Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miestä ärsyttää minun helppo arki
Joku voisi varmaan ensimmäiseksi ajatella, että parisuhteessa molempien arjen täytyy olla yhtä kevyttä tai yhtä kuormittavaa, eli vastuut jaetaan puoliksi. No niin minäkin ennen ajattelin, ja selvästi miehenikin ajattelee niin. Mutta miten jakaa arjen raskaus tasaisesti?
Kun tavattiin ja alettiin seurustelemaan niin lähtötilanteemme oli tämä: Minulla helppo ja kevyt työ, josta saan ison palkan. Minulla ei rahahuolia, koska olen niin pitkään tehnyt tuota työtä ja rahaa on kertynyt. En ole syntynyt kultalusikka suussa, vaan ihan uraani panostamalla päässyt tähän asemaan, toki ymmärrän olevani onnekas. Minulla kävi siivooja, koska en tykkää siivoamisesta ja oli ylimääräistä rahaa, ja satun arvostamaan vapaa-aikaa korkealle, samaten käytin pesulapalveluita ym ym, jos jotain hajosi niin tilasin korjausmiehen. Miehellä taas rankka, uuvuttava ja epävarma työ, jossa huono palkka, eikä juurikaan varallisuutta joten jatkuvat rahahuolet vaikka ei tuhlaa ylimääräiseen. Hoiti kaikki korjaukset ym itse tekemällä. No tutustuttiin, rakastuttiin, muutettiin yhteenkin jossain vaiheessa jne, suhteemme on onnellinen ja olemme oikeasti toisillemme hyvin sopivia ja edelleen rakastuneita.
Ei hierrä kuin yksi asia. Miestä ärsyttää minun helppo arki, siis paljon helpompi arki kuin hänen arkensa. Minun työpäivät on keveitä ja kivoja, en niistä uuvu yhtään ikinä ja edelleen siis rahaa tulee paljon. Mies taas on lopen uupunut oman työnsä jälkeen. Teemme siis molemmat matkoineen 10-tunnin työpäivät, ja palaamme kotiin samoihin aikoihin. Miestä ärsyttää jos hän uupuneena joutuu tekemään paljon kotitöitä, kun minä taas "levänneenä" ja pirteänä tekisin vain puolet. No teen välillä kaikki kotityöt sen 10-tunnin työpäiväni päälle samalla kun mies vain makaa uupuneena sohvalla siinä vieressä, se taas ei tunnu minusta reilulta. Miestä ärsyttää se, että on niin epäreilua, että minun työ on niin kevyttä ja hänen työ niin rankkaa. Miestä ärsyttää se, että hän "joutuu" korjaamaan kotona asioita uupuneena. Minun ratkaisu olisi ostaa taas se korjausmies ja siis maksaisin sen tietenkin, mutta se ei miehelle käy, koska hänelle on jokin kunnia-asia hoitaa asiat itse. Ja hän tarvitsee minut usein avuksi siihen hommaan, esim. pitämään jotain asiaa suorassa tai ylhäällä tms. Vapaa-aikani on vähentynyt huomattavasti sinkkuaikoihini verrattuna, koska arki syö sen nykyään. Eihän sen niin pitäisi olla, kun lapsiakaan ei ole.
Mitä tehdä sille, että miestä ärsyttää minun helppo arki? Miten muka jakaa arki tasaisesti?
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Miehesi ei taida olla ihan henkisesti aikuinen. Muuten hän ymmärtäisi, että hänen raskas arkensa on tulosta hänen omista valinnoistaan, ja että hänellä myös on vapaus valita toisin. Hän pakottaa sinut äidin rooliin, tekemään päätökset. Eli joudut tilaamaan sen siivous- ja korjauspalvelun miehen napinasta huolimatta.
Pohjimmiltaan kyse on tietysti hänen kateudesta sinun suurempaa varakkuuttasi kohtaan.
Tämä, ja yleensä vaikka tulot olis pienemmät, ihminen haluaa kokemuksen, että hallitsee omia asioitaan. Se, että toinen hankkisi siivoojan, poistaa tunteen omasta pärjäämisestä ja tuo vaivaantuneen tunteen, että "elää toisen siivellä". Siksi asiasta pitää puhua.
Jos minulla olisi itseäni rikkaampi mies ja hän haluaisi maksaa siivoojan, en vastustelisi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelen tuollaisen tee se itse -miehen kanssa ja olen jo päättänyt, etten muuta hänen kanssaan yhteen. Tämä vahvisti päätöstäni, en edes kerro hänelle, että minulla käy siivooja, koska hän paheksuisi sitä.
