Kaksi pientä lasta ja raskaustesti positiivinen, mitä teen..
Esikoinen täytti juuri 2v ja kuopus 8kk. Tilanne siis se että tänä aamuna tuli ihan puun takaa positiivinen raskaustesti. Pillerit käytössä ja pari kertaa unohtunut joskus ottaa mutta sillon on käytetty kondomia, en ymmärrä miten näin pääsi käymään. Eilen tuli kaupassa vahva tunne että pitää ostaa testi vaikka en ajatellut sen olevan positiivinen. Nyt en tiedä mitä tekisin seuraavaksi, enemmän olen abortin kannalla mutta toisaalta ajatus kolmannesta lapsesta on takaraivossa. Mies enemmän lapsen pitämisen kannalla kuin minä. Jaksaako kuitenkaan kolmea alle kolme vuotiasta lasta.. Mies saattaa kaiken lisäksu joutua millon vaan leikkaukseen joten olisin sitten käytännössä katsoen yh miehen toipumisen ajan joka saattaa kestää kuukausia. Olen ihan sekasin tästä.
Kommentit (62)
Tee lapsi ja vedä sitten piuhat poikki. Jaksat kyllä, ja myöhemmin lapsilla on iloa ja seuraa sisaruksistaan ja sinulla suuri apu kolmesta lähes samanikäisestä lapsesta.
Tsemppiä raskaaseen tilanteeseen. Tilanne menee erityisen rankaksi, jos alatte kallistua eri suuntiin. Päätös on tietysti viime kädessä sinun, kun sinä lapsen kohdussasi kannat, mutta pahimmillaan tuosta tulee pitkän aikaa hiertävä ongelma - kompromissia kun ei oikein voi tehdä.
Kuinka tosissasi olet harkinnut kolmatta lasta? Jos ajatuksenasi on saada jollain aikavälillä kolme lasta, niin sinuna en tekisi aborttia, vaikka ajankohta ei olisi optimaalinen. Sinulla ilmeisesti raskaaksi tulo on käynyt aina helposti, mutta sekin asia voi muuttua milloin vaan. En ole mikään "abortti on syntiä" -vaahtoaja, mutta suhtaudun nihkeästi edestakaisin veivaamiseen ja pyrkimykseen saada luonnosta täysi niskaote. Näkisin vaihtoehtoinanne joko jättää lapsiluku kahteen, tai sitten antaa kolmannen lapsen tulla nyt. Mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen? Itse lähestyisin tuota asiaa nimenomaan parhaan lapsiluvun miettimisen kannalta.
Sama täällä. En millään jaksaisi raskausaikana. Lapsi toisaalta olisi ihan tervetullut. Tunteet vaihtelee, enemmän kuitenkin olen keskeytyksen kannalla.
Minkälainen tukiverkko teillä muuten on? Asuvatko esim. isovanhemmat lähellä ja ovatko halukkaita auttamaan? Eikö nykyään myös ole mahdollista saada jotain kotipalvelua, ainakin joillain paikkakunnilla?
Onneks mä en halunnut kolmatta niin tein abortin. Minusta se ei ole mikään iso juttu. En tajua, kun ihmiset jaksaa romantisoida yhden alkion menetystä, vaikka siittiöiden ja munasolujen menetys ei sitten ole mikään ongelma samoissa aikaikkunoissa.
Katso noita lapsiasi. Haluaisitko että jompaa kumpaa ei olisi tai tapettaisiin? Tee abortti jos pystyt vastaamaan kyllä noihin kysymyksiin. Sinulla on kohdussa elävä pieni ihminen joka tulee olemaan samanlainen kuin kaksi muuta ihanaa lastasi. Onnea!!
Ja kun siis aika todennäköistä on tulla taas raskaaksi abortin jälkeenkin, jos se tehdään ihan lääkkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Katso noita lapsiasi. Haluaisitko että jompaa kumpaa ei olisi tai tapettaisiin? Tee abortti jos pystyt vastaamaan kyllä noihin kysymyksiin. Sinulla on kohdussa elävä pieni ihminen joka tulee olemaan samanlainen kuin kaksi muuta ihanaa lastasi. Onnea!!
Äh, tää on just niin tyhmä, ja hyödytön lähestymistapa asiaan. Mutta toki jos haluat elää aina vaikeimman kautta ja että on hankalaa, niin mikäs siinä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä raskaaseen tilanteeseen. Tilanne menee erityisen rankaksi, jos alatte kallistua eri suuntiin. Päätös on tietysti viime kädessä sinun, kun sinä lapsen kohdussasi kannat, mutta pahimmillaan tuosta tulee pitkän aikaa hiertävä ongelma - kompromissia kun ei oikein voi tehdä.
Kuinka tosissasi olet harkinnut kolmatta lasta? Jos ajatuksenasi on saada jollain aikavälillä kolme lasta, niin sinuna en tekisi aborttia, vaikka ajankohta ei olisi optimaalinen. Sinulla ilmeisesti raskaaksi tulo on käynyt aina helposti, mutta sekin asia voi muuttua milloin vaan. En ole mikään "abortti on syntiä" -vaahtoaja, mutta suhtaudun nihkeästi edestakaisin veivaamiseen ja pyrkimykseen saada luonnosta täysi niskaote. Näkisin vaihtoehtoinanne joko jättää lapsiluku kahteen, tai sitten antaa kolmannen lapsen tulla nyt. Mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen? Itse lähestyisin tuota asiaa nimenomaan parhaan lapsiluvun miettimisen kannalta.
