Akateemisilla äideillä kovat koulutusvastimukset lastensa suhteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi voi, mitenkähän tämä nyt menee kun itse läpäisin hädintuskin peruskoulun, mieheni on tohtori. Mitähän meidän lapsiparoista tulee?

Älykkyys peritään äidiltä.

Sitten pitää kai olla vähän ylpeä itteeni. Äitini on älyllisesti heikkolahjainen ja itse suoritan yliopistotutkintoa matikassa

eri

Noin se tutkimusten mukaan on.

Mitä se äitisi ns heikkolahjaisuus tarkalleen on?

Älyllisesti heikkolahjainen. Pystyy tekemään suorittavaa työtä ja elämään ns. normaalisti, mutta ei kykene abstraktiin ajatteluun

Vierailija kirjoitti:

Aloituksessa oli se pointti, että siinähän ei teilattu koulutusta vaan akateemisten äitien kovia vaatimuksia lapsilleen.

Miksi AMK-inssimiehellä on alaisina DI-naisia?

Kyllä monilla AMK - insinööreillä on myös alaisina DI - miehiä.

Kun se koulutus ja titteli ei ole kaikki kaikessa vaan näytöt ratkaisevat.

Surullista miten heikko itsetunto joillakin naisilla on. Siis että pitää kilpailla lapsellaan ja mollata muita ja puhua pahaa selän takana.

Minun siskoni ei päässyt yliopistoon ja nyt tuntuu että hän pyhittää elämänsä minun panettelemiseeni. Ja sitä ei kestä että myös lapseni ovat fiksuja. Tää tuntuu hiertävän niin että henki salpaantuu. Just jankkaa näitä juttuja, niten lapset kärsii kun on paineita kotoa...

Juuri tänään puhuttiin töihin lähtiessä siitä, kuinka tärkeää on löytää se koulutusala ja -taso, jossa riittää haastetta itselle. Omasta lapsestani näki jo alakouluikäisenä, että samanlainen tumpelo on käsitöissä kuin äitinsäkin. Ei olisi ollut hänestä kirvesmieheksi tai LVI-asentajaksi, vaikka olisi ne 10 000 toistoa tehnytkin vasaran ja lautojen kanssa.

Lukio meni pojalla huonosti ja annoin hänen hortoilla rauhassa kahden eri amk-koulutuksen (kaksi lukuvuotta peräkkäin kahdessa eri koulutusohjelmassa) kanssa, koska tiesin, että sisuuntuu viimenään ja huomaa, että ei ole minun alaa tämä ja turha hakata päätänsä seinään. Eivät ne opinnot kuitenkaan hukkaan menneet. 

Nyt hän gradua vaille maisteri siltä alalta kuin minäkin. Meillä on jotenkin tuo pääkoppa viritetty samalle taajuudelle.

Moni puhuu hieman siihen sävyyn, että ammatillisen koulutuksen valitseminen sulkisi ovia. Mutta kun ei sulje! Amiksen käyneillä on jo pitkään ollut täysin sama jatko-opintokelpoisuus kuin ylioppilailla. Varsinkin AMK:ssa amistaustasta voi monella alalla olla jopa hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Kautta aikain vanhemmat ovat halunneet taata lapsilleen vähintään saman elintason ja sosiaalisen aseman kuin itsellä. Luuletteko, että johtuu hyvistä geeneistä, että vielä 30 vuotta sitten käytännössä KAIKISTA Suomen aatelis- ja muiden rikkaiden sukujen vesoista tuli maistereita, arkkitehtejä, taiteilijoita, poliitikkoja jne?

... ja rantaruotsalaisista edelleen.

Jo lukiossa ollessa huomasi eron, jos jutteli jonkun amislaisen kaverin kaverin kanssa. Se tiedonkäsittelyn, analyysin ja prosessoinnin taso oli huomattava jo siinä vaiheessa. Lukion jälkeen siinä ei ollut enää noilla pojilla kiinnikurottavaa millään lihaksilla. Vaan ei se mitään. Myös suorittavaa työtä tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Moni puhuu hieman siihen sävyyn, että ammatillisen koulutuksen valitseminen sulkisi ovia. Mutta kun ei sulje! Amiksen käyneillä on jo pitkään ollut täysin sama jatko-opintokelpoisuus kuin ylioppilailla. Varsinkin AMK:ssa amistaustasta voi monella alalla olla jopa hyötyä.

Kyllä se käytännössä rajoittaa ja sulkee aika paljonkin ovia. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneille ovat realistisia jatko-opiskelupaikkoja AMK sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Yliopistoonkin on paperilla hakuoikeus, mutta käytännössä sinne ei amistaustalla ole asiaa, ellei sitten käy iltalukiota siinä välissä.

