Tiedoksi vanhemmille: Miksi lapsettomuus ei kaduta ja miksi lapseton ei ole yksinäinen vanhana

Vierailija kirjoitti:

Lpast on vissiin sekottanu äitiihmisten päät. Eivät tajua miten paljon ihanampaa on elää ilman lapsia ja kyllä kaikista vanhuksista huoli pidetään,s eon varma. En ole yhtään mummoo ojanpohjalla nähnyt!! Tehkää vaan te niitä lapsia, niin riittää hoitjia miellekin, on meillä rahaa!! 

Ei ne mummot ojanpohjalla makaa, se on enimmäkseen totta, ellei sitten ole yksin kotona asuva dementikko joka lähtee omin nokkineen liikenteeseen ja päätyy sinne ojanpohjalle.

On sinulla ruusuinen käsitys vanhustenhoidosta.

Moni vanhus makaa kotona yksin sängynpohjalla kun ei pääse liikkumaan. Vanhainkotiin ei pääse , hoidetaan pikakäynneillä jotenkuten.

Tämä siis ottamatta kantaa lapsellisuuteen tai lapsettomuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Koska en ole koskaan lapsia halunnut, en ole "nähnyt" itseäni vanhempana. En ala-astella, en lukiossa, en nuorena. En ole hassutellut poikaystävien kanssa lapsiemme nimiä, pohtinut miltä tyttäreni näyttäisi. En ole miettinyt, että sitten kun mulla on sitä ja tätä, sitten se lapsi tulee.

Kun lapsi ei ole koskaan kuulunut ajatuksiini, ei edes uniini, ei elämäni ole millään rakentunut sen ympärille, että joskus minulla olisi lapsi. Ymmärrän, että hyvin iso osa ihmisistä kuitenkin elää näin, ja silloin sen lapsen puute on suorastaan tragedia. Elämä ei "toteutunutkaan". Ihan kuin olisi jäänyt yksi raaja kasvamatta. Tätä tunnetta sellaiset ihmiset, jotka itse haluavat/ovat hankkineet lapsia, koettavat projisoida meihin lapsettomiin. Omia pelkojaan ja tunteitaan. Vailla ymmärrystä siitä, että me emme jaa näitä tuntemuksia. Mutta lapsettomana yritän kuitenkin ymmärtää, että pohjimmiltaan ne ovat hyväntahtoisia, sokeita tunteita, joita monikaan ei osaa tiedostaa ja irrottaa itsestään.

Ja se "vanhuuden yksinäisyys". Ensinnäkin, kun ei ole koskaan ajatellut että läheisiä ihmisiä tehdään itse, niin niitä on siunaantunut muulla tavalla. Lisäksi lapsettomalla on aikaa olla sosiaalinen ihan eri tavalla kuin perheellisellä. Minulla on valtavan paljon yhä vain tiiviimpiä ystävyyssuhteita, siinä missä monet lapsiperheet ovat ihan "yksin." Omat vanhempanikin ovat tästä vähän surullinen esimerkki; ystävät katosivat perhe-elämään, hitaasti mutta varmasti. Nyt niitä on vaikea enää lämmitellä, liian paljon vuosia välissä.

Hyvin menee, mutta menkööt :)

Lapseton 55v

Hieno homma. Pyöritkö myös autontuunaajien palstalla ja kirjoittelet sinne pitkiä viestejä siitä kuinka sinua eivät moottorit ja autostereot kiinnosta?

Muuten en ota kantaa, mutta omasta puolestani sanon, että eronneena olisin ihan helkkarin yksin, jos minulla ei olisi lapsia. En tiedä, mistä minulle vanhana yhtäkkiä tulisi jotain läheisiä, jos heitä ei olisi. No joo, onhan noita ystäviä, mutta en minä heidän kanssaan elä ja lomaile ja he tuskin minulle omaishoitajiksikaan alkavat, kun elävät ihan omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla on hirveästi näitä aloituksia missä joku haluaa todistella että hänen lapseton elämänsä on upeaa? Olen nähnyt näitä jo monta. Onko tämä joku juttu täällä? Vai onko näillä vaan enemmän aikaa käytettävissä?

Luulen, että se johtuu siitä että lapsettomille sanotaan sellaisia asioita, että "voi olla että kadut" ja "vanhana olet yksin". Tai tällaisia olen itse kuullut, lukenut yms. vaikka minulla lapsia onkin. Ja aloituksessa mielestäni tämä selvennetään.

Eli joillain ihmisillä on kova ja jatkuva huoli lapsettomien valinnoista. Luulen, että on sitten hyvä selventää, miksi huolta ei tarvitse tuntea.

Nyt oli aika ratakiskoa, mutta selvensikö?

