Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miestä ärsyttää minun helppo arki
Joku voisi varmaan ensimmäiseksi ajatella, että parisuhteessa molempien arjen täytyy olla yhtä kevyttä tai yhtä kuormittavaa, eli vastuut jaetaan puoliksi. No niin minäkin ennen ajattelin, ja selvästi miehenikin ajattelee niin. Mutta miten jakaa arjen raskaus tasaisesti?
Kun tavattiin ja alettiin seurustelemaan niin lähtötilanteemme oli tämä: Minulla helppo ja kevyt työ, josta saan ison palkan. Minulla ei rahahuolia, koska olen niin pitkään tehnyt tuota työtä ja rahaa on kertynyt. En ole syntynyt kultalusikka suussa, vaan ihan uraani panostamalla päässyt tähän asemaan, toki ymmärrän olevani onnekas. Minulla kävi siivooja, koska en tykkää siivoamisesta ja oli ylimääräistä rahaa, ja satun arvostamaan vapaa-aikaa korkealle, samaten käytin pesulapalveluita ym ym, jos jotain hajosi niin tilasin korjausmiehen. Miehellä taas rankka, uuvuttava ja epävarma työ, jossa huono palkka, eikä juurikaan varallisuutta joten jatkuvat rahahuolet vaikka ei tuhlaa ylimääräiseen. Hoiti kaikki korjaukset ym itse tekemällä. No tutustuttiin, rakastuttiin, muutettiin yhteenkin jossain vaiheessa jne, suhteemme on onnellinen ja olemme oikeasti toisillemme hyvin sopivia ja edelleen rakastuneita.
Ei hierrä kuin yksi asia. Miestä ärsyttää minun helppo arki, siis paljon helpompi arki kuin hänen arkensa. Minun työpäivät on keveitä ja kivoja, en niistä uuvu yhtään ikinä ja edelleen siis rahaa tulee paljon. Mies taas on lopen uupunut oman työnsä jälkeen. Teemme siis molemmat matkoineen 10-tunnin työpäivät, ja palaamme kotiin samoihin aikoihin. Miestä ärsyttää jos hän uupuneena joutuu tekemään paljon kotitöitä, kun minä taas "levänneenä" ja pirteänä tekisin vain puolet. No teen välillä kaikki kotityöt sen 10-tunnin työpäiväni päälle samalla kun mies vain makaa uupuneena sohvalla siinä vieressä, se taas ei tunnu minusta reilulta. Miestä ärsyttää se, että on niin epäreilua, että minun työ on niin kevyttä ja hänen työ niin rankkaa. Miestä ärsyttää se, että hän "joutuu" korjaamaan kotona asioita uupuneena. Minun ratkaisu olisi ostaa taas se korjausmies ja siis maksaisin sen tietenkin, mutta se ei miehelle käy, koska hänelle on jokin kunnia-asia hoitaa asiat itse. Ja hän tarvitsee minut usein avuksi siihen hommaan, esim. pitämään jotain asiaa suorassa tai ylhäällä tms. Vapaa-aikani on vähentynyt huomattavasti sinkkuaikoihini verrattuna, koska arki syö sen nykyään. Eihän sen niin pitäisi olla, kun lapsiakaan ei ole.
Mitä tehdä sille, että miestä ärsyttää minun helppo arki? Miten muka jakaa arki tasaisesti?
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa erittäin mielenkiintoista saada tietää, mikä on tämän AP:n tekemä kevyt, ei kuormittava mutta kovapalkkainen työ?
Ei sillä ole nyt väliä mikä työ se on. Ja tiedän, että joku kollegani kokee saman työn rankkana ja kuormittavana. Minä nyt vain koen sen helppona ja kevyenä. Ei se virallisesti välttämättä ole sitä. Pointti oli se, että minulle se on helppoa ja kevyttä. Ap.
