Opon palkka (tuttava - eikä hirveästi työkokemusta) on 3 400 e/kk
Katsoin hänen verolapuista ko tiedon. Aina valittaa rahapulaansa....
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin opoa itseasiassa edes tarvitaan? Eikö joku opettaja voisi hoitaa homman vaikka 500 euron palkanlisällä?
No siitä vaan ilmoittamaan koululle, että olet valmis hoitamaan 350 oppilaan oppitunnit, tet-paperit ja vierailut, lukio- ja ammattikouluvierailut, yhteishaut keväällä plus varapaikkahaut kesällä sekä ohjauskeskustelut 500€ kuussa. Minä en ole.
-350 oppilaan oppitunnit --> 30 oppilasta kerralla --> 12 oppituntia, niin pakollinen homma on tehty.
-Yhteishaku --> Kerran viikossa päivystystunti, jolloin oppilaat voivat tulla kysymään tyhmiä. Suurin osa selviää hausta ihan omin voimin. Keväällä joutuu vähän rutistamaan enempi tunteja, ehkä n. 20-30h.
-Vierailut --> n. 10pv /vuosi ihan ok määrä.
-Ja vähän kesähommia päälle laiturinnokasta.
Yhteensä siis ehkä n. 150h 6000e lisäansioista--> 40e/h.
Tekisin! Ja käytännössähän tuon avulla voi luistaa muista "nakkihommista" joita opettajat porukassa keksivät.
Mahtaako sinulla olla lapsia? Useimmat vanhemmat toivoisivat varmaan, että heidän lastaan ohjaisi joku ihan tosissaan, eikä vain noin vain laiturinnokasta. Tai että sillä aikuisella, jonka tehtävä lapsen ohjaaminen on, olisi vähän toinen asenne kuin se, että päivystän nyt tässä kahvia juoden kun ne tulee kyselemään tyhmiä. Ja niihin tyhmiin kysymyksiin vastaaminen vaatii aika paljon tietoa tai sitten vaivannäköä. Ja vastoin luuloasi suurin osa 15-vuotiasta ei todellakaan ole kypsä hoitamaan asiaa itse ja vanhemmat puolestaan odottavat myös, että koulu hoitaa. Opon vastuu on suuri. Lasten kanssa ei voi esim. toimia niin, että minä päivystän täällä ja ne tulevat, keitä kiinnostaa. Murrosikäisiä pitää oikeasti metsästää niihin palavereihin ja moni on tuossa iässä täysin saattaen vaihdettava vielä.
Jos isolta yläasteelta tehdään yritysvierailuja tms. niitä suunnitellaan pitkään. Ne vaativat yleensä lukemattomia meilejä, tiedotteita ja soittoja. Lisäksi yleensä pitää muokata koulun päässä lukkarit uusiksi: ketkä lähtevät valvomaan, kuka tilaa bussit, ketkä sijaistavat valvovia, ruokailuvuorot ja välituntivalvonnat menävät uusiksi jne. jne. Kaiken tällaisen erityistoiminnan työllistävä vaikutus on suuri. Toki ihmisestä, joka ei itse ole koulussa töissä, voi ulkopuolelta näyttää siltä, että oppilaiden kanssa vain lähdetään jonnekin suitsait.
Ja ajattelin sitten mennä sinne opontunnille ilman tuntisuunnitelmaa vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä voit miinustaa verot, opintolainan kulut, korkeimmat lasten päivähoitomaksut ja muut vastaavat ihanuudet, jotka lankeavat keskituloisten maksettavaksi. Keskituloisilla jää lopulta rahaa käteen yhtä paljon, kuin jos palkka olisi tuhat euroa pienempi.
Tästä jauhetaan nyt paljon, mutta pitääkö tosiaan paikkansa, että tonnin pienemmällä palkalla jää saman verran käteen? Niin vaikea uskoa!
