A-Teeman läski-ilta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti. 

Meinaatko ettei ruokavalinnoilla ole mitään väliä?

Aktiivisuudella suoraa on pieni merkitys painonhallinnassa, mutta välillisesti suuri. Ruudun edessä istuessa kun on paljon helpompi mättää koko ajan jotain suuhunsa kuin jotain puuhastellessa. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti. 

Meinaatko ettei ruokavalinnoilla ole mitään väliä?

Tietenkin on. Mutta harva vähentää syömistään, vaikka liikkuu vähemmän. Siksi myös lihotaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Ruokavalion korjaus

Tällä hetkellä netissä on myynnissä ennätysmäärä erilaisia pikadieettejä ja silti väki on ennätyslihavaa. Pikadieetit usein vain sekoittavat sitä kroppaa entisestään kun suurin osa niistä on suunniteltu rahastamistarkoituksessa ja liian usein ne dieetit on laatinut joku hormoneita käyttävä bodaaja joka ei tiedä terveellisestä painonhallinnasta juurikaan mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ai nämä ihmiset syövät vähän hiilihydraatteja? Tuskinpa.

Jopa keinomakeuttajat lisäävät insuliinin eritystä https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/57142-sokkitieto-kevyttuott…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti. 

Meinaatko ettei ruokavalinnoilla ole mitään väliä?

Aktiivisuudella suoraa on pieni merkitys painonhallinnassa, mutta välillisesti suuri. Ruudun edessä istuessa kun on paljon helpompi mättää koko ajan jotain suuhunsa kuin jotain puuhastellessa. -eri

Eli ihminen on tahdoton marionetti, joka syö koko ajan koneen ääressä (?) Kyllä se lähtee päivittäisistä, OMISTA valinnoista. Kaikki muu on selittelyä. Ja kuten joku laittoi, että aikuiseksi kasvaminen on oma valinta. Ei kukaan-ei edes paras pt ja ravitsemusterapeutti saa kiloja pois, vaan on lähdettävä itsestä. T: entinen ylipainoinen, joka kasvoi aikuiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ai nämä ihmiset syövät vähän hiilihydraatteja? Tuskinpa.

Jopa keinomakeuttajat lisäävät insuliinin eritystä https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/57142-sokkitieto-kevyttuott…

Eihän noi edes kuulu karppaajan ruokavalioon. En ymmärrä pointtiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ai nämä ihmiset syövät vähän hiilihydraatteja? Tuskinpa.

Jopa keinomakeuttajat lisäävät insuliinin eritystä https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/57142-sokkitieto-kevyttuott…

Kyllä. Hiilihydraattien määrä on laskenut selvästi vuodesta 2008. Proteiinin ja rasvan saanti on kasvanut. Ei siis ihan mene sun mutun mukaisesti..

Oli kerrankin mielenkiintoinen keskustelu, jossa ei kohkattu puoleen eikä toiseen, vaan pysyttiin asiassa ja asiallisina. Oli hieman yllättävää, että jopa asiantuntijat myönsivät, että liikalihavuus on ainakin jossain määrin perinnöllistä ja että ihmiset ovat todellakin rakenteeltaan erilaisia. Nämä on aikaisemmin aina ammuttu alas. On sanottu, että kaikki on kiinni omasta itsestä ja että ei ole esim. isoja painavia luita. Todettiin myös, että ylipaino on monen tekijän summa, se ei yksin riipu epäterveellisestä ravinnosta, vaan myös mm. psyykkisistä tekijöistä.

Jos olisin itse päässyt mukaan keskusteluun, olisin nostanut esiin vielä yhden teeman, nimittäin sen, kuka on määrittänyt ns. ihannepainon tai sen, miltä ihmisen pitää näyttää ollakseen kelvollinen yhteiskunnan jäsen. Olen jo mummoikäinen ja muistan, miten nuoruudessani sanottiin, että ihannepaino on pituus miinus 100, siis jos olit vaikka 160 cm pitkä, niin sopiva painosi oli 60 kg. Sitten alettiin sanoa, että pituudesta pitää pudottaa 105 eli tuo 160-senttinen saikin painaa vain 55 kg, ja nyt sekin lienee jo liikaa. Viime vuosisadalla pientä pyöreyttä pidettiin vain hyvänä asiana, koska ajateltiin, että silloin vielä yleinen keuhkotauti tarttuu herkemmin laihoihin ihmisiin. Nyt tuntuu, että kaikkien pitäisi näyttä tuppeen nyletyiltä kuivan kesän oravilta, olipa sitä luonnostaan tai ei. 

