vihapuheen kohteeksi? Tai lynkkaukseen somessa?
Sitten sitä lässytetään ja joristaan jotain itsestäänselvyyksiä. Ei ihme, että odottavien äitien lihavuus ja ylipaino ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
Jos tietää nuo seikat, niin miksei myös toimi, kuten opetetaan? Ja lautasmalli on nerokas keksintö, mikä siinä mättää? Ei sitä lautasta sipseillä täytetä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaalloisen lihava on lihava omien valintojensa vuoksi.
Eri asia tietysti pieni lapsi, joka syö mitä vanhemmat päättävät.Mutta siis aikuinen sairaalloisesti lihava. Hän on vastuussa itsestään, valinnoistaan, syömisistään, liikkumisistaan...
Miksi sen laihtumisen pitäisi olla jonkun muun vastuulla?!Lääkäreillä ei joidenkin mukaan olisi oikeutta edes mainita lihavuudesta tai kysyä siitä vaikka vastaanotolle astelisi kuinka lihava henkilö tahansa. Erityisesti jos hoitoehdotusta ei ole.
Miksi lääkärin pitäisi ottaa yksilöltä vastuu laihtumisesta jos lääkärillä ole ollut vastuuta tämän yksilön lihomisestakaan?Kaikessa yhteiskunnan,kulttuurin, inhottavien ihmisten, huonojen lääkärien yms syyttelyssä. Onko tärkeämpää että lihava laihtuisi terveisiin mittoihin vai suojella lihavan itsepetosta?
Monella lihavalla on äärimmilleen virittynyt loukkaussensori ja halu julkiseen uhriutumiseen. Just tuo, että joku nauraa jossakin, sen on pakko olla minulle. Nyt se nauraa minulle!
Nyt mua haukuttiin, kuulitteko, se sanoi läski! Nyt mua katsottiin syyllistävästi, varmaan sen takia koska olen lihava jne.
Se sisäinen äänihän siellä taitaa olla eniten äänessä.
Olipa sekava kirjoitus. Painonhallinan pitäisi olla mielestäsi lihavan omalla vastuulla, mutta muiden pitäisi saada puuttua lihavan painonhallintaan. Siis mitä nyt oikein haluat?
Ei kenenkään laihtuminen tietenkään ole lääkärin vastuulla. Mutta miksi lääkäri edes mainitsee lihavuudesta, jos hänellä ei ole tarjota siihen mitään hoitoa, eikä se liity käynnin syyhyn? Kyllä lihava jo tietää olevansa lihava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Kaikki jotka ovat yhtään asiaan perehtyneet tietää että liikunta vaikuttaa vain 20% laihtumiseen, toisinkuin ruoka jonka osuus prosessissa on 80% joten tosiaan istumatyötä ei voi syyttää lihoamisen syyksi
Arki- ja hyötyliikunnalla on iso osa. Mietis nyt: toinen on työssä, jossa istuu passiivisena 8 tuntia paikallaan. Toinen on 8 tuntia liikkeessä, nostaa, työntää, vetää, kantaa, kasaa, purkaa. Tottakai jälkimmäisen keho kuluttaa enemmän energiaa. Ongelmahan tässä on se, että esimerkiksi itse aktiivisesta passiiviseen työhön siirtyessäni en muuttanut ruokavaliotani ollenkaan. Kilon lihoamiseen kuukaudessa tarvitaan laskennallisesti 250 ylimääräistä kaloria päivässä. Mieti kuinka helposti tuo tulee ruoasta ja toisaalta taas kuinka paljon pitää liikkua sen kuluttaakseen! Minulla vuosi toimistotyötä takana ja +10kg puntarilla.
Liikunnalla itsellään on siis pieni osa ruokavaliossa, mutta aktiivinen elämäntapa ja aktiivinen työ kuluttaa huomaamatta enemmän, kuin istumatyö. Istumatyö ei sinänsä lihota, vaan siinä lihottaa se, ettei sovita saamansa energian määrää kuluttamaansa energiaan.
Ruumiillista työtä tekevä kuitenkin keskimäärin syö paljon enemmän kuin istumatyötä tekevä. Jos istumatyötä tekevä syö lounaalla yhtä paljon kuin raavas raksatyöntekijä niin tottakai siinä lihoaa. Kyse onkin suhteuttamisesta. Itselle istumatyössä riittää keittolounas, kun tein seisomatyötä kävin syömässä lounasravintolassa kunnon lounaan. Syöminen on kaiken A ja O.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
Jos tietää nuo seikat, niin miksei myös toimi, kuten opetetaan? Ja lautasmalli on nerokas keksintö, mikä siinä mättää? Ei sitä lautasta sipseillä täytetä.
Ei esim. pysty lopettamaan tunnesyömistä ja tarvitsisi psykologisen puolen apua, eikä ruoka-ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Mitä sitten? Jotkut pysyy hoikkana ilman liikuntaakin, vaikka herkuttelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja puoli kiloa voita.
Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Tuon puutun: jokaisella on oikeus olla ja elää rauhassa ilman henkilökohtaisia hyökkäyksiä omaa olemustaan vastaan. Tämän pitäisi itse asiassa olla itsestäänselvyys ja täysin riippumatonta siitä, millaiset kyvyt on omaa tilannettaan korjata.
