Tiedoksi vanhemmille: Miksi lapsettomuus ei kaduta ja miksi lapseton ei ole yksinäinen vanhana

Harmi, että tuo 3 kk ei pidä useissa kunnissa alkuunkaan paikkaansa. t. vanhuspuolen työntekijä

Lpast on vissiin sekottanu äitiihmisten päät. Eivät tajua miten paljon ihanampaa on elää ilman lapsia ja kyllä kaikista vanhuksista huoli pidetään,s eon varma. En ole yhtään mummoo ojanpohjalla nähnyt!! Tehkää vaan te niitä lapsia, niin riittää hoitjia miellekin, on meillä rahaa!! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä kokemukset  perheettömistä vanhuksista ovat sellaiset, että ovat todella yksinäisiä. Tietysti perheellinenkin voi sitä olla, mutta kyllä heillä yleisesti ottaen on asiat hirveän paljon paremmalla tolalla kuin perheettömillä. Kukaan ei hoida sen lapsettoman asioita yleensä, ei kukaan, vaan hän on täysin systeemin armoilla, saa sitä hoitoa, joka hänelle katsotaan parhaaksi ja sen verran kuin katsotaan hänen sitä tarvitsevan. Jolla on lapsia, nämä yleensä pitävät huolen, että vanhemmat saavat tarvitsemansa palvelut ja itse sitten niitä vielä täydentävät. Perheettömät saavat tasan sen minimin ja paradoksaalisesti saavat myös perheellisiä hitaammin hoivapaikan. Monet perheettömät makaavat yksin kotona jopa vuosia pelkän kotihoidon turvin. Ette tiedä miten surkeaa voi vanhan ihmisen elämä olla. Toki vielä keski-iässä elämä on hyvää, ainakin jos on terve. 

Tiedän esim. erään n. 70-v ihmisen, jolla on vaikea sairaus jajonka ainoa sukulainen on veli perheineen, joka asuu satojen kilometrien päässä. Kotihoito käy 4 kertaa/vrk, lisäksi siivooja, kotisairaanhoito. Muuten hän on aina yksin, ei voi liikkua missään, ei puhua, ei syödä normaalisti, hänellä on vaipat, hän ei voi tehdä mitään. Käytännössä hän odottaa kuolemaa, mutta siihen voi mennä vielä vuosia. Laitospaikkaa hänelle ei myönnetty, koska pysyy sentään vielä pystyssä, eikä mitään isompaa ole sattunut, yksinäisyys ei ole mikään syy paikkaan. Oikeasti, minusta tuo on ihmiskidutusta, tämä ihminen on jo monen vuoden ajan halunnut kuolla.

En siis ota kantaa siihen, pitääkö lapsia tehdä vai ei, itseasiassa olen sitä mieltä, että ei pidä, ellei halua vanhemmaksi. Ei sellainen ole hyvä vanhempi, joka ei sitä todella halua. Ihan saman kuin vaikka jonkun ammatin kohdalla. Mutta älkää väittäkö, etteikö perheellisen elämä olisi vanhana parempaa kuin perheettömän, ihan taatusti yleisesti ottaen on, olen sen omin silmin nähnyt. Niin kauanhan kaikki pärjää, kun on terve ja voi tehdä kaikkea kivaa, mutta kun ei enää kykene ja ystävät ympäriltä kuolevat tai ovat yhtä huonokuntoisia, tilanne muuttuu radikaalisti. Ja nykyään kun ihmiset lääkitään ja hoidetaan elämään 100-vuotiaaksi, niin ne viimeiset 10-20-30 v voivat olla täyttä helvettiä yksinäiselle, kun ei ne vuodet muillekaan aina herkkua ole.

Ei kaikki lapset vanhemmistaan välitä. Jos yksinäisellä on omaisuutta, hän voi kilpailuttaa omaisensa ja ystävänsä koska hän voi testamentata kenelle haluaa, omat lapset on oikeutettuja ainakin lakiosaan joka tapauksessa. Lisäksi rahalla saa ostopalveluita. Minulle on säästynyt rahaa juuri sen takia kun minulla ei ole ollut lapsia elätettävänä, pienestä palkasta tuskin muuten olisi säästynyt.

