Lue keskustelun säännöt.
Isompi lapsi päivähoitoon, äiti pienemmän kanssa kotona
Tämä on siis meidän perhe. Mitä mieltä olette?
Pienempi juuri 9kk isompi 3,5 vuotta.
Olen halunnut hoitaa lapset kotona ja minulla onkin ollut siihen rahatilanteen puolesta mahdollisuus. Nyt kuitenkin tuntunut, että isompi lapsi kaipaisi enemmän seuraa ja tekemistä mitä voin itse tarjota.
Hän aloittaa siis päivähoidon kolmena päivänä viikossa ja noin 7 tuntia päivässä.
Onko tämä yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja äidin laiskuutta. Voisinhan viedä puistoihin ja kerhoihin itsekin.. en vaan oikein itse viihdy perhekerhoissa jne niin päädyin päivähoitoon.
Kommentit (584)
Missä ihmeessä sen lapsen kuuluu olla jos ei kotona? On tää mennyt merkilliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä vouhottamista. Ei mielestäni kenenkään lapsen tai äidinkään paikka ole kotona monta vuotta putkeen.
Pienen lapsen ensisijainen paikka on juurikin kotona
Monen sosiaalisen ja vilkkaan 2-4 vuotiaan on kyllä parempi käydä sen 20 h hyvässä tutussa päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Kerhossa tai missään ei ollut enää tuon ikäisiä kavereita ja"toiminta" oli vaan vapaata leikkiä ja piirustelua.
Pienessä yksityisessä pk ssa varhaiskasvatus oli todella laadukasta , koin että lapsi oikeasti sai jotain mistä olisi jäänyt paitsi kotona.
En keksi että mikä on se maaginen "jokin" mitä koti ei voi tarjota. Yleisesti ottaen pk:ssa on spontaanille vapaalle leikille hyvin vähän aikaa ja sitä pitäisi olla paljon enemmän. Ei ole mitään pakkoa olla aina jotain aikuista siinä huseeraamassa ja sanelemassa raameja jotta tämä hieno "varhaiskasvatus" toteutuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä vouhottamista. Ei mielestäni kenenkään lapsen tai äidinkään paikka ole kotona monta vuotta putkeen.
Pienen lapsen ensisijainen paikka on juurikin kotona
Monen sosiaalisen ja vilkkaan 2-4 vuotiaan on kyllä parempi käydä sen 20 h hyvässä tutussa päiväkodissa.
4-vuotiaan kohdalla kyllä mahdollisesti mutta hyvänen aika 2-vuotias ei sitä vielä mihinkään tarvitse. Noin pienet ei vielä edes varsinaisesti leiki keskenään vaan leikkivät lähinnä rinnakkain omia leikkejään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä vouhottamista. Ei mielestäni kenenkään lapsen tai äidinkään paikka ole kotona monta vuotta putkeen.
Pienen lapsen ensisijainen paikka on juurikin kotona
Monen sosiaalisen ja vilkkaan 2-4 vuotiaan on kyllä parempi käydä sen 20 h hyvässä tutussa päiväkodissa.
4-vuotiaan kohdalla kyllä mahdollisesti mutta hyvänen aika 2-vuotias ei sitä vielä mihinkään tarvitse. Noin pienet ei vielä edes varsinaisesti leiki keskenään vaan leikkivät lähinnä rinnakkain omia leikkejään
Riippuu varmaan vähän 2 vuotiaasta. Omalle 2,5 vlle ne päiväkodin kontaktit ja leikit on erittäin tärkeitä, vaikka hyötyykin vielä myös aikuisen läsnäolosta leikeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pöllöin viritelmä minkä minä tiedän oli äiti jolla oli kaksi poikaa. Toinen vajaa vuoden ja toinen vajaa kaksi.
Se isompi oli naapurissa hoidossa perhepäivähoitajalla ja äiti hoiti sitä pienempää. Kävivät samassa leikkipuistossa samaan aikaan kahdesti päivässä. Perhepäivähoitaja sen isomman ja äiti sen pienemmän kanssa.
Isä vei isomman hoitoon aamulla ja haki iltapäivällä.
En oikeesti tajua mikä tän idea oli.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Se ei ole "muutama prosentti" vaan 15-20 %.
Helsinki-Espoo-Vantaa-Tampere-Turku-Oulu-kuusikossa oli 2015 kaikkiaan 111 119 lasta päivähoitopalvelujen piirissä. Tästä joukosta 20 % turhaan hoidossa olisi yhteensä 22 200 lasta ja siihen menee vuosittain noin 8 000 euroa per lapsi eli 177 600 000 euroa. Joka vuosi. Miettikääpä, mitä tällä rahalla oikeasti voisi saada aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Se ei ole "muutama prosentti" vaan 15-20 %.