Ei tietenkään jää, vaan ero on huomattava. Itelläni tais netot nousta 1900->2400 kun brutto nousi 2500->3400, joku vuosi sitten.
Tämän kun vielä suhteuttaa pakollisiin menoihini, ~1400, niin ylijäävä summa tuplaantui, 500->1000. Minulle jäi siis tuplasti enemmän rahaa käytettäväksi tai säästettäväksi.
Nämä jotka väittävät ettei eroa ole, ovat valehtelijoita. Huonoja ihmisiä.
Tuossa yllä olevassa viestissä varmaankin tarkoitettiin sitä, että esim. jos on lapsia ja nämä ovat päivähoidossa, pienituloinen pääsee pienillä maksuilla tai saa kokonaan vapautuksen, mutta hoitonaksut nousevat nopeasti tulojen noustessa vähän. Kun tällaiset asiat ottaa huomioon verotuksen lisäksi, käteen jäävä summa ei paljoa poikkea pienituloisemman netosta.
Kerron esimerkin. Minulla ja exälläni on lastemme yhteishuoltajuus. Meillä molemmilla oli aiemmin (enää se ei ole mahdollista) omat sopimukset päiväkodin kanssa. Minun bruttotuloni ovat n. 4600, josta minulle jää käteen n. 2500. Exäni bruttotuloja en tiedä, mutta käteen hänellä jäi kuulemma n. 2200. Minä maksoin täydet hoitomaksut, joka oli 300 euroa kahdesta lapsesta (puolet kuukaudesta ja vähän ekstraa koska kuussa on yleensä enemmän kuin 28 päivää ja exäni maksoi 50 euroa. Minulle jäi hoitomaksujen jälkeen siis 2200 ja exälle 2150. Kuitenkin bruttotulojen eron on täytynyt olla merkittävä, kun multa meni täydet ja exältä vain 50 euroa.
Miten sinulta olisi voinut jäädä vain 2500 käteen, 4600 brutosta? Kerro kunta, niin lyödään arvot vero.fi veroprosenttilaskuriin, sillä tuo ei ole mahdollista.
Suomessa ei pääse kenenkään suosioon, jos alkaa työpaikan kahvipöydässä virittää keskustelua sijoittamisesta. Nekin, joilla sijoituksia on ja joille osinkoja tipahtelee tilille tiheään tahtiin, valittavat rahapulaa koska eivät halua joutua silmätikuiksi. Kun muut, joilla on sama palkka mutta holtin tapa käyttää rahaa, valittavat rahanpuutetta ja pientä palkkaa, vaikea siinä on ruveta hehkuttamaan, että minullepa tulee osinkoja joka kuukausi, eikö sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin opoa itseasiassa edes tarvitaan? Eikö joku opettaja voisi hoitaa homman vaikka 500 euron palkanlisällä?
No siitä vaan ilmoittamaan koululle, että olet valmis hoitamaan 350 oppilaan oppitunnit, tet-paperit ja vierailut, lukio- ja ammattikouluvierailut, yhteishaut keväällä plus varapaikkahaut kesällä sekä ohjauskeskustelut 500€ kuussa. Minä en ole.
-350 oppilaan oppitunnit --> 30 oppilasta kerralla --> 12 oppituntia, niin pakollinen homma on tehty.
-Yhteishaku --> Kerran viikossa päivystystunti, jolloin oppilaat voivat tulla kysymään tyhmiä. Suurin osa selviää hausta ihan omin voimin. Keväällä joutuu vähän rutistamaan enempi tunteja, ehkä n. 20-30h.
-Vierailut --> n. 10pv /vuosi ihan ok määrä.
-Ja vähän kesähommia päälle laiturinnokasta.
Yhteensä siis ehkä n. 150h 6000e lisäansioista--> 40e/h.
Tekisin! Ja käytännössähän tuon avulla voi luistaa muista "nakkihommista" joita opettajat porukassa keksivät.
