Suomesta on hävinnyt kaikki yhteisöllisyys
Oletteko päässeet kokemaan enää yhteisöllisyyttä Suomessa? Jos olette niin missä? Tunnen itseni syrjäytyneeksi.
Kommentit (232)
Harrasteporukoissa kyllä. Miksi naapureilla tms. olisi mitään yhteisöllisyyttä, jos mitään yhteistä ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Lauttasaaressa kadonnutta tyttöä oli tiistai-iltana ja yönä etsimässä kymmeniä, jos ei satoja lauttasaarelaisia vapaaehtoisia. Ihmisiä, jotka eivät edes tunteneet tyttöä. Varmaan lähes koko Lauttasaari haravoitiin niin hyvin kuin pimeässä pysyttiin, tarkulamput välkkyivät ympäri saarta. Häntä etsittiin Ruoholahden ja Espoon rantoja myöten. Lauttasaaren kirkkokahvila avasi yöllä ovensa ja tarjoili lämmintä juotavaa etsijöille. Tämä liikuttaa minua todella paljon, joten siinä sinulle esimerkki yhteisöllisyydestä.
Kyllä varakkaat aina toisiaan auttaa, ja niitähän Lauttasaaressa riittää!
Suomen ongelma on että köyhät vihaa toisiaan ja levittää pelkkää vihapuhetta.
Se mitä Facebookissa on tai tapahtuu EI OLE YHTEISÖLLISYYTTÄ.
Se on kirjoittelua ja triggeröitymistä.
Onneksi on yhteisöllinen suku. Omaa perhettä en varmaan saa näin epävakaana taloudellisena aikana. Muut "yhteisöt" ovat vain pinnallista kulissia.
Suku on pahin. Kyllä yhteisöllisyyden pitää lähteä naapureista jne. Sukulaisia... ei helwetissä.
Naapuri kirjoitti:
Tästä tulikin mieleeni, että asun kivalla alueella ja tunnen suurimman osan naapureista jotenkin. Alakertaan on vastasyntynyt vauva, joka kuulostaa itkevän paljon. Minua ei itkeminen haittaa, mutta omien lasten ollessa jo isoja on monta kertaa käynyt mielessä tarjota apua tälle äidille. Voisin käydä pihalla työntämässä rattaita tai ottaa vauvan muutamaksi tunniksi hoitoon, jotta äiti saisi levätä. Mutta hulluna kai se äiti minua varmaan pitäisi jos ovelle menisin näin vaan. Saatikka että ottaisi tuntemattomalta apua vastaan. Nykypäivänä on niin paljon helpompaa ja yleisempää tehdä näissä tilanteissa esimerkiksi lastensuojeluilmoitus kuin tarjota apua.
Surullista, mutta olet varmaankin oikeassa. Mutta voithan itse yrittaa vaikuttaa lahiymparistoosi: tervehdi aitia, juttele omasta perheestasi ja tarjoa apua. Mita siina menettaa? Jos pitaa hulluna, antaa pitaa, olet ainakin yrittanyt. Jos kieltaytyy avusta, mita sitten.
Vierailija kirjoitti:
Se mitä Facebookissa on tai tapahtuu EI OLE YHTEISÖLLISYYTTÄ.
Se on kirjoittelua ja triggeröitymistä.
Riippuu ihan yhteisöstä. Joissain ryhmissä varmaan vaan kirjoitellaan, mutta on myös alueellisia ryhmiä, joissa autetaan toisia. Esim kun taannoin oli VR:llä lakko, yksi henkilö alueellisessa ryhmässä tarjosi autokyytiä seuraavana aamuna paikasta A paikkaan B. Kymmenessä minuutissa autokyydin tarjoajia oli jo useita. Ihmiset siis sopivat, mistä kyyti lähtee ja ketä kyytiin tulee. Näin moni pääsi töihin ilman, että olisi tarvinnut mennä taksilla. Tässä samaisessa ryhmässä ihmiset ovat kyselleet kantoapua pianolle, muuttoapua, koiranulkoilutusapua, kaupassakäyntiapua jne. Lisäksi ryhmässä - kuten kunnon kyläyhteisössä kuuluukin - ruoditaan alueen lasten ilkivallanteot, alueella tapahtuneet tulipalot ja muut onnettomuudet yms yms.