Sinulle neuvoksi: tee kuten haluat, et tarvitse mieheltä lupaa. Ja ei sitä jaksamista yms. kannata puida liiaksi. Kaikilla on raskas työ, kaikki eivät vaan jaksa yhtä hyvin. Ei kannata vertailla. Veikkaan, että miehesi ei edes selviäisi työstäsi.
Hanki itsellesi joku harrastus ja muuta seuraa ja anna miehen levätä kotona.
Itsellä kokemusta tuollaisesta ja eroonhan se päättyi.
Olen opiskellut paljon ja tehnyt kaikenlaisia töitä ennen kuin päädyin nykyiseen työhön. Ei siis helpolla ole tullut minulle. Työssä on hyvä palkka, eikä se kuormita minua yksinkertaisesti siksi, että olen hyvä siinä.
Exän mielestä työni oli pilipalia istumista. Hänen mielestään kunnon työ on ruumiillista. Huomasin kuitenkin, että oli kateellinen ja katkera ihmisille, joilla on ns siisti sisätyö. Eniten vitutti, että siitä myös maksetaan paljon enemmän mitä hän sai.
No, elämä on valintoja täynnä. Hän ei viitsinyt opiskella tai nähdä vaivaa tulevaisuutensa eteen. Sitä niittää, mitä kylvää.
Mä vaan tilaisin sen siivoojan. Aika pian mies ymmärtää, että se oli sittenkin oikea ratkaisu. Mies voisi käydä myös lääkärintarkastuksessa, verenkuvat ja kaikki. Jostain fyysisestä johtuu hänen vetämättömyytensä, joka vaikuttaa helposti henkiseenkin väsymykseen. Terveystarkastuksessa saisi paljon selville asioita.
Olen ollut molemmissa asemissa, sekä helpomman arjen että raskaamman arjen jakajana. Kumpikaan rooli ei ole helppo, joten ymmärrän kyllä, että miestäsi ärsyttää. Ketä tahansa ärsyttäisi, jos joutuisi päivittäin seuraamaan helpompaa elämää. Sen sijaan miehesi asennetta siivoojan ja muun avun hankkimiselle en ymmärrä. Suosittelen palkkaamaan sen siivoojan miehen vastusteluista huolimatta. Säästetty aika kannattaa käyttää johonkin, mikä lievittää miehesi työstressiä ja tuo vapaa-aikaan mukavaa tekemistä. Veikkaan, että miehesi on lopulta ratkaisuun tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kokemusta tuollaisesta ja eroonhan se päättyi.
Olen opiskellut paljon ja tehnyt kaikenlaisia töitä ennen kuin päädyin nykyiseen työhön. Ei siis helpolla ole tullut minulle. Työssä on hyvä palkka, eikä se kuormita minua yksinkertaisesti siksi, että olen hyvä siinä.
Exän mielestä työni oli pilipalia istumista. Hänen mielestään kunnon työ on ruumiillista. Huomasin kuitenkin, että oli kateellinen ja katkera ihmisille, joilla on ns siisti sisätyö. Eniten vitutti, että siitä myös maksetaan paljon enemmän mitä hän sai.
No, elämä on valintoja täynnä. Hän ei viitsinyt opiskella tai nähdä vaivaa tulevaisuutensa eteen. Sitä niittää, mitä kylvää.
Minäkin olen törmännyt tähän ilmiöön että pilkataan jonkun työtä tietämättä edes mitä siinä tehdään. Siisti sisätyö voi olla asiantuntijatyötä ja voi edellyttää tiettyä tutkintoa.
Olen myös kohdannut jonkinlaisen kateus ilmiön sisätöistä ja niistä ei ole mitään hyötyä ja että kuka vain osaisi niitä tehdä.
En minäkään väitä ett osaa asentaa jonkun porakaivon kun ei ole sen alan koulutusta.
Mutta on turha syyllistää muita valitsemastaan alasta jos itse ei duunarihommat nappaa.
Kaikilla on ollut mahdollisuus kouluttautua ja edelleenkin voi jos haluaa, vaihtaa alaa.
Tuo katkeruus kumpuas ihan itsestä ja omista valinnoista jos sanoo jonkun työstä että en minä ainakaan tekisi ja ihan pili pali juttua.