Kolmatta oltiin ajateltu että ehkä sillon kun kuopus on 4-5v. Tää on tosi vaikea päätös.. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen tukiverkko teillä muuten on? Asuvatko esim. isovanhemmat lähellä ja ovatko halukkaita auttamaan? Eikö nykyään myös ole mahdollista saada jotain kotipalvelua, ainakin joillain paikkakunnilla?
On hyvät tukiverkot. Omat vanhempani asuvat alle puolen kilometrin päässä ja kovasti auttavat jo nyt. Miehen vanhemmat asuvat noin 30km päässä ja hekin auttavat aina kun voivat. Että sen suhteen asiat ovat kunnossa. Ap
Ihmettelen näitä vahinkoraskauksia, mut kun se unohtu ja sit lipsahti sitä spermaa sisään...Voi luoja! Aikuisista kysymys eikä teinipennuista. Juuri tällaiset sitten lisääntyy ja jäljet on nähtävissä. No, kun maito on kaatunut, niin on kaatunut. Itse en osaa neuvoa mutta jos lapsen pidät, kestät myös seuraukset, esim.kestääkö parisuhde. Saan julmetusti alapeukkuja mutta en jaksa sitä lässytystä ja pään silittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä raskaaseen tilanteeseen. Tilanne menee erityisen rankaksi, jos alatte kallistua eri suuntiin. Päätös on tietysti viime kädessä sinun, kun sinä lapsen kohdussasi kannat, mutta pahimmillaan tuosta tulee pitkän aikaa hiertävä ongelma - kompromissia kun ei oikein voi tehdä.
Kuinka tosissasi olet harkinnut kolmatta lasta? Jos ajatuksenasi on saada jollain aikavälillä kolme lasta, niin sinuna en tekisi aborttia, vaikka ajankohta ei olisi optimaalinen. Sinulla ilmeisesti raskaaksi tulo on käynyt aina helposti, mutta sekin asia voi muuttua milloin vaan. En ole mikään "abortti on syntiä" -vaahtoaja, mutta suhtaudun nihkeästi edestakaisin veivaamiseen ja pyrkimykseen saada luonnosta täysi niskaote. Näkisin vaihtoehtoinanne joko jättää lapsiluku kahteen, tai sitten antaa kolmannen lapsen tulla nyt. Mutta ehkä olen vaan vanhanaikainen? Itse lähestyisin tuota asiaa nimenomaan parhaan lapsiluvun miettimisen kannalta.
"suhtaudun nihkeästi edestakaisin veivaamiseen ja pyrkimykseen saada luonnosta täysi niskaote".
Eihän kysymys ole oikeastaan siitä, vaan siitä, että lapsi olisi tulossa huonoon aikaan. En todella ymmärrä ihmisiä, jotka elämässään syyllistyvät siitä, että menevät silloin aborttiin. Oikeasti. Ketä se haittaa? Ja sitten taas senkin itkeminen, ettei saisi enempää lapsia, niin kannattaako sekään? Aina ei elämässä saa mitä haluaa, on monia muitakin, jotka eivät saa enää kolmatta, vaikkei ois abortin aborttia. Ei siitä kannata tuntea syyllisyyttä, ettei väärään aikaan tehnytkään lasta. Se oli silloinnja myöhemmin on myöhemmin. Eikö ap todella osaa ajatella, että kaksikin lasta on ihan riittävästi? Ja kun eihän se tosiaan tarkoita sitä, etteikö tulisi taas raskaaksi.
Mieti itsesi istumassa keinutuolissa vanhana mummona. Mitä neuvoja antaisit nuorelle itsellesi tähän tilanteeseen.
Tekisi niin mieli luvata aloittajalle, että tuut kyllä myöhemmin raskaaksi, ei hätää. Hankit sen lapsen kun aika on sopiva.
No se kolmas on tulossa nyt eikä myöhemmin. Mieti miten harmittaisi jos raskaus ei onnistuisikaan sitten kun haluatte kolmannen ja nyt olisi tehty abortti. Ja haluatko terveystietoihisi tahraavan merkinnän abortista? Sitä ei koskaan tiedä miten se vaikuttaa seuraavissa raskauksissa terkkarin yms suhtautumiseen
Vierailija kirjoitti:
Mieti itsesi istumassa keinutuolissa vanhana mummona. Mitä neuvoja antaisit nuorelle itsellesi tähän tilanteeseen.
Aika vaikea tietää. Jos ei hanki lasta nyt ja saa sen myöhemmin, niin antaisin ihan eri neuvon kuin jos ei hanki ja katuukin sitä lopun elämäänsä. Tai jos hankkii ja huomaa, ettei jaksanutkaan antaa jokaiselle tarpeeksi aikaa ja huomiota ja kärsi hirveistä syyllisyydentunteista siksi, niin taas eri neuvo, kuin että hankkii ja kykeni olemaan hyvä äiti jokaiselle.
Miten suhteellenne kävisi, jos tekisit abortin? Olisiko mies enää yrittämässä kolmatta 4-5 vuoden päästä?
Mä tuntisin ainakin mieluummin syyllisyyttä abostista, kuin siitä, että olisin huono ja riittämätön äiti kolmelle olosuhteista, jotka olisin voinut itse muuttaa, johtuen.
Se kolmen kanssa olemisen huonompmatinto ois läsnä joka päivä kun en pärjäis, abortti taas jäis sinne menneeseen.
No älä. Minä tein eilen myös testin ja sehän piru oli positiivinen. 2v kotona ja minä olen jo keski-iässä.