Ei välitäkään, ikävä kyllä. Taustalla on kyllä usein huonoa vanhemmuutta, eli lapsista ei ole kunnolla pidetty huolta, heitä ei ole rakastettu jne., mutta vanhana apu ja seura kelpaisi. Suurimmalla osalla lapset kuitenkin osallistuvat hoitoon ja erityisesti palveluiden hankkimiseen. En kyllä tiedä ketään, joka olisi ketään kilpailuttanut testamentilla, mutta ehkä heitäkin on. Olen siis enempi huolissani näistä perheettömistä, kun oikeasti kukaan ei huolehdi heistä, ei yhteiskunnan huolenpito riitä, eikä se ole muuta kuin nippanappa perustarpeista huolehtimista. Tulevaisuudesta puhumattakaan. Harvalla riittää rahat kaikkien yksityisten palveluiden hankkimiseen, pelkkään hoivapaikkaan menee tuhansia euroja kuukaudessa ja lisäksi muut menot. Ja millaista hoito sitten on? Yleensä lapset puuttuvat epäkohtiin, mutta entä he, joilla ei näitä edunvalvojia ole? Toivottavasti tähän kehitetään joku systeemi, tällä hetkellä nämä, joilla ei huolenpitäjiä ole, ovat aika heikoilla. Lapsettomia on tulevaisuudessa enemmän, hoitajia ja hoitopaikkoja taas vähemmän ja yleensäkin vanhuksia enemmän. Vaikea yhtälö. 

Ne lapsethan eivät voi asua kaukana, ehkä ulkomailla? Entä jos lapsi ei ole kykenevä huolehtimaan kenestäkään, kuten vanhusvanhemmastaan?

Ja nyt on pakko ihmetellä, että jo toinen kummallinen luulija selittää, kuinka "Harvalla riittää rahat kaikkien yksityisten palveluiden hankkimiseen, pelkkään hoivapaikkaan menee tuhansia euroja kuukaudessa ja lisäksi muut menot."

Ei se vanhus sitä koko hoitomaksua itse maksa vaan se menee tietyn laskukaavan mukaan asukkaan kk-tuloista., varallisuus ei vaikuta, joten edes oletus ei ole että myy kesämökki että voit maksaa vanhainkotisi. Ja asukkaalle on vielä jäätävä tietty määrä käyttörahaakin. Asumiseen saa asumistukea siellä laitoksessakin, hoitomaksuihin hoitotukea ja toimeentulotukea voi hakea normaalisti jos taloudellinen tilanne on sellainen.

Jos jokaisen vanhuksen pitäisi maksaa esim. palveluasumisensa itse, harva voisi kyseistä palvelua käyttää, mutta koska hyvinvointivaltio, niin ei ole. Kannattaa googlata eikä luulla.

Tässä puhuttiin yksityistä palveluista, ei yhteiskunnan tuottamista. Yhteiskunta tuskin enää muutaman vuosikymmenen kuluttua järjestää juurikaan palveluja. Tiedän kyllä näistä asioista melkoisen paljon. Enkä ole väittänyt, että kaikilla lapsilla osallistuisivat hoitoon, vaan että suurimmalla osalla näin on. Lapsettomilla taas harvalla on edes yhtä omaista huolehtimassa. Ja en ole sitä mieltä, että lapsia pitäisi hankkia vanhuuden varalle, vaan tämä vaan on tosiasia. Ja että pitäisi paremmin taata palveluja myös yksinäisille vanhuksille. En ole siis millään tavalla lapsettomuutta vastaan, vaan päinvastoin kuten jo sanoinkin, ei kannata hankkia vastentahtoisesti lapsia, ei siitä hyvä seuraa. 

"Laitospaikkaa hänelle ei myönnetty" - ei yksityisellä mitään myönnetä vaan sinne mennään ja ladotaan tonnit tiskiin. Että kyllä ihan julkisista puhuttiin ainakin tekstin termistön perusteella.

Ja ne yksityiset on nykyään käytännössä julkisia; kunnat ostavat palveluja yksityitiltä ja myöntävät palveluseteleitä, joilla voi valita minne menee ja maksu sitten tietenkin välistä maksetaan itse.

Sitä mä ihmettelen, että tälläkin palstalla äidit valittaa, etteivät jaksa vauvojensa ja lastensa kanssa, kun kukaan ei auta hoitamisessa. Ei isoäidit, ei anopit, että ihan yksin pitää jaksaa. Ja kuka niitä lapsia sitten haluskaan?

