Lue keskustelun säännöt.
Isompi lapsi päivähoitoon, äiti pienemmän kanssa kotona
Tämä on siis meidän perhe. Mitä mieltä olette?
Pienempi juuri 9kk isompi 3,5 vuotta.
Olen halunnut hoitaa lapset kotona ja minulla onkin ollut siihen rahatilanteen puolesta mahdollisuus. Nyt kuitenkin tuntunut, että isompi lapsi kaipaisi enemmän seuraa ja tekemistä mitä voin itse tarjota.
Hän aloittaa siis päivähoidon kolmena päivänä viikossa ja noin 7 tuntia päivässä.
Onko tämä yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja äidin laiskuutta. Voisinhan viedä puistoihin ja kerhoihin itsekin.. en vaan oikein itse viihdy perhekerhoissa jne niin päädyin päivähoitoon.
Kommentit (584)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt siis oikeasti. Vauvavuosi voi olla todella rankka, ja kaikilla ei ole tukiverkkoja. Jokunen vuosikymmen sitten kunnat tarjosivat aika vakiona kodinhoitoapua perheille ja usein isovanhemmat olivat myös käytettävissä. Miksi ei vauvavuotta voisi helpottaa sillä, että vanhempi lapsi on päivähoidossa? Tilannehan ei sen lapsen kannalta eroa mitenkään siitä, että vanhemmat on töissä. Paitsi hoitopäivän pituuden osalta, se on yleensä lyhyempi. Kerhot yms voi olla lapsen kannalta ihan kivoja, mutta jos eivät ole naapurissa niin väsynyttä äitiä ne eivät kyllä auta, päinvastoin.
Mitä kustannuksiin tulee niin muutama ylimääräinen kuukausi päivähoitoa ei kunnan taloutta kaada, varsinkin kun muuten lapsiperheiden palvelut on aika olemattomia.
Voi, tätä uusavuttomuutta. Mikä estää vanhempia luomasta tukiverkostoja.
Eikö muut äidit voi vuorotellen auttaa toisiaan? Ei kait 1-2 lasta tarvitsi yhden aikuisin työpanosta. Eikös päiväkodissakin ole yhdellä hoitajalla 6-9 lasta.
Silloin kun lapseni oli pieniä, äidit tapasi toisiaan leikkipuistossa aamu- ja iltapäivisin ja vuorottelimme lapsemme hoitoa. Jos joku äiti valitti väsymystään, me muut äidit otimme lapset valvontaamme ja hoitoon ja äiti passitettiin kotiin tunniksi tai pariksi nukkumaan tai jos hänellä oli muita asioita. Näin jokainen äiti sai vuorollaan omaa aikaa ja esim. siivoukset joutuivat tehokkaasti, kun muut äidit hoitivat lapset. Ja lapsetkin loivat pysyviä kaverisuhteita, toisin kuin päiväkodissa.
Ja koko kylä kasvatti lapsia ja se oli kivaa meille vanhemmille, että lapsille.
Jopa talkoilla tehtiin asioita ja vieläkin ollaan ystäviä ja tavataan, vaikka aikaa on jo toistakymmentä vuotta.Miten tämä lapsen kannalta eroaa päiväkodissa olemisesta? Isot ryhmät ja äiti vauvan kanssa kotona tekemässä kotitöitä ja nukkumassa väsymystään pois.
No niin, että asialla hääräävät ihmiset, joilla todennäköisesti ei ole alan koulutusta tai tietoa lapsen kehityksestä. Pakkohan sen on olla parempaa hoitoa, kun siinä häärii joku amatööri saadakseen vapaata omasta lapsestaan.
Ei hemmetti... oletko ihan tosissasi, että nykyään lapsi tarvitsee koulutetun hoitajan selviytyäkseen lapsuudesta? Ja äidin hoito tuhoaa lapsuuden.
Ihan oikeasti, tiedätkö päiväkodin henkilökunnan koulutuksen ja ammattiosaamisen? Eiköhän suuri osa henkilökunnasta ole jolla ei ole minkään alan koulutusta, saati kasvatusalan, sillä monet kaupungit ja kunnat palkkaavat pitkäaik.työttömia, yhteiskuntapalveluksessa olevia jne. Päiväkodissa 1-3 henkilökunnasta täyttää kasvatusalan koulutuksen.