Olen itse 168 cm pitkä ja kun menin opiskelemaan, painoin noin 65 kg, mutta laihduin ensimmäisenä vuonna reilut 10 kiloa, sillä rahaa oli vähän ja lämmin ruoka jäi toisinaan välistä. Olen aika romuluinen, joten silloisia kuvia katsellessa suorastaan puistattaa. Ei ihme, että sukulaiset pelkäsivät minun sairastuneen syömishäiriöön, mutta ei siitä sentään ollut pelkoa, sillä elintoiminnot olivat kunnossa koko ajan. Vuosien kuluessa paino on heilahdellut suuntaan jos toiseenkin. Tällä hetkellä vuosirenkaita on liikaa, koska en pysty liikkumaan niin paljon kuin haluaisin (fyysiset rajoitteet).

Miten ylipainoiseen pitäisi suhtautua ja miten häntä kohdella? Ihan tavallisena ihmisenä vaan. Tosin niitä tölväisijöitä tuntuu kasvavan kyntämättä ja kylvämättä. Tulee lähiajoilta mieleeni parikin vaateliikkeen myyjää ja pari tuttua, joita harvemmin tapaan. Kun tavataan pitkästä aikaa, niin yleensä sanotaan, että onpa kiva nähdä. Mutta ylipainoiselle tokaistaankin heti kättelyssä, että oletpa sinä lihonut. Olen ruvennut sanomaan, että tiedän sen ihan itse, ei sinun sitä tarvitse sanoa. Olemme siis vapaata riistää, joiden päälle voi heittää mitä vain. Lääkäreiltä en ainakaan toistaiseksi ole kuullut tölväisyjä, vaan aina on hoidettu sitä vaivaa, minkä vuoksi vastaanotolle olen mennyt. Jos menen vastaanotolle angiinan vuoksi, kuten viimeksi, niin ei se ole oikea paikka paasata vain läskeistä ja jättää oikea vaiva lähes huomiotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ehkä siksi, että ihmiset viettää enimmän osan päivästään erilaisten ruutujen äärellä, ja arjessa normaali liikkuminen on vähentynyt radikaalisti. 

Meinaatko ettei ruokavalinnoilla ole mitään väliä?

Aktiivisuudella suoraa on pieni merkitys painonhallinnassa, mutta välillisesti suuri. Ruudun edessä istuessa kun on paljon helpompi mättää koko ajan jotain suuhunsa kuin jotain puuhastellessa. -eri

Jos kaapii vaikka puutarhaa, harva syö voileipiä samalla. Ruudun äärellä on helppo syödä plus että se vähäinenkin energiankulutus jää pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkin mietitään sitä ruokaa niin aika vaikea on pitää itsensä lihava vaikkapa perus kaalikeitolla vaikka siinä olisi kilo lihaa,vihanneksia ja  puoli kiloa voita.

Kyllä se on liika hiilihyraatti nykyisen lihavuusepidemian syy. Kannattaa lukea myös kirja Ruokavallankumous.

No miksi ylipainoisten ja lihavien odottajien määrä on kasvanut selkeästi 2008 jälkeen?

Aikana, jolloin karppauksen piti pelastaa?

Ai nämä ihmiset syövät vähän hiilihydraatteja? Tuskinpa.

Jopa keinomakeuttajat lisäävät insuliinin eritystä https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/57142-sokkitieto-kevyttuott…

Kyllä. Hiilihydraattien määrä on laskenut selvästi vuodesta 2008. Proteiinin ja rasvan saanti on kasvanut. Ei siis ihan mene sun mutun mukaisesti..

