Mitäs tykkäätte Arttu Wiskarin uudesta Minna-biisistä?

Leevi and leavingsia matkii?

Miksi se osti silikonirinnat Tallinnasta? Saahan ne julkiselta jos on ollut rintasyöpä. 

"Vierailija kirjoitti:

Leevi and leavingsia matkii?"

 

 

Ei hän sitä ole koskaan kieltänyt, päinvastoin kertonut että se on ollut innoittaja ja hän on ollut suuri fani. 

Eli laulun minä-hahmo osti syöpään kuolleelle Minnalle silikonirinnat kuolleen omilla henkivakuutusrahoilla. Mutta jutteluseuraa ei saa implanteista

Musiikki on aika shaissea mutta sanoitukset ovat ihan hauskoja. Vähän kömpelöitä, mutta hauskalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Eli laulun minä-hahmo osti syöpään kuolleelle Minnalle silikonirinnat kuolleen omilla henkivakuutusrahoilla. Mutta jutteluseuraa ei saa implanteista

Aa, ok. Mä jo luulin että ne oli otettu siltä Minnalta kuoleman jälkeen talteen 😬

Miksi mä aloin itkemään?

Ei kovinkaan kaunopuheista vaan enemmänkin raatorehellistä sanoitusta. Ei huono. Sopivalla tavalla sitä "leevimäisyyttä" joka ainakin itselle upposi aina.

Pelkän kertosäkeen perusteella en kyllä lämmennyt, kun aattelin laulun tarinan ihan erilaiseksi. Hyvä  ja karu tarina. Vaihtelua siihen Alatalon renkutukseen. Miksi mulle tulee Minnasta mieleen joku keski-iän ylittänyt täti? 

"oispa yhdessä menty hirvi keulassa".

Niinpä. 

Vierailija kirjoitti:

Pelkän kertosäkeen perusteella en kyllä lämmennyt, kun aattelin laulun tarinan ihan erilaiseksi. Hyvä  ja karu tarina. Vaihtelua siihen Alatalon renkutukseen. Miksi mulle tulee Minnasta mieleen joku keski-iän ylittänyt täti? 

Minnat on nyt keski-ikäisiä. Paitsi se canth. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkän kertosäkeen perusteella en kyllä lämmennyt, kun aattelin laulun tarinan ihan erilaiseksi. Hyvä  ja karu tarina. Vaihtelua siihen Alatalon renkutukseen. Miksi mulle tulee Minnasta mieleen joku keski-iän ylittänyt täti? 

 

 

 

Minnat on nyt keski-ikäisiä. Paitsi se canth. 

Itse olen kolmekymppinen Minna. Oon kyllä huomannut, et kaikki äidin kaverit tuppaa olemaan Minnoja. Inhoan sitä, kun mulle on annetti ns. väärän sukupolven nimi.

Ihan kiva biisi Artulta, tuo jotenkin esille sen elämän epäreiluuden. Yhdessä unelmoidut asiat on varaa toteuttaa vasta toisen henkivakuutusrahoilla, jolloin se ei luonnollisesti tunnu samalta.

Perustuukohan tämä wiskarin omiin kokemuksiin?

Aina se keksii edellistäkin juntimpia biisejä. On nero tekemään niin juntteja biisejä, ettei niitä kehtaa kuunnella.

Onko Sirpa eksä ja Minna nyksä? 

Sama sävel, sama tempo kuin muissakin,

riimit istuu vähän liiankin hyvin, eli ei sielua lyyrikoissakaan. Voisko tehdä hieman melodisempaa eikä tasapaksua humppaa?

Ei muuten, mutta kun kysyttiin. Varmasti joku tykkää...

Mä itkin. Oli jotenkin niin kauhean surullinen

Onko kuvan nainen oikeasti kuollut syöpään?

Jätän väliin. Tuntuu kivalta ettei klikkaa sitä.

Jotenkin kömpelö teksti ja sävellys niin moneen kertaan kuultu. Onko se minä siis käynyt ostamassa rintaimplantit Tallinnasta, että voi niihin purkaa ikäväänsä, vai miten tämän ymmärsitte? Makuja on monia, mutta ei tämä kyllä mua koskettanut. Jotenkin outo ja vähän väsynyt biisi.