Mistähän syystä päiväkodissa työskentelet lastentarhaopettajat vain harvoin laittavat omat pienet lapsensa päiväkotiin. Tai opettajaperheet. Eivät ainakaan minun tuttavapiirissäni.
Ja mistähän syystä, yhä useampi lapsi voi huonosti ja on paljon häiriökäyttäytymistä?
Sinulla taitaa olla lukutaidossa vikaa. Mielestäni äiti voi vallan mainiosti hoitaa oman lapsensa. Olen jopa niin hurja, että uskon isänkin voivan hoitaa oman lapsensa aivan yhtä hyvin kuin äitikin.
Lähinnä kritisoin tuota ajattelumallia, että kuka tahansa puistosta bongattu väsynyt äiti voi ottaa lauman lapsia hoitoonsa, ilman koulutusta, kokemusta tai muuta motivaatiota kuin se, että ehkä huomenna pääsee omasta lapsestaan eroon. Sitähän se käytännössä tarkoittaa, jos ajatellaan että väsyneiden vanhempien pitää selvitä toisten yhtä väsyneiden vertaistuella.
Omille lapsilleni olen saanut paikan hyvästä päiväkodista, ja siellä kaikilla on alan koulutus paitsi siivoojalla. Välillä käy lisäksi harjoittelijoina alan opiskelijoita.
En tiedä, mikä on yhteiskuntapalvelu, mutta jos tarkoitat yhdyskuntapalvelua, niin päiväkoteihin ei luonnollisestikaan oteta väkivalta- tai huumausainerikollisia, niin kuin ei minnekään lasten ja nuorten kanssa tekemisiin. Tai toki oma-aloitteisesti puistosta saa pyytää rikollisenkin hoitamaan lapsiaan.
Kenellähän tässä on lukemisen ymmärtämisessä vaikeuksia? Ja mistä ihmeestä keksit väsyneen äidin ja suuren lapsimäärän.
Kommentissani kerroin, että meitä oli toistakymmentä äiti leikkipuistossa, jossa kävimme aamu- ja iltapäivisin ja kun keskimäärin on 1.8 lasta perheessä, niin parin perheen lapset meni muilla äideillä ihan siinä sivussa,kun valvoi ja hoiti omia lapsia ja siltikin jäi vajaan kolmeen lapseen, toisin kuin päiväkodissa, jossa yhdellä hoitajalla saattaa olla 6-9 lasta.
Jos teilläpäin lapsia ei toimiteta desimaaleittain, niin eiköhän käytännössä puhuta vähintäänkin kahdesta lapsesta perhettä kohti. Ja totta kai ainakin pienimpien täytyy olla alle kolmevuotiaita, kun on aikaa siellä puistossa aamu- ja iltapäivät hengata. Joten ei tuossa systeemissä merkittävästi sen enempää aikuisen syliä ole kuin päiväkodissakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin lapsen lapsuudesta tuli salatiedettä, joka vaatii ammattilaista 24/7?
Minullakin tuttu, joka laittoi yksivuotiaan päiväkotiin "saamaan kavereita" ja "ammattitaitoista hoitoa".
Siis aikuistenoikeesti nyt. Tää alkaa olla aivan naurettavaa!
24/7 ei varmastikaan vaadi ammattilaista kuin ehkä todella sairaan lapsen hoito. Mutta jos puhutaan noin 20 tunnista viikossa, niin taisi tämä vitsaus saada Suomessa alkunsa Uno Cygnaeuksesta ja kansakoululaitoksesta. Siinä sitten hiljalleen on kehitytty ja yhteiskunnan työnjako on yhä enemmän eriytynyt. Ollaan huomattu, että tutkimustiedosta ja ammattitaidosta on hyötyä niin karjakolle kuin lastenhoitajallekin.
Kyllä se oma lapsi/pentu/poikanen tms. kaikilla eläinlajeilla onnellisin on omien vanhempien kanssa.
Ja itse olen alkanut näitä täysin höperöjä juttuja kuullut vasta 10 vuotta. Sitä ennen oli ihan itsestäänselvää että 2-3 lasta kyetään hoitamaan itse. Ja esim kavereita ottamaan kotiin ilman että pitää värvätä jokin nanny siihen avuksi.
Meilläkin täysin tukiverkottomia ollaan ja naapuruston kanssa yhdessä huolehdittu nää mukulat.