On kyllä aina kiva, kun tyypit, jotka eivät oikeasti tiedä MISTÄÄN mitään, tekevät oletuksia toisten työstä. Kas, kun jokainen on kerran elämässään käynyt "kysymässä tyhmiä" siltä opolta, niin sen perusteellahan jo hyvin tietää, mitä opo tekee työkseen. Tämä on se sama logiikka, jolla kuviteltuna opettajat ovat töissä vain pitämiensä oppituntien ajan, vaikka todellisuudessa virkatyöaika ei tahdo riittää kaikkien muiden homminen hoitamiseen, työpäivät ovat välillä epäinhimillisen pitkiä eikä taukoja aina ehdi pitää. On vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että vaikka joskus pääsee lähtemään työpaikalta klo 13, saattaa seuraavalla viikolla olla samana viikonpäivänä töissä klo 8-20 pitämässä opetuksen jälkeen vanhempainvartteja ja vanhempainiltaa. Tai lauantaina voi olla pakollinen veso-koulutuspäivä.
Olen yläkoulun aineenopettaja, enkä ikimaailmassa tekisi 500 eurolla kaikkia opon hommia. En pystyisi tekemään kahta täyspäiväistä työtä yhtäaikaa. Pelkästään muuten nuo 12 opetustuntia viikossa tarkoittaisivat aika isoa työmäärää, koska yhteen oppituntiin kuluu (yllätys!) aina enemmän työaikaa kuin se oppilaiden edessä vietetty aika. Meidän koulussa opo myös tekee yhteishaun jokaisen oppilaan kanssa erikseen, tekee paljon töitä ryhmäytymisen ja tukioppilaiden kanssa sekä valinnaisaineiden parissa.
Jännän paljon täällä kuitenkin opettajat ehtivät kirjoitella, vaikka ei ole taukoja ja työmäärä on ylenpalttisen suuri.
Joskus nuorempana, kun opiskelin yliopistossa, olin sijaisena ylä-asteella. Siitä jäi kyllä sellainen olo, että opettajan työ on kaikkea muuta kuin raskasta. Ainoa raskas asia siinä työssä, oli kuunnella rasittavia oppilaita.
Seuraavaksi tulet kertomaan, kuinka helppoa sijaistaminen on verrattuna täysipäiväiseen työhön? Niin. Selitys on aina sama, eli se, että muut eivät voi muka tietää, mitä oma työsi vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä voit miinustaa verot, opintolainan kulut, korkeimmat lasten päivähoitomaksut ja muut vastaavat ihanuudet, jotka lankeavat keskituloisten maksettavaksi. Keskituloisilla jää lopulta rahaa käteen yhtä paljon, kuin jos palkka olisi tuhat euroa pienempi.
Tästä jauhetaan nyt paljon, mutta pitääkö tosiaan paikkansa, että tonnin pienemmällä palkalla jää saman verran käteen? Niin vaikea uskoa!
Ei tietenkään jää, vaan ero on huomattava. Itelläni tais netot nousta 1900->2400 kun brutto nousi 2500->3400, joku vuosi sitten.
Tämän kun vielä suhteuttaa pakollisiin menoihini, ~1400, niin ylijäävä summa tuplaantui, 500->1000. Minulle jäi siis tuplasti enemmän rahaa käytettäväksi tai säästettäväksi.
Nämä jotka väittävät ettei eroa ole, ovat valehtelijoita. Huonoja ihmisiä.
Tuossa yllä olevassa viestissä varmaankin tarkoitettiin sitä, että esim. jos on lapsia ja nämä ovat päivähoidossa, pienituloinen pääsee pienillä maksuilla tai saa kokonaan vapautuksen, mutta hoitonaksut nousevat nopeasti tulojen noustessa vähän. Kun tällaiset asiat ottaa huomioon verotuksen lisäksi, käteen jäävä summa ei paljoa poikkea pienituloisemman netosta.