Vierailija kirjoitti:

Tässähän se Piagetin esiintuoma harha juuri onkin: ennen papisto määritti kuka pärjää kun valitsi ketä opettaa, nyt pärjäävät ne lapset joiden vanhemmat tietää miten (koulu)järjestelmässä edetään. Ne, jotka eivät pärjää, leimataan antamalla huonoja numeroita ja kertomalla heidän olevan luusereita, vaikka älyllisesti heissä ei mitään vikaa olisikaan.

Koulujärjestelmässä edetään niin, että tehdään kaikki läksyt ja luetaan kokeisiin. Kuunnellaan tunnilla opetusta, eikä riehuta tai nukuta.

Ei olisi tehnyt aloittajallekaan pahaa, jos äiti olisi vaatinut kirjoitustaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi AMK-inssimiehellä on alaisina DI-naisia?

Tutkinnot ovat kokeneet niin kovan inflaation. Isäni on AMK-tason insinööri ja hänellä on nykyään alaisena diplomi-insinöörejä, miehiä. 

Olen DI nainen ja sekä nykyinen että edellinen esimieheni ovat TkT:ta, edelliset esimiehet ovat olleet aina vähintään DI koulutuksella. Työskentelen kansainvälisessä teollisuusyrityksessä.

Itse olen 18-vuotias lukiolainen perheestä, jossa molemmat vanhempani ovat akateemisia. Lapsesta asti on puhuttu lukiosta ja amis ei ole ikinä ei edes ole tuntnut vaihtoehdolta. Menin siis lukioon. Samalla tavalla sinne meni kaksi veljeäni. Olen kysynyt äidiltäni, olisiko hän "päästänyt" meitä amikseen. Hän vastasi suoraan, että "tuolla teidän älykkyydellä ei olisi ollut mitään järkeä mennä amikseen. Kaksoistutkinnon olisin hyväksynyt." Meillä kaikilla keskiarvo yli 9.0. 

Minusta tulee todennäköisesti lääkäri, toinen veljistäni opiskelee oikiksessa ja toinen kauppiksessa. 

Ymmärrän vanhempiani ja olen kiitollinen heille siitä, että minua painostettiin lukioon :)

Itse en ole ikinä ymmärtänyt tätä, että hyvin koulussa menestyvien pitäisi mennä automaattisesti lukioon ja yliopistoon. Mitä vikaa on amiksessa ja AMK:ssa, mikäli niissä on jokin ala, mikä todella kiinnostaa? Eikö tärkeintä pitäisi olla, että elättää itsensä ja tekee sellaista työtä, mistä todella pitää?

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ikinä ymmärtänyt tätä, että hyvin koulussa menestyvien pitäisi mennä automaattisesti lukioon ja yliopistoon. Mitä vikaa on amiksessa ja AMK:ssa, mikäli niissä on jokin ala, mikä todella kiinnostaa? Eikö tärkeintä pitäisi olla, että elättää itsensä ja tekee sellaista työtä, mistä todella pitää?

Koska ne ovat "teoreetikoille" yksinkertaisesti vääriä paikkoja, ne on tarkoitettu enemmän "toiminnan ihmisille".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ikinä ymmärtänyt tätä, että hyvin koulussa menestyvien pitäisi mennä automaattisesti lukioon ja yliopistoon. Mitä vikaa on amiksessa ja AMK:ssa, mikäli niissä on jokin ala, mikä todella kiinnostaa? Eikö tärkeintä pitäisi olla, että elättää itsensä ja tekee sellaista työtä, mistä todella pitää?

Koska ne ovat "teoreetikoille" yksinkertaisesti vääriä paikkoja, ne on tarkoitettu enemmän "toiminnan ihmisille".

Kyllä amikseen ja AMK:honkin on yleensä piste-/keskiarvorajat, ei niihinkään välttämättä ihan huonoilla arvosanoilla pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole ikinä ymmärtänyt tätä, että hyvin koulussa menestyvien pitäisi mennä automaattisesti lukioon ja yliopistoon. Mitä vikaa on amiksessa ja AMK:ssa, mikäli niissä on jokin ala, mikä todella kiinnostaa? Eikö tärkeintä pitäisi olla, että elättää itsensä ja tekee sellaista työtä, mistä todella pitää?

Koska ne ovat "teoreetikoille" yksinkertaisesti vääriä paikkoja, ne on tarkoitettu enemmän "toiminnan ihmisille".

Kyllä amikseen ja AMK:honkin on yleensä piste-/keskiarvorajat, ei niihinkään välttämättä ihan huonoilla arvosanoilla pääse.

Kyllä sinne on päästy ohi haun pelkällä hyvällä keskiarvolla. Samoin joihinkin korkeakouluihin voi päästä ohi pääsykokeiden muilla meriiteillä esim. kansainvälisiltä linjoilta.