En minäkää raksahommia tekisi päivääkään mutta en sitä julista missään.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä sun duuni on? Haluan samaan...
Opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen ongelma on kateus. Kotityöt kahden aikuisen perheessä ovat minimaaliset ja niiden hoitaminen vain logistiikkaongelma. Tietysti joka asiasta saa kauhean vaikean jos haluaa. Mies olisi kai tyytyväinen jos ap jäisi osa-aikaiseksi ja hoitaisi kaikki kotityöt... Ota ap se siivooja ja jos märinä ei lopu, pistä ukko luiskaan. Olet vielä aika nuori, jos jäät kuuntelemaan lyttäystä ja määkinää, itsetuntosi menee ja nuoruutesi kuluu hukkaan vihamielisen ja katkeran, valittavan ukon pilaamana.
Tuntuupa tutulta, minun ex-mieheni ei jaksanut tehdä kotona mitään, kun oli aina niin uupunut. Satuimme vielä asumaan omakotitalossa, jossa tietenkin täytyy kunnostaa jotain vähän väliä. Minä tein lumityöt, hakkasin jäätiköt pihalta ja rapuista, hoidin pihan ja puutarhan, lapsien ohella tietenkin. Kaikkea en naisena osannut kuitenkaan ja minusta tuntui, että meillä oli aina joku paikka rempallaan. Jos parvekkeelta sammui valo, otettiin siihen jostain"lainaan" lamppu ja se oli siinä seuraavat vuodet. Lainatusta paikasta taas puuttui valo ikuisesti. Kärsin tästä suunnattomasti.
Jos rakastat miestäsi, palkkaa teille vieras tekemään. Se olisi sinulle sopiva ratkaisu, minulle oli se, että läksin ja talo pantiin myyntiin. Eipä stressaa minua enää hoitamattomat työt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut koko ketjua, joten en tiedä onko tämä jo sanottu, mutta minusta on pöljää, että ap:n mies vaatii ap:tä tekemmän puolet kotitöistä siksi, että siivoojaa ja korjausmiestä ei voi palkata sen takia, että ap:n miehen miehinen itsetunto kärsii siitä tai että se palkkaus maksaa (vaikka ap on sanonut olevansa valmis maksamaan sen itse, joten ei luulisi miehen lompakossa tuntuvan).
Minusta tuo ap:n ehdotus siivoojan ja korjaajan palkkauksesta on ihan hyvä, ja jos se ei miehelle kelpaa, niin lakatkoon valittamasta ja tekee ne "kunniakkaat" korjaushommansa itse. Ap:n ei mielestäni tarvitse tehdä puolta kotitöitä siksi, ettei mies kestä sitä, että joku ulkopuolinen käy tekemässä heillä kotihommia.
Ap vaikuttaa viestiensä perusteella todella mukavalta ihmiseltä. Paljon tsemppiä hänelle!
Terveisin: mies joka ei jaksa aina kotihommia tehdä, eikä häpeä palkata jotain ulkopuolista tekemään niitä.
Ymmärrän jotenkin molempia, minun miehellä iso yritys jonka töitä tehdään kotoa käsin, minä olen miehellä töissä, ilman vapaa päiviä ja teen ne fyysisesti raskaimmat työt, jos mieheni ehdottaa että voisi pyytää äitiään\siskoaan,siivoojaa ym. Pesemään ikkunoita tai leipomaan tai leikkaamaan ruohoa, niin kyllä mua hermostuttaa.. Tuntuu niinku mua nollattais etten muka osaa itse tätä pyörittää, ja tulee tunne miksei mies voi näitä heti tehdä kun tekee lyhyempää päivää, ottais itte vapaata ja tekis ne hommat, mun kotiin ei tarvi tulla kenenkää arvostelemaan, näin lapsellisesti itse siis ajattelen ☺ huonosta itsetunnostahan ja kasvatuksesta(alkoholisti isä) se mulla ainakin tulee, pitää pärjätä omillaan eikä muut ihmiset saa arvostella vaan työtä tekemällä saa sen arvostuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otat vaan sen siivoojan, vaikka kokeeksi muutaman kerran. Se on nykyään ihan normaalia kahden työssäkäyvän hyväpalkkaisen liitossa, kun vapaa-aikaa arvostetaan yhä enemmän. Eikä sitä tarvitse edes kylillä kuuluttaa, jos pelkää saavansa snobin maineen. Hieno asiahan se on, työllistää muitakin. Minusta kuulostaa siltä, että sinulla on muuten hyvä mies, mutta tässä asiassa hänen pitää nyt opetella joustamaan.