Kerron esimerkin. Minulla ja exälläni on lastemme yhteishuoltajuus. Meillä molemmilla oli aiemmin (enää se ei ole mahdollista) omat sopimukset päiväkodin kanssa. Minun bruttotuloni ovat n. 4600, josta minulle jää käteen n. 2500. Exäni bruttotuloja en tiedä, mutta käteen hänellä jäi kuulemma n. 2200. Minä maksoin täydet hoitomaksut, joka oli 300 euroa kahdesta lapsesta (puolet kuukaudesta ja vähän ekstraa koska kuussa on yleensä enemmän kuin 28 päivää ja exäni maksoi 50 euroa. Minulle jäi hoitomaksujen jälkeen siis 2200 ja exälle 2150. Kuitenkin bruttotulojen eron on täytynyt olla merkittävä, kun multa meni täydet ja exältä vain 50 euroa.
Miten sinulta olisi voinut jäädä vain 2500 käteen, 4600 brutosta? Kerro kunta, niin lyödään arvot vero.fi veroprosenttilaskuriin, sillä tuo ei ole mahdollista.
No niin, valehtelija laittaa alapeukkua, mutta ei kerro kuntaa. Kun ei halua että valheet paljastuisivat. Helsingissä sinulle jäisi 3000 käteen, kirkollisverojen jälkeen, vaikka ei olisi mitään ylimääräisiä vähennyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin opoa itseasiassa edes tarvitaan? Eikö joku opettaja voisi hoitaa homman vaikka 500 euron palkanlisällä?
No siitä vaan ilmoittamaan koululle, että olet valmis hoitamaan 350 oppilaan oppitunnit, tet-paperit ja vierailut, lukio- ja ammattikouluvierailut, yhteishaut keväällä plus varapaikkahaut kesällä sekä ohjauskeskustelut 500€ kuussa. Minä en ole.
-350 oppilaan oppitunnit --> 30 oppilasta kerralla --> 12 oppituntia, niin pakollinen homma on tehty.
-Yhteishaku --> Kerran viikossa päivystystunti, jolloin oppilaat voivat tulla kysymään tyhmiä. Suurin osa selviää hausta ihan omin voimin. Keväällä joutuu vähän rutistamaan enempi tunteja, ehkä n. 20-30h.
-Vierailut --> n. 10pv /vuosi ihan ok määrä.
-Ja vähän kesähommia päälle laiturinnokasta.
Yhteensä siis ehkä n. 150h 6000e lisäansioista--> 40e/h.
Tekisin! Ja käytännössähän tuon avulla voi luistaa muista "nakkihommista" joita opettajat porukassa keksivät.
On kyllä aina kiva, kun tyypit, jotka eivät oikeasti tiedä MISTÄÄN mitään, tekevät oletuksia toisten työstä. Kas, kun jokainen on kerran elämässään käynyt "kysymässä tyhmiä" siltä opolta, niin sen perusteellahan jo hyvin tietää, mitä opo tekee työkseen. Tämä on se sama logiikka, jolla kuviteltuna opettajat ovat töissä vain pitämiensä oppituntien ajan, vaikka todellisuudessa virkatyöaika ei tahdo riittää kaikkien muiden homminen hoitamiseen, työpäivät ovat välillä epäinhimillisen pitkiä eikä taukoja aina ehdi pitää. On vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että vaikka joskus pääsee lähtemään työpaikalta klo 13, saattaa seuraavalla viikolla olla samana viikonpäivänä töissä klo 8-20 pitämässä opetuksen jälkeen vanhempainvartteja ja vanhempainiltaa. Tai lauantaina voi olla pakollinen veso-koulutuspäivä.