Helsinki-Espoo-Vantaa-Tampere-Turku-Oulu-kuusikossa oli 2015 kaikkiaan 111 119 lasta päivähoitopalvelujen piirissä. Tästä joukosta 20 % turhaan hoidossa olisi yhteensä 22 200 lasta ja siihen menee vuosittain noin 8 000 euroa per lapsi eli 177 600 000 euroa. Joka vuosi. Miettikääpä, mitä tällä rahalla oikeasti voisi saada aikaan.
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta pakko silti kysyä, että mistä löysit noi prosentit? Minkälainen perhetilanne tuohon 20% kuuluvilla on?
Nyt siis oikeasti. Vauvavuosi voi olla todella rankka, ja kaikilla ei ole tukiverkkoja. Jokunen vuosikymmen sitten kunnat tarjosivat aika vakiona kodinhoitoapua perheille ja usein isovanhemmat olivat myös käytettävissä. Miksi ei vauvavuotta voisi helpottaa sillä, että vanhempi lapsi on päivähoidossa? Tilannehan ei sen lapsen kannalta eroa mitenkään siitä, että vanhemmat on töissä. Paitsi hoitopäivän pituuden osalta, se on yleensä lyhyempi. Kerhot yms voi olla lapsen kannalta ihan kivoja, mutta jos eivät ole naapurissa niin väsynyttä äitiä ne eivät kyllä auta, päinvastoin.
Mitä kustannuksiin tulee niin muutama ylimääräinen kuukausi päivähoitoa ei kunnan taloutta kaada, varsinkin kun muuten lapsiperheiden palvelut on aika olemattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä luulen, että suurimmalle osalle kansalaisista on ihan ok että lapsille on tarjolla päivähoito vanhempien tilanteesta riippumatta.
Täällä vaan kiukuttelee ne muutamat vähä-älyiset ihmiset. Niiden kanssa on ihan turha edes kinata. Minua ei heidän paheksunta liikuta.
Hienoa että perheet voivat itse päättää mikä on heidän lapsilleen parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä sitä mieltä,ettei pidä tehdä enempää lapsia kuin mitä on mahdollista hoitaa itse hyvin. Kyllähän tuon ikäisen kanssa jo tarvii käyttää mielikuvitusta tekemisien kanssa, mutta tuliko se yllätyksenä? Mulla on nyt 2v lapsi. Hänen kanssaan käydään kerhoissa, puistoissa ja kavereilla. Tiedän, ettei tähän tilanteeseen nyt kannattaisi uutta vauvaa hankkia. Kaikki aika menisi siinä vauvassa ja itsellä ei rahkeet siinä tilanteessa riittäisi viihdyttämään isompaa. Mielestäni olisi jotenkin tökeröä työntää isompi yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikkakin siis ihan hyväksyttävää. Itse en vaan kestäisi sitä ajatusta,joten en hanki lisää lapsia nyt enkä ehkä enää koskaan.
Mutta tuossa tilanteessa en kyllä tiedä,mitä tekisin. Koittaisin varmaan hampaat irvessä hoitaa molempia ja odottelisin parempia aikoja :D
Siis mieltääkö ihmiset asian tosiaan näin? Että pitäisi hampaat irvessä hoitaa kotona, vaikka lapsi selvästi ilahtuu päivähoidosta? Ettei tuhlaisi yhteiskunnan rahoja? Eikö me olla tälläisten oikeuksien, kuten päivähoito , eteen tehty töitä yhteiskunnassa?
Eihän ne kaupunkien järjestämät kerhotkaan ole ilmaisia yhteiskunnalle. Ne usein käyttäjille maksuttomia. Nyt maksan lapsen päivähoidosta hoitomaksun. Paikkakunnalla ei ole kunnan järjestämää ilmaista kerhotoimintaa, kuten sanoin, tämä maalaiskunta on aika vanhusvoittoinen.
Täällä toimii kyllä seurakunnan kerho ja kuulun kirkkoon joten niistä maksan kirkollisveroa kävin tai en.
Ja mieheni palkasta menee vero, samoin omista tuloistani.
Tälläistä viestiä siis suomalaisilta äideiltä vaan eteenpäin, lähes kaikki vastanneet ovat sitä mieltä että subjektiivisesta päivähoidosta saisi luopua kokonaan??Vähän jo tuohduin, että edes kysyin täällä mielipidettä.