-ohis

Niin mutta,oletko esim itse kuullut tuollaista elävässä elämässä sanottavan? Itse en ole koskaan sanonut kenellekään, oletko sinä?

Luulisi että jos se on yleistä, niin aina silloin tällöin osuisi kohdalle todistamaan sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä sulle. Minusta on hienoa, että evoluutiolla on myös helliä tapoja osoittaa että kaikkien geenit eivät ole kyllin hyviä jatkamaan matkaa.

Valitettavasti velat ovat usein korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia. Surkeaa on, että heikoin aines lisääntyy...

Katso tilastot, voit yllättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä sulle. Minusta on hienoa, että evoluutiolla on myös helliä tapoja osoittaa että kaikkien geenit eivät ole kyllin hyviä jatkamaan matkaa.

Valitettavasti velat ovat usein korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia. Surkeaa on, että heikoin aines lisääntyy...

Tämähän ei pidä paikkaansa.

En kyllä millään ymmärrä aloituksen tarkoitusta.

Osa veloista katuu ja tahattomasti lapsettomista suree asiaa vielä vanhanakin. Jotkut katuu lasten hankkimistaan enkä tarkoita keskellä pikkulapsiarkea eläviä, he muuttavat mieltään kunhan elämä taas helpottuu.

Varmaan suurin osa on kuitenkin tyytyväisiä valintoihinsa.

Eli mikä oli se tieto nyt mikä olisi pitänyt oppia apn aloituksesta?

Ratakiskoa joku yritti tarjota vaan ei mennyt perille.

On hyvä, että on elämäntilanteeseensa tyytyväinen. Aikuiset lapseni ovat heittämällä parasta, mitä minulla on, vaikka työkin on mukavaa. Elämä menee jollain lailla ja on hyvä, että siihen on tyytyväinen. Lapsettomien perusteluista lapsettomuuteensa en ymmärrä mitään. Lapseton nyt ei vain tajua koko lapsijutusta mitään. Eikä tarvitsekaan. Jokainen hakee oman tiensä. Lapset ovat jollain lailla vain niin paljon suurempi juttu, kuin mitä tajuaa ennen kuin niitä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla on hirveästi näitä aloituksia missä joku haluaa todistella että hänen lapseton elämänsä on upeaa? Olen nähnyt näitä jo monta. Onko tämä joku juttu täällä? Vai onko näillä vaan enemmän aikaa käytettävissä?

Luulen, että se johtuu siitä että lapsettomille sanotaan sellaisia asioita, että "voi olla että kadut" ja "vanhana olet yksin". Tai tällaisia olen itse kuullut, lukenut yms. vaikka minulla lapsia onkin. Ja aloituksessa mielestäni tämä selvennetään.

Eli joillain ihmisillä on kova ja jatkuva huoli lapsettomien valinnoista. Luulen, että on sitten hyvä selventää, miksi huolta ei tarvitse tuntea.

Nyt oli aika ratakiskoa, mutta selvensikö?

-ohis

Niin mutta,oletko esim itse kuullut tuollaista elävässä elämässä sanottavan? Itse en ole koskaan sanonut kenellekään, oletko sinä?

Luulisi että jos se on yleistä, niin aina silloin tällöin osuisi kohdalle todistamaan sitä.

Olen vela ja olen kuullut monenlaista kommenttia, läheisiltä ja vähemmän läheisiltä. Ja myös netissä tapahtuva kommentointi on kommentointia.

Esimerkki: toivon, että ehkäisysi pettää ja tulet raskaaksi!

Ja lapset ovat tietty myös raskaissa asioissa suurempia kuin mikään muu. Ilman lapsia elää ihan hyvin , mutta ne perustelut kuulostavat ihan ufoilta. Paras perustelu olisi kai sanoa, että päätin näin nyt.

Ja viimeiseksi: jäin leskeksi aika nuorena. Olen nyt aikuisten lasten kanssa etelässä lomalla tämän viikon. Saatte arvata onko se mukavaa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla on hirveästi näitä aloituksia missä joku haluaa todistella että hänen lapseton elämänsä on upeaa? Olen nähnyt näitä jo monta. Onko tämä joku juttu täällä? Vai onko näillä vaan enemmän aikaa käytettävissä?

Luulen, että se johtuu siitä että lapsettomille sanotaan sellaisia asioita, että "voi olla että kadut" ja "vanhana olet yksin". Tai tällaisia olen itse kuullut, lukenut yms. vaikka minulla lapsia onkin. Ja aloituksessa mielestäni tämä selvennetään.

Eli joillain ihmisillä on kova ja jatkuva huoli lapsettomien valinnoista. Luulen, että on sitten hyvä selventää, miksi huolta ei tarvitse tuntea.