Olen yläkoulun aineenopettaja, enkä ikimaailmassa tekisi 500 eurolla kaikkia opon hommia. En pystyisi tekemään kahta täyspäiväistä työtä yhtäaikaa. Pelkästään muuten nuo 12 opetustuntia viikossa tarkoittaisivat aika isoa työmäärää, koska yhteen oppituntiin kuluu (yllätys!) aina enemmän työaikaa kuin se oppilaiden edessä vietetty aika. Meidän koulussa opo myös tekee yhteishaun jokaisen oppilaan kanssa erikseen, tekee paljon töitä ryhmäytymisen ja tukioppilaiden kanssa sekä valinnaisaineiden parissa.
Jännän paljon täällä kuitenkin opettajat ehtivät kirjoitella, vaikka ei ole taukoja ja työmäärä on ylenpalttisen suuri.
Joskus nuorempana, kun opiskelin yliopistossa, olin sijaisena ylä-asteella. Siitä jäi kyllä sellainen olo, että opettajan työ on kaikkea muuta kuin raskasta. Ainoa raskas asia siinä työssä, oli kuunnella rasittavia oppilaita.
Seuraavaksi tulet kertomaan, kuinka helppoa sijaistaminen on verrattuna täysipäiväiseen työhön? Niin. Selitys on aina sama, eli se, että muut eivät voi muka tietää, mitä oma työsi vaatii.
Joo kyllä sijaisena olikin muistaakseni helppoa. Kunhan katsoi, että pennut pysyvät tunnin ajan luokassa. Ei tarvinnut edes nimiä opetella, puhumattakaan että olisi kokeita tehnyt tai korjannut. Tuntisuunnitelmat annettiin valmiina. Ei tarvinnut jäädä kokouksiin tai palavereihin tai opetella sitä uutta tietokoneohjelmaa. Ei tarvinnut perehtyä uuteen opsiin tai olla tekemisissä vanhempien kanssa. Voisin kyllä siinä mielessä palata opiskeluaikoihin. Nyt jotenkin kummasti tuntuu vähän raskaammalta kuin sijaisena.
T. Lehtori
Mun mies saa saman. Perusduunari ja täysin kouluttautumaton.
Olen suunnitellut munien kasvattamista ja alanvaihtoa samalle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä voit miinustaa verot, opintolainan kulut, korkeimmat lasten päivähoitomaksut ja muut vastaavat ihanuudet, jotka lankeavat keskituloisten maksettavaksi. Keskituloisilla jää lopulta rahaa käteen yhtä paljon, kuin jos palkka olisi tuhat euroa pienempi.
Tästä jauhetaan nyt paljon, mutta pitääkö tosiaan paikkansa, että tonnin pienemmällä palkalla jää saman verran käteen? Niin vaikea uskoa!
Ei tietenkään jää, vaan ero on huomattava. Itelläni tais netot nousta 1900->2400 kun brutto nousi 2500->3400, joku vuosi sitten.
Tämän kun vielä suhteuttaa pakollisiin menoihini, ~1400, niin ylijäävä summa tuplaantui, 500->1000. Minulle jäi siis tuplasti enemmän rahaa käytettäväksi tai säästettäväksi.
Nämä jotka väittävät ettei eroa ole, ovat valehtelijoita. Huonoja ihmisiä.
Tuossa yllä olevassa viestissä varmaankin tarkoitettiin sitä, että esim. jos on lapsia ja nämä ovat päivähoidossa, pienituloinen pääsee pienillä maksuilla tai saa kokonaan vapautuksen, mutta hoitonaksut nousevat nopeasti tulojen noustessa vähän. Kun tällaiset asiat ottaa huomioon verotuksen lisäksi, käteen jäävä summa ei paljoa poikkea pienituloisemman netosta.