Mikä sinun mielestäsi sitten on yhteisöllisyyttä? Että joku ventovieras pysäyttää autonsa bussipysäkille ja tarjoaa sinulle kyydin? Tai komentaa lastasi? Ei entisaikoinakaan paikkakunnilla tilapäisesti oleskelevat tukkijätkät ja pölynimurikauppiaat kuuluneet yhteisöön vaan yhteisön muodostivat ihmiset, jotka olivat oppineet tuntemaan toisiaan. Nykyisin ihmiset voivat tutustua toiseensa sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
In 2007 the Harvard professor Robert Putnam published a paper that appeared to challenge the benefits of living in a racially diverse society. Putnam’s study, which used a large, nationally representative sample of nearly 30,000 Americans, found that people living in more diverse areas reported lower levels of trust in their neighbors. They also reported less interest in voting, volunteering, and giving to charity. In other words, greater diversity seemed to be linked to both feelings and behaviors that threaten a sense of community.
monikulttuuri ei ole toiminut missään. kuten ei ole kommunismikaan.
Sinun yhteisösi on selvästi hom-mafoo-rumi. Siellä ei toimi mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreän politiikan tulosta. Maahanmuuton myötä saamme maahan sisällissodan
Tuskinpa. Äärioikeistolaiset eivät käy nykyisin armeijaa ja ovat keskimääräisesti läskiä ja heikompaa porukkaa kuin normaalit ihmiset. Siksihän nämä nykyisin vain ulisevat netissä ja vetävät halpaa viinaa sen sijaan että jalkautuisivat.
Ja sitten sanotaan että äärioikeistolaiset "jalkautuvat" vähän liiankin hyvin Asema-aukiolla yms. Sen sijaan "jalkautumisen" kohde oli heikompaa narkkariainesta. Koittakaa nyt päättää. :D
Hys, tuota ei saanut tuoda suuren yleisön tietoon.
OMG mikä läppä!
se oli sitten siinä kirjoitti:
Kyllä maahanmuuttajilla on varsin voimakkaat yhteisöt ja ryhmät joissa ovat. Tässä muutoksessa tulee häviämään ennenkaikkea perusjästi suomalaiset harvaan asutuilla alueilla ja yksinäiset kaupunkilaiset. Pari sukupolvea menee kun vanhat on korvattu uusilla, syntyvyysluvutkin sen jo kertovat että pyyhe on heitetty kehään.
Kyynel.
Käväisepä vaikka Puhoksen ostarilla, niin voit todistaa ihan omin silmin aitoa yhteisöllisyyttä. Tai tule käymään meillä, meillä päin naapuria autetaan ja kavereita jeesataan. Ja tämä ihan pk-seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
In 2007 the Harvard professor Robert Putnam published a paper that appeared to challenge the benefits of living in a racially diverse society. Putnam’s study, which used a large, nationally representative sample of nearly 30,000 Americans, found that people living in more diverse areas reported lower levels of trust in their neighbors. They also reported less interest in voting, volunteering, and giving to charity. In other words, greater diversity seemed to be linked to both feelings and behaviors that threaten a sense of community.
monikulttuuri ei ole toiminut missään. kuten ei ole kommunismikaan.
Runkkaaminen rasistipellejen lippulinnassa sen sijaan toimii aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
In 2007 the Harvard professor Robert Putnam published a paper that appeared to challenge the benefits of living in a racially diverse society. Putnam’s study, which used a large, nationally representative sample of nearly 30,000 Americans, found that people living in more diverse areas reported lower levels of trust in their neighbors. They also reported less interest in voting, volunteering, and giving to charity. In other words, greater diversity seemed to be linked to both feelings and behaviors that threaten a sense of community.
monikulttuuri ei ole toiminut missään. kuten ei ole kommunismikaan.
Sinun yhteisösi on selvästi hom-mafoo-rumi. Siellä ei toimi mikään.
Kyllähän rasistiretardit käyvät vieläkin siellä tumputtamassa toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Suku on pahin. Kyllä yhteisöllisyyden pitää lähteä naapureista jne. Sukulaisia... ei helwetissä.
Monissa paikoissa lähteekin nimenomaan samalla alueella asuvista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelee hän kirjoittaessaan aloituksen nettiyhteisöön.