Kertoisit nyt kuitenkin. Itse mietin juuri ammatinvalintaa, ja "helppo ja kevyt työ, josta saan ison palkan" kiinnostaisi kyllä. Mitään erityistä intohimoa minulla ei ole, ympäripyöreitä työpäiviä ja kauheaa stressiä en jaksa, mutta toisaalta pk-seudulla ei alle n. viiden tuhannen palkalla elä huolettomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun arki, sinun arki, minun rahat, sinun rahat, eri elintasot, minun työt, sinun työt.
Miksi edes olette parisuhteessa, kun ette halua jakaa elämäänne toisen kanssa? Asukaa erillään, seurustelkaa, ei teistä ole sen vakavampaan parisuhteeseen vielä.
Siivoamisen suhteen on kaksi vaihtoehtoa.
A) hän tekee osansa
B) tilaatte siivoojan
Hän päättäköön, kumpi valitaan. Olette kuitenkin hyvässä asemassa että edes toisella on varaa. Miesten tuntuu edelleen olevan vaikea nöyrtyä siihen että joku nainen pärjää paremmin. Itsepintaisesti vain yritetään taistella tuulimyllyjä vastaan.
Jos asiat ei toimi niitä on pakko muuttaa, halusi tai ei.
Vaikuttaa että kyse on lähtökohtaisesti siitä, että olette lähtöisin eri "luokasta". Mies on tottunut rankkaan työläismeininkiin, jossa juurikin kaikki tehdään itse ja toisaalta työn rankkuudesta ja pomon käytöksestä valitetaan. Vastaavasti hieman "parempia" ihmisiä saatetaan mollata. Sinä edustat erilaista elämää, johon kuuluu työstä nauttiminen ja palveluiden ostaminen. Jos sekä miehen kaverit että perhe edustavat hänen kanssaan samaa ajatusmaailmaa, hänen voi olla vaikea perustella esimerkiksi heille siivouspalvelun ostamista. Mies on kahden maailman välissä ja ehkä se stressaa häntä?
Vierailija kirjoitti:
hän tarvitsee minut usein avuksi siihen hommaan, esim. pitämään jotain asiaa suorassa tai ylhäällä tms.
Usein?
Kuinka hajalla kotinne on vai kenen tauluja jatkuvasti kiinnittelette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lla on kyllä helppo työ, kun aloitti tämän ketjun klo 10 aamulla, mitä luultavimmin töistä. Rahaa tulee ja paljon, vaikka palstailee työaikana. Tasan ei jaeta nallekarkkeja, ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on kyllä helppo työ, kun aloitti tämän ketjun klo 10 aamulla, mitä luultavimmin töistä. Rahaa tulee ja paljon, vaikka palstailee työaikana. Tasan ei jaeta nallekarkkeja, ei mulla muuta.
Oletko ap:n mies kun noin kadehdituttaa työ, jonka ohessa ehtii hyvin palstailla ja liksa juoksee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä yritin perustaa perhettä vähän samanlaisessa kuviossa. Miehen ilkeä käytös kuitenkin ajoi minut tiehensä melko nopeasti yhteenmuuton jälkeen. Seurustelimme sitä ennen kyllä vuosia.
Vielä 15 vuoden jälkeen hän kuvittelee, ettei kelvannut minulle ammattinsa vuoksi. Ammatissa ei kuitenkaan mielestäni ollut mitään vikaa vaan miehen asenteessa minua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies kouluttautuisi lisää, hän olisi monta vuotta lähes tuloton opiskelija, joten vielä tiukemmaksi menisi siltä kannalta. Lisää kouluttautuminen ei myöskään takaa parempia tuloja, ainakaan itselläni ei ole näin käynyt, vaan päinvastoin johti pitkäaikaistyöttömyyteen. En sitten tiedä olisiko miehen tapauksessa lisätulot koulutuksella taattu?
Minusta paras ratkaisu on se, että mies oppii ottamaan hyvää vastaan, eli sinun maksamasi siivoojan. Tässä ei siis ole mitään muuta ongelmaa kuin miehen asenne.
Toinen vaihtoehto on sitten hyväksyä sotkuinen koti, koska uupunut mies ei jaksa omaa osuuttaan kotitöistä tehdä ja sinä puolestasi et halua tehdä yli puolta kotitöistä.