Kyllä kymmenen vuotta sittenkin oli ihan normaalia, että lapset menivät kouluun. Tai päivähoitoon, jos vanhemmat olivat töissä. Onnellisuudesta en tietenkään osaa varmasti sanoa, monet kyllä mielellään olisivat lintsanneet.
Oli.
Mutta ei kukaan laittanut kotona ollessaan kaksivuotiasta päivähoitoon, kuten nykyään.
Eskarilaiset kävi eskaria vaikkei ollut edes pakko ja neli-viisivuotiaat saattoi jatkaa siellä hoidossa puolta päivää, jos heillä oli jo päivähoitopaikka, mutta nää pienet esikoiset ei kyl olleet pitkiä päiviä poissa kotoa.
Nykyään saattaa vajaa kaksivuotias olla koko päivän hoidossa, vaikka vanhempi tai jopa vanhemmat kotona. Meidän naapuri on pph ja hänellä on nytkin tällainen lapsi siellä. Ja ei, ei kyl oo mikään lastensuojeluperhe.
Juuri näin. Ja päiväkodissa maleksivat ja aikaansa tappavat äidit ovat uusi ilmiö ja ollut korkeintaan viisi vuotta.
Eikä aina tiedä kuka on tulossa hoitoon, vai koko sakki.
Ja mikä pahinta, he vievät henkilökunnan kallista aikaa, jos äiti haluaa sosiaalisia keskustelua arjen paineista. Ja henkilökunnan on vain kohteliaasti kuunneltava, joka aika on tietysti lapsilta pois.
Huomaa kyllä, kuka on kotiäiti ja kuka töissä, kun työssä käyvillä on kiire ja painavat tukka putkella.
Äitinä ja päikkärityöntekijänä ajattelen, että jos ei ole maahanmuuttajataustan takia kielellistä hyötyä hoidosta tai päivähoito on oikeasti tukimuotona perheelle esim. mielenterveydellisten tai muiden vastaavien syiden vuoksi niin lapsi on lapsi vain hetken ja kerkee kyllä laitostua sitten eskarissa.
Päiväkotiarki ei ole niin hienoa ja tähtitieteellistä, kuin vanhemmilla usein on oletuksena. Ajatellaan, että meillä on jokin kotihoitoa hienompi opetus kokoajan käynnissä. Vaikka usein sekin pieni hetki, kun vaikka yritetään laulaa yksi laulu niin yhdellä on kakat housussa. kaksi pienimpää kaataa legokorin lattialle. Aikuinen pitää riehuvaa lasta sylissä samalla kun yrittää tehdä laululeikin liikkeitä ja muut lapset yrittävät pysyä jollakin tapaa juonessa mukana :D Lapsia liukuhihnalla pissalle, käsipesulle ja sitten odotetaan, että viimeinenkin saisi kurahousut jalkaan puolentunnin itkuraivarin välissä, muiden odotellessa talvitamineissa ovella.
Vaikket olisikaan kotona vetämässä lorupussia tai vie lastasi kerranviikossa metsäretkelle tai ulkoile joka päivä sadesäällä kahta kertaa, mutta sinulla on aikaa, kiinnostusta ja halua tehdä asioita lapsesi kanssa niin olet varmasti parasta seuraa omalle lapsellesi. Sellainen kiireetön arki ja ikätasonmukainen tekeminen kyllä riittävät pienille lapsille. Itse kannustaisin esim. seurakunnan kerhoon jossa lapsi vaikka kolmekertaa viikossa viettää aikaa muutaman tunnin ajan. Silloin lapsi oppii olemaan muidenkin kanssa ja äidille jää spesiaaliaikaa myös vauvalle.
Hei. Olen päiväkodissa töissä ja henk kohtaisesti sitä mieltä, että päiväkoti uraa, koulua, töitä ym oravanpyörää ehtii varmasti nähdä riittävästi, vaikka olisi sen ajan kotona, kuin esim pikkusisaruksen vuoksi on mahdollista. Toivon teille löytyvän muunkin ratkaisun, esim juuri kerhot tai tuttavien ja ystävien lapset. Vaikket itse kerhoista välitä, niin ehkä voisit käydä lapsen kanssa niissä muutaman tunnin? Päiväkodissa tulee todella monta turhaa jonotusta ja turhautumusta siihen nähden, mitä muut leikkihetket antavat. Päiväkoteja ja lapsia on erilaisia, mutta kyllä lapsuus on ainutkertainen ja jos on mahdollista olla pois suurista ryhmistä, niin niissä varmasti ehtii olka myöhemminkin.