Ja miten rakastavaan nettiyhteisöön hän kirjoittikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauttasaaressa kadonnutta tyttöä oli tiistai-iltana ja yönä etsimässä kymmeniä, jos ei satoja lauttasaarelaisia vapaaehtoisia. Ihmisiä, jotka eivät edes tunteneet tyttöä. Varmaan lähes koko Lauttasaari haravoitiin niin hyvin kuin pimeässä pysyttiin, tarkulamput välkkyivät ympäri saarta. Häntä etsittiin Ruoholahden ja Espoon rantoja myöten. Lauttasaaren kirkkokahvila avasi yöllä ovensa ja tarjoili lämmintä juotavaa etsijöille. Tämä liikuttaa minua todella paljon, joten siinä sinulle esimerkki yhteisöllisyydestä.
Kyllä varakkaat aina toisiaan auttaa, ja niitähän Lauttasaaressa riittää!
Suomen ongelma on että köyhät vihaa toisiaan ja levittää pelkkää vihapuhetta.
Köyhyys katkeroittaa.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri kirjoitti:
Tästä tulikin mieleeni, että asun kivalla alueella ja tunnen suurimman osan naapureista jotenkin. Alakertaan on vastasyntynyt vauva, joka kuulostaa itkevän paljon. Minua ei itkeminen haittaa, mutta omien lasten ollessa jo isoja on monta kertaa käynyt mielessä tarjota apua tälle äidille. Voisin käydä pihalla työntämässä rattaita tai ottaa vauvan muutamaksi tunniksi hoitoon, jotta äiti saisi levätä. Mutta hulluna kai se äiti minua varmaan pitäisi jos ovelle menisin näin vaan. Saatikka että ottaisi tuntemattomalta apua vastaan. Nykypäivänä on niin paljon helpompaa ja yleisempää tehdä näissä tilanteissa esimerkiksi lastensuojeluilmoitus kuin tarjota apua.
Surullista, mutta olet varmaankin oikeassa. Mutta voithan itse yrittaa vaikuttaa lahiymparistoosi: tervehdi aitia, juttele omasta perheestasi ja tarjoa apua. Mita siina menettaa? Jos pitaa hulluna, antaa pitaa, olet ainakin yrittanyt. Jos kieltaytyy avusta, mita sitten.
Olet oikeassa, että ei menetäkään mitään. Näen vain äitiä todella harvoin. En edes tiennyt hänen olleen raskaana ennen kuin näin vauvan. Tokihan voisin laittaa postiluukusta kirjeen, mutta en halua että äidille jää olo että häntä kytätään tai pahimmillaan pelko siitä, että joku ilmoittaa viranomaisille turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
In 2007 the Harvard professor Robert Putnam published a paper that appeared to challenge the benefits of living in a racially diverse society. Putnam’s study, which used a large, nationally representative sample of nearly 30,000 Americans, found that people living in more diverse areas reported lower levels of trust in their neighbors. They also reported less interest in voting, volunteering, and giving to charity. In other words, greater diversity seemed to be linked to both feelings and behaviors that threaten a sense of community.
monikulttuuri ei ole toiminut missään. kuten ei ole kommunismikaan.
Sinun yhteisösi on selvästi hom-mafoo-rumi. Siellä ei toimi mikään.
No tämä on juuri taas hyvä esimerkki monista pelkästään tässä ketjussa eli diveristeetti ei luo yhteisöllisuuden puutetta pelkästään tulijoiden ja kantaväestön välillä vaan myös kantaväestön sisällä. Tulee sellainen Eero Paloheimonkin mainitsema jako kahteen. Ei voi sanoa, etteikö tule esiin toistuvasti tälläkin sivustolla. Onko se yhteisöllisyys nyt sitten lisääntynyt vai vähentynyt diversiteetin myötä?
Higher diversity meant lower social capital. In his findings, Putnam writes that those in more diverse communities tend to "distrust their neighbors, regardless of the color of their skin, to withdraw even from close friends, to expect the worst from their community and its leaders, to volunteer less, give less to charity and work on community projects less often, to register to vote less, to agitate for social reform more but have less faith that they can actually make a difference, and to huddle unhappily in front of the television."