Päteekö tämä myös niihin yli 200kg painaviin jotka eivät enää pääse sängystään ylös ja sairaalareissuja varten tarvitaan nosturi ja erikoisvahvisteiset paarit? Onko muiden ihmisten velvollisuus kyseenalaistamatta ruokkia, pestä ja lääkitä tuo ihminen?
Missä menee se raja milloin tulee ottaa itsestään ja hyvinvoinnistaan jotain vastuuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu ei etene yhtään mihinkään.
Osan mielestä ei saisi ottaa lihavuutta lihavan kanssa puheeksi ja osan mielestä pitäisi ehdottomasti ottaa että muutosta tapahtuisi.Surullista, tulee tunne, että lihavat haluaa itsepetoksessaan vältellä lihavuudestaan puhumista ja vasta kun on laihduttu, kehdataan sanoa, että kyllä siitä lihavuudesta olisi pitänyt sanoa suoraan...
Yrittikö Väisänen äsken herätellä nuorempia lihavia tyttöjä laihduttamaan?
Hänen mukaansahan vaihdevuosien jälkeen ne makkarat vasta mahaan kasvavatkin ja hormonitoiminta menee ihan sekaisin.Onko tämä bodypositiivisuus johtanut kenelläkään laihtumiseen, vai vaan suurempaan lihomiseen?
40 kg laihduttanut mies sanoi juuri, että hänellä toimi "itsensä niskasta kiinni ottaminen".
Hän oli täysin oikeassa. Itse tiputin 35kg samalla metodilla. Eihän se kivaa ole ja ruoka on hyvää, mutta jos mättää mitä tahansa sattuu tekemään mieli, mielin määrin, niin sitten lihoaa. Energia ei synny tyhjästä, edes kilpirauhasen taika ei riitä siihen.
Asia erikseen jos on mt-ongelmia, ehkä semmoisen voi olla hieman hankalampi ryhdistäytyä, varsinkin kun monet psyykelääkkeet vievät kylläisyydentunteen.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja puoli kiloa voita.
Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.
No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?
Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
No mikä se oikea apu olisi lihavalle? Jos lihava kokee kaiken syyllistävänä, miten häntä tulisi auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja puoli kiloa voita.
Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.
No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?
Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?
Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
No mikä se oikea apu olisi lihavalle? Jos lihava kokee kaiken syyllistävänä, miten häntä tulisi auttaa?
Ei tällaista ihmistä voi auttaa vasta kun on valmis kasvamaan aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu ei etene yhtään mihinkään.
Osan mielestä ei saisi ottaa lihavuutta lihavan kanssa puheeksi ja osan mielestä pitäisi ehdottomasti ottaa että muutosta tapahtuisi.Surullista, tulee tunne, että lihavat haluaa itsepetoksessaan vältellä lihavuudestaan puhumista ja vasta kun on laihduttu, kehdataan sanoa, että kyllä siitä lihavuudesta olisi pitänyt sanoa suoraan...
Yrittikö Väisänen äsken herätellä nuorempia lihavia tyttöjä laihduttamaan?
Hänen mukaansahan vaihdevuosien jälkeen ne makkarat vasta mahaan kasvavatkin ja hormonitoiminta menee ihan sekaisin.Onko tämä bodypositiivisuus johtanut kenelläkään laihtumiseen, vai vaan suurempaan lihomiseen?
40 kg laihduttanut mies sanoi juuri, että hänellä toimi "itsensä niskasta kiinni ottaminen".
Hän oli täysin oikeassa. Itse tiputin 35kg samalla metodilla. Eihän se kivaa ole ja ruoka on hyvää, mutta jos mättää mitä tahansa sattuu tekemään mieli, mielin määrin, niin sitten lihoaa. Energia ei synny tyhjästä, edes kilpirauhasen taika ei riitä siihen.
Asia erikseen jos on mt-ongelmia, ehkä semmoisen voi olla hieman hankalampi ryhdistäytyä, varsinkin kun monet psyykelääkkeet vievät kylläisyydentunteen.
Sama juttu. Tosin pudotettavaa oli vähemmän, mutta ei se itsestään tapahdu tai edes body positivityn kautta. Hienoa, että sait laihdutettua ja tsemppiä tulevaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja puoli kiloa voita.
Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.
No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?
Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti.
Ei sun tarvitse liikkua, että olet laiha. Minä istun suurinman osan päivästä tuolilla ja olen lihaksikas. Syön 3000kcal päivässä ja nostan 4 kertaa viikossa painoja. Juju on siinä, että syö puhtaasti. Ei herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenensyysesittenon kirjoitti:
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.
No mikä se oikea apu olisi lihavalle? Jos lihava kokee kaiken syyllistävänä, miten häntä tulisi auttaa?
Kuten jo todettu - ei syyllistävänä, vaan turhana mitä hoitohenkilökuntaan tulee. Suurin osa lihavista on valmis ottamaan vastaan apua joka oikeasti toimisi. Useimmilla se olisi jonkinmuotoista terapiaa. Suomessa on vain varsin vähän esim. psykologeja, joilla olisi tietämystä syömisenhallinnan henkisen puolen ongelmien hoidosta.
Toki sitten on varmasti niitäkin lihavia, joilla on asenne, että mä syön niinkuin haluan, että älkää mulle tulko. Ihmistä ei voi mitenkään auttaa, jos hän ei apua halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja puoli kiloa voita.
Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.
No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?
Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti.
Meinaatko ettei ruokavalinnoilla ole mitään väliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
No mikä sitten auttaa?
Ketju on lukittu.
Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.