Kerron esimerkin. Minulla ja exälläni on lastemme yhteishuoltajuus. Meillä molemmilla oli aiemmin (enää se ei ole mahdollista) omat sopimukset päiväkodin kanssa. Minun bruttotuloni ovat n. 4600, josta minulle jää käteen n. 2500. Exäni bruttotuloja en tiedä, mutta käteen hänellä jäi kuulemma n. 2200. Minä maksoin täydet hoitomaksut, joka oli 300 euroa kahdesta lapsesta (puolet kuukaudesta ja vähän ekstraa koska kuussa on yleensä enemmän kuin 28 päivää ja exäni maksoi 50 euroa. Minulle jäi hoitomaksujen jälkeen siis 2200 ja exälle 2150. Kuitenkin bruttotulojen eron on täytynyt olla merkittävä, kun multa meni täydet ja exältä vain 50 euroa.
Miten sinulta olisi voinut jäädä vain 2500 käteen, 4600 brutosta? Kerro kunta, niin lyödään arvot vero.fi veroprosenttilaskuriin, sillä tuo ei ole mahdollista.
No niin, valehtelija laittaa alapeukkua, mutta ei kerro kuntaa. Kun ei halua että valheet paljastuisivat. Helsingissä sinulle jäisi 3000 käteen, kirkollisverojen jälkeen, vaikka ei olisi mitään ylimääräisiä vähennyksiä.
Mun palkka oli aiemmin juuri tuo. Espoossa asun. Käteen jäi 2900. Ja asuntolainastakin tuli vähennyksiä. Muistathan, että palkasta otetaan myös työttömyysvakuutusmaksu ja eläkemaksu. Nyt palkka on 500 euroa parempi. Käreen jää noin 3100 euroa
Eri kunnissa opojen palkka vaihtelee aika paljon. Kun peruskoulun opot siirtyivät kokonaistyöaikaan, taitava neuvottelija sai hinattua opon palkkaportaikon yläpäähän, mutta huonompi neuvottelija joutui jäämään alaportaalle. Ap:n tuttavan edeltäjä on todennäköisesti ollut taitava neuvottelija ja luultavasti myös kunnan taloudellinen tilanne oli silloin hyvä. Osa lukion opoistakin lienee nykyään kokonaistyöajassa, mutta osa tekee opon työtä jonkun toisen aineen rinnalla.
Tein lukion opon töitä toisen aineen rinnalla (tunnit suunnilleen puolet molempia) ja voin sanoa, että 500 eurolla en sitä hommaa suostunut tekemään. Nro 14 voisi mennä peruskouluun opoilemaan vaikka vuodeksi ja tulla sitten kertomaan, vieläkö tekisi sen 500 eurolla muutamassa tunnissa viikossa. Tutustumiskäynnit ja tet-järjestelyt vievät aikaa paljon. Henkilökohtaisessa ohjauksessa käy pitkin päivää keskustelemassa, osa kutsuttuna, osa oma-aloitteisesti. Ja jotta pystyy ohjaamaan, on päivitettävä koko ajan tietojaan eli työhön kuuluvat myös koulutustilaisuudet. Mutta hittoako minä näitä selostan. Ethän sinä kuitenkaan usko, kun olet poterosi valinnut.
Ihan omana kokemuksena voin kertoa, että olen ollut vähän pienenpää palkkaa saanut koko ikäni. Senttiäkään en ole koskaan saanut tukirahoja, ei ole ollut tulojen vähyyden vuoksi alennuksia päivähoidon maksuissa, joita lasten suuren ikäeron vuoksi maksoin ainakin 12 vuotta ja suurimpana mahdollisena ja alussa olimme niin suurituloisia, että ei edes kunnallista hoitopaikkaa saatu. Mieheni ansaitsee suurin piitein samoin.
Eli olemme eläneet ns. "suu säkkiä myöten". Ei kulutusluottoja tai osamaksuja vaan sen mukaan miten olemme pystyneet hoitamaan asiat. Aluksi ostimme pienen omistusasunnon ja laina siihen , niin että pystyimme sen hoitamaan tuloillamme, kun tarvittiin suurempaa asuntoa, sitten myimme tämän entisen, jonka arvo oli noussut ja näin tuli säästettyä omavastuu ja vähän enemmänkin.