Ap
Meillä myös vauva kotona ja 3,5v. käy nyt puolipäiväisenä päiväkodissa kolmena päivänä viikossa. Tämä isompi on ollut hoidossa 1,5-vuotiaasta asti muutamana päivänä viikossa n. 7h kerrallaan (miehellä vuorotyö, joka on mahdollistanut osa-aikaisen hoidon). Nykyisin siis muuten sama systeemi, mutta hoitoaika on 8-12. En yksinkertaisesti halunnut häntä ottaa kokonaan pois hoidosta, koska siellä on ne tutut kivat kaverit ja opitut systeemit. Lapsi tykkää käydä hoidossa, on aina tykännyt, koska on sosiaalinen tyyppi. Meillä ainakin lapsi kaipaa niitä kavereitaan esim. loma-aikoina, jolloin on pitempiä pätkiä pois hoidosta.
Mekin asumme pienemmällä kylällä, jossa on tasan yksi leikkipuisto, jossa ei käy ikinä kukaan. Mitään aktiviteetteja lapsille ei täällä ole. Varmasti riippuu todella paljon lapsestakin, että kuinka paljon kaipaa niitä leikkikavereita ja minkä ikäisenä niitä alkaa kaipamaan. Mutta on ihan turha väittää, että lapselle olisi ihan sama asia ulkoilla äidin ja vauvan kanssa, kuin ulkoilla "itsenäisesti" saman ikäisen, itse valitsemansa kaverin kanssa. Tai että äidin kanssa askartelu on sama asia, kuin tehdä sitä ison pöydän ääressä muiden lapsien seurassa. Ja huom! nämähän eivät sulje pois toisiaan... En tarvitse päiväkodilta tällä hetkellä mitään erityista varhaiskasvatusta, itse pystyn kyllä lapseni kasvattamaan, mutta lapseni kannalta hänen on tärkeää oppia sosiaalisia taitoja ja muiden lasten kanssa toimimista. Ja kuten joku jo täällä kirjoittikin, niin harrastusryhmät ym. ei aja samaa asiaa.
Ja olet oikeilla jäljillä ap... Täällä ei tästä asiasta kannata edes kysyä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli kommentteja lukiessa mieleen asia näistä kotona hoidetuista lapsista joiden äidit täällä haukkuu suu vaahdoten toisia.. toisille se äitiys on isoin meriitti mitä saavuttaa elämässään ja on vaikeaa hyväksyä, että kukaan muu osaisi hoitaa omaa lasta. Sitten se onkin kauhea paikka kun huomaa että lapsi ihailee esikouluopettajaa ja viihtyy vähän liiankin hyvin pois äidin helmoista. Näille äideille olisi painajainen laittaa lapsi hoitoon ja vielä huomata, että lapsi oikeasti viihtyy ja iloitsee hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt siis oikeasti. Vauvavuosi voi olla todella rankka, ja kaikilla ei ole tukiverkkoja. Jokunen vuosikymmen sitten kunnat tarjosivat aika vakiona kodinhoitoapua perheille ja usein isovanhemmat olivat myös käytettävissä. Miksi ei vauvavuotta voisi helpottaa sillä, että vanhempi lapsi on päivähoidossa? Tilannehan ei sen lapsen kannalta eroa mitenkään siitä, että vanhemmat on töissä.
Eroaahan se koska lapsi tietää että äiti lellii vauvaa samaan aikaan kotona kun hänet sysätään pois häiritsemästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt siis oikeasti. Vauvavuosi voi olla todella rankka, ja kaikilla ei ole tukiverkkoja. Jokunen vuosikymmen sitten kunnat tarjosivat aika vakiona kodinhoitoapua perheille ja usein isovanhemmat olivat myös käytettävissä. Miksi ei vauvavuotta voisi helpottaa sillä, että vanhempi lapsi on päivähoidossa? Tilannehan ei sen lapsen kannalta eroa mitenkään siitä, että vanhemmat on töissä.
Eroaahan se koska lapsi tietää että äiti lellii vauvaa samaan aikaan kotona kun hänet sysätään pois häiritsemästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Se ei ole "muutama prosentti" vaan 15-20 %.
Helsinki-Espoo-Vantaa-Tampere-Turku-Oulu-kuusikossa oli 2015 kaikkiaan 111 119 lasta päivähoitopalvelujen piirissä. Tästä joukosta 20 % turhaan hoidossa olisi yhteensä 22 200 lasta ja siihen menee vuosittain noin 8 000 euroa per lapsi eli 177 600 000 euroa. Joka vuosi. Miettikääpä, mitä tällä rahalla oikeasti voisi saada aikaan.