Kevyttä työtä tekevä toimitusjohtaja😤😤 onks sellaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhukaa vakavasti. Kun kerran olette pariskunta, on sinunkin etusi, että mies ei olis niin uupunut ja kun kerran on mahdollista, että vapaa-aika ei mene kotitöihin yms. niin silloin voi kuitenkin neuvotella, miten asiat hoidetaan. Yritä saada mies ymmärtämään, että voit tulla miestä vastaan ja sopia, mikä asia menisi sinun palkastasi, kun se ei ole sinulta pois, mutta että et voi muuttaa sitä, jos miehen mielestä kaikki vaihtoehdot ovat silloin huonoja ja lähtökohtaisesti mitään ratkaisua ei voi tehdä, mikä tyydyttäisi miestä. Pidemmän päälle tuollainen alemmuudentunto johtaa eroon.
Kysy mieheltä, mikä sitten on hyvä ratkaisu, jos kaikki ehdotetut ratkaisut (osa-aikatyö, siivoja/korjaaja) on huonoja.
Ilmeisesti mies haluaa että vaimo tekee kotityöt yksin. Tähän ei taas vaimon pidä alistua, jos on kerran rahaa ja halukkuutta ulkopuoliseenkin apuun.
Vierailija kirjoitti:
Olen ehdottanut miehelle, että otettaisiin se siivooja, niin arki kevenisi. No hän sanoo että meillä ei ole varaa sellaiseen. Ja minä vastaan siihen, että on kyllä, maksan sen siivoojan palkastani, ja silti jää joka kuukausi rahaa säästöönkin. No ei kelpaa miehelle, kuulemma siivoojan hankkiminen on jotenkin "snobia" tms. Ääääh. Ap.
Mistä se mies tietää kuka hänen poissaollessaan on siivonnut?
Toisaalta myös en ymmärrä sitä että miten normaalikokoista asuntoa ei saa helposti siivottua jos jäljet yleensä korjaa muuten.
Minulla menee imurointiin varmaan hieman yli puoli h ja pölyjen
pyyhintä ja vessojen siivous. Eikä se kuormita juurikaan. Eri asia on joku 300 neliön lukaali.
Mun mielestä on outoa, että et vaan palkkaa siivoojaa kun ei se ole mikään iso juttu, jota pitäisi mieheltä anella. Kun itse vielä maksat. Välillä ihmettelen kun naiset on niin munattomia.
Olette niin eri sosiaaliluokkaa, että vaihda parempaan, jossa on aviomiesainesta. Jos teille tulee lapsia, eripura räjähtää käsiin. Ei jatkoon!
Ap sanoo vain yksi päivä ykskantaan näin: "minä en muuten siivoa täällä enää kertaakaan". Mies ei ihan oikeasti voi sanoa siihen yhtään mitään perusteltua. Jos hän tahtoo uikuttaa niin hän voi tehdä sen viikonloppuisin aaveellä yksikseen kaljatölkin sihauttaen. Muuten on tyytyminen siihen, mitä on päätetty. Ei hän nimittäin voi pakottaa ap:tä siivoamaan.
Alue: Aihe vapaa
No etkö voi tilata siivojaa jos sen itse maksat? Miksi siihen miehen lupa tarvitaan?
Sanot suoraan että vaihtoehdot ovat joko mies korjas vähintään omat jälkensä tyylii pyykit koriin ja astiat koneeseen eikä jätä lojumaan mitään, tai jos ei siihen kykene niin siivooja käy. En tosin tiedä kuuluuko heidän tehtäviin tavaroiden korjaaminen.
Kyllä omat jäljet pitäisi pystyä korjaamaa. Jos siivoojaa halutaan niin muihin siivoustehtäviin.
Työ on ihan oma valinta joten ei siitä voi syyttää toista jos se uuvuttaa. Toki on oikeus levätäkin ja en näkisi järkevänä , että heti töistä tultua aloitetaan hirveä siivousvimma.
Jos kunpikaan ei halua käyttää aikaa perussiivoukseen niin sitten tilataan siivooja kerran viikossa.
Siivouksesta saa myös kotitalousvähennyksen.
Voittehan kokeilla sitä ja jos mies ei tykkää niin lykkäät imurin kouraan vähintään sunnuntaina ainakin joskus.