Meille ei ole ostettu jatkuvasti sesonkinen vaihtuessa uusia huonekaluja, vaihdettu keittiön kaappeja, matkusteltu lomilla. Joten vähän on jäänyt säästöönkin ja voidaan joskus käydä lomamatkalla.
Kyllä se rahapula tuon tason palkoilla johtuu aika paljon siitäkin, että talouden hoito ei ole oikein hallinnassa. Onko jossain vaiheessa eletty palkka etukäteen ja menty tuohon kulutusluottojen kierteeseen. Se pahinta mitä voi itselleen tehdä. Niitä tarjotaan, mutta niitä ei tarvitse kenenkään ottaa, pitää hillitä ostohalunsa ja osta vasta sitten kun on säästetty.
Jokaisen pitäisi heti ensimmäisistä palkoistaan alkanen laittaa siitä pieni määrä säästöön, ns. "pahojen päivien varalle. Tulee yllättävä meno, silloin ei tarvitse ottaa heti pikaluottoa, joka on todella pahin valinta. Miten maksaa sitä, jos ei ole riittänyt rahat aikaisemminkaan eli kierre epätoivoiseen ja hirvittävän raskaaseen elämään siitä tulee.
Kaupoissa on tavaraa ja joka paikkaan ihmisille mainostetaan ja tyrkytetään näitä luottoja. Niin se luoton tarjoaja ottaa ja rikastuu ei siellä ajatella sinun elämäsi tulevaa kurjuutta ja lisäksi nämä kulutusluotot ovat helpolla siellä perittävissä ja silloin on lukinnut jo oman elämänsä täydellisesti.
Ketään on turha syyttää, sillä päätökset ovat jokaisen omia ratkaisuja.
Opon homma on todella ammattitaitoa vaativaa työtä, ja tuo palkka on aivan liian pieni siitä työstä. En ryhtyisi opoksi ja huono palkka on suurin syy siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tonni menee veroihin eli käteen jää 2500 e
Minulla on brutto 3500 ja netto 2400 joten vähemmän.
Minulla on brutto n. 4200 ja netto n. 2700 e kukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Opon homma on todella ammattitaitoa vaativaa työtä, ja tuo palkka on aivan liian pieni siitä työstä. En ryhtyisi opoksi ja huono palkka on suurin syy siihen.
Riippuu koulun koosta ja oppilasaineksesta. Opot ovat kokonaistyöajassa ja pudettäviä oppitunteja on vähän muihin aineenopettajiin verrattuna.
Minulla on brutto 3600€, netto 2600€
Rahan käytön osaaminen kirjoitti:
Ihan omana kokemuksena voin kertoa, että olen ollut vähän pienenpää palkkaa saanut koko ikäni. Senttiäkään en ole koskaan saanut tukirahoja, ei ole ollut tulojen vähyyden vuoksi alennuksia päivähoidon maksuissa, joita lasten suuren ikäeron vuoksi maksoin ainakin 12 vuotta ja suurimpana mahdollisena ja alussa olimme niin suurituloisia, että ei edes kunnallista hoitopaikkaa saatu. Mieheni ansaitsee suurin piitein samoin.
Eli olemme eläneet ns. "suu säkkiä myöten". Ei kulutusluottoja tai osamaksuja vaan sen mukaan miten olemme pystyneet hoitamaan asiat. Aluksi ostimme pienen omistusasunnon ja laina siihen , niin että pystyimme sen hoitamaan tuloillamme, kun tarvittiin suurempaa asuntoa, sitten myimme tämän entisen, jonka arvo oli noussut ja näin tuli säästettyä omavastuu ja vähän enemmänkin.
Meille ei ole ostettu jatkuvasti sesonkinen vaihtuessa uusia huonekaluja, vaihdettu keittiön kaappeja, matkusteltu lomilla. Joten vähän on jäänyt säästöönkin ja voidaan joskus käydä lomamatkalla.