Ei aina tarvitse jättäytyä opiskelijaksi kouluttautuakseen. Itsekin suoritan korkeakouluopintoja työn ohessa. Ystäväni suoritti yliopistotutkinnon työn ja äitiyden ohessa. Onhan se rankkaa, mutta joskus se myös auttaa jaksamaan, etenkin jos työ on rutiininomaista puurtamista, voi auttaa kun pääsee käyttämään aivojaan välillä.
No ei, mutta jos mies on jo nyt puhki töistä, miten jaksaisi vielä töiden päälle opiskella? Eihän hän nytkään jaksa edes kotitöitä päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan ohis, mutta siis olette lapseton pariskunta? Ei lemmikkejä?
Miten ihmeessä arki voi olla niin rankkaa miehellesi, tuskinpa teidän täytyy joka päivä töiden jälkeen siivota tuntikausia, jos työ + matkat vie päivistänne 10h.. Eihän siinä kerkeä edes kotona paljon sotkemaan.
Teettekö siis joka päivä suursiivouksen vai kuinka?
Arkea voi helpottaa myös kodinkoneilla, pesutorni jossa kuivausrumpu, astianpesukone, robotti-imuri, ruuaksi puolivalmiita tai eineksiä...
Meillä kanssa työpäivät matkoineen about 10h, kunnon siivous sunnuntaisin niin viikon pysyy koti pystyssä kunhan vaan muistaa viedä tavarat heti omille paikoilleen ja välillä heittää pyykit koneeseen ja astianpesukoneen pyörimään.. Vie max. vartin arkipäivistä
Lapseton ollaan, yksi kissa on. Ei niitä kotitöitä olekaan mitenkään erityisen paljon, ja riittää jos vaikka imuroi pari kertaa viikossa jne. Ehkä isoin kotityö on miehen työvaatteiden pesu, hänen työvaatteita pitää pestä lähes joka päivä. Ja harvemmin kaikkea pientä rempattavaa tässä talossa tai autossa, mutta ei joka viikko todellakaan ja osa niistäkin sellaisia että voisi hyvin jättää tekemättä mutta kun mies haluaa että tehdään. Kotitöiden määrä ei siis ole suuri, enemmän kyse on siitä että miehen mielestä arjen raskaus jakautuu ihan liian epätasaisesti välillämme. Eli epäreiluuden tunne hänellä. Ap.
Voe elämä. Olenko nyt ymmärtänyt oikein? Mies siis tosissaan ehdottaa hänen oman arkensa "raskauteen" sellaista ratkaisua, että sinä tekisit taloutenne kotityöt, jotka pääasiassa koostuvat hänen omien likaisten työvaatteidensa pesusta? :DDD Aika kieroutunut ajatuskuvio arjen "epäreiluudesta" tuolla miehelläsi. Mitähän muita omaperäisiä ajatuskuvioita hän omaa? Naapurin tulisi antaa oma tuliterä autonsa hänen käyttöönsä, koska on epäreilua että naapuri ajelee uudella autolla paljon miellyttävämmin kuin mies omalla vanhalla opelillaan? Ei tasaisesti jakaudu autokyydit.
Nyt nainen herätys! Kysy mieheltäsi haluaako hän sinusta piian vai tasaveroisen kumppanin. Tuohon ei sitten sinun loppuelämän laadun kannalta ole kuin yksi oikea vastaus.
Ps. Mikä estää miestä pyrkimästä vähemmän rasittavaan työhön?
No mitäs jos tekisitte niillä hyvillä tuloilla yhteisen sijoituksen. Ensim kämpän jonka sinä maksat vähän enemmän ja mies remppaa. Näillä sitten ostatte yhteisen pääoman tuotoilla palveluita ja luksusta. Meillä sijoitusomaisuus tasoitti hyvin tuloeroista johtuvaa epätasapainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellinen hyvätuloinen kirjoitti:
No mitäs jos tekisitte niillä hyvillä tuloilla yhteisen sijoituksen. Ensim kämpän jonka sinä maksat vähän enemmän ja mies remppaa. Näillä sitten ostatte yhteisen pääoman tuotoilla palveluita ja luksusta. Meillä sijoitusomaisuus tasoitti hyvin tuloeroista johtuvaa epätasapainoa.