Nyt oli aika ratakiskoa, mutta selvensikö?

-ohis

Niin mutta,oletko esim itse kuullut tuollaista elävässä elämässä sanottavan? Itse en ole koskaan sanonut kenellekään, oletko sinä?

Luulisi että jos se on yleistä, niin aina silloin tällöin osuisi kohdalle todistamaan sitä.

Olen vela ja olen kuullut monenlaista kommenttia, läheisiltä ja vähemmän läheisiltä. Ja myös netissä tapahtuva kommentointi on kommentointia.

Esimerkki: toivon, että ehkäisysi pettää ja tulet raskaaksi!

MIksi ehkäiset? Miksi et vedä piuhoja poikki? Ei tarvitse huolehtia moisesta sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällä palstalla on hirveästi näitä aloituksia missä joku haluaa todistella että hänen lapseton elämänsä on upeaa? Olen nähnyt näitä jo monta. Onko tämä joku juttu täällä? Vai onko näillä vaan enemmän aikaa käytettävissä?

Luulen, että se johtuu siitä että lapsettomille sanotaan sellaisia asioita, että "voi olla että kadut" ja "vanhana olet yksin". Tai tällaisia olen itse kuullut, lukenut yms. vaikka minulla lapsia onkin. Ja aloituksessa mielestäni tämä selvennetään.

Eli joillain ihmisillä on kova ja jatkuva huoli lapsettomien valinnoista. Luulen, että on sitten hyvä selventää, miksi huolta ei tarvitse tuntea.

Nyt oli aika ratakiskoa, mutta selvensikö?

-ohis

Niin mutta,oletko esim itse kuullut tuollaista elävässä elämässä sanottavan? Itse en ole koskaan sanonut kenellekään, oletko sinä?

Luulisi että jos se on yleistä, niin aina silloin tällöin osuisi kohdalle todistamaan sitä.

Olen vela ja olen kuullut monenlaista kommenttia, läheisiltä ja vähemmän läheisiltä. Ja myös netissä tapahtuva kommentointi on kommentointia.

Esimerkki: toivon, että ehkäisysi pettää ja tulet raskaaksi!

MIksi ehkäiset? Miksi et vedä piuhoja poikki? Ei tarvitse huolehtia moisesta sen jälkeen.

Eri; perussairauden takia minä ainakin joudun syömään yhdistelmäpillereitä. Joutuisin vaikka vetäisin piuhat poikki. En siis näe syytä mennä turhaan lääketieteelliseen toimenpiteeseen, joka on kuitenkin aina riski.

Cat kirjoitti:

Ja lapset ovat tietty myös raskaissa asioissa suurempia kuin mikään muu. Ilman lapsia elää ihan hyvin , mutta ne perustelut kuulostavat ihan ufoilta. Paras perustelu olisi kai sanoa, että päätin näin nyt.

Miten olisi perusteluna, että en halua lapsia? Kuulostaako se ufolta? Mieti itse jokin asia mitä et halua (koira, kissa, hevonen, maatila, kuorma-autokortti, omaan makuusi nähden väärää sukupuolta oleva rakastaja..). Minulle ainakin juttu on niin yksinkertainen; en vaan tunne mitään halua olla äiti kenellekään. Olen mieluummin täti. Aiempi kommenttisi siitä, että lapseton ei tajua lapsiasiasta mitään kuulostaa muuten hyvin alentuvalta. Et varmaan tarkoittanut sitä niin, mutta näin tahallaan lapsettomana olen koko ikäni kuullut alentuvia kommentteja, (vielä se mieli muuttuu, et ymmärrä elämästä mitään ennen kuin sinulla on lapsi, sinun täytyy olla persoonallisuushäiriöinen jos et halua lapsia yms. yms.), niin sitä on ehkä turhankin herkkänä noiden suhteen.

Kyllä suurin osa vanhemmista tuon ymmärtää, ap. Mutta joskus vanhemmat täällä netissä turhautuvat joidenkin velojen lapsiperhe-elämän kauhisteluun, ja saattavat tiuskaista takaisin jotain yksinäisyydestä, merkityksen puutteesta tms.

Itse olen sitä mieltä, että yksinäisyyden/elämään pettymisen/kroonisen tyhjyyden kokemus johtuu pitkälti ihmisen persoonallisuudesta, ei niinkään elämäntilanteesta. Poikkeuksena jos on halunnut palavasti lapsia eikä ole saanut, niin se voi vaikuttaa negatiivisesti elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä sulle. Minusta on hienoa, että evoluutiolla on myös helliä tapoja osoittaa että kaikkien geenit eivät ole kyllin hyviä jatkamaan matkaa.