Hohhoijaa, eikö tätä vois lopettaa..? Aina kun tuun tänne, täällä on joku tän tyylinen aloitus. Ettekö voi riehua asiasta jossain sopivammalla palstalla? Ennen tää oli puhtaasti lapsiperheellisten palsta, perustakaa oma vastaava, joka pyörii lapsettomuuden ympärillä. Se ja sama onko teillä  lapsia vai ei ja miten elämäänne vaikuttaa nyt ja vanhana, oikeesti ihan sama. Menkää jonnekin suomi24 tai vastaavalle palstalle tai tosiaan perustakaa oma. 

Ensin väännetään kakaroita ja sit valitetaan...

Ootte te pöljiä voi huhhuh

Tässä on nyt kiinnostava oletus; lapsia hankkineella vanhuksella on lapset lähellä, ovat hyvässä kunnossa joten käyvät ja hoitelevat asioita ja vielä maksavat vanhainkotimaksujakin (jotka kyllä oikeasti otetaan vanhuksen omista tuloista). Lapseton vanhus on varaton ja ystävätön, joka ei edes vanhainkotipaikkaa saa kun lapset eivät sitä hänelle hanki ja maksa (vaikka oikeasti kunnan puolesta se hankitaan kun tarvis on ja maksut otetaan edelleen vanhuksen omista tuloista).

Kummallista että lapseton vanhus ei voi olla taloudellisesti sellaisessa asemassa, että hän menee omalla rahalla (siis oikeasti maksaa sen muutaman tonnin kuukaudessa) yksityiseen hoitokotiin, jonka on itse valinnut. Hänen ei ole tarvinnut olla poissa työelämästä lasten takia, hän on voinut asua ulkomailla luomassa uraa kun ei ole tarvinnut miettiä asumisiaan lasten koulujen mukaan, hänen ei ole tarvinnut maksaa lasten harrastuksia ja mopoautoja, antaa taloudellista tukea opiskeluaikana jne.

Ja ei, kaikki lapsettomat vanhukset eivät todellakaan ole kuvatun kaltaisia, mutta eivät kaikki lapsellisetkaan vanhukset ole kunnollisen, menestyneen, hyväkuntoisen, varakkaan, asioitaan hoitavan lapsilaumansa ympäröimiä. Tai lapsilauma voi olla juuri tuollainen, mutta ei niitä siellä vanhuksen luona näy.

En mä kyllä tiedä, koska ne vanhusten lapset siellä vanhainkodissa käy niitä katsomassa vai onko sukulainen jossakin velojen hoitokodissa kun siellä kuitenkin usein käydään eikä siellä mitään lapsia tai lapsenlapsia näy, lähinnä puolisoita ja ystäviä ne vieraat on, vanhuksia siis itsekin. Ja henkilökunta kiittelee, kun viikottain käydään tätä sukulaista katsomassa. Siitä päätellen ei siellä suoranaista lasten ruuhkaa ole vanhempiaan katsomassa.

Vierailija kirjoitti:

Älä puhu kaikkien puolesta. Lapsettomuuden katuminen juuri sinun ikäisenä on vela-piireissä paha tabu, josta ei saa puhua.

Itse en halua lapsia, eikä tämä asia tule muuttumaan. Jo ajatuksenakin se on ahdistava, masentava ja niin epäkiinnostava. Minulla vain ei ole sitä luontaista maternaalista vaistoa sisälläni. Ihmiset yleensäkin imevät minusta henkistä ja psykkistä energiaa pois, olen rättiväsynyt sosialisoinnin jälkeen. Miten ihmeessä sietäisin huutavaa ja 24/7 huomiota vaativaa lasta? Väsyn helposti, energiatasoni ovat alhaiset. Kehoni ja aivoni vaativat hyvin paljon lepoa, en pysty toimimaan kunnolla jos en saa vähintään 9-tuntia unta. Yöheräilyt eivät tule kysymykseenkään, huonosti nukuttuani olen todella kiukkuinen, allapäin ja itkuinen. 

Kamalan pitkä aloitus enkä jakanut lukea kun alun, itsellä kaksi pientä lasta ja tavallinen ydinperhe-elämä omalla yrittäjyydellä höystettynä. Mietin että jos itseni pitäisi kirjoittaa tänne vastaava aloitus todella vakuuttelevaan sävyyn niin mitä se voisi koskea? Kun itsellä on oma elämä kunnossa ei se paljoa kolkuttele mitä naapurin tontilla tapahtuu. Hienoa siis että sinulla ei ole lapsia, nostan sille punaviinimaljan ilmaan kun perjantai-iltana käperryn sohvannurkkaan katsomaan Vain elämää lasten tuhistessa omissa sängyissään. Minä olen tässä onnellinen, niin sinäkin. Eikö olekin mieletöntä. Niin erilaiset elämät, niin samanlaiset lopputulokset niissä viihtymisessä.