Kyllä se rahapula tuon tason palkoilla johtuu aika paljon siitäkin, että talouden hoito ei ole oikein hallinnassa. Onko jossain vaiheessa eletty palkka etukäteen ja menty tuohon kulutusluottojen kierteeseen. Se pahinta mitä voi itselleen tehdä. Niitä tarjotaan, mutta niitä ei tarvitse kenenkään ottaa, pitää hillitä ostohalunsa ja osta vasta sitten kun on säästetty.
Jokaisen pitäisi heti ensimmäisistä palkoistaan alkanen laittaa siitä pieni määrä säästöön, ns. "pahojen päivien varalle. Tulee yllättävä meno, silloin ei tarvitse ottaa heti pikaluottoa, joka on todella pahin valinta. Miten maksaa sitä, jos ei ole riittänyt rahat aikaisemminkaan eli kierre epätoivoiseen ja hirvittävän raskaaseen elämään siitä tulee.
Kaupoissa on tavaraa ja joka paikkaan ihmisille mainostetaan ja tyrkytetään näitä luottoja. Niin se luoton tarjoaja ottaa ja rikastuu ei siellä ajatella sinun elämäsi tulevaa kurjuutta ja lisäksi nämä kulutusluotot ovat helpolla siellä perittävissä ja silloin on lukinnut jo oman elämänsä täydellisesti.
Ketään on turha syyttää, sillä päätökset ovat jokaisen omia ratkaisuja.
Täsmälleen samaa mieltä. Nämä kaikki mulle heti nyt- vanhemmat opettavat saman lapsilleen ja kun kaikki on saatu jo lapsina mitä toivotaan, ei osata aikuisina sen paremmin vaan ei tajuta oman työnteon yhteyttä kukuttamiseen ja sossun tuillakin pitäisi saada sama kuin mainoksissa. Sitten on pikavippikierre valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tonni menee veroihin eli käteen jää 2500 e
Minulla on brutto 3500 ja netto 2400 joten vähemmän.
Mulla brutto 2400, käteen 1750, joten kyllä yli kolmen tonnin palkalla jää käteen monta sataa enemmän. Ihme ruikutusta verotuksesta ja muusta, yli kolmen tonnin palkka kelpaisi mulle koska tahansa.
Ylin päivähoitomaksu menee myös ihan keskimääräistä pienemmälläkin tulotasolla.
Mulla just tuo palkka.Käteen jää 2400.
Tuossa yllä olevassa viestissä varmaankin tarkoitettiin sitä, että esim. jos on lapsia ja nämä ovat päivähoidossa, pienituloinen pääsee pienillä maksuilla tai saa kokonaan vapautuksen, mutta hoitonaksut nousevat nopeasti tulojen noustessa vähän. Kun tällaiset asiat ottaa huomioon verotuksen lisäksi, käteen jäävä summa ei paljoa poikkea pienituloisemman netosta.
Kerron esimerkin. Minulla ja exälläni on lastemme yhteishuoltajuus. Meillä molemmilla oli aiemmin (enää se ei ole mahdollista) omat sopimukset päiväkodin kanssa. Minun bruttotuloni ovat n. 4600, josta minulle jää käteen n. 2500. Exäni bruttotuloja en tiedä, mutta käteen hänellä jäi kuulemma n. 2200. Minä maksoin täydet hoitomaksut, joka oli 300 euroa kahdesta lapsesta (puolet kuukaudesta ja vähän ekstraa koska kuussa on yleensä enemmän kuin 28 päivää ja exäni maksoi 50 euroa. Minulle jäi hoitomaksujen jälkeen siis 2200 ja exälle 2150. Kuitenkin bruttotulojen eron on täytynyt olla merkittävä, kun multa meni täydet ja exältä vain 50 euroa.