Kamalaa tämää viimeinen kappale, tarkoitettu vitsiksi siis. Hiilarit eivät ole vähentyneet, vaan ne on lisääntyneet räjähdysmäisesti. Kattokaa ihmiset tuoteselosteita ja lukekaa kirjallisuutta ja tilastojakin.

Liikunnan merkitystä liioitellaan. Tietenkin kohtuullinen liikunta on hyväksi mutta esimerkiksi liiallinen juokseminen ei ole enää terveellistä : http://www.ahchealthenews.com/2015/03/31/the-new-lifespan-threat-too-mu…

Lisäksi energiankulutus ei merkittävästi lisäänny liikunnalla vs ruokavalio.

Tunnin juoksu 8km/h kuluttaa n. 500 kcal enemmän kuin perusaineenvaihdunta. Tämä vastaa n. 200 grammaa suklaata.

Vierailija kirjoitti:

Ylipainoa pitää aktiivisesti ylläpitää syömällä ja syömällä.

Elämää pitää aktiivisesti ylläpitää syömällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)

Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa)  on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Kun niitä syömishäiriöihin ja esim. tunnesyömiseen perehtyneitä psykologeja on Suomessa kovin vähän. Kukaan ei varmastikaan syyllistä lääkäriä siitä, ettei saa painoaan pudotettua. Eivät vain halua kuulla samaa "sun pitää laihduttaa" mantraa uudestaan ja uudestaan, jos ovat suurimman osan elämästään jo yrittäneet laihduttaa.

Ravitsemusterapeutilla yleensä on tarjota enemmän tietoa ravitsemuksesta kuin lääkärillä, sekä aikaa keskittyä asiaan, mutta todellakaan kaikki eivät niitä ravitsemusohjeita kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Kenensyysesittenon kirjoitti:

Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?

Ei se syyllistämistä ole. Se on vaan turhaa. Turhaa koska lihava jo tietää nuo asiat. Usein hän on jo yrittänyt lukuisia kertoja laihduttaa, onnistunutkin ja lihonut uudestaan. Moni tarvitsisi ihan muullaista apua, kuin lautasmallin esittelyä.

Jep! Ja se ns. virallinen lautasmalli vaan ei sovellu kaikille. Itse painaisin varmasti 50 kiloa enemmän kuin nyt, jos yrittäisin virallisten suositusten mukaan syödä. Mielestäni ihmiset tarvitsisivat enemmän rohkaisua kuunnella omaa kroppaa, eikä jotain leipätiedotuksen sponsoroimia syömällä ruisleipää laihdut -lappusia.

Ja tietysti vain sipaisu kasvislevitettä leivän päälle..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?

Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!

Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.

Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".

Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.

Samaa mieltä!

En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.

Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.

Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.

Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.

Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.

Lihava ja onnellinen? En usko.

Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi

No mikä sitten auttaa?

Auttaa ihmisten käsittely yksilöinä. Joku hyötyy ravitsemusterapiasta, mutta toinen tarvitsee psykologia henkisten ongelmiensa hoitamiseen.

Eikö lihava osaa itse hakeutua psykologille tai ravitsemusterapeutille jos sellaisen apua kokee tarvitsevansa?

Miksi syyllistää jotain tk-lääkäriä, joka todennäköisesti ajattelee lihavan parasta?

Sitä paitsi eikö lihava jo tiedä kaiken ravinnosta?

Pikemminkin päinvastoin, lihava ei tiedä paljonkaan ravinnosta. (ei kyllä tiedä laihatkaan)

Ai jaa. Täällä (ja eilisessä keskustelussa)  on tullut ilmi ettei terveellistä ruokavaliota (saatikka lautasmallia) saa esitellä lihavalle. He kun tietävät jo. 

Olen 42 vuotia ja minulle aloitettiin ravintopyramisin esittely jo ollessani 8-vuotias. Olen tähän ikään näknyt ja kokeillut jo jos jonkun sortin viralliset ja epäviralliset suositukset. Silti olen lihava. Ei johdu tiedon puutteesta. Saa sitä lautasmallia esitellä, mutta siinä haaskataan vain kaikkien aikaa.