Jos mies ei jaksa edes omia työvaatteitaan pestä, niin luuletko, että jaksaako rempata? Mitä remonttihommia mies edes osaa? Veikkaisin, että lopulta nainen sekä maksaisi kokonaan sijoituskämpän (miehellä rahat tiukilla, joten mistä se rahaa sijoituskämppään repisi) että remppaisi sen. Erossa mies saisi sitten puolet sijoituskämppärahoista itselleen. Tosi reilua.
Jos ette pysty jakamaan kotitöitä ollessanne lapseton pari, mitä tapahtuu sitten, jos joskus saatte lapsia? Jos mies ei jaksa lapsettoman parin kotitöistä omaa puoliskoaan hoitaa, kuka hoitaa lapset ja kotityöt tulevassa lapsiperheessänne? Työn määrä on silloin paljon suurempi, on yövalvomisia ym. Miten pärjäätte sitten? Jos mies on ollut jo nuorena niin väsynyt, ettei ole energiaa opiskeluun riittänyt eikä nyt jaksa normaalia arjen pyörittämistä? Oletko miettinyt sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies kouluttautuisi lisää, hän olisi monta vuotta lähes tuloton opiskelija, joten vielä tiukemmaksi menisi siltä kannalta. Lisää kouluttautuminen ei myöskään takaa parempia tuloja, ainakaan itselläni ei ole näin käynyt, vaan päinvastoin johti pitkäaikaistyöttömyyteen. En sitten tiedä olisiko miehen tapauksessa lisätulot koulutuksella taattu?
Minusta paras ratkaisu on se, että mies oppii ottamaan hyvää vastaan, eli sinun maksamasi siivoojan. Tässä ei siis ole mitään muuta ongelmaa kuin miehen asenne.
Toinen vaihtoehto on sitten hyväksyä sotkuinen koti, koska uupunut mies ei jaksa omaa osuuttaan kotitöistä tehdä ja sinä puolestasi et halua tehdä yli puolta kotitöistä.
Ei aina tarvitse jättäytyä opiskelijaksi kouluttautuakseen. Itsekin suoritan korkeakouluopintoja työn ohessa. Ystäväni suoritti yliopistotutkinnon työn ja äitiyden ohessa. Onhan se rankkaa, mutta joskus se myös auttaa jaksamaan, etenkin jos työ on rutiininomaista puurtamista, voi auttaa kun pääsee käyttämään aivojaan välillä.
No ei, mutta jos mies on jo nyt puhki töistä, miten jaksaisi vielä töiden päälle opiskella? Eihän hän nytkään jaksa edes kotitöitä päälle.
Koska en tunne miestä, heitän ehdotuksen, että jos työ on yksitoikkoista, fyysiesti raskasta suorittavaa työtä, mutta miehellä olisi älyä muuhunkin, voi hän olla puhki turhautumisen takia. Tuolloin asiaan auttaa se, kun pääsee stimuloimaan päätään opiskelemalla. Näin oli itselläni. Työtkin ovat paljon mukavampia taas, ja olen huomattavasti vähemmän väsynyt, kun elämässä on jotakin älyllistä haastetta. Meillä ihan työterveys puuttuu asiaan, jos työntekijä kokee ettei työ ole riittävän haastavaa. Siitäkin voi syntyä burn out.
Vierailija kirjoitti:
Jos ette pysty jakamaan kotitöitä ollessanne lapseton pari, mitä tapahtuu sitten, jos joskus saatte lapsia? Jos mies ei jaksa lapsettoman parin kotitöistä omaa puoliskoaan hoitaa, kuka hoitaa lapset ja kotityöt tulevassa lapsiperheessänne? Työn määrä on silloin paljon suurempi, on yövalvomisia ym. Miten pärjäätte sitten? Jos mies on ollut jo nuorena niin väsynyt, ettei ole energiaa opiskeluun riittänyt eikä nyt jaksa normaalia arjen pyörittämistä? Oletko miettinyt sitä?