Monessako tapauksessa se on se isä joka vie sen vanhemman lapsen aamulla hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monessako tapauksessa se on se isä joka vie sen vanhemman lapsen aamulla hoitoon?
Monessa. Ja lapsi pääsee kotiinkin vasta sen isän kyydissä.
Mun esikoinen on 10-vuotias ja kyllä silloinkin oli ihan tavallista ainakin pk-seudulla, että isompi lapsi oli päivähoidossa ja äiti pienemmän kanssa kotona. Ei edes ollut mitään päivähoito-oikeuden rajoituksia kuten nyt. Huvittavaa, miten lyhyt muisti ihmisillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitinä ja päikkärityöntekijänä ajattelen, että jos ei ole maahanmuuttajataustan takia kielellistä hyötyä hoidosta tai päivähoito on oikeasti tukimuotona perheelle esim. mielenterveydellisten tai muiden vastaavien syiden vuoksi niin lapsi on lapsi vain hetken ja kerkee kyllä laitostua sitten eskarissa.
Päiväkotiarki ei ole niin hienoa ja tähtitieteellistä, kuin vanhemmilla usein on oletuksena. Ajatellaan, että meillä on jokin kotihoitoa hienompi opetus kokoajan käynnissä. Vaikka usein sekin pieni hetki, kun vaikka yritetään laulaa yksi laulu niin yhdellä on kakat housussa. kaksi pienimpää kaataa legokorin lattialle. Aikuinen pitää riehuvaa lasta sylissä samalla kun yrittää tehdä laululeikin liikkeitä ja muut lapset yrittävät pysyä jollakin tapaa juonessa mukana :D Lapsia liukuhihnalla pissalle, käsipesulle ja sitten odotetaan, että viimeinenkin saisi kurahousut jalkaan puolentunnin itkuraivarin välissä, muiden odotellessa talvitamineissa ovella.
Vaikket olisikaan kotona vetämässä lorupussia tai vie lastasi kerranviikossa metsäretkelle tai ulkoile joka päivä sadesäällä kahta kertaa, mutta sinulla on aikaa, kiinnostusta ja halua tehdä asioita lapsesi kanssa niin olet varmasti parasta seuraa omalle lapsellesi. Sellainen kiireetön arki ja ikätasonmukainen tekeminen kyllä riittävät pienille lapsille. Itse kannustaisin esim. seurakunnan kerhoon jossa lapsi vaikka kolmekertaa viikossa viettää aikaa muutaman tunnin ajan. Silloin lapsi oppii olemaan muidenkin kanssa ja äidille jää spesiaaliaikaa myös vauvalle.
Kiitos!! Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Pääasia että perhe voi hyvin, oli sitten kotihoidosta tai päivähoidosta kyse. Mustavalkoisuus ei ole enää tätä päivää, eikä sillä saavuteta mitään. Itse olen saanut valtavasti kannustusta siitä, että lapseni ovat osan päivää hoidossa, vaikka olenkin kotona äitiyslomalla. Jokainen tietää itse parhaiten mikä sopii perheen tilanteeseen. Viimeisetkin turhat rajoitukset perhepolitiikassa pitäisi poistaa. Millä tavalla ansiotyö on enemmän työtä kuin vauvan ja kodin hoito? Lapsilla pitäisi olla samat oikeudet varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työstä.
Niin, jos perheessä on arjenhallintaongelmia, mt- tai päihdetaustaa on totta kai parempi että ovat turvallisten aikuisten kanssa päivähoidossa edes osan päivää. Mikäli koti on normaali, riittää lapsille aivan hyvin ensimmäisinä vuosinaan kotona saatu vuorovaikutus ja virikkeet. Se on juuri laadukasta varhaiskasvatusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on hyvä että lapsi on ikäistensä seurassa, niin oppii sosialisoitumaan.
Sosialisoitumaan?
😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin surullista, jos 2-3-vuotias viettää päivänsä päiväkodissa, vaikka äiti on kotona vauvan kanssa :(. Tuon ikäinen on niin pieni, ettei tarvitse meluisaa arkea isossa ryhmässä, vaan tarvitsee rauhallista arkea omien rakkaiden kanssa. Lastensuojeluperheet sitten eri asia.
