Miestä ärsyttää minun helppo arki
Joku voisi varmaan ensimmäiseksi ajatella, että parisuhteessa molempien arjen täytyy olla yhtä kevyttä tai yhtä kuormittavaa, eli vastuut jaetaan puoliksi. No niin minäkin ennen ajattelin, ja selvästi miehenikin ajattelee niin. Mutta miten jakaa arjen raskaus tasaisesti?
Kun tavattiin ja alettiin seurustelemaan niin lähtötilanteemme oli tämä: Minulla helppo ja kevyt työ, josta saan ison palkan. Minulla ei rahahuolia, koska olen niin pitkään tehnyt tuota työtä ja rahaa on kertynyt. En ole syntynyt kultalusikka suussa, vaan ihan uraani panostamalla päässyt tähän asemaan, toki ymmärrän olevani onnekas. Minulla kävi siivooja, koska en tykkää siivoamisesta ja oli ylimääräistä rahaa, ja satun arvostamaan vapaa-aikaa korkealle, samaten käytin pesulapalveluita ym ym, jos jotain hajosi niin tilasin korjausmiehen. Miehellä taas rankka, uuvuttava ja epävarma työ, jossa huono palkka, eikä juurikaan varallisuutta joten jatkuvat rahahuolet vaikka ei tuhlaa ylimääräiseen. Hoiti kaikki korjaukset ym itse tekemällä. No tutustuttiin, rakastuttiin, muutettiin yhteenkin jossain vaiheessa jne, suhteemme on onnellinen ja olemme oikeasti toisillemme hyvin sopivia ja edelleen rakastuneita.
Ei hierrä kuin yksi asia. Miestä ärsyttää minun helppo arki, siis paljon helpompi arki kuin hänen arkensa. Minun työpäivät on keveitä ja kivoja, en niistä uuvu yhtään ikinä ja edelleen siis rahaa tulee paljon. Mies taas on lopen uupunut oman työnsä jälkeen. Teemme siis molemmat matkoineen 10-tunnin työpäivät, ja palaamme kotiin samoihin aikoihin. Miestä ärsyttää jos hän uupuneena joutuu tekemään paljon kotitöitä, kun minä taas "levänneenä" ja pirteänä tekisin vain puolet. No teen välillä kaikki kotityöt sen 10-tunnin työpäiväni päälle samalla kun mies vain makaa uupuneena sohvalla siinä vieressä, se taas ei tunnu minusta reilulta. Miestä ärsyttää se, että on niin epäreilua, että minun työ on niin kevyttä ja hänen työ niin rankkaa. Miestä ärsyttää se, että hän "joutuu" korjaamaan kotona asioita uupuneena. Minun ratkaisu olisi ostaa taas se korjausmies ja siis maksaisin sen tietenkin, mutta se ei miehelle käy, koska hänelle on jokin kunnia-asia hoitaa asiat itse. Ja hän tarvitsee minut usein avuksi siihen hommaan, esim. pitämään jotain asiaa suorassa tai ylhäällä tms. Vapaa-aikani on vähentynyt huomattavasti sinkkuaikoihini verrattuna, koska arki syö sen nykyään. Eihän sen niin pitäisi olla, kun lapsiakaan ei ole.
Mitä tehdä sille, että miestä ärsyttää minun helppo arki? Miten muka jakaa arki tasaisesti?
Kommentit (168)
Onkohan nää jo hankkineet siivoojan?
Minua ei kiinnosta tässä kuin yksi asia: mikä mahtaa olla sellainen työ, jossa ei uuvu ollenkaan, rahaa tulee ovista ja ikkunoista, ja siinä pärjää ihminen, joka kirjoittaa kuin ekaluokkalainen? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Miehesi ei taida olla ihan henkisesti aikuinen. Muuten hän ymmärtäisi, että hänen raskas arkensa on tulosta hänen omista valinnoistaan, ja että hänellä myös on vapaus valita toisin. Hän pakottaa sinut äidin rooliin, tekemään päätökset. Eli joudut tilaamaan sen siivous- ja korjauspalvelun miehen napinasta huolimatta.
Pohjimmiltaan kyse on tietysti hänen kateudesta sinun suurempaa varakkuuttasi kohtaan.
Ei kaikki ole kiinni omista valinnoista, jotkut ovat etuoikeutetumpia kuin toisen. Ei toki ole ap:n vika, että hänellä menee paremmin, mutta ei myöskään miehen vika, että elämä rankkaa. Aina voi tietysti pyrkiä parantamaan tilannettaan, mutta aina sekään ei auta. Ihminen voi tehdä ja ponnistella ja kaikki yritys voi silti olla turhaa.
Provoa pukkaa taas ja mikäköhän oli tämän ketjun tarkoitus? Sori vaan mutta kertomus jo sinänsä on epäuskottava. Pienet yksityiskohdat mm. lapsettomalla parilla ei ole paljon kotitöitä joten miten niitä nyt niin paljon riittää tehtäväksi (vertaa esim. monilapsiset perheet) ja ei kai sitä rempattavaa ja korjattavaakaan ole edes joka viikko ellei ap:llä ole joku remontoijan unelma omakotitalo tönö.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti miestä ei raskaan työpäivän jälkeen pikkusotkut haittaisi. On tärkeämpää levätä kovan työn jälkeen, jotta jaksaa viikon loppuun kuin keskittyä epäolennaisiin.
Sinkkumies
Jos miestä ei raskaan työpäivän jälkeen pikkusotkut haittaisi, niin miksi hän sitten kuitenkin haluaa aloittajan siivoavan ne pikkusotkut pois? Eihän tässä ongelma se ollut, että miehen siisteyskäsitys välttämättä poikkeaisi juurikaan aloittajan siisteyskäsityksestä, vaan ongelma on se, että mies haluaa ap:n tekevän enemmän kotitöitä eikä hyväksy avun palkkaamista niihin.
Älä vaan tee lapsia tuollaisen uhriutujan kanssa jos ilman lapsiakin on noin vaikeaa kun ei mene nallekarkit tasan ja mikään ei kelpaa.
Mä en ymmärrä näitä 50/50 jakoja kotitöiden suhteen. Ehkä olen vanhanaikainen.
Me olemme myös lapseton pariskunta, yhden kissan kanssa.
Myös mun mies tekee raskasta fyysistä työtä. Mun työ on helpompaa. Tulot suunnilleen samat. Mä teen kotitöitä enemmän, minusta se on vain kohtuullista. Joskus en jaksa, sitten jää siltä illalta tekemättä, ei huusholli siihen kaadu, jos mieskään ei jaksa. Kuinka paljon niitä kotitöitä voi edes olla lapsettoman parin perheessä? ?
Voi hyvänen aika.
Jotenkin tuntuu provolta koko aloitus. En ole vielä tavannut ylempää toimihenkilöä, joka pitäisi työtään kevyenä, vaikka ei siinä fyysisesti rasittuisikaan.
Koko juttu tuntuu ulkoapäin nähdyltä, sellaiselta, miten joku pienipalkkainen duunari voisi nähdä "ylempiensä" työn. Niin kuin tuo vertaus "kevyestä" toimitusjohtajan työstä ja lähihoitajan raskaasta työstä. Kukaan työelämää tunteva ei luonnehtisi toimitusjohtajan työtä noin. Mutta fyysisesti raskasta työtä tekevien on usein mahdoton käsittää, kuinka raskasta voi olla työ, jossa on suuri vastuu, siitä kun heillä ei ole kokemusta.