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta pakko silti kysyä, että mistä löysit noi prosentit? Minkälainen perhetilanne tuohon 20% kuuluvilla on?
Ne on niitä, joilla on ainakin toinen vanhemmista kotona, ei erityistä hoidon tarvetta ja lapsi kuitenkin koko- tai osapäivähoidossa.
Esimerkiksi Espoossa oli kaikista kokopäiväisistä hoitolapsista vuonna 2013 1700 lasta = 15 % sellaisia, joilla ainakin toinen vanhempi kotona; osa-aikaiset siihen lisäksi. Osapäivähoidon kustannuksiksi lasketaan noin 60 % kokopäivähoidon kustannuksista.
Noin suhteutettuna - 1700 lapsella täytetään 28 ja puoli 60-paikkaista päiväkotia.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/227864-”nelja-tuntia-paivahoitoa-riittaa-pienelle-lapselle”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Se ei ole "muutama prosentti" vaan 15-20 %.
Helsinki-Espoo-Vantaa-Tampere-Turku-Oulu-kuusikossa oli 2015 kaikkiaan 111 119 lasta päivähoitopalvelujen piirissä. Tästä joukosta 20 % turhaan hoidossa olisi yhteensä 22 200 lasta ja siihen menee vuosittain noin 8 000 euroa per lapsi eli 177 600 000 euroa. Joka vuosi. Miettikääpä, mitä tällä rahalla oikeasti voisi saada aikaan.
Taas "faktaa" missä mutkat vedetty suoriksi. Ei tätä näin voi laskea. Ja mistä sait ton 20% muualta kuin päästäisi. Älkää nyt uskoko tollasta hölynpölyä.
Ja joo tollasella rahamäärällä voisi sitten henk.koht tukea perhettä tai lasta joka ennen on pärjännyt päivähoidon tuella.
Vierailija kirjoitti:
Esikoiseni alkoi juuri suunnilleen tuossa iässä katselemaan ulkoilevia päiväkotiryhmiä ja ihmettelemään miksei hän ole päiväkodissa, joten harkitsin tuota samaa mutta päätin pitää hänet silti kotihoidossa. Kuopuskin oli saman ikäinen kuin ap:lla. Kyllähän noin pienet hyvin sopeutuu muun perheen päivärytmiin eikö? Että ulkoillaan tiettyyn aikaan jne. Päiväunetkin voi nukkua vaunuissa. Rauhallinenkin aika päivästä löytyy hyvin, ja esikoinenkin voi sen oppia että nyt otetaan rennosti kotona. Päivien ei tarvitse olla hulinaa jos et sellaista vauvan kanssa kaipaa, kun rytmi on kunnossa niin kaikki sujuu ihan rauhassa.
Laitoin esikoisen sitten virikehoitoon 5 vuotiaana, pääasiassa siksi koska siinä vaiheessa alkoivat lasten luonteet ja tarpeet olemaan niin eri ääripäissä, että päivärytmin (eli niiden leikkikavereiden, aktiviteettien yms) yhteensovittaminen oli hankalaa. Lisäksi ajattelin että ryhmätoimintaa on hyvä opetella ennen eskariin menoa. Esikoinen aloitti sellaisessa puolipäiväryhmässä, joka toimi 4h/päivä ja 4pv/vko ja se osoittautui todella kivaksi! Mutta noh, ei mennyt kauaakaan kun alkoi tuntumaan että miksen vain odottanut vielä esim puolta vuotta ja laittanut molempia lapsia yhtäaikaa tuohon 4h-ryhmään? Edestakaisin ravaaminen molempien lasten kanssa vain yhden lapsen takia oli nimittäin todella rasittavaa ja ihan turhaa ja typerää. Pidimme sitten piiitkän kesäloman päivähoidosta ja tänä syksynä molemmat aloittivat yhtä aikaa, esikoinen eskarissa ja kuopus 4h-ryhmässä. Kyllä ne lapset ehtii noissa päiväkodeissa ja kouluissa olla ihan kyllästymiseen asti, ei mielestäni tarvitse liian nuorena aloittaa jos on mahdollista olla kotona. Niitä vaiheita tulee ja menee, kun kaveria ja aktiviteettia kaivataan enemmän ja sitten taas vähemmän.
Mee töihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Se ei ole "muutama prosentti" vaan 15-20 %.