Aina sama valitus. Suomessa on Euroopan ennätysmäärä kotihoidettuja lapsia lähestulkoon. Muihin Pohjoismaihin verrattuna päivähoito on harvinaista.
Mikä Suomessa päivähoidosta tekee niin kamalaa, kun muualla se on täysin hyväksyttävää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina sama valitus. Suomessa on Euroopan ennätysmäärä kotihoidettuja lapsia lähestulkoon. Muihin Pohjoismaihin verrattuna päivähoito on harvinaista.
Mikä Suomessa päivähoidosta tekee niin kamalaa, kun muualla se on täysin hyväksyttävää?
No siellä äidit ovat oikeasti töissä, eivätkä kotona kuopuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aina sama valitus. Suomessa on Euroopan ennätysmäärä kotihoidettuja lapsia lähestulkoon. Muihin Pohjoismaihin verrattuna päivähoito on harvinaista.
Mikä Suomessa päivähoidosta tekee niin kamalaa, kun muualla se on täysin hyväksyttävää?
Muualla ne esikoulut yms kestää juurikin sen 3-4 päivää. Ei muualla ole päivähoidossa sen kummemmin pieniä kotiäidin lapsia täyttä päivää. Sen sijaan työssäkäyvienkin lapset on usein hoidossa vain puolta päivää.
Älä vie päiväkotiin. Lapsi tuo sieltä pienempään sisarukseen tarttuvat taudit ja sairastelukierre alkaa. Eikö naapurista löydy samanikäisiä kavereita? Ei kannata ryhtyä perhepäivähoitajaksikaan, sillä siinä tulee mustasukkaisuusriidat lasten kesken. Suosittelen keskittymään tällä kokoonpanolla perhe-elämästä nauttimiseen ja kerhoissa juoksuun. Esim. kielikylpykerho olisi nyt otollinen, jos sellainen olisi, tai tuttu, sillä lapsi oppii juuri tuossa iässä toisen kielen leikiten. Myöhemmin se on tankkaamista. Lapsuuden kultaiset vuodet kannattaa käyttää tarkoin hyväksi, sillä sille rakentuu koko myöhempi (helppo/vaikea) elämä. Missään tapauksessa älä järjestä lapsillesi hylkäämiskokemusta äidistä/kodista, sillä erotuska murentaa perusturvallisuutta ja vahingoittaa myöhempää elämää. Tulet pääsemään myöhemmin helpommalla kuin ne äidit, jotka pakolla kiikuttavat itkevän lapsensa vieraaseen hoitoon. 7tuntia päivässä on liian pitkä aika olla vieraassa paikassa ilman äitiä. Kyläkäynnit on ihan eri asia. Lapsella täytyy olla äiti saatavilla. Lapsi tarvitsee äidin kotiin ensimmäisen 10vuotta. Sen jälkeen hän itsenäistyy, eikä tarvitse äitiä enää. Takertuvat lapset/aikuiset eivät ole saaneet äidinhoivaa riittävästi tai perusturva on jostain muusta syystä vahingoittunut. Kaikki rakentuu perusturvalle. Lapsella täytyy olla joku turvallinen, luotettava läsnäoleva henkilö elämässään, paras on oma äiti!
Vierailija kirjoitti:
Älä vie päiväkotiin. Lapsi tuo sieltä pienempään sisarukseen tarttuvat taudit ja sairastelukierre alkaa. Eikö naapurista löydy samanikäisiä kavereita? Ei kannata ryhtyä perhepäivähoitajaksikaan, sillä siinä tulee mustasukkaisuusriidat lasten kesken. Suosittelen keskittymään tällä kokoonpanolla perhe-elämästä nauttimiseen ja kerhoissa juoksuun. Esim. kielikylpykerho olisi nyt otollinen, jos sellainen olisi, tai tuttu, sillä lapsi oppii juuri tuossa iässä toisen kielen leikiten. Myöhemmin se on tankkaamista. Lapsuuden kultaiset vuodet kannattaa käyttää tarkoin hyväksi, sillä sille rakentuu koko myöhempi (helppo/vaikea) elämä. Missään tapauksessa älä järjestä lapsillesi hylkäämiskokemusta äidistä/kodista, sillä erotuska murentaa perusturvallisuutta ja vahingoittaa myöhempää elämää. Tulet pääsemään myöhemmin helpommalla kuin ne äidit, jotka pakolla kiikuttavat itkevän lapsensa vieraaseen hoitoon. 7tuntia päivässä on liian pitkä aika olla vieraassa paikassa ilman äitiä. Kyläkäynnit on ihan eri asia. Lapsella täytyy olla äiti saatavilla. Lapsi tarvitsee äidin kotiin ensimmäisen 10vuotta. Sen jälkeen hän itsenäistyy, eikä tarvitse äitiä enää. Takertuvat lapset/aikuiset eivät ole saaneet äidinhoivaa riittävästi tai perusturva on jostain muusta syystä vahingoittunut. Kaikki rakentuu perusturvalle. Lapsella täytyy olla joku turvallinen, luotettava läsnäoleva henkilö elämässään, paras on oma äiti!