"People living in ethnically diverse settings appear to 'hunker down' -- that is, to pull in like a turtle," Putnam writes.
In documenting that hunkering down, Putnam challenged the two dominant schools of thought on ethnic and racial diversity, the "contact" theory and the "conflict" theory. Under the contact theory, more time spent with those of other backgrounds leads to greater understanding and harmony between groups. Under the conflict theory, that proximity produces tension and discord.
Putnam's findings reject both theories. In more diverse communities, he says, there were neither great bonds formed across group lines nor heightened ethnic tensions, but a general civic malaise. And in perhaps the most surprising result of all, levels of trust were not only lower between groups in more diverse settings, but even among members of the same group.
Me suomalaiset olemme jakautuneet maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä terävästi kahteen joukkueeseen: kiltteihin ja rehellisiin. Ongelma on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen. Kiistan voittaja ratkeaa vasta parinkymmenen vuoden kuluttua ja arvion tekee silloin seuraava sukupolvi. Toinen näistä joukkueista – luulen, että kiltit – kirotaan silloin maanrakoon samalla tavalla kuin me kiroamme erinäiset aikaisempien sukupolvien edustajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
In 2007 the Harvard professor Robert Putnam published a paper that appeared to challenge the benefits of living in a racially diverse society. Putnam’s study, which used a large, nationally representative sample of nearly 30,000 Americans, found that people living in more diverse areas reported lower levels of trust in their neighbors. They also reported less interest in voting, volunteering, and giving to charity. In other words, greater diversity seemed to be linked to both feelings and behaviors that threaten a sense of community.
monikulttuuri ei ole toiminut missään. kuten ei ole kommunismikaan.
Sinun yhteisösi on selvästi hom-mafoo-rumi. Siellä ei toimi mikään.
No tämä on juuri taas hyvä esimerkki monista pelkästään tässä ketjussa eli diveristeetti ei luo yhteisöllisuuden puutetta pelkästään tulijoiden ja kantaväestön välillä vaan myös kantaväestön sisällä. Tulee sellainen Eero Paloheimonkin mainitsema jako kahteen. Ei voi sanoa, etteikö tule esiin toistuvasti tälläkin sivustolla. Onko se yhteisöllisyys nyt sitten lisääntynyt vai vähentynyt diversiteetin myötä?
Higher diversity meant lower social capital. In his findings, Putnam writes that those in more diverse communities tend to "distrust their neighbors, regardless of the color of their skin, to withdraw even from close friends, to expect the worst from their community and its leaders, to volunteer less, give less to charity and work on community projects less often, to register to vote less, to agitate for social reform more but have less faith that they can actually make a difference, and to huddle unhappily in front of the television."
"People living in ethnically diverse settings appear to 'hunker down' -- that is, to pull in like a turtle," Putnam writes.
In documenting that hunkering down, Putnam challenged the two dominant schools of thought on ethnic and racial diversity, the "contact" theory and the "conflict" theory. Under the contact theory, more time spent with those of other backgrounds leads to greater understanding and harmony between groups. Under the conflict theory, that proximity produces tension and discord.
Putnam's findings reject both theories. In more diverse communities, he says, there were neither great bonds formed across group lines nor heightened ethnic tensions, but a general civic malaise. And in perhaps the most surprising result of all, levels of trust were not only lower between groups in more diverse settings, but even among members of the same group.
Me suomalaiset olemme jakautuneet maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä terävästi kahteen joukkueeseen: kiltteihin ja rehellisiin. Ongelma on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen. Kiistan voittaja ratkeaa vasta parinkymmenen vuoden kuluttua ja arvion tekee silloin seuraava sukupolvi. Toinen näistä joukkueista – luulen, että kiltit – kirotaan silloin maanrakoon samalla tavalla kuin me kiroamme erinäiset aikaisempien sukupolvien edustajat.
Lässytä vaan harhojasi ihan rauhassa.
Yhteisöllisyyttä on edelleenkin. Esim Facebookissa on monella paikkakunnalla omia "puskaradioryhmiä". Oman paikkakuntani ryhmästä ihmiset ovat saaneet muuttoapua, kantoapua, koiranulkoilutusapua yms. Toki ryhmässä lörpötellään kaikkea muutakin alueella tapahtuvaa.