Valitettavasti velat ovat usein korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia. Surkeaa on, että heikoin aines lisääntyy...

Hesarin mukaan velat ovat tavallisesti työttömiä ja kouluttamattomia. Luuletko tosiaan, että varakkaat eivät ymmärtäisi hankkia varoilleen perillisiä? Eikä heille lasten hankinta vie taloudellisista resursseista mitään oleellista. T: Akateeminen, varakas äiti

Väestöliitto on asiaa tutkinut ja lukemat ovat seuraavat; perusasteen koulutuksen saaneista veloja oli 18,5%, korkea-asteen koulutuksen saaneista 14% ja toisen asteen koulutettuja 11,5%. Joten kouluttamattomia (vain perusasteen koulutus) on 18,5% ja koulutettuja (mukaanlukien toinen ja korkea aste) 25,5%. Koulutettujen osuus on suurempi.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä millään ymmärrä aloituksen tarkoitusta.

Osa veloista katuu ja tahattomasti lapsettomista suree asiaa vielä vanhanakin. Jotkut katuu lasten hankkimistaan enkä tarkoita keskellä pikkulapsiarkea eläviä, he muuttavat mieltään kunhan elämä taas helpottuu.

Varmaan suurin osa on kuitenkin tyytyväisiä valintoihinsa.

Eli mikä oli se tieto nyt mikä olisi pitänyt oppia apn aloituksesta?

Ratakiskoa joku yritti tarjota vaan ei mennyt perille.

Miten ihmeessä voi rinnastaa velat ja tahattomasti lapsettomat? Velahan voi saada lapsia mutta ei halua(tai mistä sitä tietää vaikka ei voisikaan, kun vela ei yritä niitä saada niin ei ole tietoakaan saamiskyvystä), mutta tahattomasti lapseton ei voi mutta haluaa. Tottakai sellainen kokee asian eri tavalla aina, joka haluaisi muttei voi. Velojen katuminen ei kovin tavallista ole, sitä esiintyy enimmäkseen lapsellisten kuvitelmissa.

Koko aiheesta on täysin turha keskustella. Lapselliset eivät pysty ymmärtämään veloja, velojen ajatuksia ja syitä lapsettomuudelle, koska heille lasten haluaminen ja hankinta on itsestäänselvyys. Yhtä itsestäänselvyys kuin veloille on se, että lapsia ei haluta eikä hankita. Yhtä käsittämättömiä ovat velojen perustelut lasten hankintaa vastaan lapsellisten mielestä kuin lapsellisten perustelut lasten hankinnan puolesta ovat velojen mielestä.

On turha edes kuvitella, että velojen ajatusmaailma selvenisi sellaiselle, joka on nukke- ja kotileikeistä lähtien ollut jo ajatuksen tasolla vanhempi ja joka ei ole edes ajatellut koko lastenhankintaa valintana, koska valintaa ei ole ollut; on ollut selvää että lapsia tehdään. Mutta sama asia käänteisenä on ollut monelle velalle yhtä itsestäänselvä, ei ole ollut mitään valintaa tai pohtimista vaan lapsettomuus on ja on ollut olemassa velassa samoin kuin lapsen hankinnan itsestäänselvyys lapsellisessa. Ei sellainen vela tee valintaa tai pohdi, tekisikö lapsia vai ei, yhtään sen enempää kuin itsestäänselvästi lapsia haluava ei pohdi jättäisinkö lapset tekemättä. Valintaa ei ole - haluaminen tai haluamattomuus on jo se "valinta" ja se on jo valmiina olemassa tehtynä.

Se, että sä et ole yksinäinen, ei tarkoita sitä, ettenkö minä olisi ollut suurimman osan aikuisikääni. Ja tämä siis ennen mitään perhettä.

Miestä ei ole koskaan ollut. Kavereita yksi, toinen kuoli juuri. Muita ei vain kiinnosta, olivat he sitten perheellisiä tai ei.

Olen vain yksin. Vaikka tekisin mitä. Ei houkuttele, koska ihminen on sosiaalinen olento. Sitten maksat veroissa sen terapiassa käymiseni, kun se on ainoa sosiaalinen tapahtuma, ainoa kerta kun juttelen jonkun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsettomalla kummitädillä oli ihan valtavan paljon ystäviä, ja menoa ja meininkiä. Se on varmaan just niin, että kun seura ei oota kotona "ilmaiseksi" niin sitä sitten osaa mennä ulos hakemaan.

Vanhana niistä ystävistä ei ole hyötyä. Ovat joko kuolleet tai itsekin rauihnaisia. Silloin on hyötyä lapsista ja lapsenlapsista.