Jos saavat lapsia niin matalapalkkainen mies jää kotiin hoitovapaalle ja hyväpalkkainen ap menee tietenkin töihin, jotta perhe saa elannon.
Tää on vähän outo juttu jos kerran ongelmana on tekemättömät työt eli siivousta ja korjausta mutta ap jossain vastauksessa sanoi että ei niitä töitä nyt niin hirveästi ole kun lapseton pariskunta on kyseessä ja minkäköhänlaista remppaa ja korjausta on kokoajan. Ap asuu siis omakotitalossa tai omistusosakkeessa kun eihän ainakaan vuokra asunnossa pitäisi rempan ja korjauksen tarvetta kun ne kuuluu vuokranantajalle (Lukuunottamatta pikku vikoja mistä selvii ruuvaria kääntämällä)
Ei kai tässä nyt ongelmaa, vaihtoehtoja on kolme: Ostaa palvelut, työt jaetaan 50/50 tai ap tekee enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ette pysty jakamaan kotitöitä ollessanne lapseton pari, mitä tapahtuu sitten, jos joskus saatte lapsia? Jos mies ei jaksa lapsettoman parin kotitöistä omaa puoliskoaan hoitaa, kuka hoitaa lapset ja kotityöt tulevassa lapsiperheessänne? Työn määrä on silloin paljon suurempi, on yövalvomisia ym. Miten pärjäätte sitten? Jos mies on ollut jo nuorena niin väsynyt, ettei ole energiaa opiskeluun riittänyt eikä nyt jaksa normaalia arjen pyörittämistä? Oletko miettinyt sitä?
Jos saavat lapsia niin matalapalkkainen mies jää kotiin hoitovapaalle ja hyväpalkkainen ap menee tietenkin töihin, jotta perhe saa elannon.
Ja luulet että se mies sitten tekee kotityöt ja pyörittää arjen? Epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ette pysty jakamaan kotitöitä ollessanne lapseton pari, mitä tapahtuu sitten, jos joskus saatte lapsia? Jos mies ei jaksa lapsettoman parin kotitöistä omaa puoliskoaan hoitaa, kuka hoitaa lapset ja kotityöt tulevassa lapsiperheessänne? Työn määrä on silloin paljon suurempi, on yövalvomisia ym. Miten pärjäätte sitten? Jos mies on ollut jo nuorena niin väsynyt, ettei ole energiaa opiskeluun riittänyt eikä nyt jaksa normaalia arjen pyörittämistä? Oletko miettinyt sitä?
Jos saavat lapsia niin matalapalkkainen mies jää kotiin hoitovapaalle ja hyväpalkkainen ap menee tietenkin töihin, jotta perhe saa elannon.
Tämä jako ei poista miehen jaksamattomuutta, vaan johtaa siihen, että ap tekee edelleen kaikki kotityöt (mm. siivoaa mullin mallin olevan kodin päivän jäljiltä), hoitaa lapset aina, kun ei ole töissä ja hoitaa yöheräilemiset sekä aamut miehen nukkuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on kyllä helppo työ, kun aloitti tämän ketjun klo 10 aamulla, mitä luultavimmin töistä. Rahaa tulee ja paljon, vaikka palstailee työaikana. Tasan ei jaeta nallekarkkeja, ei mulla muuta.
Oletko ap:n mies kun noin kadehdituttaa työ, jonka ohessa ehtii hyvin palstailla ja liksa juoksee?
Mitä tarkoitat kommentillasi? Oliko se mielestäsi rakentava? On tietysti helppo katsoa muita alaspäin ja puhua kateudesta, jos on itse hyväosainen. Sinäkin tietysti luulet, että oma elämäsi on vain omaa ansiotasi.
Alue: Aihe vapaa
Kursori siihen kruunun päälle nii selviää. :)