Helsinki-Espoo-Vantaa-Tampere-Turku-Oulu-kuusikossa oli 2015 kaikkiaan 111 119 lasta päivähoitopalvelujen piirissä. Tästä joukosta 20 % turhaan hoidossa olisi yhteensä 22 200 lasta ja siihen menee vuosittain noin 8 000 euroa per lapsi eli 177 600 000 euroa. Joka vuosi. Miettikääpä, mitä tällä rahalla oikeasti voisi saada aikaan.
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta pakko silti kysyä, että mistä löysit noi prosentit? Minkälainen perhetilanne tuohon 20% kuuluvilla on?
Ne on niitä, joilla on ainakin toinen vanhemmista kotona, ei erityistä hoidon tarvetta ja lapsi kuitenkin koko- tai osapäivähoidossa.
Esimerkiksi Espoossa oli kaikista kokopäiväisistä hoitolapsista vuonna 2013 1700 lasta = 15 % sellaisia, joilla ainakin toinen vanhempi kotona; osa-aikaiset siihen lisäksi. Osapäivähoidon kustannuksiksi lasketaan noin 60 % kokopäivähoidon kustannuksista.
Noin suhteutettuna - 1700 lapsella täytetään 28 ja puoli 60-paikkaista päiväkotia.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/227864-”nelja-tuntia-paivahoitoa-riittaa-pienelle-lapselle”
Niin mistä hatusta vetäsit noi luvut? Ja tuolla linkissä ei oo mitään sivua..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen vaan jaksan ihmetellä tätä intoa haukkua päivähoito-oikeutta.
Tutkikaa vähän taustoja, millaista se oli ennenkuin päivähoito -oikeus taattiin lailla.Koko lain merkitys varsinkin naisille ja siis äideille on valtava. Ennen tätä subjektiivista oikeutta kunnat ja kaupungit järjestivät päivähoidon jos järjestivät, mielivaltaisesti ja miten talous antoi periksi.
Se, että muutama prosentti käyttää päivähoidon tunteja vaikka vanhempainvapaalla ei ole niin iso syy, että kannattaisi hyvä järjestelmää kaataa.
Syy, että päivähoito-oikeutta nyt rajattiin 20 tuntiin ei ole se että järjestelmä olisi ollut huono vaan se, että naisilta ja lapsilta oli helppo leikata kun säästöjä tarvittiin. Nykyinen systeemi on huono sekä lasten että lasten vanhempien kannalta. Käytännössä on eriarvoistettu lapset hoidossa näiden vanhempien aseman mukaan. Esim. työttömän lapsi puolipäiväinen ja silloin puolipäivä ryhmässä lapsia saa olla enemmän ja luonnollisesti hoidon taso heikompaa.
Pidetättäsiin kynsin ja hampain kiinni lasten ja naisten hyväksi saaduista oikeuksista.
Se ei ole "muutama prosentti" vaan 15-20 %.
Helsinki-Espoo-Vantaa-Tampere-Turku-Oulu-kuusikossa oli 2015 kaikkiaan 111 119 lasta päivähoitopalvelujen piirissä. Tästä joukosta 20 % turhaan hoidossa olisi yhteensä 22 200 lasta ja siihen menee vuosittain noin 8 000 euroa per lapsi eli 177 600 000 euroa. Joka vuosi. Miettikääpä, mitä tällä rahalla oikeasti voisi saada aikaan.
Mielenkiintoisia lukuja. Mutta keksittyjä..
Lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen liittyi hallituksen säästötalkoisiin. Tavoitteena oli säästää 62 miljoonan euroa.
Varhaiskasvatuksessa on noin 230 000 lasta. Jos hallituksen tahto olisi toteutunut kaikissa kunnissa, tällöin noin 11 000 lapsen oikeutta päivähoitoon olisi rajattu.
Tästä linkistä http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200299313_u0.shtml
Ja samassa linkissä sanotaan myös näin
OAJ:n Helsingin Lastentarhanopettajien puheenjohtaja Kirsi Sutton sanoo hallituksen uudistuksen vain hankaloittaneen päiväkodin johtajien ja henkilökunnan työtä.
- Olen ymmärtänyt, että niissä kunnissa, joissa nämä hallituksen siunaamat heikennykset on otettu käyttöön, ei toivottuja säästöjä ole kertynyt
Ap:lle
Minä aion pitää esikoisen 2 v päiväkodissa, kun vauva syntyy tammikuussa. Esikoinen on ehdottomasti hyötynyt päiväkodista ja en halua sitä häneltä ottaa pois. Olen siis ollut töissä tässä välissä.
Tee niin kuin sinusta itsestäsi parhaalta näyttää :)