Vierailija kirjoitti:

Kamalan pitkä aloitus enkä jakanut lukea kun alun, itsellä kaksi pientä lasta ja tavallinen ydinperhe-elämä omalla yrittäjyydellä höystettynä. Mietin että jos itseni pitäisi kirjoittaa tänne vastaava aloitus todella vakuuttelevaan sävyyn niin mitä se voisi koskea? Kun itsellä on oma elämä kunnossa ei se paljoa kolkuttele mitä naapurin tontilla tapahtuu. Hienoa siis että sinulla ei ole lapsia, nostan sille punaviinimaljan ilmaan kun perjantai-iltana käperryn sohvannurkkaan katsomaan Vain elämää lasten tuhistessa omissa sängyissään. Minä olen tässä onnellinen, niin sinäkin. Eikö olekin mieletöntä. Niin erilaiset elämät, niin samanlaiset lopputulokset niissä viihtymisessä.

Kirjoitan työkseni, toki ymmärrän ettei ole kaikille yhtä helppoa tekstintuotto tai sen lukukaan edes. Tsemppiä.

Kiitos tiedosta, en kyllä tiedä miksi minun tarvitsi tietää juuri sinun kokemuksesi asiasta joka ei minua lainkaan kosketa.

Hienoa, että olet tyytyväinen elämääsi, minäkin olen omaani.

Onkohan nää velat nyt sitten kuitenkin ihan sinut valintansa kanssa, kun joka päivä on tällaisia samanlaisia aloituksia samasta aiheesta? En mä ainakaan hillu palstoilla levittämässä ilosanomaa perheellisyyden onnesta, vaikka onnellinen olenkin. Sinänsä yksi lysti, hankkiiko joku lapsia vai ei, en vaan ymmärrä tätä jatkuvaa tohotusta tän asian ympärillä. Sori ap, vaikutat kireältä ja tiukkapipoiselta tyypiltä. Ai niin et tietenkään oo, oot oikeasti tosi rento ja hauska tyyppi, ja ihan vaan koska oot lapseton...hohhoijaa. Mee nyt ja keksi itsellesi parempaa tekemistä kuin tämmönen turhan jauhaminen ja kiukuttelu. 

Äidilläni on kymmenen lasta, mutta silti hän on yksinäinen vanhainkodissa Lapissa. Me lapset olemme ympäri maailmaa. Minulla on yksi lapsi, joka ei asu Suomessa, mutta mulla on ystäviä.

Äidilläni kaikki sisarukset ja ystävät, samoin kuin isämme ovat kuolleet. Hän on melkein sata vuotias. Pää pelaa ja muisti, mutta ikävä on.kun muut samalla osastolla ovat raihnaisia. Käyn ens viikolla katsomassa häntä. Olen 2 vuorokautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalan pitkä aloitus enkä jakanut lukea kun alun, itsellä kaksi pientä lasta ja tavallinen ydinperhe-elämä omalla yrittäjyydellä höystettynä. Mietin että jos itseni pitäisi kirjoittaa tänne vastaava aloitus todella vakuuttelevaan sävyyn niin mitä se voisi koskea? Kun itsellä on oma elämä kunnossa ei se paljoa kolkuttele mitä naapurin tontilla tapahtuu. Hienoa siis että sinulla ei ole lapsia, nostan sille punaviinimaljan ilmaan kun perjantai-iltana käperryn sohvannurkkaan katsomaan Vain elämää lasten tuhistessa omissa sängyissään. Minä olen tässä onnellinen, niin sinäkin. Eikö olekin mieletöntä. Niin erilaiset elämät, niin samanlaiset lopputulokset niissä viihtymisessä.

Kirjoitan työkseni, toki ymmärrän ettei ole kaikille yhtä helppoa tekstintuotto tai sen lukukaan edes. Tsemppiä.