Tämän oli pakko olla provo. Vai että naisen pitäisi olla kotona siihen asti, kunnes nuorin lapsi täyttää 10v. Kaikenlaisia syitä sitä löytyykin, ettei vaan tarvitse mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Älä vie päiväkotiin. Lapsi tuo sieltä pienempään sisarukseen tarttuvat taudit ja sairastelukierre alkaa. Eikö naapurista löydy samanikäisiä kavereita? Ei kannata ryhtyä perhepäivähoitajaksikaan, sillä siinä tulee mustasukkaisuusriidat lasten kesken. Suosittelen keskittymään tällä kokoonpanolla perhe-elämästä nauttimiseen ja kerhoissa juoksuun. Esim. kielikylpykerho olisi nyt otollinen, jos sellainen olisi, tai tuttu, sillä lapsi oppii juuri tuossa iässä toisen kielen leikiten. Myöhemmin se on tankkaamista. Lapsuuden kultaiset vuodet kannattaa käyttää tarkoin hyväksi, sillä sille rakentuu koko myöhempi (helppo/vaikea) elämä. Missään tapauksessa älä järjestä lapsillesi hylkäämiskokemusta äidistä/kodista, sillä erotuska murentaa perusturvallisuutta ja vahingoittaa myöhempää elämää. Tulet pääsemään myöhemmin helpommalla kuin ne äidit, jotka pakolla kiikuttavat itkevän lapsensa vieraaseen hoitoon. 7tuntia päivässä on liian pitkä aika olla vieraassa paikassa ilman äitiä. Kyläkäynnit on ihan eri asia. Lapsella täytyy olla äiti saatavilla. Lapsi tarvitsee äidin kotiin ensimmäisen 10vuotta. Sen jälkeen hän itsenäistyy, eikä tarvitse äitiä enää. Takertuvat lapset/aikuiset eivät ole saaneet äidinhoivaa riittävästi tai perusturva on jostain muusta syystä vahingoittunut. Kaikki rakentuu perusturvalle. Lapsella täytyy olla joku turvallinen, luotettava läsnäoleva henkilö elämässään, paras on oma äiti!
Mitä juuri luin!? Kuulostat aivan Sirpa Selänteeltä.
Kyllä tässä hieman ottaa kupoliin kun lähipäiväkotiin ei mahdu lapsi hoitoon, kun alle 3v hoitopaikat vie lattemammojen taaperoikäiset, joiden paikka EI OLE PÄIVÄKODISSA! Kuskataan me työssäkäyvät vanhemmat sitten lapset ympäri kaupunkia ja pidennetään näiden hoitopäiviä ennestään. Jos pidät alle 3v lasta virikehoidossa niin olet itsekäs munapää, muista se.
Kenellähän tässä on lukemisen ymmärtämisessä vaikeuksia? Ja mistä ihmeestä keksit väsyneen äidin ja suuren lapsimäärän.
Kommentissani kerroin, että meitä oli toistakymmentä äiti leikkipuistossa, jossa kävimme aamu- ja iltapäivisin ja kun keskimäärin on 1.8 lasta perheessä, niin parin perheen lapset meni muilla äideillä ihan siinä sivussa,kun valvoi ja hoiti omia lapsia ja siltikin jäi vajaan kolmeen lapseen, toisin kuin päiväkodissa, jossa yhdellä hoitajalla saattaa olla 6-9 lasta.