Ai sinäkö näitä aloituksia tehtailet? Paljonko niistä saa, saako bonuksen jos ketju elää? Oletko ylpeä työstäsi? Oikeikirjoituksen ja näppärien lauseiden lisäksi palsta kyllä kaipaisi hieman sisältöäkin, nämä minun tyylini on parempi kuin sinun- aloitukset ovat puuduttavia.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan nää velat nyt sitten kuitenkin ihan sinut valintansa kanssa, kun joka päivä on tällaisia samanlaisia aloituksia samasta aiheesta? En mä ainakaan hillu palstoilla levittämässä ilosanomaa perheellisyyden onnesta, vaikka onnellinen olenkin. Sinänsä yksi lysti, hankkiiko joku lapsia vai ei, en vaan ymmärrä tätä jatkuvaa tohotusta tän asian ympärillä. Sori ap, vaikutat kireältä ja tiukkapipoiselta tyypiltä. Ai niin et tietenkään oo, oot oikeasti tosi rento ja hauska tyyppi, ja ihan vaan koska oot lapseton...hohhoijaa. Mee nyt ja keksi itsellesi parempaa tekemistä kuin tämmönen turhan jauhaminen ja kiukuttelu. 

Höpönlöpön, mutta jos noin ajattelu tuo sinulle hyvän mielen niin kaikin mokomin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalan pitkä aloitus enkä jakanut lukea kun alun, itsellä kaksi pientä lasta ja tavallinen ydinperhe-elämä omalla yrittäjyydellä höystettynä. Mietin että jos itseni pitäisi kirjoittaa tänne vastaava aloitus todella vakuuttelevaan sävyyn niin mitä se voisi koskea? Kun itsellä on oma elämä kunnossa ei se paljoa kolkuttele mitä naapurin tontilla tapahtuu. Hienoa siis että sinulla ei ole lapsia, nostan sille punaviinimaljan ilmaan kun perjantai-iltana käperryn sohvannurkkaan katsomaan Vain elämää lasten tuhistessa omissa sängyissään. Minä olen tässä onnellinen, niin sinäkin. Eikö olekin mieletöntä. Niin erilaiset elämät, niin samanlaiset lopputulokset niissä viihtymisessä.

Kirjoitan työkseni, toki ymmärrän ettei ole kaikille yhtä helppoa tekstintuotto tai sen lukukaan edes. Tsemppiä.

Ai sinäkö näitä aloituksia tehtailet? Paljonko niistä saa, saako bonuksen jos ketju elää? Oletko ylpeä työstäsi? Oikeikirjoituksen ja näppärien lauseiden lisäksi palsta kyllä kaipaisi hieman sisältöäkin, nämä minun tyylini on parempi kuin sinun- aloitukset ovat puuduttavia.

Oletpas näpsäkkä :)

Miksi tällä palstalla on hirveästi näitä aloituksia missä joku haluaa todistella että hänen lapseton elämänsä on upeaa? Olen nähnyt näitä jo monta. Onko tämä joku juttu täällä? Vai onko näillä vaan enemmän aikaa käytettävissä?

Jos minun luona kävisi hoitajia 4x päivässä vaikka vain 15 minuutin ajan piipahtamassa, se olisi mielestäni hirveä trafiikki. En olisi yksinäinen vaan ahdistunut siitä etten saa olla tarpeeksi rauhassa. Ahdistavaa olisi myös ajatella että minulla olisi lapsia jotka puuttuisivat yksityisasioihini vaikka sitten huolehtimisen varjolla. Paljon mukavampi on ajatus että viranomainen hoitaa, ja kiitos koulutukseni, niin kauan kuin järki jotenkin pelaa, pystyn pitämään omia puoliani ihan itse. Nyt keski-ikäisenä pystyn myös olemaan poliittisesti aktiivinen ja toimimaan sen edestä ettei kauhuskenaario sukuyhteiskunnan paluusta ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta toteutuisi. Sekään ei ole nimittäin mikään luonnonilmiö vaan poliittisten päätösten ja arvovalintojen summa mihin voi yrittää vaikuttaa. 

Voi olla, että minulla kuitenkin on edessä kauhea, varaton vanhuus ja minut jätetään heitteille ilman tarvitsemaani hoitoa ja apua. Siihenkin tilanteeseen olen keksinyt näppärän ratkaisun. Jos elämäni muuttuu täydeksi kärsimykseksi vailla toivoa paremmasta, tapan itseni. Tavalla tai toisella se onnistuu vaikka toimintakyky heikkenisi paljonkin. Hyvin harvan kunto heikkenee niin nopeasti pysyvästi mutta vuosikausien ajaksi sellaisen tilaan missä itsemurhan tekeminen ei tavalla tai toisella onnistuisi, eikä minulla myöskään ole mitään ideologisia syitä kitua vain siksi että se on yleinen tapa.